Panssarivaunut

[Hejsan]

Wikipedan mukaan

3VBM19/3BM42M (3BM44M)
Entered service in 1994 Utilising an improved penetrator and a new Sabot. Reported to be tungsten alloy.
Country of origin: Russia
Projectile dimension: 570 mm 22: 1 L/d
Round weight: ?
Projectile weight (including sabot): 6.95 kg
Muzzle velocity: 1750 m/s
Muzzle energy: 7.4 MJ (estimated - assuming 4.85 kg projectile)
Penetration: 600 mm to 650 mm at 2000 m

3VBM??/3BM46 (3BM48 "Svinets")
Entered service in 1991 Utilising a new Sabot. Reported to be Uranium alloy.
Country of origin: Russia
Projectile dimension: 546 mm : 22? L/d
Round weight: 4.85 kg
Projectile weight (including sabot): ?.?? kg
Muzzle velocity: 1700 m/s
Muzzle energy: ?.? MJ
Penetration: 600 mm at 0° at 2000 m, 300 mm at 60° at 2000 m

3VBM??/3BM46 (3BM48 "Свинец-2")
Entered service : Unknown. Utilising a new Sabot. Reported to be tungsten alloy.
Country of origin: Russia
Projectile dimension: ??? mm
Round weight: Unknown
Projectile weight (including sabot): ?.?? kg
Muzzle velocity: 1700? m/s
Muzzle energy: ?.? MJ
Penetration: 800?? mm at 0°

 

[SJ]

Lisäpanssarointi ei olisi pahitteeksi...

Ryssien uusimmilla nuoliammuksilla 3BM-42M:llä ja 3BM-46:lla sanotaan olevan 2000m päässä 600-650mm:n läpäisy, joten tornin etuosa voisi kestää osumat pidemmiltä etäisyyksiltä ilman lisäpanssarointiakin. Rungosta mennee kyllä helpommin läpi.

Uudemmalla 3BM-48:lla on 800 mm läpäisy 2 km:n päästä. Tosin se sopii vain T-90A panssariin. Toisaalta Leo 2:n lisäpanssarointi tulee vain tornin suojaksi.

Rungon suojaaminen yhtään miltään noista moderneista raskaista PST-aseista olisi aika vaikeaa. Tornia toki voisi vahvistaa, mutta itse varmaan keskittyisin enemmän kylkiin, kun kannettavalla PST-aseella on kuitenkin tavallista paremmat mahkut päästä sivustaan, johtuen meidän oloista.

Mitenkähän paljon saisi lisä suojaa, jos käyttäisi sellaista ritilä/säleikkö panssaria lähes ympäriinsä ja mahdollisesti sitä sellaista A6 tyylistä etupanssarointia?

Mutta ensimmäisenä modernisaationa pitäisin kuitenkin meidän vaunuihin tykkiä, ihan sen takia, että pääsee läpi ihan kaikesta mahdollisesta mitä naapirilla on heittää vastaan.


Mitenkäs sitten on noiden ammuksien kanssa? Alikalia meillä on vissiin ihan kelvollista ammusta, ontelo on sitä mitä on, mutta varsinaista sirpaleammusta meillä ei taida olla? Toinen juttu on, että vaatiiko se Israelilainen "Beehive" tyyppinen APERS ammus joitakin juttuja tähtäimiin, vai toimisiko se leopardissa sellaisenaan?

 

[baikal]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

 

[Heikkilä]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

 

[Hejsan]

Mitä te tästä sanotte??

Rheinmetall has developed an upgrade for Leopard 2 tanks to give them the ability to fire the LAHAT anti-tank guided missile through the main gun, the missile can engage targets out to a range of 6,000 metres (20,000 ft).

http://en.wikipedia.org/wiki/LAHAT

 

[Hejsan]

Lisäpanssarointi ei olisi pahitteeksi...

Ryssien uusimmilla nuoliammuksilla 3BM-42M:llä ja 3BM-46:lla sanotaan olevan 2000m päässä 600-650mm:n läpäisy, joten tornin etuosa voisi kestää osumat pidemmiltä etäisyyksiltä ilman lisäpanssarointiakin. Rungosta mennee kyllä helpommin läpi.

Uudemmalla 3BM-48:lla on 800 mm läpäisy 2 km:n päästä. Tosin se sopii vain T-90A panssariin. Toisaalta Leo 2:n lisäpanssarointi tulee vain tornin suojaksi.

Minkälaiset nuoliammuksia Leopardilla on tai länsimaat panssareillä??
En löytänyt wikipedasta yhtään mitään......

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Mitä te tästä sanotte??

Rheinmetall has developed an upgrade for Leopard 2 tanks to give them the ability to fire the LAHAT anti-tank guided missile through the main gun, the missile can engage targets out to a range of 6,000 metres (20,000 ft).

http://en.wikipedia.org/wiki/LAHAT

Minkälaisessa paikassa voi yleensä ampua vaunua, joka on 6 kilometrin päässä. Toi LAHAT on varmaankin osittain tarkoitettu matalalla lentäviä helikoptereita vastaan. Ampujalla tai johtajalla täytyy kyllä olla aikamoinen suurennos tähtäimessä, jos aikoo erottaa vihollisen vaunun, joka on 6000m päässä. :a-laugh:

 

[SJ]

Mitä te tästä sanotte??

Rheinmetall has developed an upgrade for Leopard 2 tanks to give them the ability to fire the LAHAT anti-tank guided missile through the main gun, the missile can engage targets out to a range of 6,000 metres (20,000 ft).

http://en.wikipedia.org/wiki/LAHAT

Minkälaisessa paikassa voi yleensä ampua vaunua, joka on 6 kilometrin päässä. Toi LAHAT on varmaankin osittain tarkoitettu matalalla lentäviä helikoptereita vastaan. Ampujalla tai johtajalla täytyy kyllä olla aikamoinen suurennos tähtäimessä, jos aikoo erottaa vihollisen vaunun, joka on 6000m päässä. :a-laugh:

Huomaa, että tuon voi ampua epäsuorana, jos on joku osoittamassa maalia lähempänä, joten kai se on mahdollista ampua johonkin maaliin. Mutta huomaa, että tuo on 105mm:n ohjus, eli ellei tuo pääse iskemään kattoon, niin se voi olla riittämätön monia vaunuja vastaan.

 

[SJ]

Lisäpanssarointi ei olisi pahitteeksi...

Ryssien uusimmilla nuoliammuksilla 3BM-42M:llä ja 3BM-46:lla sanotaan olevan 2000m päässä 600-650mm:n läpäisy, joten tornin etuosa voisi kestää osumat pidemmiltä etäisyyksiltä ilman lisäpanssarointiakin. Rungosta mennee kyllä helpommin läpi.

Uudemmalla 3BM-48:lla on 800 mm läpäisy 2 km:n päästä. Tosin se sopii vain T-90A panssariin. Toisaalta Leo 2:n lisäpanssarointi tulee vain tornin suojaksi.

Minkälaiset nuoliammuksia Leopardilla on tai länsimaat panssareillä??
En löytänyt wikipedasta yhtään mitään......

http://defense-update.com/products/digits/120ke.htm

Tuossa paras lähde mitä Googlella löysin. Läpäisyjä tuossa vaan ei mainita.

 

[baikal]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

Joo, näin minäkin olen tätä asiaa funtsinut. Koulutuksen laadulla voidaan saavuttaa todennäköisesti asioita, joita rahalla sinänsä ei saavuteta.

 

[juhapar]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

Joo, näin minäkin olen tätä asiaa funtsinut. Koulutuksen laadulla voidaan saavuttaa todennäköisesti asioita, joita rahalla sinänsä ei saavuteta.

Kuwaitin pelastuksen ajoilta kuulin evl evp Visurin kommentin, jotta vaikka kalusto olisi vaihdettu päittäin (Irak - Liittoutuma) niin Liittoutuma olisi voittanut koulutuksensa ja taktiikkansa/strategiansa perusteella.

 

[SJ]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

Joo, näin minäkin olen tätä asiaa funtsinut. Koulutuksen laadulla voidaan saavuttaa todennäköisesti asioita, joita rahalla sinänsä ei saavuteta.

Varmasti näin on, ainakin tietyissä tapauksissa, joissa se on järjettömän selvää. Tarkoitan tässä tapausta jonka kuulun Egyptin armeijasta: Jenkit oli ollut siellä kouluttamassa tankki miehistöjä ja eräskin tapaus oli ollut, että Jenkit oli hommannut kasan manuaaleja, joissa selitetään kanuunan tähtäimien kalibroiminen (bore-sighting), tai olikohan jokin joku muu pikku homma, mitä miehistöt saattavat kentällä tehdä jopa aina parin tunnin välein, jos muuta tekemistä ei ole. No, Egyptissä kuitenkin joku eversti sitten päätti, että hänen arvoisensa upseerin täytyy osata jotakin mitä miehistö ei osaa ja keräsi manuaalit talteen.

 

[baikal]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

Joo, näin minäkin olen tätä asiaa funtsinut. Koulutuksen laadulla voidaan saavuttaa todennäköisesti asioita, joita rahalla sinänsä ei saavuteta.

Kuwaitin pelastuksen ajoilta kuulin evl evp Visurin kommentin, jotta vaikka kalusto olisi vaihdettu päittäin (Irak - Liittoutuma) niin Liittoutuma olisi voittanut koulutuksensa ja taktiikkansa/strategiansa perusteella.

Joo, näin se Visuri totesi. Irakin tapauksessa ei auttanut pitkä koulutusaika tms. eli jotain oli jätetty tekemättä oikein ja moni asia tehty väärin.

 

[baikal]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

Joo, näin minäkin olen tätä asiaa funtsinut. Koulutuksen laadulla voidaan saavuttaa todennäköisesti asioita, joita rahalla sinänsä ei saavuteta.

Varmasti näin on, ainakin tietyissä tapauksissa, joissa se on järjettömän selvää. Tarkoitan tässä tapausta jonka kuulun Egyptin armeijasta: Jenkit oli ollut siellä kouluttamassa tankki miehistöjä ja eräskin tapaus oli ollut, että Jenkit oli hommannut kasan manuaaleja, joissa selitetään kanuunan tähtäimien kalibroiminen (bore-sighting), tai olikohan jokin joku muu pikku homma, mitä miehistöt saattavat kentällä tehdä jopa aina parin tunnin välein, jos muuta tekemistä ei ole. No, Egyptissä kuitenkin joku eversti sitten päätti, että hänen arvoisensa upseerin täytyy osata jotakin mitä miehistö ei osaa ja keräsi manuaalit talteen.

Eipä tarvi ihmetellä, että joku IDF pistää kuudessa päivässä nipun noita asevoimia kasaan ja lepää seitsemännen päivän.

 

[baikal]

Kun katselee erilaisia tankkisuojauksia mitä nyt lehdissä ja palstallakin on ollut esillä niin NLAW-hankinta vaikuttaa oikein onnistuneelta valinnalta. Näyttää olevan melko hankala suojella kattoja edelleenkään, onnistuneeko koskaan? Samoin hankittu pst-ohjuskalusto, joka hyökkää kattoon, on kyllä nannaa.

Kaikesta päätellen, (tämä siis aivan noviisilta) tankit vastaan tankit taisteluissa saattaa olla erittäin määräävässä asemassa koulutus eli se, miten miehistö hallitsee vaununsa ja sen käytön....ekan laakin antaja on selvästi saamassa sen etutikin. Käyttötapa ja kaluston käytön hallinta, siihen on panostettava. On jotenkin helppo aina vertailla lukumääriä ja erilaisia ratkaisuja suojauksissa jne.jne. jotenkin jää vähälle huomiolle koulutustason ja käyttötavan tuomat edut.

Tuo koulutus (kaikilla organisaation tasoilla, ei vain yksittäisen vaunumiehistön kesken) ja olosuhteisiin sovitettu taistelutekniikka ovat ihan avainasemassa, ellei sitten kalusto ole aivan räikeän vanhentunutta. Jos se vaunukalusto on mistään viimeisten 20 vuoden ajalta (tai sille tasolle päivitettyä vanhempaa tavaraa) niin miehistä se on enemmän kiinni kuin vaunuista.

Toisaalta on siis niin, että kun joutuu toimimaan lkm pienehköllä ei tuliterällä kalustolla, se pakottaa syventymään koulutukseen ja taktiikkaan ja käyttötapoihin ja kas, parhaimmillaan lopputulos voi olla jopa parempi kuin haalimalla uutta purkkia ja tuudittamalla itsensä Ruususen uneen...luottaen uuteen tekorautaan ja lukumääriin?

 

[Heikkilä]

Toisaalta on siis niin, että kun joutuu toimimaan lkm pienehköllä ei tuliterällä kalustolla, se pakottaa syventymään koulutukseen ja taktiikkaan ja käyttötapoihin ja kas, parhaimmillaan lopputulos voi olla jopa parempi kuin haalimalla uutta purkkia ja tuudittamalla itsensä Ruususen uneen...luottaen uuteen tekorautaan ja lukumääriin?

Suomella ei varmaan koskaan ole vaunukaluston lukumäärissä hurraamista, ja se uutuusarvokin on vähän kyseenalainen. CV90 on oikeasti uusi vaunu, mutta Leopard 2A4 on 80-lukua ja uusilla tähtäimillä varustettu BMP-2:kin on tuollainen riittävä, mutta ei paras tai tuliterä laite. Vähän niinkuin T-72M1 vuonna 1995 tai T-55M ruotsalaisella ammunnanhallinnalla vuonna 1988.

Jos vaunukalusto on totaalisen vanhentunutta (T-54:t silloin kun niistä viimeiset hylättiin tai T-26:t kesällä 1944 tai Renaultit talvella 1939) niin se tarkoittaa sitä, että niille pitää etsiä sellainen käyttötarkoitus ja tst-tekniikka, jossa niistä on vielä jotakin hyötyä, koska ne eivät enää taisteluvaunun päätehtävään pysty. Kun sitten koulutetaan miehistötkin siihen toissijaiseen tehtävään jonka tuollainen kalusto sallii, niin ei siinä ainakaan eteenpäin mennä jos ajatellaan panssarijoukkoja kokonaisuutena ja suhteessa siihen mitä muualla maailmassa tehdään.

Tietenkään pelkkä rahan polttaminen kalustohankintoihin ei takaa onnistumista, mutta koulutuskin on varmasti parempaa sellaisissa aselajeissa ja varuskunnissa, joihin panostetaan ja joilla on ns. tulevaisuus. Niihin hakeutuu oletettavasti pätevämpää henkilökuntaa ja ehkä varusmiehiäkin, jos pr-toiminta osataan hyvin. Pieni altavastaajan asema voi olla psykologisesti hyvä mutta ei ammattimiehiä kouluteta siviilissäkään museosta kannetuilla työkaluilla.

 

[JOKO]

Eipä tarvi ihmetellä, että joku IDF pistää kuudessa päivässä nipun noita asevoimia kasaan ja lepää seitsemännen päivän.

Juu, ei kannata ruveta sotimaan juutalaisia vastaan. Niillä ei ole aikaa mihinkään satavuotiseen sotaan. Toora käskee pistämään pensselit santaan jo seitsemäntenä päivänä, joten siinä sitten painetaan kuuden päivän tauottomalla urakalla homma valmiiksi. Arabit eivät useasti kerkiä edes aloittamaan, kun juutalaiset jo lopettavat. Eivät pirulaiset suostu sotimaan sivistyneesti virka-aikana.

 

[juhapar]

Eipä tarvi ihmetellä, että joku IDF pistää kuudessa päivässä nipun noita asevoimia kasaan ja lepää seitsemännen päivän.

Juu, ei kannata ruveta sotimaan juutalaisia vastaan. Niillä ei ole aikaa mihinkään satavuotiseen sotaan. Toora käskee pistämään pensselit santaan jo seitsemäntenä päivänä, joten siinä sitten painetaan kuuden päivän tauottomalla urakalla homma valmiiksi. Arabit eivät useasti kerkiä edes aloittamaan, kun juutalaiset jo lopettavat. Eivät pirulaiset suostu sotimaan sivistyneesti virka-aikana.

Voisko homma johtua erilaisesta kalenterista? Toisilla vapaapäivä lauantaina, toisilla perjantaina?

 

[JOKO]

Toisaalta on siis niin, että kun joutuu toimimaan lkm pienehköllä ei tuliterällä kalustolla, se pakottaa syventymään koulutukseen ja taktiikkaan ja käyttötapoihin ja kas, parhaimmillaan lopputulos voi olla jopa parempi kuin haalimalla uutta purkkia ja tuudittamalla itsensä Ruususen uneen...luottaen uuteen tekorautaan ja lukumääriin?

Suomella ei varmaan koskaan ole vaunukaluston lukumäärissä hurraamista, ja se uutuusarvokin on vähän kyseenalainen. CV90 on oikeasti uusi vaunu, mutta Leopard 2A4 on 80-lukua ja uusilla tähtäimillä varustettu BMP-2:kin on tuollainen riittävä, mutta ei paras tai tuliterä laite. Vähän niinkuin T-72M1 vuonna 1995 tai T-55M ruotsalaisella ammunnanhallinnalla vuonna 1988.

Pitää muistaa, ettei Venäjä ole ottanut seuraavan sukupolven vaunuja tuotantoon. Lisäksi heidän massiivisen panssariaseensa kaluston vaihtaminen uudenmpaan on huomatavasti suurempi juttu. Kohtuullisen pienillä päivityksillä kuvittelisi Leopardien taistelukyvyn säilyvän pitkälle tulevaisuuteen.

Jos vaunukalusto on totaalisen vanhentunutta (T-54:t silloin kun niistä viimeiset hylättiin tai T-26:t kesällä 1944 tai Renaultit talvella 1939) niin se tarkoittaa sitä, että niille pitää etsiä sellainen käyttötarkoitus ja tst-tekniikka, jossa niistä on vielä jotakin hyötyä, koska ne eivät enää taisteluvaunun päätehtävään pysty. Kun sitten koulutetaan miehistötkin siihen toissijaiseen tehtävään jonka tuollainen kalusto sallii, niin ei siinä ainakaan eteenpäin mennä jos ajatellaan panssarijoukkoja kokonaisuutena ja suhteessa siihen mitä muualla maailmassa tehdään.

Tietenkään pelkkä rahan polttaminen kalustohankintoihin ei takaa onnistumista, mutta koulutuskin on varmasti parempaa sellaisissa aselajeissa ja varuskunnissa, joihin panostetaan ja joilla on ns. tulevaisuus. Niihin hakeutuu oletettavasti pätevämpää henkilökuntaa ja ehkä varusmiehiäkin, jos pr-toiminta osataan hyvin. Pieni altavastaajan asema voi olla psykologisesti hyvä mutta ei ammattimiehiä kouluteta siviilissäkään museosta kannetuilla työkaluilla.

Liian vanhojen vehkeiden ylläpitäminen vie myös kohtuuttomasti voimavaroja suhteessa suorituskykyyn. En yhtään epäile, etteikö ratsuväen ylläpitäminen tarjoaisi lisätehoja jalkaväen liikkuvuuteen, mutta ei se oikein olisi uhrattujen resurssien arvoista.

Mielestäni Suomen suuri panssarikalustokeikaus meni pieleen, kun kalustoa ei vaihdettu yksi yhteen vanha organisaatio säilyttäen. Oltaisiin kipattu kaikki T-sarjan vaunut ja it-vaunut sulattoon ja ostettu Saksasta tilalle Leopardeja, Gepardeja, sekä terästykseksi telatykkejä. Jalkaväki olisi jatkanut vanhoilla kulkupeleillä. Homma olisi jatkunut vanhan organisaation puitteissa.

Perinteisesti puolustusvoimissa on hallittu niukkuuden jakaminen, mutta 1990 luvulla homma meni totaalisen sörsseliksi. Lievää suurempi suuruudenhulluuden purskahdus pienen valtion ylimmässä johdossa? Reteästi ja lompakko levällään ytimiin sekä päättäviin pöytiin... Pian tullaan maitojunalla takaisin. Siinä sitten matti kukkarossa ihmetellään, että miten tässä nyt taas kävi näin. Kaveritkin hävisi, kun rahat loppui. Velat sentään jäi. Myös ne muiden velat, mitkä mentiin takaamaan. Alueellisten joukkojen päivityksen osalta rahat riittävät kumisaappaiden uusimiseen. Ne ovat sentään maailman parhaat. Tai ellei nyt parhaat, niin ainakin kalleimmat. :-/

 

[Heikkilä]

Toisaalta on siis niin, että kun joutuu toimimaan lkm pienehköllä ei tuliterällä kalustolla, se pakottaa syventymään koulutukseen ja taktiikkaan ja käyttötapoihin ja kas, parhaimmillaan lopputulos voi olla jopa parempi kuin haalimalla uutta purkkia ja tuudittamalla itsensä Ruususen uneen...luottaen uuteen tekorautaan ja lukumääriin?

Suomella ei varmaan koskaan ole vaunukaluston lukumäärissä hurraamista, ja se uutuusarvokin on vähän kyseenalainen. CV90 on oikeasti uusi vaunu, mutta Leopard 2A4 on 80-lukua ja uusilla tähtäimillä varustettu BMP-2:kin on tuollainen riittävä, mutta ei paras tai tuliterä laite. Vähän niinkuin T-72M1 vuonna 1995 tai T-55M ruotsalaisella ammunnanhallinnalla vuonna 1988.

Pitää muistaa, ettei Venäjä ole ottanut seuraavan sukupolven vaunuja tuotantoon. Lisäksi heidän massiivisen panssariaseensa kaluston vaihtaminen uudenmpaan on huomatavasti suurempi juttu. Kohtuullisen pienillä päivityksillä kuvittelisi Leopardien taistelukyvyn säilyvän pitkälle tulevaisuuteen.

Kyllä Leopard on päivitettävissä, mutta jos sille ei mitään tehdä niin se jää kelkasta. Ei se ole toki vielä jälkeenjäänyttä kalustoa, mutta kello käy sillekin. Tuolla panssariseminaari 2010-topikissa on juttua niistä kolmesta karkeasta vaihtoehdosta, joita on hahmoteltu. Siis minimipäivitys, parasta mitä rahalla saa ja jotain siltä väliltä -vaihtoehdot.

Se, että Venäjä ei tällä hetkellä suolla uusia tankkeja liukuhihnalta enempää kuin tehtaiden käynnissä pitäminen vaatii ei ole merkki siitä, etteikö siellä pystyttäisi tekemään niin. Se voi jopa tapahtua nopeammin kuin mitä meillä menisi kansallisen Leo 2A4M FIN -vaunun kehittämiseen ja toteuttamiseen.