Panssarivaunut

[SJ]

a) Ettekös te täällä keskustelleet alunperin, että ottaako tankki damagea, kun sitä ammutaan tikalla.
b) S-tankki hajosi joka kerta, kun miina räjäytettiin. No news. Telapyörästöt on heikkoa kamaa.
c) Myöskään vesi-ilmapallojen heittely tai lekalla tankin kylkeen moukarointi eivät läpäise. Silti niistäkään ei keskustella.

A) Kyllä. Ja selityksen mukaan tankkiin kohdistunut isku saa aikaan, olikos "yksi miljoonasta mahdollisuuden säilyä taistelukykyisenä useiden osumien jälkeen". Joten miksi esim. ontelopanoksen tuotama samaa suuruusluokkaa oleva isku ei saisi vastaavaa vahinkoa aikaan? Nyt voidaan jättää ontelon tuottama sirpalevahinko huomioimatta, sitä kun ei alikali tuota.

B) Joo, mutta eikö se tuota muuta vaikutusta? Jos alikalin osuman pitäisi rikkoa juttuja tankin sisältä, niin eikö telamiinan räjähdys rikkoisi osan noita samoja juttuja? Telapyörästön vahinko voidaan jättää huomioimatta.



Tulipahan mieleen, että eikös ryssät tehneet omia testejään T-90:llä ja T-80:llä? Ampuivat myös alikalilla, olisiko niistä kokeista tiedot löytyvillä tämän ketjun alkujuurilla?

Lisäksi minulla on kuvia Saksalaisten testeistä T-72:een, mutta minulla ei ole varsinaista analyysiä asiasta, onko kukaan nähnyt sellaista?

 

[SJ]

Videolla ammuttava M/62 (Amerikkalaisittain M392A1 ja Briteissä L36A1) ammus on ihan eri maailmasta verrattuna nykyaikaisiin nuoliammuksiin. L/D (Pituus / Halkaisija) suhdeluku on yksi tärkeimmistä tekijöistä nuoliammuksen läpäisykyvyssä ja videolla näkyvä ammus on niin kaukana modernista ammuksesta että johtopäätösten vetäminen sen perusteella on hyödytöntä.

Se on ammus joka ei läpäissyt. Siitähän tässä on kyse. Ja mielestäni sinä voisit käyttää tuota ensimmäistä videolla olevaa laukausta argumenttina puolestasi, koska se rikkoi tähtäimiä ja antennin. Paitsi se seikka, että tuo laukaus kimposi keulasta ja vei mukanaan kasan tavaraa luistaessaan pitkin etupanssaria. Alikali sitä ei tekisi, se vain uppoaisi, joten jos sen mahdollisuudet hajottaa tähtäimet ovat matalammat ja vaatisivat osuman heikkoon kohtaan ja sitähän me emme käsittele, vai?

 

[Mustaruuti]

A) Kyllä. Ja selityksen mukaan tankkiin kohdistunut isku saa aikaan, olikos "yksi miljoonasta mahdollisuuden säilyä taistelukykyisenä useiden osumien jälkeen". Joten miksi esim. ontelopanoksen tuotama samaa suuruusluokkaa oleva isku ei saisi vastaavaa vahinkoa aikaan? Nyt voidaan jättää ontelon tuottama sirpalevahinko huomioimatta, sitä kun ei alikali tuota.

B) Joo, mutta eikö se tuota muuta vaikutusta? Jos alikalin osuman pitäisi rikkoa juttuja tankin sisältä, niin eikö telamiinan räjähdys rikkoisi osan noita samoja juttuja? Telapyörästön vahinko voidaan jättää huomioimatta.

A) Ei kyse ole vain iskusta. Onhan se lekan lyöntikin isku. Kyse on energiasta ja sen jakaumasta ala- ja aika-mielessä.

Lisäksi, kuten todettua, kineettiseen energiaan perustuvat ammukset ja ontelot toimivat täysin eri tavoin. Ontelokranaatissa ei ole edes valtavasti räjähdysainetta. Sen teho perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen.

Tuo on vähän kuin vertaisi kiväärin luotia ja jousipyssyn nuolta. Molemmilla voi metsästää, mutta niiden vaikutusmekanismit ovat täysin erilaiset.

Ja, kuten todettua, ontelokranaatti ei saa juuri mitään aikaan, jos ammut sen vaikka Leo2 A6 etutorniin. Miehistö ei "edes kuule sitä kolahdusta".

b) Jos alikali ei läpäise tornin etuosaa, niin ei se vaikutus tarkoita sitä, että tornin takaseinässä tippuu radio seinästä, vaikka sekin voi tapahtua. Vaan sitä, että etuosassa tulee damagea.

Jos nyt vertaat vaikka sitä S-videota, niin jokaisessa testissä S-vaunuun tuli damagea. Prismat ja antennit lensivät pois, telapyörät ja ketjut hajosivat, jäähdytin hajosi, radio hajosi, polttoaine vuoti ulos, hydrauliikka ei toiminut ja mitä vielä kaikkea. Iso osa niistä olisi poistanut vaunun välittömästi taisteluvahvuudesta.

 

[SJ]

A) Ei kyse ole vain iskusta. Onhan se lekan lyöntikin isku. Kyse on energiasta ja sen jakaumasta ala- ja aika-mielessä.

Lisäksi, kuten todettua, kineettiseen energiaan perustuvat ammukset ja ontelot toimivat täysin eri tavoin. Ontelokranaatissa ei ole edes valtavasti räjähdysainetta. Sen teho perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen.

Tuo on vähän kuin vertaisi kiväärin luotia ja jousipyssyn nuolta. Molemmilla voi metsästää, mutta niiden vaikutusmekanismit ovat täysin erilaiset.

Ja, kuten todettua, ontelokranaatti ei saa juuri mitään aikaan, jos ammut sen vaikka Leo2 A6 etutorniin. Miehistö ei "edes kuule sitä kolahdusta".

b) Jos alikali ei läpäise tornin etuosaa, niin ei se vaikutus tarkoita sitä, että tornin takaseinässä tippuu radio seinästä, vaikka sekin voi tapahtua. Vaan sitä, että etuosassa tulee damagea.

Jos nyt vertaat vaikka sitä S-videota, niin jokaisessa testissä S-vaunuun tuli damagea. Prismat ja antennit lensivät pois, telapyörät ja ketjut hajosivat, jäähdytin hajosi, radio hajosi, polttoaine vuoti ulos, hydrauliikka ei toiminut ja mitä vielä kaikkea. Iso osa niistä olisi poistanut vaunun välittömästi taisteluvahvuudesta.

A) Tuo lekan iskun käyttäminen vertauksena on todella huono vertaus. Vai väitätkö, että jollakin panssaria läpäisevällä aseella (siis jollakin tähän aiheeseen relevantilla aseella) on vastaavaa suuruusluokkaa oleva iskuenergia. Sen jälkeen kun ontelopanos on räjähtänyt ja se ontelosuihku on muodostettu, niin sehän käyttäytyy periaatteella massa ja nopeus, joskin kohdistuu toivottavasti pienemmälle alalle, kuin alikalin osuma.

Se, että ontelopanos ei läpäise A6:n tornia ei ole relevanttia, koska eikös nyt edelleen puhuta juuri niistä läpäisemättömistä ammuksista ja mitä vahinkoa ne tekee. Onko pointtisi se, että ontelo ei tee niin paljoa silloinkaan vai tekeekö se enemmän, vaikka ei läpäisisikään?

B) Tämän minä juuri haluankin tietää. Minä en tosiaankaan usko, että parin osuman jälkeen minulla olisi kaikki kamat (tai yleensäkin tarpeeksi menettämään taistelukyvyn) pudonnut seinältä, eli kuvaile minulle mitä damagea. Ei niillä tankeilla ole hitpointteja, joilla lasketaan, että milloin ne lähtevät pakoon.

Tuossa videolla kyllä näkyi paljon ja se on havainnollinen siinä, että se selittää mistä kaikesta miehistö selviää hengissä, mutta minua kiinnostaa se, mitä kaikkea vaunulle voi saada aikaan läpäisemättömillä osumilla. Ja etenkin sellaiset jutut mitkä ovat relevantteja T-sarjan vaunuihin kun ammutaan torniin (rungosta menee läpi, joten se ei ole epäselvä). Prismat ja antennit ovat ihan hyvä, joskin ne on tankeissa monistettuna, mutta mitkä on lopulta mahkut osua niihin? Telapyörät ja ketjut ovat rungossa, joten ei kiinnosta, jäähdytin on T-sarjassa takana. Mahtaisiko radion saada hajalle, kun jotenkin muistelen sen olevan tornin takaseinässä? Polttoaine voisi runko-osumasta tulla uloskin, mutta eikös meillä ole läpäisyä mennä polttoainetankista läpikin? Hydrauliikka S-tankissa on hieman erillainen, kun se hoitaa tuon tankin kanuunan suuntaamisen nostamalla runkoa, joten ei liene relevantti T-sarjassa?

 

[CarriE66]

A) Kyllä. Ja selityksen mukaan tankkiin kohdistunut isku saa aikaan, olikos "yksi miljoonasta mahdollisuuden säilyä taistelukykyisenä useiden osumien jälkeen". Joten miksi esim. ontelopanoksen tuotama samaa suuruusluokkaa oleva isku ei saisi vastaavaa vahinkoa aikaan? Nyt voidaan jättää ontelon tuottama sirpalevahinko huomioimatta, sitä kun ei alikali tuota.

B) Joo, mutta eikö se tuota muuta vaikutusta? Jos alikalin osuman pitäisi rikkoa juttuja tankin sisältä, niin eikö telamiinan räjähdys rikkoisi osan noita samoja juttuja? Telapyörästön vahinko voidaan jättää huomioimatta.

Ei miinoista, alikaleista ja onteloista voi tehdä mitään ristiinpäättelyä. Vaikutusmekanismit täysin erilaiset.

Tulipahan mieleen, että eikös ryssät tehneet omia testejään T-90:llä ja T-80:llä? Ampuivat myös alikalilla, olisiko niistä kokeista tiedot löytyvillä tämän ketjun alkujuurilla?

Ovat tehneet mutta valtaosa niistäkin tiedoista on enemmän tai vähemmän salaista. Samoin suhtaudun varauksella aina jos jostakin venäläisestä lähteestä hehkutetaan jotain testejä "survived every hit" -lauseella.

Nämä varmistamattomasta lähteestä:

On October 20, 1999 extensive trials of T-80U and T-90 protection from various types of threats were conducted at TsNIIO 643a Testing Grounds. The tests involved firing large amounts of ordnance (including several versions of RPG ATGL, light and heavy ATGMs, and APFSDS rounds) at frontal projections of T-80U and T-90 MBTs both protected with Kontakt-V ERA and stripped of it.

T-80U and T-90 MBTs were represented by 3 vehicles each, one with Kontakt-V ERA, one with removed explosive packages and one reserve vehicle. For the ERA part of trials, knocked-out ERA packages were replaced after each shot.

One more T-80U MBT was used for special trials that focused on testing of Shtora-1 EOCMDAS.

The following weapons were used:

Infantry ATGLs (fired at a distance of 40m)
RPG-7 (using advanced 105mm grenade PG-7VR with a tandem warhead, pen. 650mm RHA)
RPG-26 (disposable launcher, pen. >500mm RHA)
RPG-29 (advanced 105mm launcher, pen. 750mm RHA)
ATGMs (fired at a distance of 600m)
Malyutka-2 (pen. >600mm RHA)
Metis (pen. 460mm RHA)
Konkurs (pen. 650mm RHA)
Kornet (pen. >850mm RHA)
APFSDS (fired from T-80U MBT at a distance of 1,500m, the most likely round is 3BM42)
Each weapon was fired 5 times at each target, for a total of 20 shots per weapon. The total number of shots fired during the trials thus exceeded 150.
The trials yielded the following outcome:

ATGLs
T-90: RPG-29 produced a total of 3 penetrations.
No other RPG rounds could penetrate even the stripped target.
T-80U: RPG-29 penetrated 3 times with ERA, all 5 times without ERA.
Of all other grenades, one PG-7VR penetrated the stripped target.
ATGMs
T-90: No ATGMs could penetrate the ERA-equipped target. One Kornet ATGM penetrated the stripped target.
T-80U: 2 Kornet ATGMs penetrated the ERA-equipped target, all 5 penetrated the stripped target.
No other ATGMs could penetrate.
APFSDS
T-90: ERA-equipped target could not be penetrated. Furthermore, after firing the crew entered the vehicle, activated it and was able to execute the firing sequence.
Without ERA, one round penetrated.
T-80U (data available only for stripped target): One round almost penetrated (3mm hole in the inner lining, no visible equipment damage); two penetrated to 1/2 thickness; one missed the target completely; one hit the gun.
The following pictures show the locations of impacts by ATGL RPG-29 (in red) and ATGM Kornet (in black) against ERA-equipped vehicles. Which of these hits penetrated was not disclosed.

Ja pari kuvaa missä Yuri ja Boris poseeraa. Vaikuttaa vähän tuoreemmilta kuvilta:

Lisäksi minulla on kuvia Saksalaisten testeistä T-72:een, mutta minulla ei ole varsinaista analyysiä asiasta, onko kukaan nähnyt sellaista?

Onko testattu kohde valmistettu ÄitiVenäjällä vai DDR:ssä? Käsittääkseni laatuero kaikilla osa-alueilla oli valtaisa riippuen vaunun valmistusmaasta.

B) Tämän minä juuri haluankin tietää. Minä en tosiaankaan usko, että parin osuman jälkeen minulla olisi kaikki kamat (tai yleensäkin tarpeeksi menettämään taistelukyvyn) pudonnut seinältä, eli kuvaile minulle mitä damagea. Ei niillä tankeilla ole hitpointteja, joilla lasketaan, että milloin ne lähtevät pakoon.

No vaikka tuo B-22 tapaus missä prisma räjähti silmille ja sisällä syttyi (sähkö)palo.

Ja, kuten todettua, ontelokranaatti ei saa juuri mitään aikaan, jos ammut sen vaikka Leo2 A6 etutorniin. Miehistö ei "edes kuule sitä kolahdusta".

Vähän kiinnostavaa lukemista liittyen ontelopanokseen ja NERAan:
http://www.mater.upm.es/isb2007/Proceedings/PDF/Volume_2/Vol.II(64)TB60.pdf

 

[Raveni]

Tuossa HEATin ja SABOTin eroista....

 

[CV9030FIN]

Onko testattu kohde valmistettu ÄitiVenäjällä vai DDR:ssä? Käsittääkseni laatuero kaikilla osa-alueilla oli valtaisa riippuen vaunun valmistusmaasta.

DDR:ssä ei ole valmistettu T-72:a. NVA sai käyttöänsä sekä Tsekkoslovakiassa että Puolassa valmistettuja vaunuja. Näissä tosiaan oli määrättyjä eroja Neuvostovalmisteisiin - ei tosin panssaroinnissa nykytiedon mukaan kun verrataan NL:n myymiin "vientimalleihin". Suomen käyttämissä NL:n, Tsekkien (ex-NVA) ja Puolalaisten (ex-NVA) valmistamissa koneissa ei ollut nykytiedon mukaan juuri eroa panssaroinnissa, vaikka muussa laadussa eroa olikin. NL:n omassa käytössä olleisiin eroa sitten löytyykin.

EDIT: NVA:lla oli ilmeisesti myös kymmenkunta NL:saa valmistettua T-72:sta, mutta nämä olivat ilmeisesti vanhempaa mallia kun meillä ollut M1, joten niitä ei DDR:stä päätynyt meille...

 

[Mustaruuti]

A) Kyllä. Ja selityksen mukaan tankkiin kohdistunut isku saa aikaan, olikos "yksi miljoonasta mahdollisuuden säilyä taistelukykyisenä useiden osumien jälkeen". Joten miksi esim. ontelopanoksen tuotama samaa suuruusluokkaa oleva isku ei saisi vastaavaa vahinkoa aikaan? Nyt voidaan jättää ontelon tuottama sirpalevahinko huomioimatta, sitä kun ei alikali tuota.

Varmaankin tiedät, ja esim. tuosta lyhyestä videosta näet, että noiden ammusten toimintaperiaatteet ovat erilaiset.

• Nuoliammus on painava mötikkä, joka tulee vaunun kylkeen hirveällä kineettisellä energialla. Terävä kärki liimautuu panssariin ja koko energia kohdistuu verrattain pienellä pinta-alalle. Läpäisyssä nuoli menee paineella läpi panssarista vähän samalla tavalla kuin ontelonsuihkun kärki (paine menee läpi materiasta, joka antaa periksi paineen edessä). Nuoliammuksen läpäisy aiheuttaa kohtuu ison reiän, joka näkyy paljailla silmilläkin kauemmaksikin. Jos ammus ei läpäise, ammuksella on silti merkittävä liikemäärä ja valtava energia, jotka tankki joutuu ottamaan vastaan. Ne aiheuttavat tuhoja kohde-alueella, siihen liittyvissä järjestelmissä ja myös laajemmin panssarissa.
• HEAT / Ontelo. Siinä ammuksen nopeudella ei ole mitään tekemistä. Ammus voidaan räjäyttää vaikka täysin paikaltaan. Ontelokranaatti muodostaa hyvin ohuen, nopeasti etenevän metallisuihkun. Sen läpäisy on periaatteessa erittäin hyvä, mutta nykyiset panssarit (ilma, lasi, keraamit, aktiivi-lisäpanssari, räjähtämätön reagoiva panssari) pystyvät kuluttamaan, sulkemaan, häiritsemään ja hajottamaan ontelon metallisuihkua. Siksi sen teho on heikentynyt tankkeja vastaan. Jos se läpäisee, panssarissa näkyy vain hyvin ohut reikä (kynän luokkaa). Jos suihku ei läpäise, ei ammus aiheuta merkittäviä ympäröiviä vaurioita, koska ammuksella ei esimerkiksi ole liikemäärää ja liike-energiaa.

 

[Mustaruuti]

B) Tämän minä juuri haluankin tietää. Minä en tosiaankaan usko, että parin osuman jälkeen minulla olisi kaikki kamat (tai yleensäkin tarpeeksi menettämään taistelukyvyn) pudonnut seinältä, eli kuvaile minulle mitä damagea. Ei niillä tankeilla ole hitpointteja, joilla lasketaan, että milloin ne lähtevät pakoon.

Tuossa videolla kyllä näkyi paljon ja se on havainnollinen siinä, että se selittää mistä kaikesta miehistö selviää hengissä, mutta minua kiinnostaa se, mitä kaikkea vaunulle voi saada aikaan läpäisemättömillä osumilla. Ja etenkin sellaiset jutut mitkä ovat relevantteja T-sarjan vaunuihin kun ammutaan torniin (rungosta menee läpi, joten se ei ole epäselvä). Prismat ja antennit ovat ihan hyvä, joskin ne on tankeissa monistettuna, mutta mitkä on lopulta mahkut osua niihin? Telapyörät ja ketjut ovat rungossa, joten ei kiinnosta, jäähdytin on T-sarjassa takana. Mahtaisiko radion saada hajalle, kun jotenkin muistelen sen olevan tornin takaseinässä? Polttoaine voisi runko-osumasta tulla uloskin, mutta eikös meillä ole läpäisyä mennä polttoainetankista läpikin? Hydrauliikka S-tankissa on hieman erillainen, kun se hoitaa tuon tankin kanuunan suuntaamisen nostamalla runkoa, joten ei liene relevantti T-sarjassa?

Joku panssariupseeri voi täydentää. Tältä osin olen ihan tavallinen talliainen. Läpäisemättömät nuolen osumat voivat aiheuttaa esim. seuraavia vaurioita:

• Tornin luukut jumittuvat tai irtoavat
• Torni-kk:t hajoavat
• Tykki vaurioituu
• Tykin korotus vaurioituu
• Tykin vaimentimet vaurioituvat
• Kaikki tähystimet ja anturit vaurioituvat (prismat, tähtäimet, pyörivät periskoopit, laser-etäisyysmittari, tuulianturit, putken anturit etc)
• Radio-antennit vaurioituvat
• Torni jumittuu tai suuntaus hajoaa muuten
• Hydrauliikka hajoaa
• Sähköjärjestelmät hajoavat
• Radiot ja muu elektroniikka hajovat
• Miehistö loukkaantuu

P.S. Länsimaiset vaunut ovat niin hyvin suojattuja, että kuten ne Abramssien omat osumat osoittivat, miehistö selvisi pääosin hengissä vaikka vaunut tuhoutuivatkin. Siinä on siis iso skaala, että onko tankki täysin naarmuton, onko se ottanut miten paljon osumaa ja lopulta se, että koko sisäinen ruutitäyttö pamahtaa kerralla. Ei se tankki välttämättä siis pamahda taivaalle ekasta osumasta, mutta jos täräytät Leopardilla naapurin T-sarjaa muutaman kerran nuolella otsaan, niin siellä ei todennäköisesti ole enää taistelukykyä eikä haluakaan.

 

[Samses]

Asiat ovat melko tavalla samalla tolalla kuin muutamia kymmeniä vuosia sitten.

.

Yllä oleva väite on täysin paikkansa pitämätön.

Nykyaikainen alikalinuoli on täysin eri asia kuin 80-luvun ammukset.

 

[Samses]

Energia on edelleenkin täsmälleen sama sekä ampujaan että ammuksen vastaanottavaan tahoon nähden. Tai itse asiassa ammuksen vastaanottava taho saa vähemmän energiaa luodista kuin ampuja, koska osa energiasta on kulunut liike-energiaksi matkalla.


Jos luotiliivien keraamit hajoavat ja luotiliiviin tulee syvä painautuma, niin sitten toki sattuu. Jos on käytössä kova levy, joka ei taivu havaittavasti, ei todellakaan satu yhtään, eikä tunnu juuri miltään. Aivan kuten ei ampujaankaan tunnu luodin lähtö kuin pienenä rekyylinä. Miksi hoet tätä samaa tuubaa kerta toisensa jälkeen, vaikka se on jo kumottu useaan kertaan? Tuo on urbaanilegenda, että luoti aiheuttaa moisia vaikutuksia. Ei aiheuta. Ei silloinkaan, kun se läpäisee uhrin.

Hessu, luodin vaikutus ihmiskehossa ja alikalinuolen vaikutus panssarissa eivät perustu samaan, vaikka molemmat ovatkin kineettiseen energiaan perustuvia ei-räjähtäviä projektiileja. Eli tuo vertailu ei ole relevantti.

 

[OGA]

Yllä oleva väite on täysin paikkansa pitämätön.

Totta siinä mielessä, että nykyaikainen panssarivaunu on paremmin suojattu kuin S-tankki. Toki myös ammukset ja tykit on parantuneet.

"Tärskäytysmiehet" voi jäädä tänne leikkimään.

Aika selvä juttu, että "tärskäytyksistä" on aika turha keskustella jos niitä ei pysty mittaamaan, eikä niitä ole todettu oikeissa taisteluissakaan.

Olen jo aikaisemmin todennut, että minkä todennäköisyyden amerikkalaiset antoi sille, että nuoliammukset tulee etusektorista läpi. Se riittää minulle ja muille tolkun miehille.

 

[Samses]

Totta siinä mielessä, että nykyaikainen panssarivaunu on paremmin suojattu kuin S-tankki.

"Tärskäytysmiehet" voi jäädä tänne leikkimään.

Ne "tärskäytysmiehet" ovat ammattilaisia. Uskon heitä aika paljon enemmän kuin sinua.

 

[Samses]

A) Kyllä. Ja selityksen mukaan tankkiin kohdistunut isku saa aikaan, olikos "yksi miljoonasta mahdollisuuden säilyä taistelukykyisenä useiden osumien jälkeen". Joten miksi esim. ontelopanoksen tuotama samaa suuruusluokkaa oleva isku ei saisi vastaavaa vahinkoa aikaan? Nyt voidaan jättää ontelon tuottama sirpalevahinko huomioimatta, sitä kun ei alikali tuota.

Siksi, että ontelo ei tuota iskua. Vrt. kylkimiina: laukaistaan paikaltaan.

 

[OGA]

Tässä keskustelussa on jäänyt hyvinkin paljon epäselväksi kuin se nuoliammuksen energia siirtyy kerrospanssarin läpi "tärskäyttämään" miehistöä, jos läpäisyä ei saavuteta.

Edelleenkin uupuu se selitys siitä energian siirtymisestä. Lisäksi uupuu ne käytännön esimerkit taistelutilanteista joissa noin on käynyt.

Vastaavaa "tärskäytysilmiötä" ei myöskään todettu toisen maailmansodan aikana raskaissa panssareissa, joissa panssarointi kesti vihollisen ampumat panssariammukset. Miksi näin? Luulisi että tuollainen yhteen panssarilevyyn perustuva panssarointi johtaisi sen "tärskäytyksen" miehistöön joka saisi vammoja tai ainkin olisi täysin disorientoitunut ja kakat housuissa?

"The 13. Kompanie, of Panzer Regiment Grossdeutchland, reported on the armor protection of Tiger: "During a scouting patrol two Tigers encountered about 20 Russian tanks on their front, while additional Russian tanks attacked from behind. A battle developed in which the armor and weapons of the Tiger weere extraordinarily successful. both Tigers were hit (mainly by 76,2 mm armor-piercing shells) 10 or more times at ranges at ranges from 500 to 1000 metres. The armor held up all round. Not single round penetrated the armor. Also hits in the running gear, in which the suspension arms were torn away, did not immobilize the Tiger. While 76,2 mm antitank shells continiously struck outside the armor, on the inside, undisturbed, the commander, gunner, and loader selected targets, aimed and fired. The end result was 10 enemy tanks knocked out by two Tigers withinn 15 minutes." Jentz, Thomas: Germanys Tiger Tanks - Tiger I & II- Combat Tactics."

http://www.fprado.com/armorsite/tiger1.htm

No tietysti joku taas vuodatta tähän perään, "et kun nykyaikainen nuoliammus siirtää magia energiaa puol metriä paksun kerrospanssarin läpi".

Toisaalta lukiossakin oli yksi kaveri joka väitti, että mies lentää ikkunan läpi pihalle jos sitä ampuu magnun 44 revolverilla. Ei auttanut fysiikka eikä esimerkit elävästä koska A. Magnum 44 (länsimainen nuoliammus) B. pysäytysvoima (tärskäytys).

 

[CarriE66]

Kovin on "väittely" eskaloitunut.

Kuten todettu niin todennäköisyydet sille että vaunu säilyttää toimintakykynsä usean alikaliosuman jälkeen on luokkaa yksi miljoonasta. Jos nyt sattuu olemaan se miljoonas kerta niin ammut uudestaan. Kyllä siinä paikat hajoaa ja vaunumiehistö vähintäänkin ihmettelee että "Seergeii mjikä se oli? Suka..."

(jätin sen nuolen ja vaunun kineettisen energian vertailun pois lainauksesta)

Harvassa ovat sellaiset vaunumiehet jotka ovat ottaneet alikaliosuman ja "kuulleet kolahduksen" ja selvinneet kertomaan siitä. Kuten sanottu, usean alikalilaukauksen osuman jälkeen vaunun toimintakunnon säilyminen on "yksi miljoonasta". Läpäisyä tapahtuu aina joten vaikka se nuoli ei pääsisi miehistötilaan asti niin aika hyvällä todennäköisyydellä siinä läpäisymatkalla on jotain hajoavaa kuten pääase tai tähtäimet.

Nämä olivat alkuperäiset väitteeni ja ovat edelleen. Sanamuodoista ja nyansseista jankuttaminen rupeaa pikkuhiljaa turhauttamaan, varsinkin kun vastassa on seuraavaa:

magia energiaa

räjäytettiin raskasta panssarimiinaa telan alla, ammuttiin ajanmukaisella panssarilaukauksella, tai kun vaunu otti paineaaltoa niin että vaunu heilu kuin hullun mulkku toisen hullun perseessä.

Tom Clancy

Fenshui hanlon

Onko joku sitä mieltä että vastapuolen tst vaunu imee itsensään useita alikalilaukauksia säilyttäen toimintakuntonsa?

The 13. Kompanie, of Panzer Regiment Grossdeutchland, reported on the armor protection of Tiger: "During a scouting patrol two Tigers encountered about 20 Russian tanks on their front, while additional Russian tanks attacked from behind. A battle developed in which the armor and weapons of the Tiger weere extraordinarily successful. both Tigers were hit (mainly by 76,2 mm armor-piercing shells) 10 or more times at ranges at ranges from 500 to 1000 metres. The armor held up all round. Not single round penetrated the armor. Also hits in the running gear, in which the suspension arms were torn away, did not immobilize the Tiger. While 76,2 mm antitank shells continiously struck outside the armor, on the inside, undisturbed, the commander, gunner, and loader selected targets, aimed and fired. The end result was 10 enemy tanks knocked out by two Tigers withinn 15 minutes." Jentz, Thomas: Germanys Tiger Tanks - Tiger I & II- Combat Tactics."

Eli kertauksena, jos keskustelu liittyy moderniin länsimaiseen nuoliammukseen niin perusteluna ei kelpaa:

-Tom Clancy
-Wikipedian kimpoamiskaavat
-Kertomukset HEAT osumista (ei kelpaa vaikka miten alleviivaat kohtia sieltä)
-Ruotsalaiset videot jossa vaunua ammutaan jollakin muulla ammuksella kuin modernilla länsimaisella (Napalmit ja miinat ei myöskään kelpaa vaikka siinä videossa ovat)

Edit: Niin ja T-80 ei myöskään kelpaa.

Lisätään listaan toisen maailmansodan tankkitarinat.

 

[OGA]

Tässä keskustelussa on jäänyt hyvinkin paljon epäselväksi kuin se nuoliammuksen energia siirtyy kerrospanssarin läpi "tärskäyttämään" miehistöä, jos läpäisyä ei saavuteta.

Edelleenkin uupuu se selitys siitä energian siirtymisestä. Lisäksi uupuu ne käytännön esimerkit taistelutilanteista joissa noin on käynyt.

Et pysty löytämään käytännössä juuri mitään tukea väitteillesi - et sotakokemuksista etkä myöskään fysiikan puolelta.

Sen sijaan irroittelet toisten lauseita asiayhteydestä ja yrität mustamaalata. Omia kirjoituksiasi sitten selittelet tyyliin - "niin minä kirjoitin, mutta todellisuudessa tarkoitin ihan jotain muuta".

 

[OGA]

Nämä olivat alkuperäiset väitteeni ja ovat edelleen. Sanamuodoista ja nyansseista jankuttaminen rupeaa pikkuhiljaa turhauttamaan, varsinkin kun vastassa on seuraavaa:

Niin yhtäkään et ole pystynyt todistamaan oikeaksi. (Loppujen lopuksi löysit useamman erehdyksen jälkeen yhden tapauksen jossa länsimaisen nuoliammuksen osuma etusektorista haavoitti kahta miehistönjäsentä. Tosin vaunu jatkoi toimintaa vajaalla miehistöllä.) Sen sijaan olet systemaattisesti jättänyt huomiomatta tapaukset joissa vaunu on selvitynyt vastaavasta tai jopa pahemmasta röykytyksestä.

Niin toki sananmuodoistahan sinä oletkin oikea henkilö muistuttamaan.

Carrie: "Todistakaa, että olen väittänyt niin."

OGA "No tässä on suora lainaus siitä mitä kirjoitit.!"

Carrie "No mutku mä tärkoitin jotain ihan muuta."

 

[CarriE66]

Panssarit ovat ottaneet osumaan nuoliammuksista - ja niiden miehistö on siitä selvinnyt kertomaan ja ne ovat jatkaneet taistelua.

Panssarit ovat selvinneet jopa siitä, että niitä ammuttu useita kertoja nuoliammuksilla.

Ihmisiäkin on selvinnyt siitä että ovat saaneet luodista päähän, jopa useita. Kuvailisin siitä selviämistä silti sanoilla "yksi miljoonasta". Panssareita on selvinnyt nuoliammuksen osumista kyllä. Silti harvassa ovat ne jotka ovat siitä selvinneet kertomaan kun lähes kaikki nuoliammusosuman saaneet vaunut ovat taistelukentälle tuhoutuneet. Varsinkin jos puhutaan useasta alikaliosumasta.

Eikai kukaan esittele muutaman ihmisen selviämistarinaa todisteena siitä että ihmisiä voi ampua päähän ilman että seurauksena on lähes varma kuolema?

 

[OGA]

Haluatko vielä kiistää sen kolari analogian?