Panssarivaunut

Ihmisen reaktionopeus tulee vastaan. Täällä kuullun mukaan nykyinen Arena kykenee torjuntaan samasta sektorista 0,2 sekunnin välein, uusi 0,1 sekunnin. Ihmisen reaktioaikana ärsykkeestä tietoiseen toimintaan pidetään noin 0,2 sekuntia. Tämän verran siis menee, kun sinkosimo 2 kuulee viereisen sinkosimo 1:n aseen lähtölaukauksen ja kykenee puristamaan liipaisinta. Koska on vähän epätodennäköistä, että laukaisua saadaan käytännössä tapahtumaan näinkään hyvin, niin tuloksena on kaksi torjuttua murkulaa.

Ja jos sinkosimot ovat eri poteroissa niin homma mutkistuu vielä lisää. 30 metriä eroa tarkoittaa 0,1 sekunnin viivettä lähtölaukauksen tai tulta-huudon kuulemisessa. Ja samansuuruinen ero amet:issä tarkoittaa about samanlaista eroa osuma-ajassa.

TEORIASSA voisi varmaan koittaa viimeisessä hädässä sellaista, että tuliasemat porrastetaan etäisyydessä niin, että tuo viive tulee huomioiduksi. Takimmainen asema ampuu ensin, ja kun etummainen kuulee lähtölaukauksen niin se pasauttaa. Hyvällä onnella osumat saadaan silloin tuon 0,2 sekunnin sisään. Mutta tällöin torjuttavan vaunun pitää olla tarkalleen oikeassa kohdassa, jolloin herää kysymys: missä miinat?

Mietittäväksi: kikkakuutosten sijaan, pitäisikö pohtia semmoisia taktiikoita, missä JV ei edes ota matsia tst-vaunujen kanssa, vaan väistää tai piiloutuu jos Arena-teräspetoja ilmestyy horisonttiin eikä käytössä ole tykistöä tms?

Eikös meillä JV aina välttelekkin TSTPSV:itä?

Tuli mieleen, että entä jos kaksi putkea on kytketty johdolla toisiinsa ja "vanhemman" ampujan laukaus laittaa liikenteeseen molemmat kerralla? Vaatisi puheyhteyden molempien välille ja parikaapelin sinkojen välille. Edelleen olisi kyllä paras, jos yksi sinko riittäisi, eli pitäisi kehittää ELSO:a tai jotain muuta. ERA palikoita ei voi muuten laittaa tällä htekellä ARENA-vaunuun, joten ARENAN ollessa poissa pelistä jostain syystä, on vaunu tavanomaista haavoittuvaisempi.
 
Semmoinen vois kans tietty olla periaatteessa mahdollista, että ennakolta määrättyyn tuhoamispisteeseen vyöryvää vaunua ammutaan yhtäaikaisesti esim. sinkosimopartion johtajan merkistä, minkä pitäisi teoriassa vähentää laukausten välistä eroa. Mutta geometriatarkastelulla huomaa aika nopsaan tämän rajoittavan vaikutuksen tuliasemiin: tuhoamispisteitä ovat vain ne pisteet, joihin on molemmista (kaikista) tuliasemista noin 20 metrin tarkkuudella yhtä pitkä matka.
 
Eikö käskyllä "Tulta" kaksi kaveria kymmenen metrin päässä toisistaan ja käskyttäjästä kuule käskyn samaan aikaan ja ottaen huomioon jannujen reaktioajat pysty puristamaan laukaisinta lähes tulkoon samaan aikaan notta nuo raketit/ohjustimet ole samaan aikaan samalla kohtaa kun Areena laukaisee vastapanoksen? Ainakin teorian mukaan tuo pitäisi olla mahdollista mutta käytäntö on sitten varmaan eri. En tiedä mutta ei APS voi olla ylivoimainen loputtomiin. Miten on torjuuko APS konetykin ammuksia?
 
Ensimmäisen ehkä. Kai. Olikohan noista mainintaa siinä Dorian lapussa? Onkohan 30mm-konetykillä mahdollisuuksia mennä ERA-tiilettömästä vaunusta läpi jostain kohtaa?

Etusektorista voi tehdä pahaa mutta kyljestä rupeaa menemään läpi tietyissä paikoissa. Ja onhan niitä kohteita muitakin siinä tankin pinnalla kuin sen läpäisyn hakeminen. Silmättömänä tankkina on paha toimia. Muistaakseni jenkit ampui konetykeillä irakilaisten t72sia ja sai aikaan tulosta, ja a10ssähän on juuri 30 mm Gau-8 nokassa törröttämässä.
 
Etusektorista voi tehdä pahaa mutta kyljestä rupeaa menemään läpi tietyissä paikoissa. Ja onhan niitä kohteita muitakin siinä tankin pinnalla kuin sen läpäisyn hakeminen. Silmättömänä tankkina on paha toimia. Muistaakseni jenkit ampui konetykeillä irakilaisten t72sia ja sai aikaan tulosta, ja a10ssähän on juuri 30 mm Gau-8 nokassa törröttämässä.

Onhan nämä omasuojat mahdollisuuskin meille. Jos CV:n ja Bemarin katolle laitetaan omasuojia, olisi niillä ilmeisesti mahdollista härnätä vaunujakin - ainakin siihen asti, että omasuojat on tyhjät. Vai kuvittelenko omiani?
 
Ei aktiiviomasuojajärjestelmillä saada suojaa tst-vaunuja vastaan. Mikäli järjestelmä edes ehtisi reagoimaan kohti tulevaan alikaliin niin vaikutukset kohti tulevaan ammukseen ovat minimaalisia. Venäläisen 125mm ontelokranaatin lähtönopeus on n. 900m/s joten se saattaisi olla omasuojajärestelmien toimintaikkunan sisäpuolella. Muistutan että trophyn mainosvideossa esiintyy 125mm ontelokranaatti. Venäläiset kyllä tajuaisivat viimeistään konfliktin kolmantena päivänä että kevyitäkin vaunuja kannattaa ampua alikalilla jos niissä on omasuoja. En siis kannata ajattelua joss rynnäkkövaunut varustetaan aktiiviomasuojalla ja sen jälkeen ajatellaan että voidaan tasaväkisesti taistella rynnäkkövaunulla tst-vaunua vastaan.

Ensimmäisen ehkä. Kai. Olikohan noista mainintaa siinä Dorian lapussa? Onkohan 30mm-konetykillä mahdollisuuksia mennä ERA-tiilettömästä vaunusta läpi jostain kohtaa?

On mahdollisuus joistakin kohdista. Toivottavasti jokainen bmp ja cv vaununjohtaja osaa tehdä riittävän nopean ja järkevän tilannearvion siitä kannattaako yrittää paukuttaa etusektorista vaunua vai häipyä äkkiä suojaan. Aina kun saa "ilmaisia" laukauksia niin mielestäni kannattaa yrittää. Jokaisessa vaunussa on niin paljon yksittäisiä kohtia joilla sen voi saada pois pelistä. Tornin sauma, pääase jne. Hyvällä tuurilla yksi 30mm kuula osuu tuollaiseen herkkään kohtaan ja vaunun taistelukyky on äärimmäisen rajoittunut sen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Kestääkö torjuntajärjestelmien tutkat tulta?

Arenan pömpeli:

bmp-3_8.jpg


Käsittääkseni tuossa roskapöntön näköisessä härvelissä on järjestelmän tutkat. Toimivatko muutaman sirpaleen tai tarkka-ampujan luodin jäljiltä?
 
Viimeksi muokattu:
Ihan varmasti hajoaa TAn ampumasta luodista. En tiedä mitä materiaalia noi antennin pintapaneelit on, mutta jos ne olis esim. panssariterästä niin laiteella ei tekisi mitään (pitää olla sähkömagneettista materiaalia läpäisevä materiaali). Sama koskee noita prismoja, lämpökameroita, radioantenneja sun muuta välineistöä jota vaunujen pinnoilla on.
 
Muistaakseni jenkit ampui konetykeillä irakilaisten t72sia ja sai aikaan tulosta, ja a10ssähän on juuri 30 mm Gau-8 nokassa törröttämässä.

Jossain netissä pyörii A-10-kuskien aikanaan käyttämä kaavio vastapuolen vaunujen heikoista kohdista. Vuosimalli taisi olla 1980 tai jotain, modernein vaunu siinä oli T-72. Punaista väriä oli sen verran että käsittääkseni taktiikkana olisi ollut melko jyrkästä syöksystä (60º) kattoon tulittaminen, mielellään takaapäin.

Ois saattanut olla jännää jos vastapuolella olisi it asemissa.
 
Älä nyt sano ettei pysty sillä tuo on myytinmurtajan kaltaista aineistoa. Eikö yhteislaukauksia ole suoritettu jo satoja ellei tuhansia vuosia?
Deeiii tuossa jo sanoikin niin kun huomiodaan tilanne että tankki möyrii lähellä... Ympärillä toimintaa, mahdollisesti räjähdyksiä.. Niin stressi taso kohoaa... Ilman tressiä harjoitusolosuhteissakin tuollain yhteislaukaus olisi vaikea saati sodassa...
 
Ihan varmasti hajoaa TAn ampumasta luodista. En tiedä mitä materiaalia noi antennin pintapaneelit on, mutta jos ne olis esim. panssariterästä niin laiteella ei tekisi mitään (pitää olla sähkömagneettista materiaalia läpäisevä materiaali). Sama koskee noita prismoja, lämpökameroita, radioantenneja sun muuta välineistöä jota vaunujen pinnoilla on.

Hmm. Tämän perusteella, olisiko aktiivisten suojahärpäkkeiden läpäisy osittain koulutuksella ratkaistavissa oleva ongelma?

Tarkoitan, että opetetaan jalkaväki siihen että ammutaan kiväärikaliiperisilla niin juukelisti kaikkia vaunun päällä olevia pömpeleitä aina kun mahdollista. Saataisiinko tällä aikaan tilanne, jossa aika usein aktiivisuojahimmeli olisi kaputt kun onteloraketti kuusen persiistä sujahtaa?
 
Deeiii tuossa jo sanoikin niin kun huomiodaan tilanne että tankki möyrii lähellä... Ympärillä toimintaa, mahdollisesti räjähdyksiä.. Niin stressi taso kohoaa... Ilman tressiä harjoitusolosuhteissakin tuollain yhteislaukaus olisi vaikea saati sodassa...

Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä - 0,1 sek tarkkuudella synkronoitujen yhteislaukausten ampuminen taistelun keskellä ei vaikuta mahdolliselta. Ehkä kannattaa lähteä ratkaisua hakemaan joko aktiivisuojan läpäisemiseen suunnitelluista välineistä, tai menetelmistä joilla saadaan aktiivisuojahimmelit rikottua.
 
Juu jos ne ne ammutaan samalta etäisyydeltä samaan tähtäyspisteseen ja vielä samaan aikaan... Ihminen ei siihen pysty...

No unohdetaan tuo yhteislaukaus hetkeksi kun se tuottaa ongelmia laskuihin. Mikali tuo 0.3 sekunnin reakointi aika pitaa paikkansa niin tuolloin sadan metrin etaisyydelta singot voidaan laukaista vaikka 10 sekunnin valein ja silti molemmat ammukset ehtisivat osoitteeseen ennen turvajarjestelman laukeamista. Itse asiassa tuo maksimi ampuma etaisyys matemaattisesti huomioiden on 140 m.

Mikali reakointi aika on tuo 0.1 sekuntia, niin tuolloin singolla olisi mahdollisuus vaikuttaa vaunuun 80 m matkalta.
 
No unohdetaan tuo yhteislaukaus hetkeksi kun se tuottaa ongelmia laskuihin. Mikali tuo 0.3 sekunnin reakointi aika pitaa paikkansa niin tuolloin sadan metrin etaisyydelta singot voidaan laukaista vaikka 10 sekunnin valein ja silti molemmat ammukset ehtisivat osoitteeseen ennen turvajarjestelman laukeamista. Itse asiassa tuo maksimi ampuma etaisyys matemaattisesti huomioiden on 140 m.

Mikali reakointi aika on tuo 0.1 sekuntia, niin tuolloin singolla olisi mahdollisuus vaikuttaa vaunuun 80 m matkalta.

Jos puhutaan Arenasta niin alkuperäinen teksti mainitsee reaktioajaksi 0,07sekuntia. Se (muistaakseni) 0,2-0,4 sekuntia on se aika mitä järjestelmältä menee että se on valmis uuteen torjuntaan (oletettavasti tarkoitetaan samaa sektoria).

Hmm. Tämän perusteella, olisiko aktiivisten suojahärpäkkeiden läpäisy osittain koulutuksella ratkaistavissa oleva ongelma?

Tarkoitan, että opetetaan jalkaväki siihen että ammutaan kiväärikaliiperisilla niin juukelisti kaikkia vaunun päällä olevia pömpeleitä aina kun mahdollista. Saataisiinko tällä aikaan tilanne, jossa aika usein aktiivisuojahimmeli olisi kaputt kun onteloraketti kuusen persiistä sujahtaa?

Jos ilmaiseksi saa ammuttua vaunua niin mielestäni kannattaa aina ampua, vaikka sitten RK:lla. Jos ei muuten niin nostaa ainakin vaunumiehistön stressitasoa kun vaunussa kilisee. Kuitenkin taistelun tiimellyksessä voi tavallisella jääkärillä olla aikamoinen kynnys avata tuli tst-vaunua vastaan. Varsinkin kun tällä toiminnalla todennäköisesti paljastaa itsensä ja kerää tulta puoleensa. Useimmissa tapauksissa riski on liian suuri.

Mielestäni aktiivisuoja-ongelmaa ei ratkaista koulutuksella vaikka onkin kannattavaa kouluttaa jokaiselle jääkärille mikä on aktiiviomasuoja ja miten sen voi pistää pois pelistä.
 
Jos puhutaan Arenasta niin alkuperäinen teksti mainitsee reaktioajaksi 0,07sekuntia. Se (muistaakseni) 0,2-0,4 sekuntia on se aika mitä järjestelmältä menee että se on valmis uuteen torjuntaan (oletettavasti tarkoitetaan samaa sektoria).

Eli summa summarum, eiköhän se liene aika selvä että se yhteislaukaus ei vain toimi. Pitää keksiä muita konsteja, itseäni miellyttää järjestelmän sensoreiden särkeminen järjestelmällisesti, jos ei välinettä löydy joka läpäisee ehjän aktiivisuojauksen.
 
Eli summa summarum, eiköhän se liene aika selvä että se yhteislaukaus ei vain toimi. Pitää keksiä muita konsteja, itseäni miellyttää järjestelmän sensoreiden särkeminen järjestelmällisesti, jos ei välinettä löydy joka läpäisee ehjän aktiivisuojauksen.

Riippuu olosuhteista. Jossakin metsärämeikössä tiukan taistelun keskellä tuntuu kovin epätodennäköiseltä saada riittävä yhteislaukaus aikaiseksi. Urbaanissa ja otollisessa ympäristössä taas yhteislaukauksella voi ollakkin mahdollisuudet onnistua. Mielestäni vaatii vähintään 4-5 taistelijan yhteislaukauksen mallia "TUL- TA" jotta saadaan riitävä todennäköisyys sille että ainakin kaksi ammusta on niin lähellä toisiaan ettei järjestelmä ehdi torjua jälkimmäistä. Tämä siis urbaanissa tai otollisessa ympäristössä.

Arenasta ei taida olla yhtään oikeaa taistelukokemusta. Toistaiseksi sen toimivuus on vain hienoja mainospuheita. Tositilanteessa voi ollakkin että Arenalla ei päästä tarpeeksi hyvään torjuntaprosenttiin joten aina kannattaa ampua jos on mahdollisuus.

Tässä pitäisi olla Arenan patentti. Valitettavasti Englanniksi on vain pieni osuus.
http://fofanov.free.fr/Tanks/EQP/arena_patent.pdf
 
Mitä jos annetaan Arenalle yllin kyllin torjuttavaa ennen PST:n tulenavausta. Laitetaan esim. rakettivehje ampumaan tien suuntaisesti.

 
Jos puhutaan Arenasta niin alkuperäinen teksti mainitsee reaktioajaksi 0,07sekuntia. Se (muistaakseni) 0,2-0,4 sekuntia on se aika mitä järjestelmältä menee että se on valmis uuteen torjuntaan (oletettavasti tarkoitetaan samaa sektoria).

Sadasta metrista sinkoammus tulee maaliin 0.3 sekunnissa. Turvajarjestelma havaitsee ammuksen 50 m etaisyydelta ja tuhoaa ammuksen vaunun valittomassa lahituntumassa. Ammus on tuolloin edennyt noin 0.2 sekuntia ammunnasta. + 0.2 - 0.4 sekuntia myohemmin turvajarjestelma on valmis uuteen torjuntaan. Toisin sanoen, 0.4 - 0.6 sekunnin valein ammutulla "yhteislaukauksella" kahdesta eri kulmasta samaan profiiliin ammutusta ammuksesta toisen saa sisaan siten ettei turvajarjestelma ehdi siihen reakoimaan ja tuolloin tuo toimii myos 200 m matkalta. Tottakai tuo toimiva yhteislaukaus on mahdollista. Komppaniahan ottaa asennon tuosta pienemmassa ajassa.
 
Back
Top