Panssarintorjunta

siis kun oli aikaisemmin puhe liikkuvaan vaunuun ampumisesta. Tietysti se aina on suotavaa pysäyttää mm miinotteilla. Uudemmassa taistelutavassa tehdään paljon sissi tyylisiä iskuja jolloin miinoittamminen on monesti se tapa millä se vaunu pysäytetään siihen.

Tasoltaan nämä jampat oli varmasti parempia kun suurin osa täältä. Tähän asiaan perehtyneet enemmänkin. Ei niitä turhaan siihen olisi valittu pv:n toimesta kun tulevaisuuden juttuja kyseessä.
tarkoitin skaalalla sinko-ampuja, sinkoryhmän johtaja, pst-joukkueenjohtaja, sinko-osaston johtaja (jos sitä enää on) , en skaalalla hyvä jäbä - paska jäbä
 
Luulisi että tuota olisi tarkoitus enemmänkin tuottaa liittolaisille ja sissiryhmille jotka ovat tottuneet RPG-7:n käyttöön ja joilla on siihen ennestään raketteja. FSAlle tai afgaaniarmeijalle tuo varmaan kelpaisi vallan mainiosti. RPG-7 on jalkapatikassa varmaan mukavampi kantaa kuin Carl Gustav joten sopisi paremmin juuri kevyelle jalkaväelle.

Mistäkähän RPG ja CG malleista on puhe? Tuo jenkkien kevennetty malli on toki painoltaan aika ylivoimainen, mutta uudemmat CG mallit pärjäävät kyllä aikaisemmille. CG:n puolesta puhuu suurempi lähtönopeus (yli 200 metriä). RPG-7:n puolesta taas se, että se on ylikaliberinen ase, eli sen nimellinen väljyys ei rajoita käytettävän ammuksen halkaisijaa, joskin ne uudemmat 105 milliset ammukset mitä siihen saa voivat olla ongelmallisia, koska niiden lähtönopeus on entistäkin heikompi.
 
edit. olen muuten aina ihmetellyt miksei RPG-7:ää koskaan meille hankittu. Ei niin että pitäisin sitä mitenkään ylivertaisena luokassaan, mutta 60-70 -luvuilla hankittiin niin paljon muutakin itärautaa että olisi siinä samassa tullut hankituksi sinkojakin. Vissiin sitten kotimainen sinkotuotanto oli sen verran riittävä ettei idän ihmeelle ollut tarvetta. Onko tuota koskaan ollut täällä edes koekäytössä?

Todennäköisesti mainitsemasi kotimainen sinkotuotanto (55 S 55) oli yksi syy. Toisen syyn uskon olleen taktiikan muutos. Vaikka markkinoilla oli perinteisiä sinkoja, Suomessa lähdettiin hankkimaan nimenomaan kertasinkoja, kuten Miniman, M72 LAW ja Apilas. Pidän luultavana, että panssarintorjuntaan haluttiin mahdollisimman suuri hetkellinen tulivoima, missä kertasingot päihittävät perinteisen singon selvästi. Saatettiin myös ajatella, että panssarintorjunta-aseiden massamainen jakaminen vaikuttaisi joukon henkiseen tahtotilaan, kun jokainen mies pystyisi puolustamaan itseään panssariajoneuvoja vastaan.
 
Todennäköisesti mainitsemasi kotimainen sinkotuotanto (55 S 55) oli yksi syy. Toisen syyn uskon olleen taktiikan muutos. Vaikka markkinoilla oli perinteisiä sinkoja, Suomessa lähdettiin hankkimaan nimenomaan kertasinkoja, kuten Miniman, M72 LAW ja Apilas. Pidän luultavana, että panssarintorjuntaan haluttiin mahdollisimman suuri hetkellinen tulivoima, missä kertasingot päihittävät perinteisen singon selvästi. Saatettiin myös ajatella, että panssarintorjunta-aseiden massamainen jakaminen vaikuttaisi joukon henkiseen tahtotilaan, kun jokainen mies pystyisi puolustamaan itseään panssariajoneuvoja vastaan.

Ei sinällään huono idea vieläkään.
 
Todennäköisesti mainitsemasi kotimainen sinkotuotanto (55 S 55) oli yksi syy. Toisen syyn uskon olleen taktiikan muutos. Vaikka markkinoilla oli perinteisiä sinkoja, Suomessa lähdettiin hankkimaan nimenomaan kertasinkoja, kuten Miniman, M72 LAW ja Apilas. Pidän luultavana, että panssarintorjuntaan haluttiin mahdollisimman suuri hetkellinen tulivoima, missä kertasingot päihittävät perinteisen singon selvästi. Saatettiin myös ajatella, että panssarintorjunta-aseiden massamainen jakaminen vaikuttaisi joukon henkiseen tahtotilaan, kun jokainen mies pystyisi puolustamaan itseään panssariajoneuvoja vastaan.

Kertasingot ovat parempia joukoille joilla on käytössään ulkopuolista tulitukea. Kevyille joukoille jotka joutuvat kantamaan mukanaan oman tulitukensa, ladattava sinko on parempi koska ammustyyppejä voidaan vaihtaa tarpeen mukaan ja olisi epäkäytännöllistä kantaa mukana suuria määriä kertakäyttöisiä putkia. Amerikkalaisillakin Carl Gustav taitaa olla käytössä lähinnä erikoisjoukoilla, ja venäläiset ovat osin korvanneet RPG-7:n kertasingoilla.

Mistäkähän RPG ja CG malleista on puhe? Tuo jenkkien kevennetty malli on toki painoltaan aika ylivoimainen, mutta uudemmat CG mallit pärjäävät kyllä aikaisemmille. CG:n puolesta puhuu suurempi lähtönopeus (yli 200 metriä). RPG-7:n puolesta taas se, että se on ylikaliberinen ase, eli sen nimellinen väljyys ei rajoita käytettävän ammuksen halkaisijaa, joskin ne uudemmat 105 milliset ammukset mitä siihen saa voivat olla ongelmallisia, koska niiden lähtönopeus on entistäkin heikompi.

Joo uusin CG ei tosiaan paina juuri sen enempää kuin RPG, mutta arvelen että RPG voisi olla silti mukavampi kantaa ja käsitellä kuin CG:n iso putki.
Rihlattuna tykkinä CG:n tarkkuus on varmasti ylivertainen, toisaalta veikkaan sen peräpamauksen olevan merkittävästi suurempi kuin RPG:llä. Kumpaakaan asetta en ole toki kokeillut joten mutuna tämä.
 
Kertasingot ovat parempia joukoille joilla on käytössään ulkopuolista tulitukea. Kevyille joukoille jotka joutuvat kantamaan mukanaan oman tulitukensa, ladattava sinko on parempi koska ammustyyppejä voidaan vaihtaa tarpeen mukaan ja olisi epäkäytännöllistä kantaa mukana suuria määriä kertakäyttöisiä putkia. Amerikkalaisillakin Carl Gustav taitaa olla käytössä lähinnä erikoisjoukoilla, ja venäläiset ovat osin korvanneet RPG-7:n kertasingoilla.



Joo uusin CG ei tosiaan paina juuri sen enempää kuin RPG, mutta arvelen että RPG voisi olla silti mukavampi kantaa ja käsitellä kuin CG:n iso putki.
Rihlattuna tykkinä CG:n tarkkuus on varmasti ylivertainen, toisaalta veikkaan sen peräpamauksen olevan merkittävästi suurempi kuin RPG:llä. Kumpaakaan asetta en ole toki kokeillut joten mutuna tämä.

CG oli aikaisemmin erikoisjoukkojen ase, mutta nyt ovat olleet jo jonkin aikaa ottamassa sen yleisempään käyttöön. Mariineilla oli tietenkin se heidän vastineensa.

RPG-7:n pituus: 950mm.
CG:n pituus: Ennen 1,1 metriä. Uusimman mallin pituus on ilmeisesti täsmälleen sama, kuin RPG:n.

Putki on toki RPG:ssä ohuempi, mutta en näe sen vaikuttavan kannettavuuteen.

RPG-7:n ammukset ovat hieman kevyempiä, mutta pituutensa takia ihan varmana hankalampia käsitellä. Ja jos RPG:tä rupeaa kanniskelemaan ladattuna, niin se ammus on siinä pituutta lisäämässä. CG:n uusimmassa mallissa tulee myös sellainen muutos, että nyt sitä voi roudata turvallisesti ladattuna.

CG:n laukausimpulssi on varmasti kovempi ja erään nettivideon mukaan ruotsissa on turvallisuusmääräys jonka mukaan kukaan ei saa ampua CG:llä, kuin kolmesti päivässä, mikä selittää miksi videolla kuvaaja ja lataaja ottavat useamman askeleen aseesta kauemmaksi, jotta siis saavat ampua itsekin samana päivänä. Aseeseen on kuitenkin kehitetty CS ontelopanos, joten sillä uskaltaa ampua vähän pienemmästäkin tilasta, jos siis on käytettävissä sopiva ammus.
 
Embedded media from this media site is no longer available

Voi olla että tämä video on ollut jossakin vaiheessa aikaisemmin näkyvillä, mutta tein tuosta pienen havainnon mitä pidän merkittävänä. Eli katsokaapa kun ampuja laukaisee ohjuksen, niin mikäpä se on siinä ampujan takana ja saa epäilemättä hiekkaa päälle. Ei sinällään yllätys että tuollaisia on käytössä ja epäilemättä pitäisi kuulua ohjusryhmän varustukseen, mutta eipä ole noita aikaisemmin näkynyt videoilla. Toinen juttu mitä harvoin näkyy videoilla on ne kamerat millä noita laukauksia kuvataan, eli siellä saattaa näkyä kamerakännyköitä, mutta muutamasti on näkynyt ihan kunnon kameroita tripodilla ja kunnollisella linssillä siellä taustalla, joten niitäkin on siellä mukana.
 
Itseasiassa tässä näkyy tuo spotteri kaukoputki käytössäkin:

Embedded media from this media site is no longer available
 
http://www.bga-aeroweb.com/Defense/BGM-71-TOW.html

Tuon perusteella TOW 2 järjestelmä ja n. 6 ohjusta maksaa about $70K.

Siis jos hankkii 1000 järjestelmää kerralla. Ei erityisen kallista, mutta ennen kuin kukaan innostuu liikaa, niin minusta tuntuu että meillä ei ole niin paljon käyttöpaikkoja noille, joten niitä ei hirveästi lisää kannata hankkia.

Asian sivusta muuten kuulin, että tämä Abu Omar (Abu TOW):n kerrotaan osuneen 70+ hallituksen tankkiin tai muuhun ajoneuvoon, sekä tuntemattomaan määrään IT aseita tai sellaisia.
 
Eikai siellä tuollaista mainittu, vaan ohjuksen yksikköhinta olisi noiden eri sivulla mainittujen hankintojen osalta n. 50-70 k$. Siis yhden ohjuksen. Tuo vastaa raskaiden PST-ohjusten hintatasoa.

Vai tarkoititko 700 k$, mutta mistä sait laukaisulaitteen hinnan?

TOWille ei ole meillä käyttöä. SPIKE on suorituskykyisempi tai ainakin huomattavasti monipuolisempi. Kun nykyiset ohjukset happanevat lähtevät ampumalaitteetkin poistoon. Näin mä luulen.
 
Eikai siellä tuollaista mainittu, vaan ohjuksen yksikköhinta olisi noiden eri sivulla mainittujen hankintojen osalta n. 50-70 k$. Siis yhden ohjuksen. Tuo vastaa raskaiden PST-ohjusten hintatasoa.

Vai tarkoititko 700 k$, mutta mistä sait laukaisulaitteen hinnan?

TOWille ei ole meillä käyttöä. SPIKE on suorituskykyisempi tai ainakin huomattavasti monipuolisempi. Kun nykyiset ohjukset happanevat lähtevät ampumalaitteetkin poistoon. Näin mä luulen.

No, näin minä tämän tulkitsen:
"FY 2015 DoD Program:
FY 2015 dollars in the amount of $70.4 million supports the fourth year of a five-year (FY12-16) multi-year contract and procures 1,008 TOW 2 missiles. The five-year contract procures 6,052 TOW multi-variant missiles."

Eli 1008 systeemiä ja 6052 ohjusta maksaisi $70,4k. En ainakaan keksi miksi yksittäinen TOW laukaus maksaisi suunnilleen saman kuin mitä maksetaan oikeasti nykyaikaisesta ohjuksesta.



Toisaalta: https://en.wikipedia.org/wiki/9M14_Malyutka

Even in these latest version, the Malyutka is probably the most inexpensive ATGM in service, with unitary price caps in the order of the hundreds of dollars instead of the tens of thousands of the latest third generation models.

En siis tarkoita että noitakaan pitäisi hankkia, mutta halpoja PST-ohjuksia ilmeisesti olisi tarvittaessa saatavilla.
 
@SJ 70,4 milj $ on tuo neljäs vuosi (5 vuoden diili) jossa siis 1008 ohjusta. Viiden vuoden aikana sitten 6052 ohjusta, johonkin muuhun kokonaishintaan.

Siis jos NLAW maksaa luokkaa 20 k€ niin eikö ole ihan loogista että TOW ohjus maksaisi 70 k$. Saman suuntaisia hintoja on ollut SPIKEn osalta. Siellä sivulla mainittiin ihan suoraankin se yksikkökustannuskin ohjuksen osalta, joka oli n. 59 k$
 
@SJ 70,4 milj $ on tuo neljäs vuosi (5 vuoden diili) jossa siis 1008 ohjusta. Viiden vuoden aikana sitten 6052 ohjusta, johonkin muuhun kokonaishintaan.

Siis jos NLAW maksaa luokkaa 20 k€ niin eikö ole ihan loogista että TOW ohjus maksaisi 70 k$. Saman suuntaisia hintoja on ollut SPIKEn osalta. Siellä sivulla mainittiin ihan suoraankin se yksikkökustannuskin ohjuksen osalta, joka oli n. 59 k$

No jos noin, niin sitten noita ei kyllä kannata hankkia. Spike tekee niin paljon enemmän hintaansa nähden. Ja NLAW myös painoonsa nähden.
 
@SJ 70,4 milj $ on tuo neljäs vuosi (5 vuoden diili) jossa siis 1008 ohjusta. Viiden vuoden aikana sitten 6052 ohjusta, johonkin muuhun kokonaishintaan.

Siis jos NLAW maksaa luokkaa 20 k€ niin eikö ole ihan loogista että TOW ohjus maksaisi 70 k$. Saman suuntaisia hintoja on ollut SPIKEn osalta. Siellä sivulla mainittiin ihan suoraankin se yksikkökustannuskin ohjuksen osalta, joka oli n. 59 k$

Siprin mukaan Suomeen ekassa setissä ostetut 1500 Nlawia maksoi 25000€ kappale. Sieltä muutenkin kannattaa käydä katselemassa kauppojen hintoja ja kappalemääriä. Muuan muassa se, että täältä myytiin Viroon 42 122 H 63sta kahdella miljoonalla.
 
@CV9030FIN @KorpiSISSI Jatketaanko PST:stä täällä?

Ja sellaista piti kysyä, että mahtaako olla liikaa hifistelyä, jos miettii, että pitäisikö kylkimiinalla koettaa osua siihen traditionaaliseen kylkeen? Vaiko ehkä koettaa hieman epätavallisempaa keulaa, jos vaikka laittaisi sen kylkkärin suoran päähän? Myöskin, voiko laittaa kaksi miinaa vierekkäin, niin voidaan kattaa molemmat kaistat? Ja olisiko edelleenkin liikaa ajattelua, jos laittaisi suoran toiseen päähän vielä toisen satsin, niin tulee osumaa sekä keulaan, että perään? Tietysti auttaa, jos kykenee laukaisemaan nuo miinat erikseen, eikä kaikkia kerralla, mutta se vaatisi jo aika paljon laukaisujärjestelmältä ja tähystäjän(siis sen tyypin joka laukaisee panoksen) sijoittelulta.

Myös sellaista mietin, että mikäli kylkimiina ei tehoaisi MBT:n kylkeen, niin voisiko vaikutusta hieman parantaa siten, että ammutaan kylkkäri enemmän viistossa ja vaunun kylkeen, jolloin saadaan enemmän vaikutusta telapyörästöön (kun osutaan useampaan telapyörään). Lisäksi tällä konstilla saattaisi saada enemmän vahinkoa kevyempiin vaunuihin, kun mahdollinen läpäisy kulkee pitemmän matkan vaunun sisällä?
 
Voihan niitä miinoja ja räjähteitä ketjuttaa R-langalla. En laittaisi aivan samaan nippuun mutta esim. 15-20m välein. Kun on miinoilla erilliset laukaisut, on helpompi kohdentaa mutta rivissä osumatodennäköisyys paranee. 3-4 tellua samassa nipussa tulppaamassa hidastaa liikennettä kummasti. Siinä on ohjus-/sinkomiehen sauma.
Pohjapanoskin tehoaa miheistönkuljetusvaunuihin, muistaakseni jopa tst-vaunuihin?
Onko RSKM vielä käytössä?
 
Back
Top