Panssarintorjunta

En ole varma missä keskustelussa oli pst-ohjusten ymppääminen vaunuihin, mutta kun tämä nyt on yleinen pst-säie, niin laitetaan tänne.

Puolalaiset ovat laittamassa Spikeä kiinni AMV-versioonsa, eli Rosomakiin. No, Puolassa lienee erilainen maasto, tai sitten slaaveilla on joku geneettinen himo laittaa pst-ohjus kiinni metalligöötiin.
http://www.defence24.com/news_polish-rosomak-apc-to-be-armed-with-the-spike-missiles

Niillä on isompi budjetti.
 
Niillä on isompi budjetti.
aivan, ihan turhaa kehitellä pyörää jos on fyrkkaa vain neliskulmaisen pyörän kehittelyyn

ostetaan valmiita pyöreitä sen sijaan
 
Minulta on mennyt kokonaan ohi tuo KES 12 LAW hankinta! Luulin vielä tällä viikolla että ruotuväki joutuu tulemaan niiden KES 88:n toimeen ja jotka happanevat käsiin..

Luin uudesta kessistä että M 72 EC LAW läpäisy RHA olisi jopa 450mm! Kiinnostaa että miten läpäisyä on parannettu noin paljon koska kaliiperi on pysynyt 66mm? Ontelopanoksen läpäisyhän pitäisi olla suorassa suhteessa ammuksen läpimittaan eikä tuossa uudessa singossa ole kai kuitenkaan tandem-kärkeä?

Miinuksena on mielestäni LAWin tuosta versiosta puuttuva kyky ampua sisätiloista. Se olisi ehdottoman tärkeä koska nykyään tapeltaisiin enemmän as-keskuksissa ja siellä ne taistelut usein ratkeaisivat. Ukraina ja muut konfliktit opettavat että kaupungit ne tärkeimpiä paikkoja ovat eikä se peltotilkku Stromsössä. KES 12 hyvä puoli on että paino on vähäinen eli kun kuntotestit näyttävät heikoilta nykynuorisolla niin kuormakin pitää olla säällinen ;) . Itse arvioin että AT4 CS olisi KES 88:n seuraaja mutta sen kohtuullinen teho tarkoittaa 7,5Kg:n painoa eli puolta enemmän kuin M 72 LAW EC:ssä. Ehkä kovempikuntoisille ammattisotilaille AT4 ja Carl Gustav M4 ovat soveltuvampia kuin suomen vähävoimaisille morteille ja ylipainoisille ressuille.... :D :D :D

Sinkokoulutukseen sanoisin ihan lyhyesti että KES jokamiehelle koulutukseen ja vain yleisperiaatteet NLAW:a JV:lle. Erikoismiehet käyttävät sitten työkalujaan (NLAW, SPIKE). Näinhän se on mennyt aikanaan APILAS/KES aikana ja taitaa jatkua samalla kaavalla eli hyväksi todetulla tavalla? Haasteena on sitten tuo lyhyt palvelusaika mutta jos turha paska jää vähemmälle ja keskitytään olennaiseen niin lopputulos on varmaan lähes yhtä hyvä kuin aikaisempina palvelusaikoina.

Silloin joskus -95 olin harmaissa 11 kk ja kyllä siellä turhaa täytettä oli ja paljon. Sen toivoisi muuttuvan edes hieman.

Sanon heti alkuun, että nyt kirjoitan sellaisest aiheesta, mistä minulla ei todellakaan ole tietoa. Kuitenkin, olen ihmetellyt, miksi Suomessa suositaan niin paljon kertakäyttösinkoja. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin kaikissa Suomessa käytössä olevissa kertasingoissa ampumaetäisyyskin on muutama sata metriä. Samalla kun katson YouTube videoita Ukrainasta tai Syyriasta, niin en muista nähneeni yhtään videoa, missä tankki tuhotaan 300m etäisyydeltä, vaan aina paljon kauempaa. Tarkkaa statistiikkaa minulla ei ole. Onko joku nähnyt tilastoja siitä, miten ne tankit Ukrainassa ja Syyriassa on tuhottu?

Tuossa yllä on mainittu myös naapurin Carl Gustav M4. Jotenkin maalaisjärjellä ajatellen, tuollainen vehje vaikuttaisi tehokkaammalta kuin kertasingot. Myös tulinopeudeksi kahden hengen tiimille on mainittu useita laukauksia minuutissa. Eikö joku tuommoinen olisi tehokkaampi ja taloudellisempi kuin kertasingot? Myöskin jos laskee painon ja tilan, mitä tarvitaan joukkojen huollossa, niin CG taitaa viedä voiton? (käsittääkseni CG:tä tai vastaavia ei Suomeen ole hankinnassa?)

Johannes
 
Sanon heti alkuun, että nyt kirjoitan sellaisest aiheesta, mistä minulla ei todellakaan ole tietoa. Kuitenkin, olen ihmetellyt, miksi Suomessa suositaan niin paljon kertakäyttösinkoja. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin kaikissa Suomessa käytössä olevissa kertasingoissa ampumaetäisyyskin on muutama sata metriä. Samalla kun katson YouTube videoita Ukrainasta tai Syyriasta, niin en muista nähneeni yhtään videoa, missä tankki tuhotaan 300m etäisyydeltä, vaan aina paljon kauempaa. Tarkkaa statistiikkaa minulla ei ole. Onko joku nähnyt tilastoja siitä, miten ne tankit Ukrainassa ja Syyriassa on tuhottu?

Tuossa yllä on mainittu myös naapurin Carl Gustav M4. Jotenkin maalaisjärjellä ajatellen, tuollainen vehje vaikuttaisi tehokkaammalta kuin kertasingot. Myös tulinopeudeksi kahden hengen tiimille on mainittu useita laukauksia minuutissa. Eikö joku tuommoinen olisi tehokkaampi ja taloudellisempi kuin kertasingot? Myöskin jos laskee painon ja tilan, mitä tarvitaan joukkojen huollossa, niin CG taitaa viedä voiton? (käsittääkseni CG:tä tai vastaavia ei Suomeen ole hankinnassa?)

Johannes

Taloudellisuusvertailuun kertasinko vastaan monikerta-ase en osaa vastata, vastatkoon joku joka asiasta jotain ymmärtää.

Ukrainan ja Syyrian jutuista sen verran, että toinen on suureksi osaksi pelloksi raivattua aroa, toinen hyvin suureksi osaksi aavikkoa. Tästä löytynee selitys pitkiin ampumamatkoihin. Suomessa on tuota pusikkoa aika paljon enemmän, rajoittaa ampumamatkoja.
 
Sanon heti alkuun, että nyt kirjoitan sellaisest aiheesta, mistä minulla ei todellakaan ole tietoa. Kuitenkin, olen ihmetellyt, miksi Suomessa suositaan niin paljon kertakäyttösinkoja. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin kaikissa Suomessa käytössä olevissa kertasingoissa ampumaetäisyyskin on muutama sata metriä. Samalla kun katson YouTube videoita Ukrainasta tai Syyriasta, niin en muista nähneeni yhtään videoa, missä tankki tuhotaan 300m etäisyydeltä, vaan aina paljon kauempaa. Tarkkaa statistiikkaa minulla ei ole. Onko joku nähnyt tilastoja siitä, miten ne tankit Ukrainassa ja Syyriassa on tuhottu?

Tuossa yllä on mainittu myös naapurin Carl Gustav M4. Jotenkin maalaisjärjellä ajatellen, tuollainen vehje vaikuttaisi tehokkaammalta kuin kertasingot. Myös tulinopeudeksi kahden hengen tiimille on mainittu useita laukauksia minuutissa. Eikö joku tuommoinen olisi tehokkaampi ja taloudellisempi kuin kertasingot? Myöskin jos laskee painon ja tilan, mitä tarvitaan joukkojen huollossa, niin CG taitaa viedä voiton? (käsittääkseni CG:tä tai vastaavia ei Suomeen ole hankinnassa?)

Johannes

Tuossa sinulle yksi video:

Kertakäyttösingot ovat tarkoitettu siihen, että jokaiselle taistelijalle voidaan tarvittaessa antaa jonkinlainen PST-ase ja hänellä on sitä varten koulutus. Kantama on tosiaankin tuota luokkaa ja varmaan parasta olisi koettaa ampua jopa 50 metrin päästä. Syy noihin Syyrian ja Ukrainan videoille on se, että kun ammutaan kaukaa jotakin paikallaan olevaa vaunua, niin silloin on yleensä aikaa räpeltää kameralla. Jos taas jahdataan tankkeja lyhemmän kantaman aseilla, niin silloin toiminta on liikkuvampaa ja kameramiestä ei aina saada asemiin ajoissa, jos kukaan siihen malttaa ryhtyäkään. Meillä taas maasto on sellaista, että ei ole mitään järkeä alkaa perustamaan PST -kykyä aseisiin, joiden minimikantama on n. 300 metriä (TOW). Niille ei vaan löydy ampumapaikkoja tai kun löytyy, niin ne löytyvät kyllä karttaa/ilmakuvia katsomallakin ja sitten ohjukset voidaan tuhota etukäteen tykistöllä. Kertasingoilla taas tapellaan se mielessä, että PST-aseistus ei parhaimmillaankaan kykene ampumaan kuin korkeintaan 300 metriin (NLAW väitetysti kauemmas), joten tapellaan siellä tiheimmässä metsässä PST -aseiden kantamalla. Eikä minkään aukean laidalla, jonne tankki kykenee näkemään parin kilsan päästä. Tankki kun kykenee ampumaan pariin kilsaan jokseenkin tarkastikin.

Carl Gustav:ssa on se ongelma, että se vaatii erikseen koulutetut käyttäjänsä, joten se ei oikein sovellu ryhmän tai joukkueen tasolle. CG:tä meillä ei ole, mutta meillä on yhä käytössä Musti, joka on toki isompi, mutta teknisesti ne ovat aika samanlaisia. Ne taas on sijoitettuna omiin PST-joukkueisiin.

Ja kuten olen CG:tä mainostaessani sanonut, niin CG ei olisi varsinainen PST ase, vaan tulitukiase, joka kykenee tuhoamaan panssaroituja ajoneuvoja. Tankkeja toki vain sivusta.
 
Tuossa sinulle yksi video:

Kertakäyttösingot ovat tarkoitettu siihen, että jokaiselle taistelijalle voidaan tarvittaessa antaa jonkinlainen PST-ase ja hänellä on sitä varten koulutus. Kantama on tosiaankin tuota luokkaa ja varmaan parasta olisi koettaa ampua jopa 50 metrin päästä. Syy noihin Syyrian ja Ukrainan videoille on se, että kun ammutaan kaukaa jotakin paikallaan olevaa vaunua, niin silloin on yleensä aikaa räpeltää kameralla. Jos taas jahdataan tankkeja lyhemmän kantaman aseilla, niin silloin toiminta on liikkuvampaa ja kameramiestä ei aina saada asemiin ajoissa, jos kukaan siihen malttaa ryhtyäkään. Meillä taas maasto on sellaista, että ei ole mitään järkeä alkaa perustamaan PST -kykyä aseisiin, joiden minimikantama on n. 300 metriä (TOW). Niille ei vaan löydy ampumapaikkoja tai kun löytyy, niin ne löytyvät kyllä karttaa/ilmakuvia katsomallakin ja sitten ohjukset voidaan tuhota etukäteen tykistöllä. Kertasingoilla taas tapellaan se mielessä, että PST-aseistus ei parhaimmillaankaan kykene ampumaan kuin korkeintaan 300 metriin (NLAW väitetysti kauemmas), joten tapellaan siellä tiheimmässä metsässä PST -aseiden kantamalla. Eikä minkään aukean laidalla, jonne tankki kykenee näkemään parin kilsan päästä. Tankki kun kykenee ampumaan pariin kilsaan jokseenkin tarkastikin.

Carl Gustav:ssa on se ongelma, että se vaatii erikseen koulutetut käyttäjänsä, joten se ei oikein sovellu ryhmän tai joukkueen tasolle. CG:tä meillä ei ole, mutta meillä on yhä käytössä Musti, joka on toki isompi, mutta teknisesti ne ovat aika samanlaisia. Ne taas on sijoitettuna omiin PST-joukkueisiin.

Ja kuten olen CG:tä mainostaessani sanonut, niin CG ei olisi varsinainen PST ase, vaan tulitukiase, joka kykenee tuhoamaan panssaroituja ajoneuvoja. Tankkeja toki vain sivusta.

Lähden tätä nyt kuitenkin haastamaan, vaikka tietoni ovat vajavaiset.

Kuitenkin CG:tä käytetään Ruotsissa, vaikka maasto on melko samanlaista, jos etelän peltoaikiot jätetään pois. Onko Ruotsi ja Suomi päätyneet erilaiseen PST -aseistukseen ja jos on, niin miksi?

Sen verran vielä puolustan naapurin CG:tä, että jos Jenkki armeija on sen ottanut käyttöönsä (näin ymmärsin), niin ei se vaikea voi olla käyttää.....

7kg painoinen CG verrattuna mustiin... Hmmm.... Jos olisin komppanianpäällikkö, niin ennemmin jakaisin sille mustia raahaavalle porukalle CG:t käteen. Olisi jotenkin turvallisempi olo, kun kaikki ei ole yhden pyssyn varassa.

Kivasti tulisi joukkueelle lisää tulivoimaa tuollaisesta metrinmittaisesta pötkylästä. Sillä ampuu ilmeisesti myös sirpalekranaatteja sun muita.

Johannes
 
Jos olisin komppanianpäällikkö, niin ennemmin jakaisin sille mustia raahaavalle porukalle CG:t käteen. Olisi jotenkin turvallisempi olo, kun kaikki ei ole yhden pyssyn varassa.

Kivasti tulisi joukkueelle lisää tulivoimaa tuollaisesta metrinmittaisesta pötkylästä. Sillä ampuu ilmeisesti myös sirpalekranaatteja sun muita.

Minä haluaisin CG:t korvaamaan jääkärijoukkueiden pst-partioiden Apilaksia ja tuossa roolissa se kaiketi olisi parhaimmillaan, koska partio pystyisi pst:n lisäksi valaisemaan, savuttamaan ja ampumaan asepesäkkeitä sirpalelaukauksin. Siis ase/partio. Monikäyttöinen ase juuri sinne joukkuetasolle ja komppaniasta kuitenkin löytyy se pst-ryhmä NLAW kalustolla ja kevyitä kertasinkoja on vähän kaikkialla.
 
Lähden tätä nyt kuitenkin haastamaan, vaikka tietoni ovat vajavaiset.

Kuitenkin CG:tä käytetään Ruotsissa, vaikka maasto on melko samanlaista, jos etelän peltoaikiot jätetään pois. Onko Ruotsi ja Suomi päätyneet erilaiseen PST -aseistukseen ja jos on, niin miksi?

Ei ole ainoa PST-ase. Siellä on edelleenkin AT-4 kertasinko käytössä. CG on nimenomaan tukiaseena siinä rinnalla.

Sen verran vielä puolustan naapurin CG:tä, että jos Jenkki armeija on sen ottanut käyttöönsä (näin ymmärsin), niin ei se vaikea voi olla käyttää...

Ei se varmaankaan vaikea ole käyttää, mutta se vaatii silti kaksi miestä tehokkaaseen käyttöön, joten näiden pitää olla tottuneita toimimaan yhdessä. Mahdollisesti vielä kolmaskin mies mittaamaan etäisyyttä, joskin nykyään aseeseen taitaa olla saatavilla etäisyysmittarilla varustettu tähtäin.

7kg painoinen CG verrattuna mustiin... Hmmm.... Jos olisin komppanianpäällikkö, niin ennemmin jakaisin sille mustia raahaavalle porukalle CG:t käteen. Olisi jotenkin turvallisempi olo, kun kaikki ei ole yhden pyssyn varassa.

En epäile hetkeäkään. CG:n tuo uusin malli on vaan tullut ihan justiinsa markkinoille ja musti on ollut käytössä useamman vuosikymmenen. Se yleisin CG malli M2 painoi vissiin yli 15 kiloa BTW. Ja tuossa juuri toitkin sen syyn esille, miksi CG ei ole käytössä kessien sijaan.

Kivasti tulisi joukkueelle lisää tulivoimaa tuollaisesta metrinmittaisesta pötkylästä. Sillä ampuu ilmeisesti myös sirpalekranaatteja sun muita.

Sempä takia minä tuota tulitukiaseeksi olen ehdotellutkin.

Tuossa vanha boforsin demopäivä video, olen aika varma, että se kiinnostaa:

Tuossa lyhempi video, uudemmasta tilaisuudesta:
 
Suomen 2015 GEMI-ilmoituksen sivulta 10 ilmenee hyvin kiinnostava tieto. Tieto lienee epäilemättä julkinen, kun PV on sen kerran pläjäyttänyt nettiin :D

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=4adf588042c0f4f4ab19bb55d4d4b8c9

Nimittäin viime vuonna on maahantuotu 1000 kpl pst-ohjuksia. Intresanttia.


Ne eivät ole ohjuksia vaan laukaisulaitteita, eli todennäköisin vaihtoehto on NLAW.
Muita mahdollisia toimituksia luvussa Hollannin Gill ja Tanskan TOW joiden määrä on mysteeri.
 
Minä haluaisin CG:t korvaamaan jääkärijoukkueiden pst-partioiden Apilaksia ja tuossa roolissa se kaiketi olisi parhaimmillaan, koska partio pystyisi pst:n lisäksi valaisemaan, savuttamaan ja ampumaan asepesäkkeitä sirpalelaukauksin. Siis ase/partio. Monikäyttöinen ase juuri sinne joukkuetasolle ja komppaniasta kuitenkin löytyy se pst-ryhmä NLAW kalustolla ja kevyitä kertasinkoja on vähän kaikkialla.

Ei taida olla uudenmuotoisessa jääkärijoukkuessaa enää pst-partiota? Sinänsä kyllä CG minullekin hyvin kelpaisi.
 
Ei taida olla uudenmuotoisessa jääkärijoukkuessaa enää pst-partiota? Sinänsä kyllä CG minullekin hyvin kelpaisi.

Minä olenkin tälläinen vanhan koulukunnan jääkäri ja nelivaunuisissa BMP 2 PSJJ:ssä SKOP säilyy hamaan tulevaisuuteen jahka reservin nuorentaminen jatkuu modernisoitujen koneiden kanssa. Pelaan CG monitoimisingon hyvyyttä juuri niitä tehtäviä ajatellen, joihin oma AT-teamini koulutettiin ja esim TRA tuo ympäristönä mukaan paljon muutakin kuin varsinainen pst.
 
Luulen kanssa, että mekanisoiduissa komppanioissa säilyy sinkopartio edelleen. Niille ei muutenkaan sovi uusien alueellisten joukkojen muotoa olevien jääkärijoukkueiden joukkourakenne. Tietysti PSJK:lle oli kiva RSLPSTOHJP, mutta ei taida NLAW riittää tuolle tasalle.
 
Ne eivät ole ohjuksia vaan laukaisulaitteita, eli todennäköisin vaihtoehto on NLAW.
Muita mahdollisia toimituksia luvussa Hollannin Gill ja Tanskan TOW joiden määrä on mysteeri.

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu, sillä ETYJ:n sääntöjen mukaanhan ilmoitettavat "ATGM":t ovat vain ne pst-ohjuksen laukaisulaitteet, jotka on asennettu kiinteästi psroidun ajoneuvon päälle. (lähde: http://www.osce.org/fsc/41384?download=true)

Tästä johtuen, Suomen luku on tähän asti ollut GEMIssä 0 sillä meillä ei ole ollut pst-vaunuja eikä enää pitkään aikaan myöskään pst-ohjuksia Bemareiden katolla. Ja nyt yhtäkkiä ilmoitetaan että on hankittu 1000 kpl.

Joten kyllä tuostakin hiukan herää semmoinen fiilis, että joku on kasannut nämä ilmoitukset todella kiireessä, sen verran ristiriitaisuuksia näissä tämän vuoden ilmoituksissa edellisiin vuosiin verraten.

Samaa mieltä siitä että tasamäärä 1000 kpl haiskahtaa kovasti NLAWien lisähankinnalta. Hyvä homma.
 
Minä haluaisin CG:t korvaamaan jääkärijoukkueiden pst-partioiden Apilaksia ja tuossa roolissa se kaiketi olisi parhaimmillaan, koska partio pystyisi pst:n lisäksi valaisemaan, savuttamaan ja ampumaan asepesäkkeitä sirpalelaukauksin. Siis ase/partio. Monikäyttöinen ase juuri sinne joukkuetasolle ja komppaniasta kuitenkin löytyy se pst-ryhmä NLAW kalustolla ja kevyitä kertasinkoja on vähän kaikkialla.

CG:stä vaan puuttuu läpäisyä Apilakseen verrattuna. Sen lisäksi ongelmana on se, että PST- partio kykenee ampumaan kerralla useamman laukauksen ja sitten häipymään paikalta, kun taas CG partio joutuisi jäämään paikalle ampumaan useita laukauksia. Tästä syystä en lähtisi korvaamaan apilaksia CG:llä, vaan pitäisin ne rinnalla tulitukiaseena. Se miten nuo sisällytettäisiin organisaatioon on sitten toinen juttu.
 
Tämä onkin mielenkiintoinen juttu, sillä ETYJ:n sääntöjen mukaanhan ilmoitettavat "ATGM":t ovat vain ne pst-ohjuksen laukaisulaitteet, jotka on asennettu kiinteästi psroidun ajoneuvon päälle. (lähde: http://www.osce.org/fsc/41384?download=true)

Tästä johtuen, Suomen luku on tähän asti ollut GEMIssä 0 sillä meillä ei ole ollut pst-vaunuja eikä enää pitkään aikaan myöskään pst-ohjuksia Bemareiden katolla. Ja nyt yhtäkkiä ilmoitetaan että on hankittu 1000 kpl.

Joten kyllä tuostakin hiukan herää semmoinen fiilis, että joku on kasannut nämä ilmoitukset todella kiireessä, sen verran ristiriitaisuuksia näissä tämän vuoden ilmoituksissa edellisiin vuosiin verraten.

Samaa mieltä siitä että tasamäärä 1000 kpl haiskahtaa kovasti NLAWien lisähankinnalta. Hyvä homma.

Tämäkin havainto vaan vahvistaa että tolla paperilla ei ikävä kyllä ole mitään arvoa.

Edellinen ilmoitus muuten löytyy Googlen-haulla.



Ne eivät ole ohjuksia vaan laukaisulaitteita, eli todennäköisin vaihtoehto on NLAW.
Muita mahdollisia toimituksia luvussa Hollannin Gill ja Tanskan TOW joiden määrä on mysteeri.

Tanskan TOW? Olisko jotain lähdettä tälle.

NLAWia on hankittu ainakin 2007 ja 2008 muihin julkisiin hankintailmoituksiin en ole törmännyt. 2013 tehtiin diilit sekä Hollannista (Pelkkiä laukaisulaitteita) että uusista Spikeistä.
 
Tanskan TOW? Olisko jotain lähdettä tälle.

NLAWia on hankittu ainakin 2007 ja 2008 muihin julkisiin hankintailmoituksiin en ole törmännyt. 2013 tehtiin diilit sekä Hollannista (Pelkkiä laukaisulaitteita) että uusista Spikeistä.

Suomi osti Tanskalta TOW ohjuksia, Tanskan laukaisulaitteet ovat jossain mystisessä paikassa, ehkä Syyriassa, ehkä meillä.
 
Sanon heti alkuun, että nyt kirjoitan sellaisest aiheesta, mistä minulla ei todellakaan ole tietoa. Kuitenkin, olen ihmetellyt, miksi Suomessa suositaan niin paljon kertakäyttösinkoja. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin kaikissa Suomessa käytössä olevissa kertasingoissa ampumaetäisyyskin on muutama sata metriä. Samalla kun katson YouTube videoita Ukrainasta tai Syyriasta, niin en muista nähneeni yhtään videoa, missä tankki tuhotaan 300m etäisyydeltä, vaan aina paljon kauempaa. Tarkkaa statistiikkaa minulla ei ole. Onko joku nähnyt tilastoja siitä, miten ne tankit Ukrainassa ja Syyriassa on tuhottu?

Tuossa yllä on mainittu myös naapurin Carl Gustav M4. Jotenkin maalaisjärjellä ajatellen, tuollainen vehje vaikuttaisi tehokkaammalta kuin kertasingot. Myös tulinopeudeksi kahden hengen tiimille on mainittu useita laukauksia minuutissa. Eikö joku tuommoinen olisi tehokkaampi ja taloudellisempi kuin kertasingot? Myöskin jos laskee painon ja tilan, mitä tarvitaan joukkojen huollossa, niin CG taitaa viedä voiton? (käsittääkseni CG:tä tai vastaavia ei Suomeen ole hankinnassa?)

Johannes

Suomessa ei ole ampumaetäisyyksiä. Joku vastasi jo Syyrian aavikoista,mutta Syyriassa tuhottiin Assadin panssareita paljon ennen Tow:n saapumista kaupungeissa. Matkat ei olleet pitkiä. Videota tuli jos jonkinlaisista sankareista jotka juoksi tankin taakse ja possautti ja piiloon. Sitten kun Tow:t tuli,niin homma muuttui tylsäksi.
 
Back
Top