Panssarivaunut

Eiköhän Puolassa olla tehty tutkimusta. Tuskin sikaa säkissä olla vaunua kehitetty.

Puolassa tehdään tutkimusta, koko vekotin on käytännössä kehitysvaiheessa oleva torni joka on lyöty CV90:n runkoon kiinni. Mikään määrä tutkimusta ei valitettavasti poista aivojen sekaannusta kun eri aistit antavat ristiriitaista tietoa. Ehkä ampuja pyörii siellä rungon sisällä tornin suuntaisesti. Puola on yksi euroopan suurimmista kun mittarina käytetään panssarivaunujen määrää. Marikkinoilta ei löydy sellaista määrää myytäviä leopard2-vaunuja että voisivat vanhat T72 vaunut niillä korvata. Siinä todennäköisin syy kehitellä oma vaunu.

Vielä hetki sitten kehittelivät WPB Anders nimistä universaalia vaunualustaa ja vaunukanuunalla varustettuna oli hyvinkin samantyyppinen PL-01 konseptin kanssa.
 
Saas nähdä, että kuinka monta Puola tulee itse tilaamaan. Maa voi ilmeisesti keskittää puolustusbudjetista leijonanosan kalustoon, koska palkkakulut ovat murto-osaa länsimaista edellenkin.

Pienenä vinkkinä foorumilaisille puolalainen herrojen vaatemerkki Vistula http://vistula.pl
 
Arjun Mk II tämän päiväisessä paraatissa.
JTw62Ol.jpg

jd4OSv9.jpg

0ry6pk9.jpg

N9DnTX3.jpg
 
Tuo vasemmalla oleva laatikko on ilmeisesti tutka jonka avulla kanuunasta ammuttavat ohjukset löytävät maalinsa, mutta joidenkin lähteiden mukaan sitä käytetään myös "taistelukentän valvomiseen".



Tässä lista muutoksista alkuperäiseen verrattuna.
Folks,

I know, like every married person, that “major” and “minor” are relative terms. But here is the list of 19 major modifications that the Arjun Mark II will feature. The list was finalized after extensive user opinion canvassing and feedback from the DGQA, DGEME, OFB, other DRDO labs.

1. Missile firing capability
2. Commander’s TI panoramic sight Mk II
3. Driver’s uncooled thermal imaging night sight
4. Additional ammunition (don’t ask… won’t tell!)
5. Enhanced ammunition penetrator
6. Effective alternative to muzzle reference sight (MRS)
7. Resin-based CCC
8. Ten-round containerised bin
9. Explosive reactive armour panels
10. Infra-red/Thermal imaging resistant paint
11. Air defence weapon remote firing
12. ALWCS (advanced laser warning and countermeasure system)
13. Roof mounted driver’s seat
14. ATT in GMS (gunner’s main sight)
15. Advanced land navigation system
16. New final drive with increased reduction ratio
17. Advanced running gear system
18. New track system
19. Mine plough

In addition, there are 74 “minor” improvements (adding up to 93 improvements in all) that are not really that minor. For example:

1. An improved sprocket wheel that modifies the manufacturing process from rolled homogenous armour (which required gas cutting and machining) to a forged sprocket which is 50% the cost, 50% easier to build and gives a longer life.

2. Another minor modification is the incorporation of stainless steel fuel tanks. The painting required for the insides of the earlier mild steel tanks was creating residue that clogged the fuel lines and filters. But stainless steel requires no painting.

3. Internal electrical wiring has been comprehensively re-laid, incorporating the dozens of modifications that have been incrementally carried out over the years. The wiring has now been laid systematically, making it easier to track and repair.

4. The radio harness has been modified, and internal communications are now digital. That makes it easier to integrate audio alarms and provides an SMS facility between the crew (how ‘bout sum chai?). It is totally noise free… now the crew can communicate easily.

5. Another improvement is the incorporation of a new compact Auxillary Power Unit (APU), which provides 8 KW of electrical power (uprated from the existing 4.5 KW APU). This requirement is based on fresh load budgeting calculations, allowing the tank to operate in “silent mode” with the additional electronics… also keeping a cushion for future electronic enhancements.

Of these 93 modifications, 45 have already been tested during trials in summer 2011… having been incorporated on one "improved Arjun Mk I" tank. A second tank is being cut open to put in three major modifications, including the commander’s panoramic sight Mk II.
http://ajaishukla.blogspot.fi/2011/11/upcoming-modifications-on-arjun-mark-ii.html
 
Suojaako tuon tyyppinen raivain myös pohjamiinoilta? Näyttää ainakin että olisi vain telamiinoja varten... Onkos tuossa vaunussa jonkinlainen tynnyri lisäpolttoaine säiliönä?
 
Joissain on ketju laukaisemassa vanhan mallisia puikkolaukaisimella varustettuja miinoja. Oikeaa pohjamiinaa vastaan tuolla ei tee mitään.

Tynnyrissä kulkeva lisäpolttoaine on itä-vanuperinteitä. Toki se soveltuu moottorimarssin aikaiseen polttoaineen kuljettamiseen, aiheuttaa kuitenkin merkittävän paloriskin vihollisen toiminnan seurauksena.
 
Joissain on ketju laukaisemassa vanhan mallisia puikkolaukaisimella varustettuja miinoja. Oikeaa pohjamiinaa vastaan tuolla ei tee mitään.

Tynnyrissä kulkeva lisäpolttoaine on itä-vanuperinteitä. Toki se soveltuu moottorimarssin aikaiseen polttoaineen kuljettamiseen, aiheuttaa kuitenkin merkittävän paloriskin vihollisen toiminnan seurauksena.

Siinä mainitsemassasi ketjussa on usein mukana sellainen kohtuu iso magneetti, jolla tuotetaan tankkia vastaava heräte vaunun eteen. Tälläisten raivaimien takia pohjamiinoissa on usein yliajolaskuri, mutta tästäkään ei ole hyötyä, jos miina ei ole kylliksi syvällä välttääkseen nuo raivaimen terät tai sitten satu juuri noiden terien väliin.
 
Myös sähkömagneettisia keinoja käytetään pohjamiinojen hämäämiseen. Tuo ketjuun asetettu magneetti ei kuitenkaan toimi kovin hyvin nykyaikaisia pohjamiinoja, kuten kotimaista, vastaan. Näin meille väitettiin silloin joskus.
 
Asiallisen näköinen peli tuo Arjun. Torni menee aika taakse kun tykkiä kääntää. Ottaisin kyllä, niin kukaan ei kiilaisi Prisman parkkipaikalla.
 
Muillakin foorumeilla ovat huomioineet että tuon tutkan sijasta olisi hyödyllisempää täyttää paikka lisäpanssarilla.
WurQ1R3.jpg
 
Kun katselee tuota takakantta ja tornia niin äkkiseltään tulee mieleen että vaunu on tungettu aivan täyteen kaikenlaista kojetta ja härpäkettä.
Tutkan ja tykin välissä on tähtäyspiste panssarintorjujalle jos edestä joutuu ampumaan.
 
Niin siis nykyään vissiin on avain asemassa AMET: Nuilla härpäkkeillä ei sinällän ole mitään annettavaa, poislukien tietokoneet Ihan sama mikä on homman nimi ja panssarin paksuus: Tykin teho, tykin teho, optiikka, optiikka ja tietokoneet ja sensorit. Tällä osutaan jos kaikki on kunnossa. Btw: Milloin viimeksi mentiin taisteluvaunuilla avorivissä vasten vihulaisen panssariarmeijaa: Ei menty edes menneessä Saddamin kaadossa. Tais olla niin jotta Bradleyt ampu Saddamin joukot jo kaput tilaan...
 
Niin siis nykyään vissiin on avain asemassa AMET: Nuilla härpäkkeillä ei sinällän ole mitään annettavaa, poislukien tietokoneet Ihan sama mikä on homman nimi ja panssarin paksuus: Tykin teho, tykin teho, optiikka, optiikka ja tietokoneet ja sensorit. Tällä osutaan jos kaikki on kunnossa. Btw: Milloin viimeksi mentiin taisteluvaunuilla avorivissä vasten vihulaisen panssariarmeijaa: Ei menty edes menneessä Saddamin kaadossa. Tais olla niin jotta Bradleyt ampu Saddamin joukot jo kaput tilaan...
Tuossa ihan hyvä video pätkä...
 
Arjun- projekti on ollut tekeillä vuodesta 1984 ja tuottanut vain protoja. Aluksi mallina oli Vickersin halpis-vaunu ja vaikka nykyinen on aloitettu kokonaan alusta niin ulkonäössä on edelleen yhteneväisyyttä tuohon vanhaan brittitankkiin. Vaunu on länsimaiden komponenteilla rakennettu sillisalaatti=moottori saksasta/amerikasta?, vaihteisto ranskasta?, tykki brittiperää ja mistäköhän lämpökamerat?.

Tuota rihlattua tykkiä en ymmärrä tai fanita. Sillä lähtonopeus on pienempi ja ammuttavat nuolet on lyhyempiä ja kevyempiä. Ei auta että osuu vaan sen pitää myös tuntua jossain. Käyttääköhän LAHAT-ohjuksen lisäksi HESH-paukkua kuten brittitankit aikanaan?
HESH-ammus on mielestäni teholtaan kyseenalainen uusimpiin komposiittipanssareihin koska se suunniteltiin aikoinaan kerrospanssaria vastaan. Kaiken lisäksi ammus on hidas ja hyvin kaareva lentoradaltaan ja sitäkautta lentoaika kauas kestää liikaa. Liikkuvassa taistelussa ammuksen lentoajan pitää olla lyhyt ja radan pitää olla mahdollisimman matala kun sekunnit ratkaisee voittajan ja sen kuka elää ja kuolee.

Tietojen mukaan liikkuvuus heikompi kuin Leolla (mm. huiput 58 km/h). Kuvien perusteella tornin katossa ei näytä olevan suojaa siroteammuksilta.
http://www.military-today.com/tanks/arjun_mk2.htm
 
Kiinalaisilla on sujunut projektit vähän paremmin, mutta siellä toki aloitettiinkin T-72:sen pohjalta rakentaminen... joten se antoi vähän etumatkaa. Tosin kiinalaisten vaunuissa tornit on kasattu hitsaamalla jo 1980-luvulta lähtien. Venäjällähän hitsaamalla kasattuja torneja aloitettiin käyttämään vasta vähän aikaa sitten.

ZTZ-99A2 on melko "puhtaanoloinen" kun sitä vertaa Arjun kakkoseen.
zt4Wy75.jpg

v0At7.jpg

XnEldi6.jpg




Arjunin komentajan paikka tornissa.
H84wyyY.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Arjun- projekti on ollut tekeillä vuodesta 1984 ja tuottanut vain protoja. Aluksi mallina oli Vickersin halpis-vaunu ja vaikka nykyinen on aloitettu kokonaan alusta niin ulkonäössä on edelleen yhteneväisyyttä tuohon vanhaan brittitankkiin. Vaunu on länsimaiden komponenteilla rakennettu sillisalaatti=moottori saksasta/amerikasta?, vaihteisto ranskasta?, tykki brittiperää ja mistäköhän lämpökamerat?.

Tuota rihlattua tykkiä en ymmärrä tai fanita. Sillä lähtonopeus on pienempi ja ammuttavat nuolet on lyhyempiä ja kevyempiä. Ei auta että osuu vaan sen pitää myös tuntua jossain. Käyttääköhän LAHAT-ohjuksen lisäksi HESH-paukkua kuten brittitankit aikanaan?
HESH-ammus on mielestäni teholtaan kyseenalainen uusimpiin komposiittipanssareihin koska se suunniteltiin aikoinaan kerrospanssaria vastaan. Kaiken lisäksi ammus on hidas ja hyvin kaareva lentoradaltaan ja sitäkautta lentoaika kauas kestää liikaa. Liikkuvassa taistelussa ammuksen lentoajan pitää olla lyhyt ja radan pitää olla mahdollisimman matala kun sekunnit ratkaisee voittajan ja sen kuka elää ja kuolee.

Tietojen mukaan liikkuvuus heikompi kuin Leolla (mm. huiput 58 km/h). Kuvien perusteella tornin katossa ei näytä olevan suojaa siroteammuksilta.
http://www.military-today.com/tanks/arjun_mk2.htm

Jos intialaiset meinaavat, että vihollisen vaunut pyritään, ja kyetään, tuhoamaan yli 2km etäisyyksillä?
Kun muistanen lukeneeni, että nyrkkisääntö olisi, että alle 2km matkoilla rihlaamaton on riittävä, mutta säännölliseen osumiseen yli 2km pitäisi olla rihlattu putki. En sitten tiedä, kuinka hyvin tulenhallinta moderneissa vaunuissa tuon tekee merkityksettömäksi. :-P
Ja mistä lähtien rihlaus on rajoittanut nuolten massaa tai pituutta? :confused:
 
Back
Top