Panssarintorjunta

Mitä arvelet, oliko alhainen toimintavarmuus vain ohjusten iän syytä vai voisiko osuutta olla myös Neuvostoliiton yleisessä laatutasossa?
Varmaan sekä että. Vähemmän aikaa säilössä olleet ohjukset varmaan toimivat luotettavammin. TOW vetää kuparilankaa samalla tapaa perässään, mutta ymmärtääkseni toimii paljon luotettavammin. Toinen AT-5 ohjuksen heikkous on, että IP-signaali jolla ohjusta ohjataan on koodaamaton, mistä johtuen ohjuksen osoittaminen voimakkaalla IP-lampulla (jollainen löytyy kaikista vanhemman sukupolven vaunuista) johtaa (tuntemattomalla todennäköisyydellä) ohjuksen harhautumiseen reitiltä. TOWissa signaali on ollut aina koodattu (ainakin vanhemmissa laukaisulaitteissa IP-lähettimen edessä pyörii rei'ittetty kiekko pulssittaen signaalia) joten se on paljon vaikeammin häirittävissä. TOWissa on toki monta muutakin etua samanikäpolven AT-5:n verrattuna: TOW on kokonsa puolesta ollut aina niin järeä, että se käytännössä tuhoaa osuessaan vaunun kuin vaunun (ampumatarvikkeet ovat myös parantuneet sitä mukaa kuin panssaroinnit ovat kehittyneet) ja TOWin ampumalaitteet ovat varustettu lämpötähtäimellä. TOWin isoin miinus tulee painavasta ampumalaite ohjus paketista, mikä tekee tuliasema toiminnasta vähän kömpelöä. Painonsa puolesta AT-5 soveltui paremmin jalkaväen pst-aseeksi. Nykyinen Euro Spike on loistava seuraaja AT-5:lle puolustusvoimissa.
 
Varmaan sekä että. Vähemmän aikaa säilössä olleet ohjukset varmaan toimivat luotettavammin. TOW vetää kuparilankaa samalla tapaa perässään, mutta ymmärtääkseni toimii paljon luotettavammin. Toinen AT-5 ohjuksen heikkous on, että IP-signaali jolla ohjusta ohjataan on koodaamaton, mistä johtuen ohjuksen osoittaminen voimakkaalla IP-lampulla (jollainen löytyy kaikista vanhemman sukupolven vaunuista) johtaa (tuntemattomalla todennäköisyydellä) ohjuksen harhautumiseen reitiltä. TOWissa signaali on ollut aina koodattu (ainakin vanhemmissa laukaisulaitteissa IP-lähettimen edessä pyörii rei'ittetty kiekko pulssittaen signaalia) joten se on paljon vaikeammin häirittävissä. TOWissa on toki monta muutakin etua samanikäpolven AT-5:n verrattuna: TOW on kokonsa puolesta ollut aina niin järeä, että se käytännössä tuhoaa osuessaan vaunun kuin vaunun (ampumatarvikkeet ovat myös parantuneet sitä mukaa kuin panssaroinnit ovat kehittyneet) ja TOWin ampumalaitteet ovat varustettu lämpötähtäimellä. TOWin isoin miinus tulee painavasta ampumalaite ohjus paketista, mikä tekee tuliasema toiminnasta vähän kömpelöä. Painonsa puolesta AT-5 soveltui paremmin jalkaväen pst-aseeksi. Nykyinen Euro Spike on loistava seuraaja AT-5:lle puolustusvoimissa.

Siis käsittääkseni sen ohjuksen osoittaminen IP lampulla ei tee mitään, vaan se lamppu pitää suunnata siihen laukaisulaitteeseen, koska se on se mikä seuraa sitä ohjusta (ja sen perässä olevaa IP-säteilijää). Tarkoitus on luoda siihen seurantalaitteeseen toinen piste jota seurata ja siis antaa ohjeita sen perusteella tai sitten kokonaan sokaista se seurantalaite, jolloin se ei näe mitään.

Mitä taas tulee TOW ohjukseen, niin senkin voi sokaista ja taitaa olla manuaalissa maininta metsäpaloista. Ilmeisesti myös ainakin joissakin T-80 vaunuissa oli häirintälaite ja se saattaa olla toimiva TOW:ia vastaan signaalin koodauksesta huolimatta. Tätä ja metsäpaloja vastaan laukaisimessa on häirinnän ilmaisin, joka taas toimii siten, että seuranta sensori antaa varoituksen jos laukaisin osoitetaan IP-lähteeseen vaikka ohjusta ei ole vielä laukaistu. Laukaisimessa on vissiin jonkinlainen moodi jota käytetään noissa tapauksissa. Tällöin sensorin näkökulmaa kavennetaan ja ohjus ammutaan maaliin jossa ei ole häirintälaitetta, aluksi ohjus on kuitenkin ammuttava "korkeaksi" siksi aikaa, että ohjuksen lento kerkeää vakautumaan, sitten näkökulma suppeaksi ja hivutetaan tähtäin maalin päälle siten, että ne häirinnän lähteet eivät tule näkökenttään.

Asiasta kolmanteen, niin jos naapurissa on edelleen AT-4/5 käytössä, niin niitä saattaisi jäädä meidän haltuun, joten vanhalle reserville voisi vielä löytyä käyttöä.
 
Siis käsittääkseni sen ohjuksen osoittaminen IP lampulla ei tee mitään, vaan se lamppu pitää suunnata siihen laukaisulaitteeseen, koska se on se mikä seuraa sitä ohjusta (ja sen perässä olevaa IP-säteilijää). Tarkoitus on luoda siihen seurantalaitteeseen toinen piste jota seurata ja siis antaa ohjeita sen perusteella tai sitten kokonaan sokaista se seurantalaite, jolloin se ei näe mitään.

Mitä taas tulee TOW ohjukseen, niin senkin voi sokaista ja taitaa olla manuaalissa maininta metsäpaloista. Ilmeisesti myös ainakin joissakin T-80 vaunuissa oli häirintälaite ja se saattaa olla toimiva TOW:ia vastaan signaalin koodauksesta huolimatta. Tätä ja metsäpaloja vastaan laukaisimessa on häirinnän ilmaisin, joka taas toimii siten, että seuranta sensori antaa varoituksen jos laukaisin osoitetaan IP-lähteeseen vaikka ohjusta ei ole vielä laukaistu. Laukaisimessa on vissiin jonkinlainen moodi jota käytetään noissa tapauksissa. Tällöin sensorin näkökulmaa kavennetaan ja ohjus ammutaan maaliin jossa ei ole häirintälaitetta, aluksi ohjus on kuitenkin ammuttava "korkeaksi" siksi aikaa, että ohjuksen lento kerkeää vakautumaan, sitten näkökulma suppeaksi ja hivutetaan tähtäin maalin päälle siten, että ne häirinnän lähteet eivät tule näkökenttään.

Asiasta kolmanteen, niin jos naapurissa on edelleen AT-4/5 käytössä, niin niitä saattaisi jäädä meidän haltuun, joten vanhalle reserville voisi vielä löytyä käyttöä.

Toi metsäpalo liittyy ohjuksen kuparijohtimien heikkoon tulen sietoon, lanka palaa nopeasti ja helposti poikki. ITOWin ohjuksen ip lamppu on taajuusmoduloitu, ilm. yksilöllisestikin, minkä ohjausyksikkö haistelee ennen laukaisua. Toisaalta lennon aikana tähtäimen ip seurain tarkkailee ohjusta varsin kapealla keilalla ( minkä takia ampujalla syytä välttää vikkeliä tähtäysliikkeitä) joten ohjuksen häirintä on kyllä varsin hankalaa, varsinkin jos laukaisusingnaalia ei ole havaittu. TOW2 käyttää seurantaan lämpötähtäintä & ipseurainta ?,joten todennäköisesti vielä vaikeampi häiritä. Joskus viime vuosituhannella eräs kantahenkilökunnan edustaja mainitsi, että pst ohj -82 häirintään riittää tietyllä taajuudella vilkkuva ip- lamppu.
 
Toi metsäpalo liittyy ohjuksen kuparijohtimien heikkoon tulen sietoon, lanka palaa nopeasti ja helposti poikki. ITOWin ohjuksen ip lamppu on taajuusmoduloitu, ilm. yksilöllisestikin, minkä ohjausyksikkö haistelee ennen laukaisua. Toisaalta lennon aikana tähtäimen ip seurain tarkkailee ohjusta varsin kapealla keilalla ( minkä takia ampujalla syytä välttää vikkeliä tähtäysliikkeitä) joten ohjuksen häirintä on kyllä varsin hankalaa, varsinkin jos laukaisusingnaalia ei ole havaittu. TOW2 käyttää seurantaan lämpötähtäintä & ipseurainta ?,joten todennäköisesti vielä vaikeampi häiritä. Joskus viime vuosituhannella eräs kantahenkilökunnan edustaja mainitsi, että pst ohj -82 häirintään riittää tietyllä taajuudella vilkkuva ip- lamppu.

Varmaan se metsäpalo senkin tekee, mutta on siinä tarpeeksi IP-säteilyäkin jotta seurain ei näe sitä ohjuksen "majakkaa".

Ja kyllä, en yhtään ihmettele, jos tuo olisi mahdollista. Kunhan se seurain vain erehtyy IP majakasta, niin ohjus menee harakoille.
 
Muistakaahan taas että Infrapuna ei ole yhtä kuin lämpösäteily.

Nopealla haulla TOWissa versiosta riippuen voi olla SWIR valonlähde ja LWIR lämmönlähde.
 
Herman30 said:
Ja minua kiinnostaa että lentääkö ohjus tuommoisella lentoradalla, poukkoillen sinne tänne?

Kai täällä on sellaisia jotka ovat pääseet pst-ohjusta laukaisemaan harjoituksissa ja osaavat kertoa miten ohjus oikeasti lentää takaapäin nähtynä?


Ammuin yhden AT-5 (tai AT-4) ohjuksen joskus -99 keväällä BMP-2 vaunusta Pohjankankaalla. Maali oli noin passativaunun kokoinen vannerilevy parin kilometrin päässä. Ensiksi käsi ruuveista veivattiin ristikko keskelle maalia ja painettiin laukaisunappia. Sitten tähtäimen kuva peittyi hetkeksi valkoiseen savuun... savun hälvettyä oli ristikko siirtynyt hieman, joten ruuvasin sen akaisin keskelle maalia. Ohjuksen lentoradasta ei ole oikein muistikuvaa... saattaa olla ettei se edes oikein näkynyt. Ohjus osui keskelle maalia ja savun hälvettyä maali oli kadonnut.

Harjoituksessa ammuttiin toistakymmentä ohjusta. Käytettiin luonnollisesti vanhimpia ohjuksia ilmeisesti 80-luvun puolestavälin. Toimintavarmuus noin 50%. Moni ohjus katkaisi kuparilangan kesken lennon ja lensi ihan minne sattuu: joku lensi maahan ja eräs jäi pyörimään ilmaan ja ampaisi sitten 90 astetta sivuun alkuperäisestä lentosuunnasta. Ne ohjukset jotka toimivat olivat tarkkoja.

Katselin sivusta samaa toimintaa samassa paikasta edellisenä vuonna...
Kyseisen ohjuksen lento on juurikin sen aikaisemman videon mukaista "tynnyrikartion kiertoa", kuuluu ominaisuuksiin.
Meillä ammuttiin muistaakseni -83 ja -84 vuonna valmistettuja ohjuksia, ohjusten laatikoissa oli jotkut tehtaan paperit mukana josta asia ilmeni kyrillisiä taitamattomallekin.
-84 ohjukset toimivat kaikki, mutta luokkaa puoli vuotta vanhemmat -83 vuoden puolella valmistuneet kerkesivät putoamaan/osumaan maahan ennen "matkamoottorin" käynnistymistä. Tästä seurasi se poukkoilu maassa noitapillin tavoin pitkin ja poikin tannerta.
Niistä vanheni käytännössä joku ruuti joka sytyttää "matkamoottorin", ohjus lähti laukaisimesta normaalisti ulosheittopanoksen turvin, mutta liian hitaaksi vanhentunut matkamoottorin "sytyttäjä" toimi sitten liian myöhään. Olisiko ollut jopa niin että vaunusta (korkeammalta maanpinnasta) ammutut kerkesivät lentoon, sivusta näki selvästi kuinka ohjus kerkesi oleellisesti putoamaan, mutta matkamoottori käynnistyi kuitenkin ennen maakosketusta. Maalaukaisimesta ei ollut varaa pudota lentoradalta juurikaan...
Kaikki ammutut ohjukset olivat pienempiä AT-4:sia, isommat AT-5:set on ymmärtääkseni hankittu maahan myöhemmin/ovat tuoreempia eriä, joten niitä ei vielä ammuttu.
 
TOWissa on toki monta muutakin etua samanikäpolven AT-5:n verrattuna:... ja TOWin ampumalaitteet ovat varustettu lämpötähtäimellä.

Sama lämpökamera käy myös tuohon AT-ampumalaitteeseen, sen kanssa harjoiteltiin ja niitä oli "jokunen" siihen käyttöön myös varattuna. Ei tietenkään kaikille koska laukaisimia oli aika ruhtinaallinen määrä Itä-Saksan kauppojen jäljiltä...
 
Sama lämpökamera käy myös tuohon AT-ampumalaitteeseen, sen kanssa harjoiteltiin ja niitä oli "jokunen" siihen käyttöön myös varattuna. Ei tietenkään kaikille koska laukaisimia oli aika ruhtinaallinen määrä Itä-Saksan kauppojen jäljiltä...
Aina kiinnostanut : mites se towin lämpötähtäin oikein kollimoitiin at- apumalaitteen tähtäimen / ip seuraimen kanssa. Oliko käytössä jokin kollimaattori ja vai riittikö krouvimpi kohdistus esim tähtäyspisteeseen ?? Vai onko asia opsec ;O)
 
Tämä uudempi TOW tähtäin (ITAS) on kooltaan melkoinen möhkäle. En haluaisi raahata ympäri metsiä.

A3ZSj41.jpg
 
Onhan meilläkin TOW-tekoja joissa ampuminen tapahtuu käsittääkseni ajoneuvosta. Muissa tapauksessa rinkkakannossa, eikä meinaan ole ihan mikään ihan kaikista kevyin ase liikutella :D
 
Onhan meilläkin TOW-tekoja joissa ampuminen tapahtuu käsittääkseni ajoneuvosta. Muissa tapauksessa rinkkakannossa, eikä meinaan ole ihan mikään ihan kaikista kevyin ase liikutella :D

Tiedän, että ohjuksen voi ampua tekan kyydistä, mutta kannattaako sieltä ampua, jos vain on aikaa kaivaa asemat laukaisimelle?
 
Tiedän, että ohjuksen voi ampua tekan kyydistä, mutta kannattaako sieltä ampua, jos vain on aikaa kaivaa asemat laukaisimelle?
Asemaan meno ja asemasta lähtö Perustowilla suht. nopeaa ( ilman käyttöön otto tarkistuksia ). Itowilla lämpötähtäimen kanssa hidasta, jos laite on palasina ampuvalmius vie helposti 10-15min, TOW 2 vielä hankalampaa kun liittimet hankalampia, niitä enemmän ja laite painavampi. Eli tekan kyydisst laukaus ja karkuun . Muistettakoon, että Spiken koko järjestelmä painaa yhtä paljon kuin towin pelkää laukaus.
 
Aina kiinnostanut : mites se towin lämpötähtäin oikein kollimoitiin at- apumalaitteen tähtäimen / ip seuraimen kanssa. Oliko käytössä jokin kollimaattori ja vai riittikö krouvimpi kohdistus esim tähtäyspisteeseen ?? Vai onko asia opsec ;O)

Muistelisin että asia hoidettiin ainakin käytännössä kenttäkohdistuksella. Sehän oli muutenkin enempi tilapäisratkaisu koko PSTOHJ 83 lämpötähtäimen käyttö PSTOHJ 82 ampumalaitteessa.
 
Pääosin TOW:illa ampumista ja muutama Kornetilla (?). Ilmeisesti Syyriassa

 
Miks ihmeessä eivät ampuneet tuota vaunua jonka vieressä oli porukkaa?
 
Spekulaationa heitän.
Hyvä tuliasema saattoi olla sellainen, ettei toinen vaunu(jonka vieressä jv) nähnyt ampujaa. Näin ampuja olisi suojassa vihollisen tulitukselta.

Aivan mahdollista. Tuolla Syyria-ketjussahan on nähty paljonkin pst-ohjusvideoita joissa on näkynyt erinomaisesti valittuja tuliasemia (esim. ammuttu niin jyrkän rinteen päältä että alhaalla olevan vaunun yläkoro ei riitä).
 
Back
Top