Panssarivaunut

Olisi kuitenkin ihan mielenkiintoista verrata tuollaista milspec peruutuskameraa esim. henkilöautoissa oleviin peruutuskameroihin. Varmaan se milspec on järeämpää tekoa, mutta miten paljon pelkkä milspec leima tuo lisähintaa. Ei sillä, että implikoisin että tulisi säästää ja valita siviilikäyttöön tehty malli.

Itselle on tullut vastaan sellainen sivillimalli jossa pimeänäkö on hoidettu ip-ledeillä(olikohan 4 kpl). Laite on siis aktiivinen, joten ehkä ei paras ratkaisu sotilaskäytössä.
 
Jos ja kun vaihtoehtona on joko
A) Ei peruutuskameraa tai
B) Bilteman ei-mil-spekki-ei-lämpökamera-perutuuskamera
Niin kumpi kannattaisi valita? Aivan. Realismia kehiin kiitos.
 
Olisi kuitenkin ihan mielenkiintoista verrata tuollaista milspec peruutuskameraa esim. henkilöautoissa oleviin peruutuskameroihin. Varmaan se milspec on järeämpää tekoa, mutta miten paljon pelkkä milspec leima tuo lisähintaa. Ei sillä, että implikoisin että tulisi säästää ja valita siviilikäyttöön tehty malli.
Sanoisin että leima tuo valmistajalle aika paljon kustannuksia. Jotain kertonee se että puolustusmateriaali valmistajat ovat oikeasti aika vähissä jotka armeijoille tavaraa toimittaa. Tarkoitan nyt esim sitä nato yhteen sopivaa ja sen standardein mukaan tehtyä kamaa. Tuon leiman tarkoitushan on taata tasainen laatu, se että tuote on testattu tietyissä olosuhteissa, tietyllä tavalla ja vielä selinnyt testeistä. Siviili puolella voidaan hyväksyä että esim 5% tavarasta kestää vain parikuukautta (maanantai mallit) ja sitten korjaillaan takuuna. Armeija puolella tällaiset eivät ole hyväksyttäviä. Tuo vaatii jo raaka-aine puolelta tasaisuutta. Tuollainen kaikki maksaa ja on valmistajalle aika moinen kustannus hakea se leima ja monet eivät sitä lähde edes hakemaan. Siviilimarkkinat ovat isommat ja kate täytyy saada kohdallensa. Riittää että esim peruutuskamera toimii sen takuuajan eli vuoden, kaksi. Sen ei tarvitse kestää jatkuvaa rynkytystä ja kosteudelta ei tarvitse suojata kuin ulkoilmassa olevat osat, kaapelit eivät tarvitse olla vahvistettuja jne.
 
Jos ja kun vaihtoehtona on joko
A) Ei peruutuskameraa tai
B) Bilteman ei-mil-spekki-ei-lämpökamera-perutuuskamera
Niin kumpi kannattaisi valita? Aivan. Realismia kehiin kiitos.

Oliko tuon hankinnan aikoihin B) vaihtoehtoa? Toisekseen veikaan tuossa olevan muitakin asioita, että kuka päättikin, että sitä kameraa ei nyt hankita, saattoi ajatella että ne hankitaan "pian" kunhan vain asia saadaan järjetettyä. Sittemin rahoitus on ollut tiukemmassa. Ja vaikka jokin Biltema vaihtoehto valittaisiinkin, niin niissä on hankintahinnan lisäksi se asennus hinta, mikä saattaisi olla hieman ongelma, koska se kamera on suunniteltu kiinnitettäväksi henkilöautoon, eikä siihen CV-90:n koloseen.
 
Onko peruutuskamera tankissa välttämättömyys vaiko enemmänkin mukavuustekijä? Onhan siellä vaunussa porukkaa tähystelemään ajolinjoja silloin kun pakki on silmässä. Eikä eteenpäinkään taida aina päästä ilman avustajaa?
 
Onko peruutuskamera tankissa välttämättömyys vaiko enemmänkin mukavuustekijä? Onhan siellä vaunussa porukkaa tähystelemään ajolinjoja silloin kun pakki on silmässä. Eikä eteenpäinkään taida aina päästä ilman avustajaa?

Varmaankin mukavuustekijä, joskin voi mennä luokkaan "ei syytä olla ilman". Lisäksi ymmärsin niin, että tankeissa ne jo ovat. CV-90:stä ne jätettiin pois. Ja CV-90:ssä näkisin enemmän tarvettakin noille, koska ukkoa pyörii luonnostaan enemmän ympärillä ja lähempänä, kuin tankkien ympärillä. Se on sodankin aikana ikävää, jos joku oma jää tankin alle vahingossa ja rauhanaikana se on erittäin iso juttu.
 
Arvon tankkimiehille kaksi kysymystä:
  • Miten pidetään huoli, etteivät tankit aja omien miesten päälle? Näkyvyys lähelle on käsittääkseni huono sivuille / taakse.
  • Miten pidetään huoli, ettei tankkien suupaine tai sabotin kappaleet vahingoita omia kavereita tykin etupuolella?
Voisi kuvitella, että keskellä actionia vaarallisia tilanteita syntyy helposti.

@CV9030FIN vastasikin tuohon jo, mutta annan pidemmän vastauksen.

Panssarijoukkojen iskuportaan yhteistoimintaharjoituksissa, jotka alkavat E-kaudella (E+J=SOTAK/SOTAJ) ja kestävät koko joukkokoulutusvaiheen opetetaan kaikille iskuportaan joukoille yhteistoiminta muiden kanssa. Varsinaisen iskuportaan muodostavat PSJK:t ja PSVK:t, mutta taistelupioneerit ja panssaripioneerit ovat mukana, vaikka virallisesti ne taitavatkin olla tukeva joukko.

Käytännössä
:

  • Jalan taistelevat panssarijääkärit opetetaan toimimaan yhdessä rynnäkköpanssarivaunujen, taistelupanssaivaunujen sekä silta- ja raivauspanssarivaunujen kanssa. Ja tietysti taistelupioneerien. Rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunujen osalta tuo tarkoittaa liikkumista vaunujen läheisyydessä (1), kommunikointia niiden kanssa (2), tuliasemaan opastamista ja vaunulle sopivien tuliasemien etsintää (3), maalien osoittamista (4), lähisuojausta (5) ja jalkautumisia (6). Silta- ja raivauspanssarivaunujen osalta hyvin pitkälti sama, mutta lisänä mm. sillan laskun suojaaminen omien ryntövaunujen kanssa tai pelkillä jalkaosilla tarpeen vaatiessa. Taistelupioneerien kanssa toiminta on kaikkein suoraviivaisinta eli he edistävät liikettä esim. putkiraivaimin ja giffet suojaavat sekä oppivat toimimaan nopeasti heti, kun esteeseen on saatu aukko ja kenties savutus. Sillan kanssa ylimennessä pioneerit ja jääkärit tekevät muutenkin paljon yhteistyötä pioneerien osan ollessa laskun valmistelu ja opastus jääkärien suojatessa. Suojaus pyrkii aina pääsääntöisesti esim. siltapaikan yli käyttäen tai ollen käyttämättä uivia ryntövaunuja, kahlaamalla, kiipeilemällä tai jopa lyhyen matkaa uiden.
  • Taistelupioneerit saavat yhteistoimintakoulutuksen silta- ja raivausvaunujen kanssa pääpainon ollessa siltapaikan tiedustelu (7), valmistelu (8), opastus (9) ja suojaus (10) sekä raivatun uran merkitseminen (11). Ja tietysti samat kommunikoinnit ja liikkumiset ym. kuin giffeillä. Lisäksi panssarijääkärien jalkaosien kanssa tulee nuo sanotut liikkeen edistämisjutut jalan taistelessa (12) ja toki omat Ällit.
  • Rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunut saavat mainitun yhteistoimintakoulutuksen panssarijääkärien jalkaosien kanssa sekä oppivat ylittämään sillan sekä "kouluajona", että tilanteenmukaisesti ja ajamaan raivattua uraa. Lisäksi ryntövaunut ja TSTPSV:t oppivat toimimaan samalla tontilla (13) sikin sokin jääkärien ja pioneerien juoksennellessa ympärillä.
1. Ei kuljeta tykin putken edessä alle varoetäisyyden päässä. Ei haeta omia asemia ilmeisiltä ajourilta ja vaunujen tuliasemista tai ihan niiden vierestä. Ei mennä 10 metriä lähemmäs vaunua, ellei vaunumiehistöön (lue: johtajaan) ole näkö- ja kommunikaatioyhteyttä ja hän omilla merkeillään ilmaise, että vaunua saa lähestyä ja esim. nousta kannelle.
2. Vahvistetut ja sovitut käsimerkit, valomerkit ja radiot. Havaintojen oikeanlainen ja selvä ilmoittaminen. Näin siis ihan lyhyesti.
3 ja 4. Kantavien urien tai sen tapaisten sekä hyvien tuliasemien havainnointi sekä vaunujen opastus niihin. Opastus menee ihan käsimerkein eli huomio-seuraa-mars ja sitten juostaan vaunun edellä ja vaunu seuraa. Lopuksi osoitetaan paikka ajoissa ja kerrotaan maastoon sitoen havainnot tai maali. Varsinkin pikatilanteissa maali on parasta osoittaa sovitun värisellä valopistoolin patruunalla ja oman kärjen tasa taas merkitään toisella sovitulla värillä. Mutta kuten sanottu: myös käsimerkein ja radioilla se on mahdollista.
5. Perusjutut eli naapurin jalkaväen tappaminen tai hätistäminen sekä vaunun silminä oleminen. Vaunuja ei jätetä yksinään palloilemaan, koska siten se taantuu taaperoikäisen tasolle avuttomuudessaan. :p PSVK:n käyttöön on alistettu yksi PSJJ ja se on aina Kissojen mukana omine koneineen juuri tätä ja kohtia 3 ja 4 ajatellen.
6. Omien vaunujen miehistötiloista ja kannelta sekä Leojen kannelta.
7. Kun tiedetään mistä halutaan yli, niin sitten nämä vesselit panssaripioneerien kanssa katsovat mistä päästään yli.
8. Tarpeen vaatiessaa mittaukset ja raivaukset ym.
9. Koneiden opastaminen ja "ylitysvuorojen" antaminen.
10. Pioneerivaunujen suojaus liikkeen edistämisen aikana yhdessä panssarijääkärien kanssa. Esim. savutukset.
11. Vähän samanlaista kuin lumiaurojen ajolinjojen merkitseminen.
12. Perinteinen putkiraivaimin ym. suoritettu liikkeen edistäminen.
13. Kuten vaikkapa yksikköpari eli PSJK ja PSVK, pari kolme pioneeripanssarivaunua ja joukkue tai puolijoukkue taistelupioneereja.

Toivottavasti vähän avasi ps-puolen yhteistoimintaa.
 
3 ja 4. Kantavien urien tai sen tapaisten sekä hyvien tuliasemien havainnointi sekä vaunujen opastus niihin. Opastus menee ihan käsimerkein eli huomio-seuraa-mars ja sitten juostaan vaunun edellä ja vaunu seuraa. Lopuksi osoitetaan paikka ajoissa ja kerrotaan maastoon sitoen havainnot tai maali. Varsinkin pikatilanteissa maali on parasta osoittaa sovitun värisellä valopistoolin patruunalla ja oman kärjen tasa taas merkitään toisella sovitulla värillä. Mutta kuten sanottu: myös käsimerkein ja radioilla se on mahdollista.

Vaunumiehenä haluaisin korostaa vihollistietojen välittämisen merkitystä. Vaunut osaavat tarvittaessa löytää hyvät asemat nopeasti. Eli mieluummin niin että vaunut joutuvat etsimään niitä asemia mutta tietävät missä on vihollista, minkälaista vihollista siellä on, mitä se tekee ja milloin se on havaittu. Kuin niin että vaunulle osoitetaan yksi hyvä asema mutta vihollistietoa ei ole.


Varmaankin mukavuustekijä, joskin voi mennä luokkaan "ei syytä olla ilman". Lisäksi ymmärsin niin, että tankeissa ne jo ovat. CV-90:stä ne jätettiin pois. Ja CV-90:ssä näkisin enemmän tarvettakin noille, koska ukkoa pyörii luonnostaan enemmän ympärillä ja lähempänä, kuin tankkien ympärillä. Se on sodankin aikana ikävää, jos joku oma jää tankin alle vahingossa ja rauhanaikana se on erittäin iso juttu.

Meille tulevissa Leopard2A6:sissa on peruutuskamerat. A4:ssä ei. Peruutuskamera on hyvä ratkaisu koska se vapauttaa vaununjohtajan, varsinkin yllättävissä pikatilanteissa, tekemään jotain muuta kuin peruututtamaan ajajaa. Saadaan sinne radioonkin/vaunun puheverkkoon huudettua ehkä vähän tarkempaakin tietoa kuin "vihollista edessä" kun ajaja voi itse huolehtia sen ettei vaunu päädy mihinkään rotkoon tai kukkulan päälle. CV:ssä varmaan vieläkin hyödyllisempi vehje kuin Leossa.
 
Vaunumiehenä haluaisin korostaa vihollistietojen välittämisen merkitystä. Vaunut osaavat tarvittaessa löytää hyvät asemat nopeasti. Eli mieluummin niin että vaunut joutuvat etsimään niitä asemia mutta tietävät missä on vihollista, minkälaista vihollista siellä on, mitä se tekee ja milloin se on havaittu. Kuin niin että vaunulle osoitetaan yksi hyvä asema mutta vihollistietoa ei ole.

Kuinka aktiivisesti luulette naapurissa koulutetun panssarivaunu miehistön hakevan asemia kun tulevat yllätetyksi? Otetaan tämä meidän tyypillinen "vihollinen tunkee kill-zonelle" -skenario mikä tuntuu toistuvan meidän sotapelistä toiseen. Niin voitaisiinko esim. arvata, että minne vihollinen suojautuu ja asettaa sinne miinoja tai kaukolaukaistavan panoksen odottamaan? Edit: Siis viitaten siihen, että mihin se tankki suojautuisi tai asettuisi ampuma-asemaan?
 
Viimeksi muokattu:
Vaunumiehenä haluaisin korostaa vihollistietojen välittämisen merkitystä. Vaunut osaavat tarvittaessa löytää hyvät asemat nopeasti. Eli mieluummin niin että vaunut joutuvat etsimään niitä asemia mutta tietävät missä on vihollista, minkälaista vihollista siellä on, mitä se tekee ja milloin se on havaittu. Kuin niin että vaunulle osoitetaan yksi hyvä asema mutta vihollistietoa ei ole.

2. Vahvistetut ja sovitut käsimerkit, valomerkit ja radiot. Havaintojen oikeanlainen ja selvä ilmoittaminen. Näin siis ihan lyhyesti.

Olet aivan oikeassa siinä, että tuo on tärkeää. Hyvin harjoitettu yhteistoiminta ja vakioidut toimintatavat ovat elinehto meikäläisille. Tartun tuohon maalien osoittamiseen sen verran vielä, että nähdyn mukaisesti maalien ilmoittaminen vaunuille jää liian usein ryhmänjohtajien osaksi ja jääkärit ovat sen osalta aika passiivisia ellei erikseen käsketä. Ja havainnot ovat ihan samoja, monesti tarkempia, kuin ryhmänjohtajan, jolla on se johtamisprosessi henkilökohtaisen tappelun ohessa. Osin tuo varmasti johtuu siitä, että jääkäreillä ei ole johtamis- ja merkinantovälineitä ja toisaalta ryhmyrit ovat ehkä varmempia “hoitamaan homman kerralla itte” ilman delegointia. Vaunumiehet ja koneet ovat kuitenkin tutumpia.

Pyrin tuossa aiemmassa viestissä tuomaan ei-ps koulutetuille esille lähinnä sen, että mitä kaikkea se yhteistoiminta tarkoittaa alimmilla portailla ja mitä asioita siinä koulutetaan. Johtajilla on toki oma johtamistoimintansa tuossa lisäksi ja siinä karusellissä on niin paljon erilaisia hommia, että sen koko paskan (pioneereilla vahvistettu yksikköpari) johtaminen vaatii melkoisen tirehtöörin.
 
Olet aivan oikeassa siinä, että tuo on tärkeää. Hyvin harjoitettu yhteistoiminta ja vakioidut toimintatavat ovat elinehto meikäläisille. Tartun tuohon maalien osoittamiseen sen verran vielä, että nähdyn mukaisesti maalien ilmoittaminen vaunuille jää liian usein ryhmänjohtajien osaksi ja jääkärit ovat sen osalta aika passiivisia ellei erikseen käsketä. Ja havainnot ovat ihan samoja, monesti tarkempia, kuin ryhmänjohtajan, jolla on se johtamisprosessi henkilökohtaisen tappelun ohessa. Osin tuo varmasti johtuu siitä, että jääkäreillä ei ole johtamis- ja merkinantovälineitä ja toisaalta ryhmyrit ovat ehkä varmempia “hoitamaan homman kerralla itte” ilman delegointia. Vaunumiehet ja koneet ovat kuitenkin tutumpia.
Hyvä havainto. Tuon haasteen olen itsekin havainnut. Toisenlaisessa organisaatioissa ihan virallisestikin vastuu yhteydenpidosta vaunuun ja päärooli vaunun opastamisessa on ryhmänvarajohtajalla (5,5 kk mies, toisin aina paikkansa ansainnut korpraali). Tästä päästäänkin siihen ainoaan käyttökelpoiseen tapaan käyttää valopistoolia... ;)

Pyrin tuossa aiemmassa viestissä tuomaan ei-ps koulutetuille esille lähinnä sen, että mitä kaikkea se yhteistoiminta tarkoittaa alimmilla portailla ja mitä asioita siinä koulutetaan. Johtajilla on toki oma johtamistoimintansa tuossa lisäksi ja siinä karusellissä on niin paljon erilaisia hommia, että sen koko paskan (pioneereilla vahvistettu yksikköpari) johtaminen vaatii melkoisen tirehtöörin.
Sanokoon sissit, kaupunkijääkärit tai sotilaspoliisit mitä vain, mutta kyllä PSJJ Johtajan homma on yksi haastavimmista tehtävistä mihin varusmiehiä koulutetaan. Yhteistoiminta tarve muiden kanssa on aivan toista mitä millään muulla koulutushaaralla on. Toisena huomion arvoisena piirteenä on se, että perinteisen 3-4 elementin (ryhmän/partion) sijaan liikuteltavana ja johdettavana on 8-10 elementtiä. Lisäksi liikkuvan sodankäynnin nopeus luo aivan oma haasteensa päätöksen teolle. Tämä tietysti haastavuus tietysti näkyy siellä ryhmätasolla aivan samoin periaattein, ei ole helppoa olla PSJR:n RJ:kaan. Yks perkeeleen hulina ja kaaoshan se kohtaamishyökkäys on, mutta se joka tekee nopeammat oikean suuntaiset ratkaisut se sen pelin voittaa. Itse olen pääsyt olemaan aika useasti - kuten sinä kuvaat - koko paskaa johtavana tirehtöörinä ...joo on se hommaa. Toisin omasta mielestäni kovempi homma oli olla sen yksikköparin toisen yksikönpäällikkö... ;) Ja onhan ne hommat nimenomaan parasta mitä mies voi tehdä housut jalassa, eikä ne hullumpia ole ilman housujakaan! :D
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä havainto. Tuon haasteen olen itsekin havainnut. Toisenlaisessa organisaatioissa ihan virallisestikin vastuu yhteydenpidosta vaunuun ja päärooli vaunun opastamisessa on ryhmänvarajohtajalla (5,5 kk mies, toisin aina paikkansa ansainnut korpraali). Tästä päästäänkin siihen ainoaan käyttökelpoiseen tapaan käyttää valopistoolia... ;)

Tuosta ensimmäisestä kohasta sen verran että uudessa systeemissä viimeistään olisi varmaan jonkin sortin paikka pienelle korpraali-kurssille. Saisi sitten kärkitaistelija vähän oppia siitä mitä au:n kuuluisi tehdä.
 
Meille tulevissa Leopard2A6:sissa on peruutuskamerat. A4:ssä ei. Peruutuskamera on hyvä ratkaisu koska se vapauttaa vaununjohtajan, varsinkin yllättävissä pikatilanteissa, tekemään jotain muuta kuin peruututtamaan ajajaa. Saadaan sinne radioonkin/vaunun puheverkkoon huudettua ehkä vähän tarkempaakin tietoa kuin "vihollista edessä" kun ajaja voi itse huolehtia sen ettei vaunu päädy mihinkään rotkoon tai kukkulan päälle. CV:ssä varmaan vieläkin hyödyllisempi vehje kuin Leossa.
Eikö suomen A4 ole muka peruutuskameroita. Itse ainakin ajanut yhtä jossa oli....
 
Oliko tuon hankinnan aikoihin B) vaihtoehtoa? Toisekseen veikaan tuossa olevan muitakin asioita, että kuka päättikin, että sitä kameraa ei nyt hankita, saattoi ajatella että ne hankitaan "pian" kunhan vain asia saadaan järjetettyä. Sittemin rahoitus on ollut tiukemmassa. Ja vaikka jokin Biltema vaihtoehto valittaisiinkin, niin niissä on hankintahinnan lisäksi se asennus hinta, mikä saattaisi olla hieman ongelma, koska se kamera on suunniteltu kiinnitettäväksi henkilöautoon, eikä siihen CV-90:n koloseen.

Niin siis: suomalainen tankkikuski ei muka enää osaa hitsata sopivaa kiinnikettä ja suojaa tälle härpäkkeelle?. Tähän ei tarvita teknikkoluutnattia tms...
 
Kun te nyt ihmettelette peruutuskameroiden puutetta niin, sallittakoon amatöörin ihmetellä toista asiaa. Miksi tankeissa yms ajoneuvoissa ei ole vakiona quatro kopteria? Tankki siksi että siitä saisi helposti virtaa kopterin lataamiseen. Tuli vaan mieleen kun äsken katselin ikkunasta ilotulitusta ja joku kuvasi sitä quatrolla. Nyt oli vilkkuvalot päällä mutta jos laite olisi ollut pimeänä niin, sitä ei olisi havainnut kuin muutaman metrin päästä ja vaikka olisikin havainnut niin, sitä ei ikinä olisi saanut ammuttua alas! Se on niin pieni ja nopea liikkeissään että siihen osuminen olisi älyttömän vaikeaa. Siis, miksi maaston lähitiedusteluun ei käytetä quatroja, sillähän voi ajaa vaikka 10cm korkeudella ja tutkia joka ikisen epäilyttävän kohteen, talon katon ja kuolleen kulman?
 
Back
Top