Toiseksi eikös jalka väki tule tankin takana enemään kuin edessä ja suoraan sivuilla?
Aivan tankkien luona ei jolkotella eikä siinä olisi mitään järkeä. Ei taisteluvaunuja käytetä siten. Tst-vaunustakin otetaan irti tuli ja liike. En minä ainakaan juokse kuuttakymppiä. Ainakaan pitkään. Usain Bolt juoksee sata metriä neljääkymppiä ihanneoloissa hyvin doupattuna.
En tiedä, ovatko asiat muuttuneet, mutta todennäköisintä on, että mennään edessä tai jopa ihan eri uralla. Omasta kokemuksesta muistan, että panssarijääkäripataljoonan kärki etsii vihollistasaa välittömästi kun taisteluvaunun tornissa kuullaan rynnäkkövaunun tulitusta jostakin. Siitä, kun avaat panssarijääkäreitä vastaan tulen, voit odottaa (vastaanottoasemasi koosta riippuen) krh-tulta ja sen jälkeen rynnäköivää osastoa kohtuullisen pian.
Panssarijääkäripataljoonalla oli oma työnsä ja omat vaununsa ja panssaripataljoonalla (taisteluvaunuilla) omansa. Prikaati (nyk. mekanisoitu tst-osasto?) sitten suunnittelee operaation: kuka iskee ja mihin.
Se oli jo aikanaan jännää ja ripeää touhua. Kohtaamisessa ensimmäinen ryhmä piti automaattisesti tasan. Jjoht laittoi kaksi ryhmää jalan etummaisen rinnalle. Panssarijääkärien komppanianpäällikölle tulee kärkijoukkueelta tieto esim vastaanottoasemasta tai lujemmasta ryhmityksestä. Radioverkko on muuten heti täynnä ilmoituksia. " "Alfa 1, kerro vihollistasa", "merkkaa oikea reuna punaisella savulla" "Paikka epäselvä, näkyy vihreä talo ja peltosaareke, odota" Komppanian motorisoitu krh-joukkue laittaa putket heti valmiiksi jos kärki pysähtyy tulitukseen. Myös pataljoonan tai prikaatin tulenjohto kyselee vihollistasaa.
Komppaukolla normistressi... tilanne perkelöityy ja ruuti palaa.
Tässä vaiheessa alkaa alueelle tulla panssaripataljoonan hyökkäysvaunuja.
Mitä tekisit? Vihollista tuhotaan vain tulella mutta ryhmitys on epäselvä. Minne ammut? Mihin isket? Toiminta on vaarassa hyytyä ja passivoitua. Energiaa kuluu. Huonosti koulutettu porukka ampuisi jo toisiaan, mutta eivät kyllä panssarimiehet, jos ovat entisenlaisia.
Aloitteen tempaava menestyy. Ennen käytettiin radiota, sovittuja merkkejä ja näkö- ja kuulohavaintoja. Nyt on taistelunjohtojärjestelmiä. Ne ovat muuten monimutkaisia ja vie tolkuttomasti aikaa kirjata ylös sinne kaikki mahdollinen. laitteetkin tuottavat ongelmia. Toisaalta niihin voi merkitä peitteisestä maastosta muuten heikosti löytyviä kohteita.
Siksi on automaattisia juttuja, esim.vihollistasan pitäminen, se, että kpääll todennäköisesti lähettää toisen joukkueen tarpeen tullen rinnalla, vaikka kaksikin (luultavasti yksi kuitenkin reservissä ja tulitukena tarkemman tilannekuvan saamiseksi) taas ensimmäisen rinnalle. Krh-tulella, rynnäkkövaunujen suora-ammuntatulella ja yhden joukkueen kiväärikaliberisten aseiden tulella suolataan tie auki ja kaksi joukkuetta rynnäköi maastosta riippuen suoraan tai kaartaen aseman haltuun. Panssariprikaateja ja mekanisoituja tuetaan tarvittaessa lentorynnäköin.
Muta jossain hyökätään. Vaunuin, panssarijääkärein. Jos ei päästä eteenpäin, lisätään voimaa. Näissä pitäisi saada paikallisesti kolminkertainen tai jopa viisinkertainen.
Kun Panssarijääkäripataljoonan komentaja saa tilannetietoa, komppania on voinut jo puhdistaa tietyn alueen ja tietenkin etenee omasssa suunnassaan kohti pataljoonan tavoitetta. Komppaniat toimivat yhdessä ja pataljoonat yhdessä.
Itse olen sotaharjoituksessa ollut panssarijääkärikomppanian varapäällikkö (T-55-aikaa vielä). Vein vaunuja tulitukeen, kun komppanian kolme psj-joukkuetta hyökkäsi. Tilannekuvasta pitivät huolta lähetit, radio ja aistihavainnot. Silloin näin ensi kerran taisteluvaunujen aloittavan tulituesta ja jatkavan hyökkäykseen erään pellon yli. Lähimmilläni kävin 50 metrin päässä erään mökin nurkalla odottelevasta taisteluvaunusta. Siitä se lähti ajelemaan omiin töihinsä.
Olen muuten iloinen, ettei tarvinnut olla juntturissa missään kiroilemassa lagaavien laitteiden kanssa.
Tuossa on hyvä juttu:
http://yle.fi/uutiset/helikopterit_...kaloivat_sotaharjoituksissa_parolassa/5346599
Häme 20.4.2011 klo 13:10 | päivitetty 6.6.2012 klo 17:43
Helikopterit, panssarivaunut ja moottoripyörät mekkaloivat sotaharjoituksissa Parolassa
Hattulan Parolannummella möyrittiin keskiviikkona sotakoneilla kun panssariprikaatin joukko-osastot opetelivat hyökkäämään yhdessä. Varusmiehillä on nyt taidonnäytön paikka, sillä kahden kuukauden kuluttua aukeaa jo siiviilielämän portit
- Tankkimies tarvitsee panssarijääkäriä ja tulenjohtajaa. Jos liike pysähtyy, tarvitaan puolestaan pioneereja. Yhdessä harjoittelu on erityisen tärkeää, sanoo everstiluutnatti Jukka Seppä Panssariprikaatista. Kuva: YLE / Antti Mälkönen
Parolannummella Ilveskallion suunnalla on keskiviikkona ollut monelaista sotakonetta liikkeellä. Harjoitusalueella ovat liikkuneet panssarivaunut, miinanraivaajat, moottoripyörät ja helikopterit.
Yhteensä noin 320 henkilöä osallistui keskiviikon harjoitushyökkäyksiin. Yhteistoimintaharjoituksen johtanut everstiluutnantti Jukka Seppä pitää harjoitusmuotoa tärkeänä.
- Yksistään ei taistelussa pärjää. Tankkimies tarvitsee panssarijääkäriä ja tulenjohtajaa. Jos liike pysähtyy, tarvitaan puolestaan pioneereja. Jottei tulisi suurempia viivästyksiä, niin yhdessä harjoittelu on erityisen tärkeää, Seppä sanoo.
Aidon tuntuista sotaa
Yhtä taisteluun osallistunutta panssarikomppanian joukkuetta harjoituksessa johtaneen kokelas Yli-Marttilan mukaan taistelijoilla ja tankeissa kiinni olevat simulaattorihavaitsimet tekevät harjoituksesta hyvinkin todentuntuisen. Lisäksi käytössä ovat paukkupatruunat panssarivaunun tykit mukaanlukien, joten räiskettä taistelukosketuksen syntyessä riittää.
- Utin jääkärirykmentin helikopteri osallistuu myös harjoitukseen, mikä tuo aivan oman lisänsä taisteluun. Valppaana saa olla ylöspäinkin, kokelas Yli-Marttila kertoo taistelun tauottua.
Omaa taistelupanssarivaunuaan johtanut alikersantti Lehtimäki yhtyi joukkueenjohtajansa mielipiteeseen aidosti fiiliksestä.
- Oman vaununi ampuja ja lataaja saivat taistelukosketuksessa osuman ja heidät jouduttiin kuljettamaan pois etulinjasta, alik Lehtimäki kertoo.
Todellisuudessakin lääkintamiehet saapuivat paikalle ja kuljettivat potilaat taaemmas. Aivan kuten oikeassakin tilanteessa olisi toimittu.
Lähteet:
YLE Häme