Panssarivaunut

Selittäkääpä panssarimiehet tyhmälle kiväärijantterille, miksi kaikki kiinnittävät vaunun korjauskelpoisuutta arvioitaessa huomiota vain noihin teloihin ja telapyörästöön? Näin joskus autoa korjauttaneena sitä kuvittelisi, että lihavoimani kohta Ohjustelijan viestissä on se korjauskelpoisuuden kannalta oleellinen pointti, joka kertoo että vaunu tulee menemään hylkyyn/kannibalisoitavaksi. Teloja ja telopyörästöjä voi vaihtaa ihan kentälläkin, sen tiedän; mutta kun tämä vaunu on vailla kaikkea ohjaamiseen tarvittavaa! Ei muuten rakenna kuka tahansa jakoavainreiska kuskin työpistettä tyhjästä uudelleen. (Videolla noin 7:20)

Vaurio on paha, mutta paikallinen. Oletettavasti tuosta vaunusta saisi esimerkiksi moottorin ja voimansiirron uusiokäyttöön. Luultavasti myös tornista suurimman osan. Lisäksi kaikenlaista nippeliä ympäri vaunua.

Käytännössä ei tarvitse korjata jokaista vaunua, vaan on mielekkäämpää pyrkiä yhdistelemään vaurioituneista vaunuista ehjiä. Rakentelun kohteeksi vähiten vaurioitunut vaunu ja varaosalähteeksi pahimmassa kunnossa oleva vaunu. Paljon kalustoa olisi tällä tavalla palautettavissa käyttöön tunneissa tai päivissä vaurioitumisensa jälkeen, kunhan vaurioituneen kaluston evakuointi ja korjaustoiminta on kunnossa.
 
@JOKO Tuosta tuleekin mieleen, että kannattaisiko opettaa ukot ottamaan vaurioituneiden vaunujen sijainnit talteen, vaikka itse niille ei mitään voisi tehdäkään? Meinaan, että tämä uusi johtojärjestelmä voisi kuitenkin sallia kiusanteon vaikka sitten vaan tykistöllä. Ei se vaunu sieltä välttämättä alle tunnin häviäisi mihinkään, mutta sen ympärillä voisi hyvinkin olla ukkoa koko sen ajan.

Asiasta poiketen, mutta kuitenkin panssarivaunuissa yhäkin pysyen: Satuin tuossa vilkaisemaan T-90:n ja Leopard 2:n tietoja ja huomasin, että Leolla on huomattavasti huonompi toimintamatka, kuin T-90:llä. T-90:n kuljettaman polttoaineen määrää ei wiki mainitse ja tiedot saattavat tosiaankin sisältää myös ulkoisten lisätankkien tuoman lisämatkan, mutta onko nuo sitten miten realistisia toimintamatkoja, vai onko noita hieman säädetty johonkin suuntaan?
 
Niin juuri. Vaunut puretaan uusiokäyttöön ja jatkaa elämäänsä toisessa vaunussa. Tiesvaikka varaosien määrä kiitos Putinin on sen verran runsas ettei moiseen tarvitse edes lähteä-. Se tiedetään että rahtikoneita tulee jatkuvasti.
 
tvty.jpg


l649.jpg


http://www.militaryphotos.net/forum...eb-23rd-2014&p=7048994&viewfull=1#post7048994

Miksi kreikkalaiset ovat vahvistaneet noita ampuma asemien pohjia?
 
Ainakin pari mahdollisuutta:
-ei kulu niin hirveästi
-vaunut aina samassa paikassa => osumien vertailukelpoisuus parempi
-parempi kohdistus, koska tasainen ja vaakasuora paikka
-Kreikalla on niin paljon rahaa, että on pakko laittaa sitä johonkin
 
Määrätty ampumapaikka tuo turvallisuutta, vaunun kun ajaa tuohon keulaedellä, on helppo määrittäää sallittu ampumasektori.
 
Sellaisen maininnan olen kuullut noiden jenkkien tankki tappioiden yhteydessä, että yksi tapa laittaa vaunu lopullisesti pois pelistä, on vääntää sen runko. Runko jos vääntyy, niin sitä ei saa oikein oikaistuakaan (tai ainakin se on vaikeaa) ja osat eivät satu kohdakkain, niin sitä ei voi jättää korjaamattakaan. Osia siitä vaunusta saattaa jäädä, mutta jos vaunu myös paloi, niin voipi olla aika valmista.
 
Määrätty ampumapaikka tuo turvallisuutta, vaunun kun ajaa tuohon keulaedellä, on helppo määrittäää sallittu ampumasektori.

Niin siis jotta ammunnoissa SA aikaan olisi jotain tuollaisia käytössä?. Tyypithän oppivat ihan väärän todellisen tavan :confused:... Ei, ei ja ei. Kuvitellun SA tilanteen mukaan myös harjoituksissa. Toki jos tässä on kyseessä aivan ensimmäiset suuntausharjoitukset, niin sitten on perusteltu: Eivätpähän aikeuta vaaratilanteita ja hengenlähdön oireita muille harjoitukseen osallistujille. Periaatteessa siis vrt. ensimmäiset oikeilla 7.62:lla olleet ammunnat: eikös synergia ole periaatteessa sama?.
 
En tunne Kreikan olosuhteita, mutta euroopassa ylensä ongelma on ampumaalueiden pienuus ja siitä aiheutava turvamarginaalin pienuus. Pääaseen tehokas ampumaetäisyys on kuitenkin kilometrejä. Siksi pn helppo päätyä tuon tyyppisiin järjestelyihin.
Toki voin olla täysin väärässäkin alustojen käyttötarkoituksesta.
 
Itse uskon siihen että tuo on kohdistusplatta. Betonisena saadaan vaakasuoraan + vakioitu etäisyys ilman ainaista etäisyyden varmistamista.
 
Vaakasuoro alusta voi toki pitää paikkaansa, mutta etäisyydenmittaus tapahtuu painamalla yhtä nappia, joten se tuskin on syy.
 
mittaus on helppoa, mutta paikan hierominen vaadittuun metrimäärään vie yllättävän paljon aikaa. betoniplatta=oikealla vakaalla paikalla täsmällisellä etäisyydellä.
 
Vaurio on paha, mutta paikallinen. Oletettavasti tuosta vaunusta saisi esimerkiksi moottorin ja voimansiirron uusiokäyttöön. Luultavasti myös tornista suurimman osan. Lisäksi kaikenlaista nippeliä ympäri vaunua.

Käytännössä ei tarvitse korjata jokaista vaunua, vaan on mielekkäämpää pyrkiä yhdistelemään vaurioituneista vaunuista ehjiä. Rakentelun kohteeksi vähiten vaurioitunut vaunu ja varaosalähteeksi pahimmassa kunnossa oleva vaunu. Paljon kalustoa olisi tällä tavalla palautettavissa käyttöön tunneissa tai päivissä vaurioitumisensa jälkeen, kunhan vaurioituneen kaluston evakuointi ja korjaustoiminta on kunnossa.

Ok, olemme siis yksimielisiä, että tuo vaunu ei tässä sodassa enää palaa kalustovahvuuteen. Panssarintorjunta onnistui.
 
Vanhassa blogissaan Ammattisotilas kirjoittaa Panssarivaunun hitaasta kuolemasta (2.7.2012):

”... Panssarivaunun poistumista taistelukentältä on perusteltu sen haavoittuvuudella. On keksitty miinoja, sinkoja, kertasinkoja, panssarintorjuntaohjuksia, taisteluhelikoptereita, rynnäkkökoneita, panssariesteitä ja ties mitä hilavitkutinta taisteluvaunuja tuhoamaan. Ne ovat kalliita, raskaita, soveltuvat huonosti rakennetulle alueelle jne. Ammattisotilaalle näillä perusteluilla tai siitä käytävällä debailla ei ole merkitystä. Se, millä on merkitystä, on tuotannon loppuminen. Kovinkaan moni ei vaan enää tunnu haluavan taistelupanssarivaunuja.”

Tuokin huhu panssarivaunun kuolemasta lienee suuresti liioiteltu. Tankki muuttaa muotoaan, muttei katoa taistelukentältä – paitsi häiveytyneenä. CV90120-T gets stealthy by Christopher F Foss Published: 12 Sep 2011:

The BAE Systems Global Combat Systems CV90120-T tank is being shown for the first time fitted with a new adaptive camouflage system, new 120mm smoothbore gun and rubberband tracks. The adaptive camouflage system … is known as ‘Adaptiv’ and is based on sheets of hexagonal pixels, which can rapidly change temperature and allow the vehicle to blend in with its surroundings. Onboard cameras pick up the background scenery and display that infrared image on the vehicle, enabling the platform to match its surroundings… BAE Systems engineers have combined the pixels with other technologies that provide camouflage in other parts of the electromagnetic spectrum and at the same time provide an all-round stealth capability… With each pixel about 14cm across, one side of a CV90 hull and turret requires in the order of 450 pixels to present a realistic level of resolution to advanced thermal imaging devices at a range of 300m and beyond.

Se, että uuden sukupolven tst-vaunut eivät rullaa ulos länsimaiden tuotantolinjoilta, ei estä “kehitysmaita” kehittämästä aselajia edelleen. Panssarivaunujen tuotanto siirtyy hiljalleen Koreaan, Kiinaan ja Intiaan.
 
Kuten jo aikaisemmin on todettu, taisteluvaunuja on julistettu kuolleeksi jo monta monituista kertaa eri kommentaattoreiden toimesta, kaikki ovat olleet väärässä.
Viimeisten 10 vuoden ajan taisteluvaunuille on vain ollut vähän tehtäviä ja siksi niiden kehitys ja määrä ovat vähentyneet.
 
Se, että uuden sukupolven tst-vaunut eivät rullaa ulos länsimaiden tuotantolinjoilta, ei estä “kehitysmaita” kehittämästä aselajia edelleen. Panssarivaunujen tuotanto siirtyy hiljalleen Koreaan, Kiinaan ja Intiaan.


Nykyiset vaunut ovat riittävän hyviä ja niitä on tarpeeksi. Miksi tehdä uusia?
 
Back
Top