Panssarintorjunta

[Huhta]

Suomessa on aika harvoin yli 1km peltoja tai tienpätkää, jossa ohjuksista olisi tykkiä enemmän hyötyä. Usein varmaankin jäädään 500m-1km matkalle ja siinä nopeasti ampuva, vakautettu tykki sekä tuli-liike on paljon nopeampi tapa taistella. Pst-ohjuksen maalittaminen, laukaisu ja lentoaika ovat hitaita lähellä ja vaunun pitää pysähtyä paikalleen hetkeksi. Tykillä voi ampua liikkeestä ja peruuttaa.

Ihan harjoitusvideoita katsomalla voi nähdä olosuhteet jos ei muuten.

Toisaalta, eikö rynnäkköpanssarivaunun konetykki ole "impotentti" suhteessa taistelupanssarivaunun panssarointiin? Tai no, kyllähän Bradleytkin T-72:n torninjuuresta uraaninuolilla Desert Stormissa... Mutta mennään kyllä aika pitkälle toiveajattelun puolelle, jos ajatellaan, että tuolla reseptillä oltaisiin edes melko tasaväkisiä kohdattaessa taistelupanssarivaunu.

Bradleyn TOW-ohjuksen ampumiseksi pysähtyminen oli tosiaan tarpeen. Vaan onkohan tuo pysähtyminen enää nykyään välttämätöntä? Spikea on kuitenkin asennettu merikäyttöön vissiin useammassakin maassa. Tosin en osaa sanoa, aiheuttaako liike jotakin ongelmia kaikkien kykyjen hyödyntämiselle - esim. ammutaanko ohjus ensin taivaalle ja ampuja lukitsee sen maaliin vasta sen jälkeen? Varmaan ohjuksen hakupään lukitseminen maaliin liikkeestä vaatisi ainakin ohjuksen ampumalaitteen vakauttamisen, mikä ei ole ihan ilmaista. Ja tietysti se olisi tornin katolla myös melko altis esim. sirpaleille.

Spike ER missile firing from patrol boat - MilitaryLeak.COM

https://www.facebook.com/militaryleak/videos/1818575375100002/ Spike ER anti-tank guided missiles launching from an Israeli Navy patrol boat against small

militaryleak.com

Noin yleisemmin aiheeseen liittyen olen pistänyt merkille Viron ilmoituksen/suunnitelman/hankinnan (en tiedä, missä mennään tällä hetkellä) varustaa CV90-alustat (ei siis CV9035 vaan ne Norjasta ostetut tornittomat rungot) RWS:llä, jossa on konekiväärin lisäksi Javelin-laukaisin. Voi tietysti olla pienen maan armeijan osaamattomuutta, mutta luulisi siihen olevan jokin syykin. Viron maasto on toki keskimäärin Suomea avarampaa...

 

[Jukkis]

Toisaalta, eikö rynnäkköpanssarivaunun konetykki ole "impotentti" suhteessa taistelupanssarivaunun panssarointiin? Tai no, kyllähän Bradleytkin T-72:n torninjuuresta uraaninuolilla Desert Stormissa... Mutta mennään kyllä aika pitkälle toiveajattelun puolelle, jos ajatellaan, että tuolla reseptillä oltaisiin edes melko tasaväkisiä kohdattaessa taistelupanssarivaunu.

Bradleyn TOW-ohjuksen ampumiseksi pysähtyminen oli tosiaan tarpeen. Vaan onkohan tuo pysähtyminen enää nykyään välttämätöntä? Spikea on kuitenkin asennettu merikäyttöön vissiin useammassakin maassa. Tosin en osaa sanoa, aiheuttaako liike jotakin ongelmia kaikkien kykyjen hyödyntämiselle - esim. ammutaanko ohjus ensin taivaalle ja ampuja lukitsee sen maaliin vasta sen jälkeen? Varmaan ohjuksen hakupään lukitseminen maaliin liikkeestä vaatisi ainakin ohjuksen ampumalaitteen vakauttamisen, mikä ei ole ihan ilmaista. Ja tietysti se olisi tornin katolla myös melko altis esim. sirpaleille.

Spike ER missile firing from patrol boat - MilitaryLeak.COM

https://www.facebook.com/militaryleak/videos/1818575375100002/ Spike ER anti-tank guided missiles launching from an Israeli Navy patrol boat against small

militaryleak.com

Noin yleisemmin aiheeseen liittyen olen pistänyt merkille Viron ilmoituksen/suunnitelman/hankinnan (en tiedä, missä mennään tällä hetkellä) varustaa CV90-alustat (ei siis CV9035 vaan ne Norjasta ostetut tornittomat rungot) RWS:llä, jossa on konekiväärin lisäksi Javelin-laukaisin. Voi tietysti olla pienen maan armeijan osaamattomuutta, mutta luulisi siihen olevan jokin syykin. Viron maasto on toki keskimäärin Suomea avarampaa...

Ja sitten meillä on pistetty TOW tekaan. Jotka vissiin on sijoitettu pohjoiseen. Missä on laajoja aukeita soita yms.

 

[Huhta]

Ja sitten meillä on pistetty TOW tekaan. Jotka vissiin on sijoitettu pohjoiseen. Missä on laajoja aukeita soita yms.

Villi veikkaus: TEKA siksi, että suolla on ikävä kanniskella TOW:ia, kun on muutenkin nilkkaa myöten upoksissa? Etelässähän TOW-Pasi ei saanut jalansijaa, vaan jäi prototyypiksi, vaikka täälläkin on aukeita.

 

[J0h1F]

Toisaalta, eikö rynnäkköpanssarivaunun konetykki ole "impotentti" suhteessa taistelupanssarivaunun panssarointiin? Tai no, kyllähän Bradleytkin T-72:n torninjuuresta uraaninuolilla Desert Stormissa... Mutta mennään kyllä aika pitkälle toiveajattelun puolelle, jos ajatellaan, että tuolla reseptillä oltaisiin edes melko tasaväkisiä kohdattaessa taistelupanssarivaunu.

Venäläiset tosin päätyivät itse BMP-2:ssa juuri siksi konetykkiin, että kun sitä testattiin BMP-1:n 2A28 Grom-matalapainekanuunan kehitysversiota vastaan, kykeni se ensimmäisellä sarjalla osumaan 1400 metrin päässä olleeseen maalivaunuun ja tuhoamaan sen prismat ja tähtäimen, kun taas matalapainekanuunalla ammuttiin ensimmäinen ohi. Vaunua ei välttämättä tarvitse tuhota, riittää että sen toimintakyky tuhotaan.

 

[Einomies1]

Toisaalta, eikö rynnäkköpanssarivaunun konetykki ole "impotentti" suhteessa taistelupanssarivaunun panssarointiin? Tai no, kyllähän Bradleytkin T-72:n torninjuuresta uraaninuolilla Desert Stormissa... Mutta mennään kyllä aika pitkälle toiveajattelun puolelle, jos ajatellaan, että tuolla reseptillä oltaisiin edes melko tasaväkisiä kohdattaessa taistelupanssarivaunu.

En ole asiantuntija, mutta olen siinä käsityksessä että IFV ei ole tarkoitettu taistelemaan taistelupanssarivaunuja vastaan, vaan toisia IFV vastaan ja tukemaan jalkaväkeä. Se että IFV kantaa ohjuksia voi olla jossain tilanteessa hyvä ja antaa mahdollisuuden siihen torjuntaan, mutta jos ollaan taisteluvaunun tykin ja sensorien tehokkaalla kantamalla, niin kyllä se moderni tst-vaunu tai joukko niitä kyllä ampuu varsin nopeasti ja tarkasti tuolla tykillään päin pläsiä. Sitä ei sitten IFV kestä.

Kyllä pitäisin lähtökohtana että mitä lähempänä taistellaan, sitä tärkeämpää on nopea tuli ja liike. Paikoilleen jääminen ja ohjuksen suuntailu on liian riskialtista ja kestää liian kauan. Nyrkkisääntö on että "jos näet vastustajan, hän todennäköisesti näkee myös sinut". Sitten kun ollaan vaikkapa asemissa ja matkaa on 4-5 km niin alkaa nuo ohjukset olemaan kova juttu (jos on tieto maalista).

 

[Stumo]

Villi veikkaus: TEKA siksi, että suolla on ikävä kanniskella TOW:ia, kun on muutenkin nilkkaa myöten upoksissa? Etelässähän TOW-Pasi ei saanut jalansijaa, vaan jäi prototyypiksi, vaikka täälläkin on aukeita.

Tow:n ampumalaitteen ja ohjusten kantaminen on kyllä kova jumppa, mikä vaikeuttaa muuten loistavan aseen käyttökelpoisuutta olosuhteissamme. Tätä teka -versiota kehiteltiin, kun olin palveluksessa ja ainakin itse näen tämän hyvänä parannuksena. Sopii hyvin pohjoiseen, matala ajoneuvo voidaan saadaa suojaan hyvään takarinne-asemaan, jolloin tulitoiminta ja nopea poistuminen/asemanvaihto mahdollista. Ampumalaitteen saa myös kantoon ja perinteiseen tuliasemaan. Matala ajoneuvo on helpompi myös naamioida ja suojata epäsuoraa vastaan ja ehkä mahdollista sijoittaa hieman lähemmäksi tuliasemaa.

 

[Huhta]

En ole asiantuntija, mutta olen siinä käsityksessä että IFV ei ole tarkoitettu taistelemaan taistelupanssarivaunuja vastaan, vaan toisia IFV vastaan ja tukemaan jalkaväkeä. Se että IFV kantaa ohjuksia voi olla jossain tilanteessa hyvä ja antaa mahdollisuuden siihen torjuntaan, mutta jos ollaan taisteluvaunun tykin ja sensorien tehokkaalla kantamalla, niin kyllä se moderni tst-vaunu tai joukko niitä kyllä ampuu varsin nopeasti ja tarkasti tuolla tykillään päin pläsiä. Sitä ei sitten IFV kestä.

Kyllä pitäisin lähtökohtana että mitä lähempänä taistellaan, sitä tärkeämpää on nopea tuli ja liike. Paikoilleen jääminen ja ohjuksen suuntailu on liian riskialtista ja kestää liian kauan. Nyrkkisääntö on että "jos näet vastustajan, hän todennäköisesti näkee myös sinut". Sitten kun ollaan vaikkapa asemissa ja matkaa on 4-5 km niin alkaa nuo ohjukset olemaan kova juttu (jos on tieto maalista).

En ole eri mieltä oikeastaan mistään. Venäläisillä on kuitenkin paljon raskaita vaunuja ja niitä tullaan varmasti kohtaamaan ihan vahingossakin.

Jos löytyisi ohjus, joka olisi integroitavissa fiksusti vaunun järjestelmiin, laukaistavissa liikkeestä ja muutamissa sekunneissa, niin se laajentaisi vaikutuskykyä. Tällä hetkellä ammuskellaan prismoja ja lauotaan suojasavuja.

Perinteisesti vaunujen ohjuslaukaisimet ovat olleet kökköjä käyttää ja sellaisia minä en tosiaankaan haikaile. Esim. bemarien ohjuslaukaisimet, joiden käyttö ei todellakaan onnistunut onnistunut parilla napinpainalluksella ampujan joystickistä. Mutta jos joystickistä voisi valita konetykin ja konekiväärin lisäksi ohjuksen, lukita maalin hakupäälle ja ampua, niin ei kai se huono olisi? Sitä en tiedä, mikä on esim. Spiken ja Javelinin ongelma tässä suhteessa - kestääkö ohjuksen "herättely" ja/tai hakupään jäähdyttäminen liian kauan? Vai onko tekniikka niin hienoa, ettei se kestä pitempiaikaista hereillä pysymistä mallia "kaikki valmiina, lukitse ja laukaise"?

Mitään periaatteellista estettä IIR-hakupäisen pst-ohjuksen ampumiseen liikkuvasta vaunusta ei luulisi olevan. Ammutaanhan IIR-hakupäisiä ilmataisteluohjuksia liikkuvista hävittäjälentokoneistakin.

Ehkä teknologian kehitys tekee vaunuasenteisesta pst-ohjuksesta jossakin vaiheessa järkevän. Ranskalaisten Akeron MP (vanhalta nimeltään MMP) käyttää kuulemma jäähdyttämätöntä hakupäätä, ja se voidaan kuulemma lukita useita kertoja potentiaalisiin maaleihin ilman ongelmia. Se ehkä kestäisi paremmin pitkäaikaistakin valmiudessa oloa ja olisi tarvittaessa ammuttavissa nopeasti?

 

[kimmo.j]

En ole eri mieltä oikeastaan mistään. Venäläisillä on kuitenkin paljon raskaita vaunuja ja niitä tullaan varmasti kohtaamaan ihan vahingossakin.

Jos löytyisi ohjus, joka olisi integroitavissa fiksusti vaunun järjestelmiin, laukaistavissa liikkeestä ja muutamissa sekunneissa, niin se laajentaisi vaikutuskykyä. Tällä hetkellä ammuskellaan prismoja ja lauotaan suojasavuja.

Perinteisesti vaunujen ohjuslaukaisimet ovat olleet kökköjä käyttää ja sellaisia minä en tosiaankaan haikaile. Esim. bemarien ohjuslaukaisimet, joiden käyttö ei todellakaan onnistunut onnistunut parilla napinpainalluksella ampujan joystickistä. Mutta jos joystickistä voisi valita konetykin ja konekiväärin lisäksi ohjuksen, lukita maalin hakupäälle ja ampua, niin ei kai se huono olisi? Sitä en tiedä, mikä on esim. Spiken ja Javelinin ongelma tässä suhteessa - kestääkö ohjuksen "herättely" ja/tai hakupään jäähdyttäminen liian kauan? Vai onko tekniikka niin hienoa, ettei se kestä pitempiaikaista hereillä pysymistä mallia "kaikki valmiina, lukitse ja laukaise"?

Mitään periaatteellista estettä IIR-hakupäisen pst-ohjuksen ampumiseen liikkuvasta vaunusta ei luulisi olevan. Ammutaanhan IIR-hakupäisiä ilmataisteluohjuksia liikkuvista hävittäjälentokoneistakin.

Ehkä teknologian kehitys tekee vaunuasenteisesta pst-ohjuksesta jossakin vaiheessa järkevän. Ranskalaisten Akeron MP (vanhalta nimeltään MMP) käyttää kuulemma jäähdyttämätöntä hakupäätä, ja se voidaan kuulemma lukita useita kertoja potentiaalisiin maaleihin ilman ongelmia. Se ehkä kestäisi paremmin pitkäaikaistakin valmiudessa oloa ja olisi tarvittaessa ammuttavissa nopeasti?

Ohjus häviää aina nopeudessa psv-kanuunalle. Lisäksi sodankäynti ja erityisesti mekanisoitu sodankäynti on aina yhteistyötä. Miksi sen rynnäkkövaunun pitäisi kyetä tuhoamaan taisteluvaunu, kun sen tukena tulee olla oma taisteluvaunu.
Yksittäisen asejärjestelmän ei tarvitse olla kaikkeen pystyvä yleistyökalu. Yleistyökalut kun tuppaavat olemaan huonoja kaikkeen.

 

[Huhta]

Ohjus häviää aina nopeudessa psv-kanuunalle. Lisäksi sodankäynti ja erityisesti mekanisoitu sodankäynti on aina yhteistyötä. Miksi sen rynnäkkövaunun pitäisi kyetä tuhoamaan taisteluvaunu, kun sen tukena tulee olla oma taisteluvaunu.
Yksittäisen asejärjestelmän ei tarvitse olla kaikkeen pystyvä yleistyökalu. Yleistyökalut kun tuppaavat olemaan huonoja kaikkeen.

Miksi Pasin pitäisi pystyä tuhoamaan helikopteri? Silti joku hölmö on laittanut siihen ITKK:n eikä Pasi siltikään ole hyvä ilmatorjunnassa. Ja rynnäkköpanssarivaunuhan se vasta monitaituri onkin! Kuljettaa miehiä, tuhoaa vihollisen jalkaväkeä ja keveitä vaunuja konetykillään, ja onpa CV9030:n ilma-ammuntakykyäkin kehuttu tällä foorumilla melkein samaa nimimerkkiä käyttävän herrasmiehen toimesta.

Kysymys kuuluukin, että miksi ei?

Kokoonpanot ja tilanteet kuitenkin vaihtelevat. Ajatellaan vaikkapa ristiinalistuksia. Psv-komppania + psj-joukkue ---> Hyvä kyky tuhota vihollisen vaunuja. Psj-komppania + psv-joukkue ---> Jokseenkin vähäisempi kyky tuhota vihollisen vaunuja. Sodan kaaoksessa rynnäkköpanssarivaunu voi yksinkertaisesti olla se joka on parhaiten ampumahollilla tai joka havaitsee vihollisen tst-panssarivaunun ensimmäisenä. Eikö olisi hyvä voida vaikuttaa maaliin sen sijaan että huudellaan radiolla Leopardeja apuun?

 

[PH]

Miksi Pasin pitäisi pystyä tuhoamaan helikopteri? Silti joku hölmö on laittanut siihen ITKK:n eikä Pasi siltikään ole hyvä ilmatorjunnassa. Ja rynnäkköpanssarivaunuhan se vasta monitaituri onkin! Kuljettaa miehiä, tuhoaa vihollisen jalkaväkeä ja keveitä vaunuja konetykillään, ja onpa CV9030:n ilma-ammuntakykyäkin kehuttu tällä foorumilla melkein samaa nimimerkkiä käyttävän herrasmiehen toimesta.

Kysymys kuuluukin, että miksi ei?

Kokoonpanot ja tilanteet kuitenkin vaihtelevat. Ajatellaan vaikkapa ristiinalistuksia. Psv-komppania + psj-joukkue ---> Hyvä kyky tuhota vihollisen vaunuja. Psj-komppania + psv-joukkue ---> Jokseenkin vähäisempi kyky tuhota vihollisen vaunuja. Sodan kaaoksessa rynnäkköpanssarivaunu voi yksinkertaisesti olla se joka on parhaiten ampumahollilla tai joka havaitsee vihollisen tst-panssarivaunun ensimmäisenä. Eikö olisi hyvä voida vaikuttaa maaliin sen sijaan että huudellaan radiolla Leopardeja apuun?

Rynnäkkövaunun jalkauttamalla jalkaväelläkin löytyy pst-kykyä, vaikka sekään ei tietenkään ole välittömästi käytetävissä, jos väki kököttää vielä kyydissä.

 

[kimmo.j]

Miksi Pasin pitäisi pystyä tuhoamaan helikopteri? Silti joku hölmö on laittanut siihen ITKK:n eikä Pasi siltikään ole hyvä ilmatorjunnassa. Ja rynnäkköpanssarivaunuhan se vasta monitaituri onkin! Kuljettaa miehiä, tuhoaa vihollisen jalkaväkeä ja keveitä vaunuja konetykillään, ja onpa CV9030:n ilma-ammuntakykyäkin kehuttu tällä foorumilla melkein samaa nimimerkkiä käyttävän herrasmiehen toimesta.

Kysymys kuuluukin, että miksi ei?

Kokoonpanot ja tilanteet kuitenkin vaihtelevat. Ajatellaan vaikkapa ristiinalistuksia. Psv-komppania + psj-joukkue ---> Hyvä kyky tuhota vihollisen vaunuja. Psj-komppania + psv-joukkue ---> Jokseenkin vähäisempi kyky tuhota vihollisen vaunuja. Sodan kaaoksessa rynnäkköpanssarivaunu voi yksinkertaisesti olla se joka on parhaiten ampumahollilla tai joka havaitsee vihollisen tst-panssarivaunun ensimmäisenä. Eikö olisi hyvä voida vaikuttaa maaliin sen sijaan että huudellaan radiolla Leopardeja apuun?

Juurikin sen takia, että lisäämällä kaikki mahdolliset kyvyt järjestelmän hinta nousee ja hintalaatusuhde laskee.
Kaikki järjestelmät ovat kompromisseja, Pasin Itko on kuin rynnäkkövaunun konetykki, hätäapu ja tyhjää parempi.

 

[Panssarinuoli]

Ohjusmiehenä mietin vielä yhtä vaihtoehtoa. Mitäs jos ei käytetä rynnäkkövaunua tai pasia ollenkaan spiken kuljetukseen vaan matkitaan Slovenian konseptia.

https://www.rafael.co.il/blog/rafaels-spike-missile-successfully-integrated-and-fired-from-rws-slovenian-oshkosh-jltv/

GTP + RWS, onko mahdollinen?
Jos olisi:
-Ohjusyhmän miehistön pudotus 4kpl:seen.
-Ajaja ja ryhmänjohtaja jää ajoneuvoon kiinteän ampumalaitteen kanssa (1 puikko)
-Ampuja ja lataaja jalkautuvat ratkaisemaan katveongelman. Ohjusreppu (2puikkoa)+ kannettava CLU GTP:n lavalta kantoon.
-Puikkomiehet on kuitenkin alistettu sinne mihin tarvitaan. Liike/nopeus paranisi vs Pasikuljetus. Ei myöskään niin kallis alusta mitä rynnäkkövaunu.
-Kahdella GTP porukalla saataisiin jo aika paljon torjuntakykyä nopeasti paikalle.
-Pasi jäisi parempaan käyttöön sinkosimojen kuljettamiseen, ja ryntövaunu tekisi sitä mihin on tarkoitettukin

Enää puuttuu rahat?

 

[Pzgnrl]

Haaveilin intissä NLAWin pulttaamisesta Bemarin katolle... Ammu ja unohda olisi paras. Ohjuksen pään jäähtyminen tuskin olisi ongelma, vaikka "yksi painallus jäähdyttää, toinen laukaisee" -tyyppisesti.

Entä sitten pst-ammus 81 mm heittimeen?

 

[Huhta]

Juurikin sen takia, että lisäämällä kaikki mahdolliset kyvyt järjestelmän hinta nousee ja hintalaatusuhde laskee.
Kaikki järjestelmät ovat kompromisseja, Pasin Itko on kuin rynnäkkövaunun konetykki, hätäapu ja tyhjää parempi.

Hinta-laatusuhde voi jopa parantua, kun kykyjä lisätään. AMV on klassinen esimerkki - hieno IFV:n alusta, jonka kyvyistä paljon menee hukkaan, kun päälle laitettiin pelkät Protectorit kunnollisten, konetykillisten tornien sijaan.

Länsimaiset rynnäkköpanssarivaunut ovat jo nykyään aivan tolkuttoman teknisiä ja hintaisia vekottimia. Niissä on kaikki näyttölaitteet, lämpökamerat, valonvahvistimet, digitaaliset ammunnanhallintajärjestelmät ja muut pelit ja vehkeet. Uusi CV90 maksaa hyvin simppelissäkin konfiguraatiossa takuuvarmasti yli 5 miljoonaa euroa vaunulta, saattaa mennä lähemmäs 10 miljoonaakin. (Perustan tämän siihen, että Hollannissa pelkkä MLU maksaa neljä miljoonaa dollaria vaunulta ja että Slovakian hankinnassa 152 vaunun hinnaksi on tulossa n. 1,7 miljardia euroa (ALV ml., eli verottomana hinta jää alle 10 miljoonan euron per vaunu).)

Paljonko tuon kokonaiskonkurssin rinnalla maksaa kyky laukoa PST-ohjuksia ja onko se oikea säästökohde? Ohjuslaukaisin ja siihen liittyvä rauta (johdotukset, mahdollinen vakautus) tuskin maksaa paria-kolmea sataa tonnia enempää. Integrointi vaunun ammunnanhallintajärjestelmään maksaa jotakin, mutta kun kyse on maavoimien kalustosta, niin puhuttaneen aika maltillisista summista.

Joku voisi sanoa, että itse ohjukset muodostavat suurimman kuluerän ja voivat maksaa miljoonan per vaunu (esim. 150 k€ per ohjus, 6 ohjusta per vaunu). Mutta sikäli kuin vihollisen vaunuja on tarkoitus torjua, niin PST-ohjuksia on pakko olla joka tapauksessa, ammuttiin ne sitten mieskuljetteisesta laukaisimesta taikka vaunun päältä. Joten en laskisi itse ampumatarvikkeita mukaan kustannuksiin, kun keskustellaan siitä, kannattaako vaunu varustaa ohjuslaukaisimella. Kyse on vain siitä, mitä maksetaan tuosta rynnäkköpanssarivaunun kyvystä ampua tarvittaessa PST-ohjus.

Mihinkään ikivanhaan bemariin Suomen ei tietenkään kannata enää modailla mitään pst-ohjuslaukaisimia. Tuskin edes CV9030:een, jos/kun sille tehdään MLU. Mutta jos uusia vaunuja hankitaan, niin katsoisin kyllä hyvin kiinnostuneena, mitä on tarjolla ja millaisia kykyjä järjestelmistä löytyy (eli onko se vain valmistellussa puolustuksessa käyttökelpoinen asejärjestelmä vai onnistuuko ampuminen liikkeestä ja voiko ohjuksen tarvittaessa laukaista maaliin ilman mainittavaa viivettä).

 

[Huhta]

Ohjusmiehenä mietin vielä yhtä vaihtoehtoa. Mitäs jos ei käytetä rynnäkkövaunua tai pasia ollenkaan spiken kuljetukseen vaan matkitaan Slovenian konseptia.

https://www.rafael.co.il/blog/rafaels-spike-missile-successfully-integrated-and-fired-from-rws-slovenian-oshkosh-jltv/

GTP + RWS, onko mahdollinen?
Jos olisi:
-Ohjusyhmän miehistön pudotus 4kpl:seen.
-Ajaja ja ryhmänjohtaja jää ajoneuvoon kiinteän ampumalaitteen kanssa (1 puikko)
-Ampuja ja lataaja jalkautuvat ratkaisemaan katveongelman. Ohjusreppu (2puikkoa)+ kannettava CLU GTP:n lavalta kantoon.
-Puikkomiehet on kuitenkin alistettu sinne mihin tarvitaan. Liike/nopeus paranisi vs Pasikuljetus. Ei myöskään niin kallis alusta mitä rynnäkkövaunu.
-Kahdella GTP porukalla saataisiin jo aika paljon torjuntakykyä nopeasti paikalle.
-Pasi jäisi parempaan käyttöön sinkosimojen kuljettamiseen, ja ryntövaunu tekisi sitä mihin on tarkoitettukin

Enää puuttuu rahat?

Ehkä pientä hiomista voisi vielä tehdä. Jos ampumalaitteita on kaksi ja miehiä neljä, niin luulisi tuossa olevan aikamoinen sykkiminen jokaisella ja tehtävää enemmän kuin käsiä?

Ajajan täytyy olla tulitoiminnan aikana ratin takana, koska kun ohjus on ammuttu, niin ajoneuvo pitää saada nopeasti suojaan. Ryhmänjohtaja ilmeisesti siis toimisi myös ohjusampujana. Kiinnitän tässä huomiota siihen, että ryhmänjohtajalla ei ole ketään ajoneuvon ulkopuolella tähystämässä tai suojaamassa, vaan sekä ajaja että ryhmänjohtaja kököttävät "puolustuskyvyttöminä" ajoneuvon sisällä. (Jalkautunut partio olisi jossakin lähistöllä, mutta se kai valitsisi kuitenkin oman tuliasemansa jonkinlaisen etäisyyden päästä ajoneuvosta eikä suoraa näköyhteyttä välttämättä olisi.)

Jalkapartion osalta tilanne on hieman parempi. Ohjusampujan avustaja voi tähystää maaleja ja suojata CLU:ta kantavaa ohjusampujaa rynnäkkökiväärillään. Mutta jos jotakin käy (esim. toinen mies haavoittuu), niin laukaisin ja mahdolliset ampumattomat ohjukset jää varmasti sinne mättäälle.

Käytettävä taktiikka jää myös vähän hämäräksi. Ilmeisesti jalkapartio avaisi tulen ensimmäisenä? Seuraavana ammuttaisiin ohjus ajoneuvosta, ja samaan aikaan jalkapartio vaihtaisi tuliasemaa ja lataisi toisen ohjuksen? Ajoneuvo ajaisi vähän matkan päähän suojaan (mielellään lähelle jalkapartion jälkimmäistä tuliasemaa) samalla kun jalkapartio ampuisi toisen ohjuksensa, minkä jälkeen jalkapartio juoksisi ajoneuvolle ja koko ryhmä poistuisi nopeasti paikalta?

Onhan jenkeilläkin toki TOW HMMWV:n päällä(, mutta tuossakin on yksi ukko ulkona).



Ja jenkkimariineilla IFAV:n päällä:

Photo : IFAV - tow launcher

Ruotsalaisethan käyttivät tuota konseptia jo sinkojen kanssa... tilataanko vielä Musteille yksi lasti ampumatarvikkeita?


Pansarvärnspjäs 1110

 

[Huhta]

Käytännössä luulen, että nimimerkin @Panssarinuoli sinänsä ansiokas konsepti pysähtyy samoihin ongelmiin kuin TOW-Pasi aikanaan. Hankala löytää hyviä tuliasemia suhteessa mieskuljetteiseen laukaisimeen ja liian suuret riskit itse ajoneuvolle. Ajoneuvoalustaisen laukaisimen helpompi liikuteltavuuskaan ei ole enää 2020-luvulla niin hyvä argumentti kuin joskus aikoinaan, kun massiivisesta TOW:n jalustasta ja ampumalaitteesta on päästy Spikeen ja Javeliniin. Eikä laukaisimet varmaan jatkossa ainakaan suuremmiksi ja raskaammiksi muutu.

 

[Mäksä]

Asiasta toiseen. Törmäsin tällaiseen mysteerijuttuun redditin r/credibledefence:n discordissa. Siinä mainitaan Suomen ostaneen Sveitsin RUAG:lta APILAS raskassinkoihin uudet kaksoisontelopanokset kaksituhattaluvun alkupuolella. International Defence Review mainitsee kyseisen hankinnan ohimennen joulukuun 2004 artikkelissaan, joka käsittelee jalkaväen PST aseiden tehon kehittymistä. Ilmeisesti ostos tehtiin vuonna 2002. Tietääkö kukaan tästä mitään, miksi siitä ei löydy mitään tietoa mistään, miksi wikipedia ei tunne APILAS:ta kaksoisontelopanoksella?

Kuvassa Suomen hankinta mainitaan kolmannessa tekstipalkissa, kuvan alla.

 

[Huhta]

Asiasta toiseen. Törmäsin tällaiseen mysteerijuttuun redditin r/credibledefence:n discordissa. Siinä mainitaan Suomen ostaneen Sveitsin RUAG:lta APILAS raskassinkoihin uudet kaksoisontelopanokset kaksituhattaluvun alkupuolella. International Defence Review mainitsee kyseisen hankinnan ohimennen joulukuun 2004 artikkelissaan, joka käsittelee jalkaväen PST aseiden tehon kehittymistä. Ilmeisesti ostos tehtiin vuonna 2002. Tietääkö kukaan tästä mitään, miksi siitä ei löydy mitään tietoa mistään, miksi wikipedia ei tunne APILAS:ta kaksoisontelopanoksella?

Kuvassa Suomen hankinta mainitaan kolmannessa tekstipalkissa, kuvan alla.

No nyt olet löytänyt melkoisen OSINT jalokiven!

Mutta ehkä kenenkään ei ollut tarkoituskaan tietää siitä mitään...

Toisaalta löytyi tällaista, sekin on samasta julkaisusta joulukuusta 2004... Mutta teksti ei ole sama sanasta sanaan.

Roundhammer is also used in the tandem warhead that RUAG has supplied for an improved version of Giat's APILAS 112 mm shoulder-fired rocket, which was adopted by the Finnish Army in 2002; and in the new tandem warhead fitted to the Malyutka 2000 (improved AT-3 Sagger) developed in conjunction with RUAG's Bulgarian partner VMZ. The Malyutka 2000 has a 2.8 kg warhead incorporating a compact main charge with a length-to-diameter ratio of 1 and a copper liner produced using RUAG's flow-turning process. Its diameter is 120 mm and its nominal penetration capability exceeds 10 CD. The Malyutka 2000's warhead is credited with a main-charge penetration capability of "at least 850 mm" of RHA behind second-generation ERA arrays.

ВИФ2 NE: Ветка : А что это там RUAG замутила за 152-мм кумулятивный заряд?

 

[Mäksä]

Toisaalta löytyi tällaista, sekin on samasta julkaisusta joulukuusta 2004... Mutta teksti ei ole sama sanasta sanaan.

Siis tuo kuva ei ole Internal Defence Reviewistä, anteeksi epäselvyydestä. Tuo IDR:n artikkeli on vain ainut muu lähde tälle, jonka olen löytänyt. Alkuperäinen kuva, johon törmäsin discordissa, on RUAG:n markkinointimateriaalia 2000-luvun alkupuolelta joltain puolustusalan messuilta. Kuvan postaaja ei enää muistanut, mistä.

Kaksoisonteloammus selittääkin aika hyvin, miksi APILAS on yhä käytössä eikä ole korvattu.

En pidä tätä kovinkaan isona hyshys juttuna, koska asia on mainittu julkaistuissa lähteissä lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

 

[Huhta]

Siis tuo kuva ei ole Internal Defence Reviewistä, anteeksi epäselvyydestä. Tuo IDR:n artikkeli on vain ainut muu lähde tälle, jonka olen löytänyt. Alkuperäinen kuva, johon törmäsin discordissa, on RUAG:n markkinointimateriaalia 2000-luvun alkupuolelta joltain puolustusalan messuilta. Kuvan postaaja ei enää muistanut, mistä.

Kaksoisonteloammus selittääkin aika hyvin, miksi APILAS on yhä käytössä eikä ole korvattu.

En pidä tätä kovinkaan isona hyshys juttuna, koska asia on mainittu julkaistuissa lähteissä lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

Ahaa.

Tuo asian printtaaminen valmistajan mainosmateriaaliin olisi tietysti erikoista, jos hankinta olisi hyshys. Mutta kerrankos sitä joku tekee virheen. Olisihan sekin nyt vähintäänkin erikoista, jos aseelle annettaisiin paikkansapitämättömiä speksejä PV:n julkisessa materiaalissa samalla kun tieto modifikaatiosta olisi kuitenkin julkinen.

Muiden lähteiden puuttumista saattaisi selittää se, että kyse on ollut testierästä eikä laajemmasta koko RSKES varaston päivittämisestä? Tai sitten yksinkertaisesti se, ettei internet ollut tuolloin vielä niin iso juttu?

Jos asia kovasti kiinnostaa, niin kannattanee selailla tuon ajan maavoimien vuosikirjat sekä asiaankuuluvat kiltalehdet ja Ruotuväet. (Tosin noista vain maavoimien vuosikirjat taitaa löytyä digitaalisena verkosta... ja nekin on vanhempien vuosikertojen osalta käsittääkseni valokuvattuja/skannattuja, eli voi joutua lukemaan lukemaan rivi riviltä ja sivu sivulta.)

Edit: Siis Jalkaväen vuosikirjat...

Jalkaväen vuosikirjat – Jalkaväen säätiö

jalkavaensaatio.fi