Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kiinalaisten Tyyppi-99 tornilla jossa on Leclerc tyylinen automaattilataaja sekä yksiosaisia ammuksia käyttävät 120mm kanuuna. Tietääkseni tuo Armata käyttää parenneltua 125mm kanuunaa joten ammukset taitavat olla vieläkin kahdessa osassa mikä kaiketi asettaa rajoituksia minkälaisen automaattilataajan Armatan sisään voi tunkea.
Kiinalaisten Tyyppi-99 tornilla jossa on Leclerc tyylinen automaattilataaja sekä yksiosaisia ammuksia käyttävät 120mm kanuuna. Tietääkseni tuo Armata käyttää parenneltua 125mm kanuunaa joten ammukset taitavat olla vieläkin kahdessa osassa mikä kaiketi asettaa rajoituksia minkälaisen automaattilataajan Armatan sisään voi tunkea.
Kirjoittajalla varmaan käynyt pieni lipsahdus ja mennyt Type99 ja Type90 sekaisin. ZTZ-99 (Type99) käyttää 125mm ammusta ja venäläistyylistä automaattilataajaa. Japanilaisten Type90 taas käyttää samaa psv-kanuunaa jota lähes kaikki muutkin länsimaiset vaunut ja sen automaattilataaja on suorasyöttöinen, kuten Leclercissä.
Kuvissa näkyvä malli (prototyyppi) on varustettu 120mm kanuunalla jolla pystyy ampumaan NATO paikkuja ja siinä on väitteiden mukaan Leclerc tyyppinen automaattilataaja.
Miksi muuten kaksiosainen ammussysteemi on huonompi kuin yksiosainen? Eikö nimenomaan kaksiosainen mahdollistaisi ammusten järkevämmän ja turvallisemman sijoittelun ja nopeamman lataamisen, kun yhden jättitöötin tunkeminen tykin putkeen (automaattilataajalla)? En oikein ymmärrä tätä.
Miksi muuten kaksiosainen ammussysteemi on huonompi kuin yksiosainen? Eikö nimenomaan kaksiosainen mahdollistaisi ammusten järkevämmän ja turvallisemman sijoittelun ja nopeamman lataamisen, kun yhden jättitöötin tunkeminen tykin putkeen (automaattilataajalla)? En oikein ymmärrä tätä.
2-osainen ammus rajoittaa alikaliiperinuolen pituuden.
Perusteellinen kuvaus.
Niin, onko tietoa, miksi venäläiset edelleen käyttävät kyseistä systeemiä, vaikka sen monet huonot puolet (haavoittuvuus, läpäisyn puute) ovat olleet tiedossa vähintään v. 91 Persianlahdesta lähtien?
Löytyykö jotain lähdettä tuolle tiedolle? Yritin hetken googlen kautta etsiä mutten löytänyt edes epäluotettavia väitteitä 120mm psv-kanuunasta suorasyöttöisellä automaattilataajalla.
Ei ole mitään varmaa tietoa kuin että löytyy Norincon NATO ammusta syövä 120mm kanuuna ja huomattavasti laajennettu tornin takaosa, mutta kiinalaisten tiedetään ostaneen Leclercin automaattilataajaan piirrustukset 90-luvulla.
Saattaa olla toki myös samanlainen systeemi kuin Abramsissa, mutta ei ole varmaa onko tornissa tilaa kolmannelle ukolle.
Not exactly A2 turret. It's much shorter and the bustle is flat instead of raised like in a proper A2. There's a theory going that this is actually a 120 mm testbed with a bustle autoloader like a Chinese version of the Ukrainian Yatagan. The Chinese have their own 120 mm smoothbore gun said to be developed from the Rheinmetall 120 from ToT gained before 1989, and installed in the Type-89 SPAT.
Forgot to mention that the final version of 99A2 in service seems to use the old standard 125 mm gun, so if 120 mm was tested in the past, it was rejected in the end.
1-osaisen ammuksen kanssa ei oikein ole muuta sijoitusvaihtoehtoa kuin tornin takaosa. Siellä ovat suht turvallisessa paikassa ja osuman saadessa paneeli katossa irtoaa ja energia purkautuu ylöspäin. Ei muita vaurioita vaunulle. Jos sijoituspaikka on muu kuin tornin takana niin voivathan ne olla tornissakin, lopputulos vaan on samanlainen mitä kaikilla Venäläisillä vaunuilla osuman jälkeen. Eli torni itsessään toimii blowout paneelina ja lentää taivaalle.
Ja kyllä sen yhden jättitöötin nopeammin sinne putkeen automaattilataaja lataa, varsinkin jos tarvitsee vain työntää suoraan. Eikä millään monimutkaisella liikeradalla kaivella karusellistä ammus ja panososaa erikseen.
edit: M1 Abramssin demonstraatio kun ammukset lähtee omia aikojaan tornin takaosassa. Jokainen tietää mitä käy kun Venäläisen vaunun ammukset lähtee omia aikojaan karusellissä.
Ihan vain mainitakseni, niin tuo "ei muita vaurioita vaunulle", ei muuten pidä ihan paikkaansa. Nuo Blow out paneelit takaavat, että nuo palavat ruudit eivät vahingoita tankin sisällä olevia miehistön jäseniä, mutta vaunun johtajien tiedetään vahingoittuneen räjähdyksen tapahtuessa.
Toinen juttu mitä nuo eivät tee, on se, että torni ei kestä sitä, kun ontelokranaatit yms. räjähtävät palon vaikutuksesta. Tähän menee n. 10-15 minsaa, joten miehistö voi odottaa vaunun sisällä ruutipalojen tyyntymistä ja sitten lähteä lipettiin myöhemmin. Tässä on toki voinut tapahtua kehitystä ja nykyaikaisemmat räjähteet voivat toimia noissa paloissa eritavalla.
Rehellisesti sanottuna en ole sen tarkemmin perehtynyt mitä mahdollisia muita vaurioita kyseisestä tilanteesta aiheutuu. Onko jotain testidataa siitä että vaununjohtaja saattaa vahingoittua nimenomaa ammuspalosta vai onko vahingoittumisen aiheuttajana mahdollisesti ollut alkuperäinen osuma, jonka seurauksena ammusvarasto on syttynyt.
Siis. Miehistö odottaa tornissa 10-15min koska torni ei kestä sitä jos ontelot räjähtää? Nykyisten räjähteiden pitää käsittääkseni täyttää NATO:n STANAG 4439 V-luokan kriteerit. Palaessa ammus saa syttyä palamaan ja suoran ontelo-osuman jälkeenkään ammus ei saa laueta, vaan räjähtää.
Vai tarkoitatko että ontelokranaatit jäävät sinne ammustilaan "kytemään" ja 10-15min jälkeen ampuvat kuparisuihkut tornin takaseinästä ulos? Jos näin on niin kaipaisin jotain lähdettä tälle tiedolle. Mulla ei ole käsitystä miten se itse ontelopanos käyttäytyy ulkoisen kuumennuksen seurauksena.
Vähän testiä kun vaunukanuunan ammuksia poltetaan, ammutaan luodilla ja ontelolla. Valitettavasti laukakset ovat kuljetuskotelossaan joka ei ihan 1:1 vastaa sitä miten niitä vaunussa säilytetään.
http://www.dtic.mil/ndia/2007im_em/ABriefs/8Vogelsanger.pdf
Vaununjohtajilta voi palaa naama, jos sattuvat olemaan pää ulkopuolella, kun nuo räjähdysovet aktivoituvat. Ei siinä sen ihmeellisempää.
Siis miehistön on odotettava vaunun sisällä hetken, koska tornin kannella on hieman liian kuuma poistua heti. Mutta poistua pitää, ellei sitten uudemmat ammukset vain syty palamaan tulipalon vaikutuksesta. Mutta jos siis on vaara, että ammuksen räjähteet kukkuvat, niin sitä torni ei tiettävästi kestä. Eli vaunu suunniteltiin se mielessä, että ammukset voivat räjähtää tulipalon vaikutuksesta.
Se miten haloni sammuttimet tehoavat noihin tapauksiin, on sitten asia muiden lisäksi.
Jos siihen vaunuun on osunut joku joka nuo on sytyttänyt niin en jäisi odottamaan että koska seuraava osuu kohdalle. Vaan lipettiin heti kun mahdollista.
Mitään en asiasta ymmärrä, mutta jos vaunusta ei voi poistua silloin, kun on kuuma, niin tarvitseeko sieltä sitten poistua siinä vaiheessa, kun palo on sammunut ja on viileätä? Ei kai ne ontelot enää silloin räjähdä?
Mutta jos tankki on tulessa, niin kuka sitä rupeaa enää ampumaan?
Paremman puutteessa ammutaan uudestaan jos tuhoutumisesta ei ole riittävää varmuutta. En tiedä mitä Venäläisille vaunumiehille opetetaan mutta eiköhän silläkin puolella rajaa tiedetä että näyttävä tulimeri länsivaunun tornin takaosasta ei tarkoita että vaunu olisi tuhoutunut.