RPG83
Soome Majori
EFP tuottaa kuulamaisemman penetraattorin, kun ontelopanos taas enemmän puikkomaisen. Linkkaan uudelleen toisaalle laittamani linkin.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Miinan pitää olla riittävän tehokas. Se on toimiva ja halpa ratkaisu. On aika helppoa ennustaa että minne tankit pyrkii. Aina kohti lähintä kaupunkia mutta ei välttämättä perille asti. Tuhoamistasa on siellä kaupunkien välillä.
Lopettaisin kaikkien NLAW kaltaisten aseiden ostamisen siksi koska ne vanhenee 20 vuodessa. Pitää kestää sitä kauemmin, mitä kalliimpi tuote. Kymppitonnin hinta = 40 vuotta vähintään.
Raveni
Greatest Leader
Miinat ovat hyviä ja niillä on paikkansa mutta kuten aiemmin jo kirjoitin niin sopivat vain rajoitetusti aktiiviseen sodankäyntiin... ne pirut kun eivät erottele omia ja vihollisia niin niitä ei voi määrätöntä määrää viljellä ympäristöön ja motittaa omia panssareita... suomessa on myös sen verta tietä ja reittiä josta panssarilla pääsee eli niitä nlawveja tarvitaan ja sanoisin että nykyään vielä enemmän kuin ennen.. ihmisillä tuntuu jostain syystä olevan sellainen ajatusmaailma että joku yksittäinen ase/järjestelmä on niin hyvä että muuta ei tarvita... asiahan ei ole niin...
Suomessa tunnutaan myös ikävän usein muodostamaan uhkakuvat budjetin mukaan
- "meillä ei ole rahaa, ei meitä kukaan uhkaa"
- "mut naapuri avaa tukikohtia ja modernisoi kalustoa rajan tuntumassa... tekee ilmatilan loukkauksia ja on käynyt muutaman vuoden sisään pari sotaa pienempiä naapureita vastaa"
- "joo mut ei se uhkaa meitä kun me ollaan eu:ssa ja naton rauhan kumppaneita...jne"
Suomessa tunnutaan myös ikävän usein muodostamaan uhkakuvat budjetin mukaan
- "meillä ei ole rahaa, ei meitä kukaan uhkaa"
- "mut naapuri avaa tukikohtia ja modernisoi kalustoa rajan tuntumassa... tekee ilmatilan loukkauksia ja on käynyt muutaman vuoden sisään pari sotaa pienempiä naapureita vastaa"
- "joo mut ei se uhkaa meitä kun me ollaan eu:ssa ja naton rauhan kumppaneita...jne"
Samses
Ylipäällikkö
Muuten helvetin hyvä, mutta miina on passiivinen ase. Aika ohueksi menee taktisten mahdollisuuksien paletti jos ei ole työkalupakissa aktiivista asetta vaan ollaan sen varassa että vihollinen ajaa juuri sinne minne haluamme! Miinoittaminen ja muu suluttaminen on myös hyvin aikaavievää eikä aikaa ole aina käytettävissä.
Siitä olemme toki samaa mieltä että ps-miina on hyvä ja kustannustehokas väline. Yksistään se ei kuitenkaan riitä.
Ja se että mitä asejärjestelmät maksavat - no, ne nyt maksavat. Elämä on. Jos vihollinen on sijoittanut rahaa asejärjestelmiin, pitää meidänkin satsata. Ei voi mitään.
Bonus käyttää EFP:tä, eikä ontelopanosta. Ontelopanoksessa sen "porkkanan" osien nopeudet vaihtelevat huomattavasti, joten se suihku hajaantuu nopeasti ja menettää huomattavasti läpäisyään. EFP:ssä taas suurinosa sen kuparilevyn massasta pysyy yhtenäisenä klönttinä ja se menee sitten kauas sellaisenaan, joskaan ei niin nopeasti.
Plus miinoittamisen haitat tulee selväksi omalle porukalle jos isketään jollain alueella, ja irtaannutaan, jonka jälkeen kohta palataan takaisin alueelle
Eli sellainen arvaus olisi, että entinen tutkamasto on nyt hajautettu ympäri tornia ja tuossa näet kahden torjuntasektorin sensorit, ilmeisesti lähetin ja vastaanotin ovat erilliset moduulit (varaosien hinta arvatenkin) nuo aukot tuon laatikon katossa ovat oletettavasti niitä aukkoja, joihin se torjuntapanos tulee. Arvaisin, että nuo kaksi panosta kykenevät kumpikin kattamaan koko kyljen sektorin, eli joka suuntaan riittää ainakin kaksi panosta, jos ei, niin voidaan kopettaa noiden laukaisutaktiikoiden miettiminen, koska siellä on silloin vain yksi panos.
Koska se menee sielta missa panssarointi on heikointa. Kiinteana ja luotimaisena se kupari ontelosta tulee.
So fucking what? Onko kommentillasi jokin pointti? Kyllä minä tiedän miten Bonus toimii ja suurelta osin myös miksi. Toki se kupari tulee kiinteänä sieltä ontelosta, mutta johtuen siitä miten ontelopanos toimii, niin se kuparin massa ei lähde kaikki samalla nopeudella, eli se muodostaa pikemminkin suihkun, kuin yksittäisen klöntin. Ja koska se kuparin massan nopeus vaihtelee, niin se hajoaa tietyn matkan päässä pieniksi palasiksi, joten se menettää nopeasti läpäisykykyään.
Jos EFPlle annetaan lapaisykyvyksi 10 cm 15 m etaisyydelta ja vastaavaa rajahdyaine maaraa omaavalle ontelopanokselle 10 cm 30 m etaisyydelta niin kai minun kommentilla jokin pointti on. En mina epaile ettet tietaisi kuinka EFP toimii mutta ontelopanoksen "luoti" ei toimi ilmaisemallasi tavalla.
Venäjä esitteli uuden ARENA 3 version Russian arms expossa 2013.
Uuden ARENA 3:n toiminta ei heti avaudu kuvasta.
2 sensoria per moduli, plus 2 laukaisinta. Nuo katolla olevat jutut on Areenan lippaita.
http://defense-update.com/20130925_a-new-arena-aps-debut-at-rae-2013.html#.VAIQRmN_9SM
Ja mistäpä tuollainen ontelopanos mahtaa löytyä? Siis joka läpäisee 10 cm 30 metrin päästä?
Ja selitäppä sitten, että miten ontelopanos toimii. Ehkä tämä on taas niitä tapauksia joissa olemme samaa mieltä, mutta ilmaisemme asian eritavalla. Mutta olemme varmaan samaa mieltä, että ontelopanos ei ole mikään "super-plasma-melt-everything-weapon" -kuten joskus esitetään.
Eiko tuo 10 cm/30 M ole raskaankylkimiinan KM 81 lavistyskyky.
Itse asiassa ontelo on seurausta ihan sattumanvaraiselle tapaukselle kun rajahdysaineita testannut insinoori oli kaivertanut nimensa panokseen ennen rajaytysta ja huomasi etta hanen nimensa oli kirjautunut metallilevyyn. Tuolloin huomattiin etta metallilevyn ja rajahdysaineen valinen tyhjio tehosti panoksen vaikutusta ja tuo on juuri se miksi panokseen jatetaan kartionmuotoinen ontelo (tyhjyys) jonka syvyyden on oltava mittasuhteessa halkaisijaan seka kaytettavan R-Aineen laatuun seka maaraan.
Lapaisykykya tehostetaan vuoraamalla ontelo kuparilla.
Panoksen lauetessa paine on suurimmillaan sen keskustassa, siis kartionpohjalla jonka johdosta kartio suuntautuu rajahdyksen mukaisesti 2000 m/s nopeudella. Kartionpohjaan vaikuttavan paineen johdosta sen nopeus ylittaa sen sivujen nopeuden jonka seurauksena pohja tyontyy eteen muuttaen muotoaan "porkkanaksi". Kuparin ominaisuudet mahdollistavat etta kartio pysyy yhtenaisena.
Periaatteessa, Kun panokselle haetaan mahdollisimman suurta lapaisykykya, olisi panos rajaytettava kohteesta etaisyydelta joka vastaa 1 - 1.5 kertaa kartion halkaisijaa. Muuttamalla kartion syvyytta, sen halkaisijaa seka R-aineen laatua seka maaraa voidaan panoksen ominaisuuksia muuttaa. EFPn on yksi tuollainen panoksen ominaisuuksien muutoksien tulos. Sille on haettu kantoa tinkimalla lapaisykyvysta.
Muuten ontelopanoksen perustoiminta ei poikkea EFPn perustoiminnasta.
Rajahdysaine on sotilaalle tyokalu, ei todellakaan mikaan ihme ase oli se sitten missa muodossa hyvansa. Silla saa vaunusta telan pois, poteron kaivettua ja silla voidaan tehda melkein mita vain mutta sita ei voida kayttaa vasarana silloin kun tarvitaan ruuvimeisselia.
Tuosta aiemmin julkaistusta EFP mainos liitteesta sen verran ettei jollain US Irakin veteraanilla ole rajahteista mitaan opetettavaa suomalaiselle asiansa taitavalle pioneerille.
Ja olikos se KM 81 ontelopanos? Vai olikos se EFP.
Tuossapa ne pääpointit.
TT
Eversti
Itselläni hyvin hatarat tiedot aiheesta, mutta olen ollut ymmärtävinäni että "ontossa" panssaroinnissa on aina jotain jippoa sisällä häiritsemässä ja hajoittamassa porkkanan kulkua, eli pelkkä etäisyyden lisäys ei riitä (ainakaan panssarivaunun tai autonkyljen mittakaavassa), ja että noi ritilähäkkyrät ja säleaidat taas lähtökohtaisesti pyrkivät rikkomaan sitä ontelopanosta ennen sen kukkumista. Onko sen näin?
Ritilät kyllä, joskin ne hieman vähentävät panssarin takaista sirpalevaikutusta. Ontot panssarit, riippuen mistä puhutaan, niin ne on usein tarkoitettu panssariammuksia vastaan, siis panssariluoteja yms. vastaan. Idea noissa on siis se, että annetaan luodille yms. tilaa menettää pituusvakavuus ja flipata kyljelleen, jolloin läpäisykyky häviää aika olemattomiin. Huomatkaa, että nuo ritilät ja säleaidat suojaavat myös luodeilta, sen verran kun luotien voi odottaa osuvan noihin säleisiin, harvempi luoti pysyy vakaana, kun se edes hipaisee tuollaista sälettä.
