Panssarivaunut

Kun te nyt ihmettelette peruutuskameroiden puutetta niin, sallittakoon amatöörin ihmetellä toista asiaa. Miksi tankeissa yms ajoneuvoissa ei ole vakiona quatro kopteria?

Ehkä siksi, että noita ei ole ollut olemassa kuin pari vuotta :)
 
Eikö suomen A4 ole muka peruutuskameroita. Itse ainakin ajanut yhtä jossa oli....

Mä en ole kertaakaan törmännyt A-neloseen jossa olis peruutuskamera, enkä kuullut että missään olisi. Tosin omasta varusmiespalveluksesta vaunujen kanssa on vierähtänyt jo hetki ja sen jälkeen pari kertaa kertaamassa. Ehkäpä kertaajille on annettu vain karvalakki-leot ;) Jos näin tosiaan on niin mielestäni se on hienoa että A4 saa hyödyllistä lisähärpäkettä.
 
Kun te nyt ihmettelette peruutuskameroiden puutetta niin, sallittakoon amatöörin ihmetellä toista asiaa. Miksi tankeissa yms ajoneuvoissa ei ole vakiona quatro kopteria? Tankki siksi että siitä saisi helposti virtaa kopterin lataamiseen. Tuli vaan mieleen kun äsken katselin ikkunasta ilotulitusta ja joku kuvasi sitä quatrolla. Nyt oli vilkkuvalot päällä mutta jos laite olisi ollut pimeänä niin, sitä ei olisi havainnut kuin muutaman metrin päästä ja vaikka olisikin havainnut niin, sitä ei ikinä olisi saanut ammuttua alas! Se on niin pieni ja nopea liikkeissään että siihen osuminen olisi älyttömän vaikeaa. Siis, miksi maaston lähitiedusteluun ei käytetä quatroja, sillähän voi ajaa vaikka 10cm korkeudella ja tutkia joka ikisen epäilyttävän kohteen, talon katon ja kuolleen kulman?

Ehkä siksi, että noita ei ole ollut olemassa kuin pari vuotta :)

Tai sitten sotiminen ei ole sellaista piiperrystä kuin Afganistanissa ja Irakissa on totuttu...
 
Kun te nyt ihmettelette peruutuskameroiden puutetta niin, sallittakoon amatöörin ihmetellä toista asiaa. Miksi tankeissa yms ajoneuvoissa ei ole vakiona quatro kopteria? Tankki siksi että siitä saisi helposti virtaa kopterin lataamiseen. Tuli vaan mieleen kun äsken katselin ikkunasta ilotulitusta ja joku kuvasi sitä quatrolla. Nyt oli vilkkuvalot päällä mutta jos laite olisi ollut pimeänä niin, sitä ei olisi havainnut kuin muutaman metrin päästä ja vaikka olisikin havainnut niin, sitä ei ikinä olisi saanut ammuttua alas! Se on niin pieni ja nopea liikkeissään että siihen osuminen olisi älyttömän vaikeaa. Siis, miksi maaston lähitiedusteluun ei käytetä quatroja, sillähän voi ajaa vaikka 10cm korkeudella ja tutkia joka ikisen epäilyttävän kohteen, talon katon ja kuolleen kulman?

Kaveri kuvaa työkseen televisio-ohjelmiin, mainoksiin jne ilmakuvaa radio-ohjattavalla kopterilla. Kaverilla on muistaakseni kiinni kalustossa 8000- 10 000€.. Ja silti silläkin kopterilla on aika kovat säärajotukset.

Sen lisäksi kopteriin pitää melkein koko ajan olla näköyhteys.

Samoin toinen sankari ohjaa kameraa ja toinen kopteria

Toki muutaman satasen kopterilla saa kuvattua jotakin.
 
Niin siis: suomalainen tankkikuski ei muka enää osaa hitsata sopivaa kiinnikettä ja suojaa tälle härpäkkeelle?. Tähän ei tarvita teknikkoluutnattia tms...
Just...
 
Juurikin näin ajettelin: Pienet jutut miehistön toimesta, isot sitten nappikaulus viskaalien kautta...

Ehkäpä moottoriajoneuvot ovat sellainen alue, ettei niihin sovi mennä itse tekemään ties mitä muutoksia. Komppanian kaikissa vaunuissa kamerat on sitten asennettu eri lailla, jossakin vuotaa vettä sisään johtojen läpiviennistä ja kolmannessa ABC-suojaus degeneroidaan pysyvästi tehtäessä läpivienti johdotuksille. Ei kiitos.
 
Mites nämä Stugien modikset -44. Vissiin Varkauden varikkoa tarvittiin...
 
Kun te nyt ihmettelette peruutuskameroiden puutetta niin, sallittakoon amatöörin ihmetellä toista asiaa. Miksi tankeissa yms ajoneuvoissa ei ole vakiona quatro kopteria? Tankki siksi että siitä saisi helposti virtaa kopterin lataamiseen. Tuli vaan mieleen kun äsken katselin ikkunasta ilotulitusta ja joku kuvasi sitä quatrolla. Nyt oli vilkkuvalot päällä mutta jos laite olisi ollut pimeänä niin, sitä ei olisi havainnut kuin muutaman metrin päästä ja vaikka olisikin havainnut niin, sitä ei ikinä olisi saanut ammuttua alas! Se on niin pieni ja nopea liikkeissään että siihen osuminen olisi älyttömän vaikeaa. Siis, miksi maaston lähitiedusteluun ei käytetä quatroja, sillähän voi ajaa vaikka 10cm korkeudella ja tutkia joka ikisen epäilyttävän kohteen, talon katon ja kuolleen kulman?
Sotilasorganisaatioon laitteiden hankkiminen ei ole kauppaan menemistä ja kivan hankkimista.

Hankintaprosessi on aika monimutkainen ja siinä pohditaan miiten järjestelmä toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa. Pohditaan elinkaaria ja niiden kusannuksia. Yhtenä seikkana on myös ettei hankita liian aikaisin, eli kovaan hintaan jotain joka muutaman vuoden jälkeen onkin romua. Osa Suomen lennokeista kuullu tuohon katergoriaan.

Pitäisikö PV:n rahoittaa verkkokauppa.com:in quattrokoptereiden varastointikuluja ;-)
 
Näinhän se on mutta tuli vaan mieleen eräs merivoimien kokeilu ja "syvällinen pohdinta" nimeltä ITA Tuuli :) Toisaalta, mua vähän ihmetyttää etten edes ulkomailla ole nähnyt kokeiluja näistä koptereista. Yleensähän monet vehkeet ensin kehitellään armeijan käyttöön, josta ne sitten valuu siviilipuolelle mutta koptereissa kehitys näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan.
 
Näinhän se on mutta tuli vaan mieleen eräs merivoimien kokeilu ja "syvällinen pohdinta" nimeltä ITA Tuuli :) Toisaalta, mua vähän ihmetyttää etten edes ulkomailla ole nähnyt kokeiluja näistä koptereista. Yleensähän monet vehkeet ensin kehitellään armeijan käyttöön, josta ne sitten valuu siviilipuolelle mutta koptereissa kehitys näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan.

Koptereissa taitaa olla se ongelma kuten jo tuolla kokeilin eilen hahmotellakkin, että sillä lennellään niin kaukana itestä kuin mitä sinulla on siihen näköyhteys. Joten minkä lisän se toisi tähystykseen?
 
Mites nämä Stugien modikset -44. Vissiin Varkauden varikkoa tarvittiin...

Maailma muuttuu eskoseni.
Stug oli aavistuksen yksinkertaisempi laite kuin Leo2.
Peruutuskameran integrointi tuohon järjestelmään vaatii muutakin kuin yksinkertaisen hitsauksen. Kun nuo johdotukset sitten menevät vituilleen, on käsissä "englantilaisilla sähköillä" varustettu vaunu.
Jos taas ajatus olisi asentaa täysin muusta eroava järjestelmä, epäilen sen jäävän hiukan torsoksi. RPG esitti muutamia hyviä syitä asiaan liittyen.
 
Näinhän se on mutta tuli vaan mieleen eräs merivoimien kokeilu ja "syvällinen pohdinta" nimeltä ITA Tuuli :) Toisaalta, mua vähän ihmetyttää etten edes ulkomailla ole nähnyt kokeiluja näistä koptereista. Yleensähän monet vehkeet ensin kehitellään armeijan käyttöön, josta ne sitten valuu siviilipuolelle mutta koptereissa kehitys näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan.

No, siis kyllähän Afganistanissa ja Ukrainassa sekä Israelissa on käytetty jo kaikkea mahdollista lentävää ja leijuvaa kapinetta eri kokoisina. Mutta missään ei ole kyllä tainnut olla järjestelyä, jossa Leopardin takakannella olisi "helikopterin laskeutumisalusta" integroiduilla lataussähköillä etc. Järjestelmät ovat olleet joko tiedustelujoukkojen käytössä tai sitten jalkaväen itse käyttämiä.

Panssarijoukoille ei varmaan olisi järkevää, että kopteri käy kurkistamassa yksittäisen talon takaa, mitä kulman takana on ja tankit odottavat sen aikaa. Vaan kun komppania etenee vauhdilla, niin siellä vähän ylempänä ja kauempana edessä pörrää sitten vehje tuottamassa ennakkotietoa etenemissuunnasta ja kokonaistilanteesta.
 
Hyvä havainto. Tuon haasteen olen itsekin havainnut. Toisenlaisessa organisaatioissa ihan virallisestikin vastuu yhteydenpidosta vaunuun ja päärooli vaunun opastamisessa on ryhmänvarajohtajalla (5,5 kk mies, toisin aina paikkansa ansainnut korpraali). Tästä päästäänkin siihen ainoaan käyttökelpoiseen tapaan käyttää valopistoolia... ;)

Jakaantuuko teillä PSJR kahdeksi puoliryhmäksi vai toimiiko se aina kootusti? Jos RVJ hoitaa vaunun kanssa pelaamista toisen puoliryhmän osalta, niin mites ensimmäisessä? RJ?

Oikeastaan tuo minun kitinä maalien osoittamisesta koski sekä omia bemareita, mutta ennenkaikkea Kissojen kanssa puljaamista. Toki maalit osoitetaan samalla tapaa, mutta Leojen kanssa ei voinut käyttää lähiradioa, vaikka oman joukkueen bemarien kanssa pystyi.

Kissojen kanssa se oli aina sitä, että piti juosta vaunun luo ja ottaa kontakti johtajaan ja sitten kavuta torniin huutamaan ja viittilöimään suunnat. Ja nimenomaan tuon osalta oli passiivisuutta havaittavissa. Omien vaunujen kanssa meni paremmin. Osansa voi olla sillä, että kovapanosammuntoja lukuunottamatta valopistoolilla ei saanut merkitä maaleja ymmärrettävistä syistä...

Maalien ilmoittamisesta tuolla "kipitä vaunun luo ja kiipeä torniin"- menetelmällä saatiin sekä MEKH2, että loppusodassa tankkikomppanian kouluttajilta palaute, että “Teillä ei näytä muut puhuvan tankkimiehille kuin ryhmyrit, mutta ainakin ilmoitukset tulevat ajoissa ja ovat hyviä.” :)

Lisäksi voisin jatkaa jo varusmiesaikaista tupakkakoppinapinaa siitä, että jalkaosien johtajista vain 1-4 olivat varustettu lähiradioin ja valopistoolein eikä ryhmän varajohtajilla (eli siis toisen puoliryhmän johtajilla) ollut varusteissa muuta eroa jääkäreihin kuin arvomerkit.

Puoliryhmittäin (1+2) taisteleminen ei ollut mikään erikoisuus vaan monesti jopa lähtökohta, mutta tuolloinen varustus asetti melkoisia rajoitteita tai haasteita, koska ryhmänjohtaja voi johtaa toista puoliryhmää vain käsimerkein (seuraa, tue, tasalle) ja ennenkaikkea jalkaosien tulivoimaisimman aseen käyttö ensimmäisen puoliryhmän tukemiseksi on paljolti valopistoolin varassa. Lähiradio toisessa puoliryhmässä johtamisen helpottamiseksi ja valopistooli sen johtajalla maalien osoittamiseen olisi aika kustannustehokas ratkaisu...

Noh, onneksi on upseereita, jotka toki tietävät ruohonjuuriporukan tarpeet paremmin. ;)


Sanokoon sissit, kaupunkijääkärit tai sotilaspoliisit mitä vain, mutta kyllä PSJJ Johtajan homma on yksi haastavimmista tehtävistä mihin varusmiehiä koulutetaan. Yhteistoiminta tarve muiden kanssa on aivan toista mitä millään muulla koulutushaaralla on. Toisena huomion arvoisena piirteenä on se, että perinteisen 3-4 elementin (ryhmän/partion) sijaan liikuteltavana ja johdettavana on 8-10 elementtiä. Lisäksi liikkuvan sodankäynnin nopeus luo aivan oma haasteensa päätöksen teolle. Tämä tietysti haastavuus tietysti näkyy siellä ryhmätasolla aivan samoin periaattein, ei ole helppoa olla PSJR:n RJ:kaan. Yks perkeeleen hulina ja kaaoshan se kohtaamishyökkäys on, mutta se joka tekee nopeammat oikean suuntaiset ratkaisut se sen pelin voittaa. Itse olen pääsyt olemaan aika useasti - kuten sinä kuvaat - koko paskaa johtavana tirehtöörinä ...joo on se hommaa.

Mekanisoidun jv:n jutut ovat muutenkin välillä tossu- ja bussijääkäreille vähän vieraita juuri tuon nopeuden ja osin muidenkin seikkojen takia. Ihan jo siis vaikkapa hyökkäävän PSJJ:n vaatima pläntti ja ajatus siitä, että se torpattaisiin ryhmällä.

Jos PSJJ vaunuineen tulee sillä vaikka 400 metriä leveällä kaistalla, niin yksi jääkäriryhmä jää auttamatta jalkoihin! Eikä tarvitse olla mikään varsinainen matemaatikko, jotta näkee tuli- ja miesvoimassa suuren epäsuhdan. Jääkäriryhmää ei voi noin leveään ryhmitykseen laittaa, enkä ole ikinä kuullut kenenkään tosissaan sanovan pesäkkeen naapurinpuoleisen sivun oleva 400 metriä. Pikemminkin tuolloin aletaan puhua jo tukikohdasta, jota miehittää joukkue tai vähintäänkin puolijoukkue (+). Ketju on liian harva jos taistelijoiden väliset etäisyydet olisivat 50 metriä ja tuo ei enää ole ryhmänjohtajalla johdettavissa.

Samalla tuo 400 metriä leveä kaista tarkoittaa sitä, että joukkueenjohtaja johtaa joukkuetta, tai pikemminkin alijohtajiaan, paljon “kauempaa” kuin tavanomaisessa jääkärijoukkueessa eli toimivat viestiyhteydet, vakioidut toimintatavat ja selkärankaan opitut perustaistelumenetelmät ovat äärettömän tärkeitä ja luovat perustan menestykselle.

1930- luvulla ennen sotia on todettu ja painettu ohjesääntöihin, että meikäläinen maasto sanelee paljon taistelutekniikan ja johtamisen kannalta ja jo silloin on jo havaittu, että joukkueenjohtaja ei pysty henkilökohtaisella esimerkillä johtamaan koko joukkeutta, vaan jokainen ryhmä käy tavallaan omaa taisteluaan. Joukkueen vastuualueet ovat kenties vähän kasvaneet siitä, mutta mekanisoidulla jalkaväellä ne ovat vieläkin suuremmat kuin bussijääkäreillä. Koska vaunut ja niiden lebenstraum.

Toisin omasta mielestäni kovempi homma oli olla sen yksikköparin toisen yksikönpäällikkö... ;) Ja onhan ne hommat nimenomaan parasta mitä mies voi tehdä housut jalassa, eikä ne hullumpia ole ilman housujakaan! :D

Ei täysivahvuisen SA-PSJK:n johtamista liene kukaan helpoksi postiksi väittänyt. En usko, että kukaan RUK:n ja mahdollisen päällikkökurssin varassa oleva saa sitä pidettyä näpeissä, koska se ei onnistu kaikikilta kadiksen ps-opintosuunnan käyneiltäkään... Joku torjuntakomppania tai patteri on sitten vähän eri juttu.

Ei liene ihme, että noissa (PSJK:t) on 1 ja 5 saadun tiedon mukaisesti aina ammattiupseereita ja soisipa joukkueenjohtajienkin olevan esim. ammattialiupseereita. Onhan myös esimerkiksi MEKTSTOS PSTIEDJ:n kympin homma niin vastuunalainen ja ammattitaitoa vaativa, että tuokin yhtenä kuuluu ilman muuta kantapeikolle. Ja siksipä tuokin homma on saadun tiedon mukaan miehitetty ammattisotilaalla ja se joukkotuotetun joukkueen 10 putoaakin sitten varajohtajaksi kun joukkue sijoitetaan...
 
Neuvostoliiton supertankki, joka jäi suunnitteluvaiheeseen:

80sfuturesoviettank.jpg


FST-2 testialusta:
152mmturrettestbedrussi.jpg


FST-3 prototyyppi:
images
 
Viimeksi muokattu:
Sotilasorganisaatioon laitteiden hankkiminen ei ole kauppaan menemistä ja kivan hankkimista.

Hankintaprosessi on aika monimutkainen ja siinä pohditaan miiten järjestelmä toimii yhteen muiden järjestelmien kanssa. Pohditaan elinkaaria ja niiden kusannuksia. Yhtenä seikkana on myös ettei hankita liian aikaisin, eli kovaan hintaan jotain joka muutaman vuoden jälkeen onkin romua. Osa Suomen lennokeista kuullu tuohon katergoriaan.

Pitäisikö PV:n rahoittaa verkkokauppa.com:in quattrokoptereiden varastointikuluja ;-)

No: Jos kerran reservin taistelijoilla on PERK:iin mennessä omat pyssyt ja muut omat tekniset härpäkkeet ja vaatetus, niin miksei voisi olla peruutuskamera tankkia varten?.

Ehkäpä moottoriajoneuvot ovat sellainen alue, ettei niihin sovi mennä itse tekemään ties mitä muutoksia. Komppanian kaikissa vaunuissa kamerat on sitten asennettu eri lailla, jossakin vuotaa vettä sisään johtojen läpiviennistä ja kolmannessa ABC-suojaus degeneroidaan pysyvästi tehtäessä läpivienti johdotuksille. Ei kiitos.

Käsittääkseni Leo:ssakin on jo johdotukset esim. perävaloille vai onko?. Jos on ja niin kuin luulen että on, niin kuskille asti menee, vai kääntääkö tornimiehistö ajovalot päälle?.
Luulisi tuohon läpivientiin mahtuvan yhden peruutuskameran kaapeli. Mm ABC:n kestävä mömmö sitten uusitaan läpivientien osalta.. Näyttöpaneeli sopivaan paikkaan kojetaulun läheisyyteen ja vot, kuski näkee taakse.

Ymmärrän toki, jotta kun sopivasti roiskahtaa paskaa peräpeltiin, näkyvyys 0. Mutta näihän se on virallisissakin, vai onko nuissa hifi-vehkeinä pesurit mukana?.
 
Back
Top