Panssarivaunut

[Mustaruuti]

Tuossa äkkiä laskien jos tuollainen nuoli matkaa 1700m/s ja sillä on painoa noin 5kg niin siinä on energiaa noin 7.2MJ (jos oikein laskin )... Se on julmetun paljon ahdettuna muutaman neliö sentin kokoiselle alueelle.

Jep, tuon verran se on. Laskenpa huvin vuoksi, miten se teoriassa lämmittää.

Arvioidaan, että osumapiste on vaikka puoli neliömetriä pintaala ja 20cm paksu. Se on 0,1 kuutiometriä. Teräksen tiheys on 7900, eli tuo kappale painaa 790kg. Raudan ominaislämpökapasiteetti on 0,45 kJ / K*kg.

Lämpötilan muutos on siis E / (cm) = 7200 000 J / (450 J/Kkg * 790kg) = 20 astetta.

Tuo tuhannen kilon mötikkä on tietysti aika iso. Relevantti alue on varmaan todellisuudessa pienempi.

 

[baikal]

Minkä verran läpäisevä osuma roiskuttaa erilaisia metallinkappaleita hyttiin? Jotka eivät suinkaan hennosti lennähdä pitkin seiniä, vaan tulevat murhaavalla nopeudella sisään?

 

[CarriE66]

Minkä verran läpäisevä osuma roiskuttaa erilaisia metallinkappaleita hyttiin? Jotka eivät suinkaan hennosti lennähdä pitkin seiniä, vaan tulevat murhaavalla nopeudella sisään?

T72 parolan panssarimuseosta. Näyttää tornin takaseinä ja katto saaneen aikamoisen metallisilppusuihkun:

 

[Mustaruuti]

Arvon tankkimiehille kaksi kysymystä:

• Miten pidetään huoli, etteivät tankit aja omien miesten päälle? Näkyvyys lähelle on käsittääkseni huono sivuille / taakse.
• Miten pidetään huoli, ettei tankkien suupaine tai sabotin kappaleet vahingoita omia kavereita tykin etupuolella?

Voisi kuvitella, että keskellä actionia vaarallisia tilanteita syntyy helposti.

 

[CV9030FIN]

Arvon tankkimiehille kaksi kysymystä:

• Miten pidetään huoli, etteivät tankit aja omien miesten päälle? Näkyvyys lähelle on käsittääkseni huono sivuille / taakse.
• Miten pidetään huoli, ettei tankkien suupaine tai sabotin kappaleet vahingoita omia kavereita tykin etupuolella?

Voisi kuvitella, että keskellä actionia vaarallisia tilanteita syntyy helposti.

Vastaus on helppo; koulutuksella.

No itse asiassa tankista näkee ihan hyvin myös ajaja ja johtaja auttaa tarvittaessa. Kun miehistön yhteistyö kehittyy niin johtaja oppii kyllä nopeasti minne ajaja ei näe ja auttaa ajajaa tarvittaessa. Myös ajajat olivat tuntemaan nopeasti vaunun mittasuhteet ja saavat vaunun uskomatonta vauhti uskomattoman pieniin rakoihin esim. tuliasemaan. Peruutettaessa juridisesti vastuu että ei osuta mihinkään on johtajalla ja eteenpäin ajettaessa ajajalla.

Mutta kyllä se lähellä toimivien panssarijääkäreiden yhteistoimintakoulutus on avainasemassa. Sitä tehdään ja paljon, jolloin jääkärit kyllä oppivat pelisäännöt nopeasti ja huomaavat itsekin missä kannattaa olla ja missä ei. Tämä pätee niin vaunun liikkumiseen kun ampumiseenkin. Jalkaväelle perussääntö on, että ei koskaan lähestytä vaunua alle 10m ottamatta kontaktia vaunun johtajaan fyysisesti esim. käsimerkillä, toinen on että ei koskaan kuljeta vaunun edestä jotta se voi vapaasti käyttää aseitaan havaitessa vihollisen (ymmärretään aseiden vaara-alue myös itselle) sekä kolmas taas se että "pienempi" väistää eli jv-miehen ei kannatta jäädä makoilemaan uran viereen jos vaunu lähesty vaan siirtyä kauemmas.

 

[setämies]

Arvon tankkimiehille kaksi kysymystä:

• Miten pidetään huoli, etteivät tankit aja omien miesten päälle? Näkyvyys lähelle on käsittääkseni huono sivuille / taakse.
• Miten pidetään huoli, ettei tankkien suupaine tai sabotin kappaleet vahingoita omia kavereita tykin etupuolella?

Voisi kuvitella, että keskellä actionia vaarallisia tilanteita syntyy helposti.

Lyhyesti: Jalkaosat pyrkivät tekemään mahdollisimman vähän typeryyksiä.

Pitemmin: Vaunujen kanssa pelaavilla jalkaosilla on tietyt harjoitellut"askelmerkit" vaunujen ympärillä tomittaessa, jolloin vältetään joutumasta esimerkiksi tulitoiminnassa olevan vaunun varoalueelle. Nyrkkisääntönä ettei piipun edestä mennä koskaan. Vaunu ei päättömästi ammu ympäristöönsä, vaan sillä tietyt ennakoitavat liikkeet omassa tuliasematoiminnassaan, jolloin JV sovittaa omat liikkeensä niihin.

 

[Iivo]

On tuo jumalaton yksin kertaistus tuosta läpäisystä mutta silti
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Impact_depth

 

[SJ]

Olettaisin, että "Flash burn" ei tarkoittanut sitä, että kaverin naama olisi täysin palanut. Se mieshän esim. selvisi hengissä. Yleensä jos ihmisen naama palaa, niin se on henki pois.

Oletko koskaan polttanut nuotiota tai grillannut? Valkohehkuisen teräksen lämpötila on samaa luokkaa kuin nuotion. Kiinnostaisi kuulla, millaiseen tietoon tai kokemukseen perustat sen, ettei naaman edessä oleva valkohehkuinen teräslevy aiheuttaisi vammoja.

Itse onnistuin esimerkiksi nuorena mökillä isoa risukasaa polttaessa saamaan "flash burneja". Kohensin tulta ihan nuotion äärellä, kun tuli tuulenpuuska joka heitti nuotion liekit päälle. Kulmakarvat ja silmäripset paloivat lähes pois, tukka kihartui ja naamaa ja silmiä kuumotti, mutta ei siitä mitään sen kummempia vammoja jäänyt, kun karvat vain kasvoivat takaisin ja kävi parturissa.

Vahinko oli tarpeeksi vakava, että parin päivän päästä kuskin tilalla oli edelleen lataaja. Eli kunnollisia palovammoja oli syntynyt.

Ja tuossa sinun tapauksessa sait kuumia kaasuja naamallesi, jotka siis tulivat tuulen puhaltamana päälle. Mutta voisiko se DU nuoli silmänräpäyksessä kuumentaa tuntemattoman paksuisen ja laajuisen teräslevyn valkohehkuiseksi? Ja voisiko tuo valkohehkuinen teräs kuumentaa ympäriltään ilman tarpeeksi kuumaksi, että se arvatenkin usean kymmenen sentin päästä vielä aiheuttaa palovammoja! Ilma on erittäin hyvä lämmön eriste! Säteilylämpö teräksestä ei yksinään kerkeäisi aiheuttaa vammoja, ennen kuin kuski kerkeäisi kääntää naamansa, joten naamalle on täytynyt tulla kuumia kaasuja.

 

[SJ]

Jep, tuon verran se on. Laskenpa huvin vuoksi, miten se teoriassa lämmittää.

Arvioidaan, että osumapiste on vaikka puoli neliömetriä pintaala ja 20cm paksu. Se on 0,1 kuutiometriä. Teräksen tiheys on 7900, eli tuo kappale painaa 790kg. Raudan ominaislämpökapasiteetti on 0,45 kJ / K*kg.

Lämpötilan muutos on siis E / (cm) = 7200 000 J / (450 J/Kkg * 790kg) = 20 astetta.

Tuo tuhannen kilon mötikkä on tietysti aika iso. Relevantti alue on varmaan todellisuudessa pienempi.

Tottakai tuo alue on pienmpi. Eihän energia millään kerkeäisi relevantissa ajassa siirtymään koko tuolle alueelle. Mutta laskelmiin pitää myös sisällyttää se, että nuoli kuumenee myös.

 

[Samses]

Jos vilkaiset viestiä, jonka mustaruuti kirjoitti juuri ennen sinun viestiäsi, niin hän ilmaisee asian hyvin ja lyhyesti. Eli olet väärässä, vaikutus perustuu kineettiseen energiaan. Tuosta "tärskäytyksestä" en tiedä muuta, kuin että HESH ammuksia käyttää pääasiassa enää britit ja nekin on pääasiassa HE ominaisuutensa takia käytössä. Erittäin hyviä siinä käytössä, mutta silti.

No ei perustu vaan paineeseen, kuten tiedämme, sinä itse sen minulle mieleen aikoinaan teroitit!

Toki metallisuihkulla on kineettistäkin energiaa hiukan, mutta se on läpäisyn kannalta merkityksetöntä.

EDIT. Siis on massaa hiukan, mutta massa ja sitä myötä liikemäärä (momentum) on läpäisyn kannalta merkityksetöntä onteloaseissa. Kineettisellä energialla toki luodaan se paine joka läpäisee.

Mutta sen "tärskäytyksen" aiheuttaa alikalinuolen liikemäärä, liikemäärä on ontelosuihkussa mitätön koska siirtyvä massa on mitätön, kineettinen energia voi olla ontelosuihkulla hyvinkin suuri, joku minua viisaampi saa laskea sen määrän.

Toki liikemäärääkin on jonkin verran sellaisissa "porkkanaan" perustuvissa aseissa kuin kylkipanos, mutta "oikeissa" sinkoaseissa, jotka perustuvat vain metallisuihkuun, ei ole edes porkkanaa.

 

[Samses]

Jep, tuon verran se on. Laskenpa huvin vuoksi, miten se teoriassa lämmittää.

Arvioidaan, että osumapiste on vaikka puoli neliömetriä pintaala ja 20cm paksu. Se on 0,1 kuutiometriä. Teräksen tiheys on 7900, eli tuo kappale painaa 790kg. Raudan ominaislämpökapasiteetti on 0,45 kJ / K*kg.

Lämpötilan muutos on siis E / (cm) = 7200 000 J / (450 J/Kkg * 790kg) = 20 astetta.

Tuo tuhannen kilon mötikkä on tietysti aika iso. Relevantti alue on varmaan todellisuudessa pienempi.

Osumapiste on neliösenttien luokkaa, eli kuumeneminen on hyvin paljon suurempi. Alikalinuolen läpimitta taitaa olla luokkaa 5 cm ja halkaisijaltaan se on pyöreä. Ympyrän pinta-ala = pii kertaa säde toiseen -> jos alikalin läpimitta on tuo 5 cm, osumapinta-ala on reilut 19 neliösenttiä. (3,14 * (2,5cm*2,5cm))

 

[SJ]

Osumapiste on neliösenttien luokkaa, eli kuumeneminen on hyvin paljon suurempi. Alikalinuolen läpimitta taitaa olla luokkaa 5 cm ja halkaisijaltaan se on pyöreä. Ympyrän pinta-ala = pii kertaa säde toiseen -> jos alikalin läpimitta on tuo 5 cm, osumapinta-ala on reilut 19 neliösenttiä. (3,14 * (2,5cm*2,5cm))

Naapurin alikalit taitaa olla hieman paksummasta päästä ja yhdelle ammukselle löysin tiedon 41,85 milliä, joten olisiko länsimallit 20-25 milliä?

 

[Raveni]

Tavoite noissa nuolissa on että läpimittaa pienennetään ja pituutta kasvatetaan. Materiaali on se ongelma... Ei oikein ole vaihtoehtoa köyhdytetylle uraanille tai volframille. Yksi vaihtoehto olisi kasvattaa tykin kaliiberia jolloin voidaan tuupata raskaampi nuoli jolle saataisiin sama lähtönopeus. Nykyisten kaliiberien ja nuolen materiaalien kanssa ollaan tilanteessa että läpimittaa on pienennetävä että isku saadaan pienemmälle alueelle ja pituutta kasvatetaan että massa säilyy.

 

[SJ]

No ei perustu vaan paineeseen, kuten tiedämme, sinä itse sen minulle mieleen aikoinaan teroitit!

Ellen väärin muista keskustelua johon viittaat, niin minä puhuin silloinkin kineettisestä energiasta, joku sitten korjasi, että paineesta. Pointti kuitenkin oli, että ei se polta tietään läpi.

 

[Iivo]

No ei perustu vaan paineeseen, kuten tiedämme, sinä itse sen minulle mieleen aikoinaan teroitit!

Toki metallisuihkulla on kineettistäkin energiaa hiukan, mutta se on läpäisyn kannalta merkityksetöntä.

EDIT. Siis on massaa hiukan, mutta massa ja sitä myötä liikemäärä (momentum) on läpäisyn kannalta merkityksetöntä onteloaseissa. Kineettisellä energialla toki luodaan se paine joka läpäisee.

Mutta sen "tärskäytyksen" aiheuttaa alikalinuolen liikemäärä, liikemäärä on ontelosuihkussa mitätön koska siirtyvä massa on mitätön, kineettinen energia voi olla ontelosuihkulla hyvinkin suuri, joku minua viisaampi saa laskea sen määrän.

Toki liikemäärääkin on jonkin verran sellaisissa "porkkanaan" perustuvissa aseissa kuin kylkipanos, mutta "oikeissa" sinkoaseissa, jotka perustuvat vain metallisuihkuun, ei ole edes porkkanaa.

Samalla se lLiikemääräkin kasvaa, kun KE kasvaa, jos massa pysyy samana.

Tavoite noissa nuolissa on että läpimittaa pienennetään ja pituutta kasvatetaan. Materiaali on se ongelma... Ei oikein ole vaihtoehtoa köyhdytetylle uraanille tai volframille. Yksi vaihtoehto olisi kasvattaa tykin kaliiberia jolloin voidaan tuupata raskaampi nuoli jolle saataisiin sama lähtönopeus. Nykyisten kaliiberien ja nuolen materiaalien kanssa ollaan tilanteessa että läpimittaa on pienennetävä että isku saadaan pienemmälle alueelle ja pituutta kasvatetaan että massa säilyy.

Käsitykseni on, että vaikka pitkään oli trendinä se "ohuempi ja ohuempi. Pidempi ja pidempi" niin jossain uusimmissa KE penetraattoreissa on menty takaisin lyhyempiin ja paksumpiin mittasuhteisiin, jotta saataisiin paremmin vastustettua raskaan eran vaikutuksia.

 

[Raveni]

Jollain aikavälillä tulee mietittäväksi se että miten noiden nuolien nopeuksia saadaan kasvatettua... Nyt jo aktiiviset suojajärjestelmät taitavat saada hitaammat nuolet torjutta ja niitä kehitetään edelleen aktiivisesti. Jossain vaiheessa rupeaa nämä nopeammatkin jäämään noihin. Tulevaisuudessa raidetykki vaan kyytiin... Sillä sitten pyyhkäistään seuraavat 30-50 vuotta.

 

[Samses]

Samalla se lLiikemääräkin kasvaa, kun KE kasvaa, jos massa pysyy samana.

Massa on oleellisesti erilainen. Alikalinuoli luokkaa 10kg, ontelopanoksen metallisuihkun metalli - niin, paljonko? Kymmeniä tai satoja grammoja.

 

[CarriE66]

Jollain aikavälillä tulee mietittäväksi se että miten noiden nuolien nopeuksia saadaan kasvatettua... Nyt jo aktiiviset suojajärjestelmät taitavat saada hitaammat nuolet torjutta ja niitä kehitetään edelleen aktiivisesti. Jossain vaiheessa rupeaa nämä nopeammatkin jäämään noihin. Tulevaisuudessa raidetykki vaan kyytiin... Sillä sitten pyyhkäistään seuraavat 30-50 vuotta.

En ole nähnyt aktiivisten järjestelmien sieppaavan vielä nuolia mutta kehitys kehittyy. Samoin ERAn kehityksessä painotetaan entistä enemmän nuoliammuksia. Tuoreimmissa ideoissa ERA ampuu useita "kuparisuihkuja" pilkkoen nuolen.

Bigger is better. Koon kasvattaminen lienee helppo ja toimiva vaihtoehto mutta siinäkin tulee raja jossain vaiheessa vastaan.

 

[baikal]

Noiden carrien postaamien kuvien pitäisi sytyttää ymmärryksen lamppu, mitä tarkoittaa etupanssarin läpäisy? Sisällä tulee luvalla sanoen ahdasta ja varmasti tekee kipeää.

 

[Iivo]

Jollain aikavälillä tulee mietittäväksi se että miten noiden nuolien nopeuksia saadaan kasvatettua... Nyt jo aktiiviset suojajärjestelmät taitavat saada hitaammat nuolet torjutta ja niitä kehitetään edelleen aktiivisesti. Jossain vaiheessa rupeaa nämä nopeammatkin jäämään noihin. Tulevaisuudessa raidetykki vaan kyytiin... Sillä sitten pyyhkäistään seuraavat 30-50 vuotta.

Tai sitten LOSAT/CKEM johdannainen.