Panssarivaunut

Se onkin kiva liittää joku motonetin maahantuoma kiinan ihme CV90:seen tai Leopardiin. Sitten ihmetellään kun kriittisessä paikassa vähän tärähtää tai tulee hipaisua ja idän ihme on solmussa ja oikosulussa ja polttaa niin kaapelit kuin osan muutakin sähköjärjestelmää. Siinä tulee lataajalla/ampujalla kiirus suunnata tornia käsipelillä ja tihrustaa maalia optiikan läpi.... ;)
 
Se onkin kiva liittää joku motonetin maahantuoma kiinan ihme CV90:seen tai Leopardiin. Sitten ihmetellään kun kriittisessä paikassa vähän tärähtää tai tulee hipaisua ja idän ihme on solmussa ja oikosulussa ja polttaa niin kaapelit kuin osan muutakin sähköjärjestelmää. Siinä tulee lataajalla/ampujalla kiirus suunnata tornia käsipelillä ja tihrustaa maalia optiikan läpi.... ;)

Niin siis nämä OMAEHTOISET parantelut:

Öö, jos luit tarkkaan aikasempani, niin missä luki jotta liitetään vaunun operatiivisiseen sähköjärjestelmään?. Toki en tätä suoraan miettiny, mutta eiköhän huollolta 9v:n nappipattereita tai 15e:n akkuja riittäisi.

Kyseessä siis Stug:ien kaltainen kenttamodifiointi. Stugien tukit sivulle etc. tuli käsittääkseni miehistöjen aloitteesta?. Samaa harrastivat Jenkit Normandiassa mm. hiekkasäkeillä ja muilla härpättimillä esim. pistämällä kaiken löytämänsä raudan hitsillä kiinni keulalevyyn, jotta "josko vähän estäisi" 50mm++ vaunukanuunoiden läpimenoa...

Sakemanneilla tehtiin myöskin taistelukokemuksen perusteella taistelukestävyyden edistäviä toimia: Jossain oli, etsin (ja löydän vielä lähteen) mutta tähän hätään en löytänyt, jossa Pz III:n turpapanssaria ja tornin etuosaa vahvistettiin kaikella mahdollisella metallirojulla jotta "ehkä olisi mahdollisuus" selvitä T-34:n suorasta osumasta...
 
Niin tehtiin, mutta tehtiinkö kenttäososuhteissa vaiko vasta Varkaudessa?...

T:Tietämätön
Ensimmäiset modikat tehtiin kokeillen Saksalaisten kokemusten perusteella (kopioden 303.StugBDe:lta) RynntykkiP:n toimesta, mutta kun ne virallistettiin niin ne tehtiin kunnolla PSD:n PS-kenttäkorjaamolla Ensossa - ei todellakaan miehistöt. Myöhemmin kesällä saapuneet koneet varusteltiin myös Ensossa, mutta huomattavasti kiireemmin mm. maalaus saatettiin tehdä jo asetettujen tukien päälle.
 
xk2_tank725.jpg


The Korean automotive industrial giant Hyundai Rotem Co. has signed a contract worth US$820.29 million (901.5 billion won) with the Korean Defense Acquisition and Procurement Agency (DAPA) to deliver K2 Main Battle Tanks (MBT) to the South Korean Army. The initial order is believed to be for 100 tanks, with follow-on requirement for additional 400. The first production of pre-production models of the tank, powered by German MTU engines were delivered to DAPA and the Army in June 2014 for evaluations. Serial production of full production version with a Korean made powerpack is expected to begin in the first half of 2015. The K2 will replace the K1 tanks currently in service.
http://defense-update.com/20141229_korean_black_panther_tanks.html#.VKcTznvSlv1

moML7WQ.jpg


oXdRA77.jpg


LNmN9fA.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoiseksti tuon Mustan Pantterin tekee fakta että tuo on kait ensimmäinen seuraavan sukupolven panssari mikä tulee APS valmiiksi asennettuna tehtaalla.

gbNCofG.jpg


KYaps2s.jpg


7ICzFMC.png


jHvG8Td.png


There are actually three types of sensors used by the K2 APS for threat identification. One is an a Search and Track Radar that actively tracks and calculates the trajectory of incoming projectiles. The other is an EO/IR tracker which tracks projectiles by their heat profile. The last one is a Missile Warning Receiver (MWR)/Passive Radar which warns against any microwave/radar/laser designators painting the tank, either from the munition itself or from the launching platform.

I will color-code the three sensors as red (IR tracker), orange (warning receiver) and blue (active radar) to make it easier to differentiate them.

KlaeDRy.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuossa K2:ssa ole millimetrialueen tutkatkin, jotka mahdollistavat paitsi maalien automaattisen havaitsemisen, niin myöskin tulittamisen? Periaatteessa vissiin tuosta tankista saisi helposti tehtyä jopa miehittämättömän noiden sensoreiden vuoksi. Sehän pystyy itse havaitsemaan ja luokittelemaan ja tulittamaan kaikkia kohteitakin. No, okei, ei ehkä jalkaväkeä, mutta kuitenkin. Helikoptereitakin se pystyy ampumaan pääaseellaan tarkasti tuon tutkan ansiosta. Niin ja siinä on vissiin myös millimetrialueen tutkanhäirintälaitekin. :) Kiva peli. Kelpaisi meillekin, jos jostain löytyisi niin pieniä panssarimiehiä sitä ajamaan mille tuo on mitoitettu... :)
 
Tuli tässä vaan mieleen, kun kattelee jenkkien M1 Abrams vaunua niin siinä tornin etupanssarin ja vaunun kannen, missä on ajaja välissä hermoton "rako". Sanotaanko sitä nyt muistaakseni "shell trapiksi". Mistä syystä moinen rako. Sinne kun tuikkasee niin luulisi menevän helposti läpi. Toki vaunun suunnittelijat ovat tämän "raon" järkeväksi nähneet! Omaan päähän ei vain Mahdu!
 
Tuli tässä vaan mieleen, kun kattelee jenkkien M1 Abrams vaunua niin siinä tornin etupanssarin ja vaunun kannen, missä on ajaja välissä hermoton "rako". Sanotaanko sitä nyt muistaakseni "shell trapiksi". Mistä syystä moinen rako. Sinne kun tuikkasee niin luulisi menevän helposti läpi. Toki vaunun suunnittelijat ovat tämän "raon" järkeväksi nähneet! Omaan päähän ei vain Mahdu!

Kuten tässäkin keskustelussa on muistaakseni hiljattain usein toisteltu niin nuoliammukset eivät kimpoa, sikäli perinteisillä shot trapeilla ei ole nykyvaunuissa niin merkitystä. Sitä en tiedä kuinka hyvin tornirengas on Abramsissa suojattu.
 
Yli puolen metrin panssari tornissa. Rungon etupanssari paksu, kuin härän niska. Kuvien perusteella rako yli 0.2 metriä. Kaippa siinä on käytetty todennäköisyyslaskentaa osumien suhteen. Tornirengas on arvoitus, mutta veikkaisin 30mm alikaliiberin läpäisevän!
 
http://www.scribd.com/doc/6032093/Armor-Basics#scribd

1.2 Geometry
1.2.1 Slope and ricochet
The next factor in determining the effectiveness of a tank’s armor is slope. On the face of it, slope should not impact on armor design at all since themore you incline a plate to armor a volume or profile, the more material you need to cover that profile
. Where slope becomes a factor is in the effectit has on the attacking projectile. This means that whatever effects it has, it’stied to the projectile nose design as much as the armor slope.
Firstly, all projectiles will ricochet. The real question is at what angle and velocity do they ricochet. Ricochet occurs when a attacking projectileglances off the sloped armor of an AFV without digging in far enough topenetrate the plate. If it has no time to dig in before it ricochets, it can’t pene-trate even modest amounts of armor. A complex model has been developed to predict the angle at which a projectile is expected to ricochet, this is called the‘critical ricochet angle’.1
The longer the rod, the higher the ricochet angle and the faster the rod, the higher the critical ricochet angle. In addition, heavy metal rods of WHA ordU 2
ricochet at higher angles that steel. The critical ricochet angle is meas-ured from the vertical plane [i.e. 90° is horizontal]. A rod of 10:1 L/d [Length to rod Diameter ratio] @ 1.7km/s should ricochet at ~78° when made of steel,while its WHA /dU counterpart will ricochet @ 81°. Stretching the penetratorto 15:1 L/d increases the ricochet angle to 82—83°, and it’s likely that 30:1 rods will ricochet at >84—85°. Tate’s ricochet formula predicts a ±5° variation around these values, so 50% of the 10:1 steel rods should ricochet @~78°, while ricochet will occur as high as 83°and as low as 73°. The above cases apply to thin plate targets, but if the plate is over 4:1 T/d [plate Thickness / rod diameter ratio] the ricochet angles should go down a few degrees.
Since the time it takes a projectile to ‘turn’ is around 40—60 micro seconds, and since the entire penetration event takes 300—400 microseconds [large warhead], even shaped charge warheads [HEAT] will ricochet when the right combination of striking velocity and angle are reached.
Modern HEAT rounds will ricochet as well, the only question is whether this is before or after jet penetration. Modern shaped charges with standoff probes and base initiation will start the jet penetration process before the main round impacts the slope armor. Since this is a 400 micro second event [½ a millisecond], it is quite likely that the main body of the round will not even have reached the plate by then.The second aspect of slope is the asymmetrical force acting on the penetrator.When a projectile strikes a sloped plate, the side of the penetrator closest tothe plate will suffer more force, erosion, and damage than the opposing side.This puts an unbalanced force on the rod, turning it in towards the plate – and then into the opposite direction. The penetrator takes a longer overall route through the armor, resulting in less penetration of sloped armor. 3

Eli siis alikaliiperi ammusten kohdalla tarvittaan aika hurja kulma, jotta on jonkin todennäköisyys kimpoamiseen. Ja ontelokranaateissa taas on siitä, että tuleeko se kimpoamistapahtuma ennen vai jälkeen sen, kun ontelon nalli/sytytin aktivoituu ja suihku muodostuu.
 
Ensimmäiset modikat tehtiin kokeillen Saksalaisten kokemusten perusteella (kopioden 303.StugBDe:lta) RynntykkiP:n toimesta, mutta kun ne virallistettiin niin ne tehtiin kunnolla PSD:n PS-kenttäkorjaamolla Ensossa - ei todellakaan miehistöt. Myöhemmin kesällä saapuneet koneet varusteltiin myös Ensossa, mutta huomattavasti kiireemmin mm. maalaus saatettiin tehdä jo asetettujen tukien päälle.

Oliko näiden lisäpanssarointien hyödyistä muuten mitään katsausta? Muistelen että Patton kielsi omia panssarimiehiään laittamasta mitään hiekkasäkkejä, telaketjuja tms. ei-panssariterästä vaunuihin, kun hyöty panssariammuksia vastaan oli minimaalinen ja lisäpaino rasitti voimansiirtoa.
 
Se onkin kiva liittää joku motonetin maahantuoma kiinan ihme CV90:seen tai Leopardiin. Sitten ihmetellään kun kriittisessä paikassa vähän tärähtää tai tulee hipaisua ja idän ihme on solmussa ja oikosulussa ja polttaa niin kaapelit kuin osan muutakin sähköjärjestelmää. Siinä tulee lataajalla/ampujalla kiirus suunnata tornia käsipelillä ja tihrustaa maalia optiikan läpi.... ;)


Miksi pitäisi olla motonetin kiinakamera? Viranomais/sotilaskäyttöön tarkoitettu FLIR-kamera maksaa muutaman tonnin. Mitähän sen johdotus ja jämäkkä kotelointi maksaisi? Meneekö monta tonnia että hitsataan terästötterö ja pultataan siihen paksu polykarbonaattilasi? Ihme on jos vaunun elektroniikassa ei ole valmiina ylimääräisiä sisääntuloliittimiä kamerasignaaleille joiden kuvaa voi katsoa vakionäytöltä.

Ja jos joku 12V motonet kamera tai itse jälkiasennettu kunnollinen FLIR saisi tuhottua vaunun oman elektroniikan menemällä oikariin niin eihän sellaisella vaunun sähköjärjestelmällä tekisi hevonv#%tua sodassa missä pitää lähteä siitä että vaunu ottaa osumaa, omia vakiosensoreitakin menee tuusannuuskaksi ja silti toimintakykyä pitää pystyä säilyttämään mahdollisimman pitkälle. Sulake on keksitty.
 
Oliko näiden lisäpanssarointien hyödyistä muuten mitään katsausta? Muistelen että Patton kielsi omia panssarimiehiään laittamasta mitään hiekkasäkkejä, telaketjuja tms. ei-panssariterästä vaunuihin, kun hyöty panssariammuksia vastaan oli minimaalinen ja lisäpaino rasitti voimansiirtoa.
Jep. En suoraan muista suomalaista tutkimusta, mutta ulkomaiset tutkimukset tukevat Pattonia. Ymmärtääkseni saksalaisetkin suojasivat vaunujaan alunperin nimenomaan JV:n kevyitä PST-aseita (PST-kiväärit, vanhentuneet PST-tykit) vastaan eikä niinkään PSV:n ja Raskaiden PST-tykkien panssariammuksilta. Siksi myös suojaus keskittyi "paperin ohuisiin" kylkiin eikä keulaan.
 
Miksi pitäisi olla motonetin kiinakamera? Viranomais/sotilaskäyttöön tarkoitettu FLIR-kamera maksaa muutaman tonnin. Mitähän sen johdotus ja jämäkkä kotelointi maksaisi? Meneekö monta tonnia että hitsataan terästötterö ja pultataan siihen paksu polykarbonaattilasi? Ihme on jos vaunun elektroniikassa ei ole valmiina ylimääräisiä sisääntuloliittimiä kamerasignaaleille joiden kuvaa voi katsoa vakionäytöltä.

Ja jos joku 12V motonet kamera tai itse jälkiasennettu kunnollinen FLIR saisi tuhottua vaunun oman elektroniikan menemällä oikariin niin eihän sellaisella vaunun sähköjärjestelmällä tekisi hevonv#%tua sodassa missä pitää lähteä siitä että vaunu ottaa osumaa, omia vakiosensoreitakin menee tuusannuuskaksi ja silti toimintakykyä pitää pystyä säilyttämään mahdollisimman pitkälle. Sulake on keksitty.
Juu ja kaikki toimii aina niin kuin on suunniteltu... En ole kyllä sitten nähnyt yhtään missään viranomais-/sotilaskäyttöön tarkoitettuja muutaman tonnin lämppäreitä... Hienoa jos niitä niin halvalla saa, Vielä hienompaa on jos homma toimii "vaan hitsaamalla terästtötterö ympärille ja laitetaan panssarilasi"... Jotenkin tuntuu taas että insinöörit on vauhdissa... ;)
 
Juu ja kaikki toimii aina niin kuin on suunniteltu... En ole kyllä sitten nähnyt yhtään missään viranomais-/sotilaskäyttöön tarkoitettuja muutaman tonnin lämppäreitä... Hienoa jos niitä niin halvalla saa, Vielä hienompaa on jos homma toimii "vaan hitsaamalla terästtötterö ympärille ja laitetaan panssarilasi"... Jotenkin tuntuu taas että insinöörit on vauhdissa... ;)

hintaesimerkki:

http://aeronavics.com/products/shop/category/flir-cameras/cameras/

valmistaja:

http://www.flir.com/

Insinööri nimenomaan suojaa sensorin laittamalla ympärille terästä ja havainnoitavalle aallonpituudelle läpinäkyvää iskunkestävää materiaalia. Kyllä linkittämäni kameratkin kestävät tärähdyksiä mutta eivät ne luotia tai peruutusta närettä vasten kestä ja typerää niitä olisi jättää sillensä suojaamatta kun yksinkertainen vahvistus ympärille saa ne sen kestämään.
 
Oliko näiden lisäpanssarointien hyödyistä muuten mitään katsausta? Muistelen että Patton kielsi omia panssarimiehiään laittamasta mitään hiekkasäkkejä, telaketjuja tms. ei-panssariterästä vaunuihin, kun hyöty panssariammuksia vastaan oli minimaalinen ja lisäpaino rasitti voimansiirtoa.

Hiekkasäkkien tapauksessa asia on aika no-brainer. Asian voi katsoa suoraan vanhasta taistelijan käsikirjasta, mahdollisesti myös uudemmistakin vastaavista. Hiekkasäkki vastaa muistaakseni 15 milliä teräslevyä, joten tankin suojaaminen hiekkasäkillä on aika turhaa. Telaketjun pätkät voisi vielä mennä, jos arvellaan että niitä voisi käyttää varaosina.
 
Back
Top