Panssarivaunut

Huomaako kukaan merkkejä siitä, että naapurissa oltaisiin panostettu erityisesti kattopanssarointiin? Siis tuon tornin lisäksi? Tyhjä torni kun toimii osittain kattopanssarointina.
 
Päätellen siitä, että samalle alustalle on jo jos jonkinnäköisiä viritelmiä, ei tuota torninkaan designia kannattane pitää kiveen hakattuna. Näyttäisi että venäläisillä on nyt alusta, johon voi vaikka suunnitella uuden tornin, jos nykyisessä on jokin kaksiosaisia ammuksia käyttävän karusellin tapainen perusteellinen moka.
 
Mielenkiintoinen huomio että ajajan optiset laitteet ovat luukun takana. Tarkoittanee sitä ettei ajajalla ole yhtään peileillä toteutettua prismaa vaan kaikki optinen informaatio on toteutettu digitaalisesti.

Vastaan itse itselleni: Muistan lukeneeni että valtaosa vaunusta on toteutettu "fly-by-wire" idealla. Mekaanisen ratin ja polkimien (tai mihin lie ohjausratkaisuun päätyneet) sijaan hallintalaitteiden sijoittelun muuttaminen ei ole hankalaa jos ohjauskomennot lähtevät sähköisesti. Voikin olla että esim ratti, polkimet ja vaihteenvalitsin on kiinnitetty itse istuimeen ja ajajan sulkiessa luukun ja siirtäessä istuimensa taaemmas, ajajan prismojen taakse, liikkuvat hallintalaitteet kätevästi mukana.
 
p-3000.jpg

Teksti:

The tank mounted on the Armata platform will be the main battle tank of the Russian Ground Forces boasting brand new performance characteristics and a new ammunition feed system

New ammunition feed system. Odotan mielenkiinnolla onko siellä sittenkin jotain bustle-viritystä vai vain päivitetty karuselli.
 
Siinä rupeaa tornilla olemaan kokoa jos takaosaan aiotaan varastoida 1-osaisia 152mm ammuksia. Vertailun vuoksi 120mm ja 140mm psv-ammus vierekkäin:
140mmapfsdsatacthumper1.jpg


Siinä on insinööreillä vähän miettimistä. Suorasyöttöinen automaattilataaja ja 1 osainen ammus on tietenkin paras vaihtoehto tulivoiman ja vaunun selviämiskyvyn kannalta mutta saattaa torni "hiukan" kasvaa :D

Uskon että lännessäkin siirrytään jossain vaiheessa 140mm (tai vastaava) kanuunaan automaattilataajalla. Lienee halvin ja yksinkertaisin vaihtoehto lisätä läpäisyä ellei keksitä jotain uutta ja mullistavaa.

edit: NpzK 140:
tankovye_pushki_6.jpg

automatdzielonyleo2.jpg


http://www.fprado.com/armorsite/Leo2_Files/tanks.140mm-gun.kruse.pdf



Tältä vahvasti haiskahtaa
Tuossa on vain semmoinen pikku pulma. Nimittäin se ettei venäläläiset ole kyenneet kehittämään 152 millistä vaunukanuunaa valmiiksi asti. Länsimaissakin on havaittu 152mm kanuunan kehittämisessä suuria vaikeuksia.
 
Päätellen siitä, että samalle alustalle on jo jos jonkinnäköisiä viritelmiä, ei tuota torninkaan designia kannattane pitää kiveen hakattuna. Näyttäisi että venäläisillä on nyt alusta, johon voi vaikka suunnitella uuden tornin, jos nykyisessä on jokin kaksiosaisia ammuksia käyttävän karusellin tapainen perusteellinen moka.

Tuossa on vain semmoinen pikku pulma. Nimittäin se ettei venäläläiset ole kyenneet kehittämään 152 millistä vaunukanuunaa valmiiksi asti. Länsimaissakin on havaittu 152mm kanuunan kehittämisessä suuria vaikeuksia.

Armatan kohdalla on ehdottomasti muistettava se, että kyseessä on käytännössä alusta jolle on sovitettavissa useita erilaisia ratkaisuja mbt:stä ifv:n, apc:n, bmp-t:n kautta telatykkiin etc. Ja lähtökohta on se, että alusta tullee olemaan käytössä (tarvittaessa tietenkin modifioituna) parikin vuosikymmentä (tai jopa enemmän), joten tulevaisuudessa tornien ratkaisut voivat olennaisella tapaa poiketa esim. mbt:n kohdalla nykyisestä konfiguraatiosta.

Joten tämän tähden spekulaatiot myös 152 millin vaunukanuunasta elävät voimakkaasti (ja ne ilmeisesti perustuvat todellisiin suunnitelmiin) eli kun tiedossa on se, että alusta tulee olemaan käytössä tarvittaessa vuosikymmeniä voidaan joidenkin mahdollisesti käyttöönotettavien ratkaisuiden suunnittelua jatkaa vielä vuosienkin ajan jotta saadaan aikaan toimiva kokonaisuus eli sen 152 millisen vaunukanuunan kohdalla ei ole kiirettä - on aivan sama onko sellainen mahdollisesti käytössä parin vuoden vai vasta viiden vuoden kuluttua (vai onko koskaan).

Sama pätee suunnitteilla olevaan uuteen 57 millin tykkiin, jollainen tultaisi asentamaan tulevaisuudessa Armatan ifv:n alustalle, aivan kuten Kurganetz-25 ja Boomeranginkin ifv-alustoille. Tämänkään tykin kohdalla ei haluta pitää kiirettä, joten ei tyydytty rakentamaan tykkiä vanhan perinteisen 57 millisen ympärille vaan kehitteillä on uusi tykki uusine "äly-ammuksineen" - katsotaan saavatko venäläiset toimivan 57 millisen äly-ammuksineen vai eivät.

Lueskelin gur-khan -blogista käännettyä spekulaatiota Armatan mbt:n hinnasta, arvioiden mukaan se asettuisi tällä hetkellä 400 miljoonaan ruplaan per vaunu (eli tämänhetken vaihtokurssin mukaan noin 7.7 miljoonaan taalaan).

vlad.
 
Tuossa on vain semmoinen pikku pulma. Nimittäin se ettei venäläläiset ole kyenneet kehittämään 152 millistä vaunukanuunaa valmiiksi asti. Länsimaissakin on havaittu 152mm kanuunan kehittämisessä suuria vaikeuksia.

Sehän riippuu vaaditusta tasosta. 152 millinen vaunukanuunana on ollut iivanalla käytössä vuodesta 1941 asti. Tuolla kaliiperilla ei edes tarvitse panostaa lähtönopeuteen tai läpäisyyn. 50 kiloa painava HESH tekisi varmaan selvän mistä vaunusta tahansa.
 
Armatan kohdalla on ehdottomasti muistettava se, että kyseessä on käytännössä alusta jolle on sovitettavissa useita erilaisia ratkaisuja mbt:stä ifv:n, apc:n, bmp-t:n kautta telatykkiin etc. Ja lähtökohta on se, että alusta tullee olemaan käytössä (tarvittaessa tietenkin modifioituna) parikin vuosikymmentä (tai jopa enemmän), joten tulevaisuudessa tornien ratkaisut voivat olennaisella tapaa poiketa esim. mbt:n kohdalla nykyisestä konfiguraatiosta.

Joten tämän tähden spekulaatiot myös 152 millin vaunukanuunasta elävät voimakkaasti (ja ne ilmeisesti perustuvat todellisiin suunnitelmiin) eli kun tiedossa on se, että alusta tulee olemaan käytössä tarvittaessa vuosikymmeniä voidaan joidenkin mahdollisesti käyttöönotettavien ratkaisuiden suunnittelua jatkaa vielä vuosienkin ajan jotta saadaan aikaan toimiva kokonaisuus eli sen 152 millisen vaunukanuunan kohdalla ei ole kiirettä - on aivan sama onko sellainen mahdollisesti käytössä parin vuoden vai vasta viiden vuoden kuluttua (vai onko koskaan).

Sama pätee suunnitteilla olevaan uuteen 57 millin tykkiin, jollainen tultaisi asentamaan tulevaisuudessa Armatan ifv:n alustalle, aivan kuten Kurganetz-25 ja Boomeranginkin ifv-alustoille. Tämänkään tykin kohdalla ei haluta pitää kiirettä, joten ei tyydytty rakentamaan tykkiä vanhan perinteisen 57 millisen ympärille vaan kehitteillä on uusi tykki uusine "äly-ammuksineen" - katsotaan saavatko venäläiset toimivan 57 millisen äly-ammuksineen vai eivät.

Lueskelin gur-khan -blogista käännettyä spekulaatiota Armatan mbt:n hinnasta, arvioiden mukaan se asettuisi tällä hetkellä 400 miljoonaan ruplaan per vaunu (eli tämänhetken vaihtokurssin mukaan noin 7.7 miljoonaan taalaan).

vlad.
Onhan ne siellä kehittäneet 152 millisiä vaunukanuunoita jo pitkään. ISU-152 taitaa olla ainut tuotantoon asti saapunut sovellus. Tuokin laite taisi olla herkkä jumiutumaan. Kylmänsodan aikana jatkoivat projektia, mutteivat onnistuneet kehittämään oikeasti mitään käyttökelpoista. Venäjällä toistui samat ongelmat kuin lännessäkin. Tänäpäivänä kehitetään jo plasma- ja laseraseita. Noi taitavat olla painonsa arvoisia kullassa.
Tuolta löysin tällaisen T62:sen varustettuna 152mm tornilla. Kuinka saan kuvat ja videot näkyviin? http://i.imgur.com/m25AUKU.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sehän riippuu vaaditusta tasosta. 152 millinen vaunukanuunana on ollut iivanalla käytössä vuodesta 1941 asti. Tuolla kaliiperilla ei edes tarvitse panostaa lähtönopeuteen tai läpäisyyn. 50 kiloa painava HESH tekisi varmaan selvän mistä vaunusta tahansa.

HESHin tehokkuus romahtaa kun vastassa on kerrospanssaria yhtenäisen sijaan. Jos nyt joku haluaa ampua modernia tst-psv:tä HESHillä niin todettakoot että Brittien 165mm kanuunaan löytyy 29kg HESH.

Enkä tiedä miten iso painoarvo tuolle 152mm kanuuna-arvailulle voidaan antaa. Onko se oikeasti lähtöisin jostain edes puoliksi uskottavasta lähteestä vai onko vain vedetty johtopäätöksiä että 152mm kanuuna on kehitteillä koska siitä puhuttiin BlackEaglen ja T-95:n yhteydessä...
 
HESHin tehokkuus romahtaa kun vastassa on kerrospanssaria yhtenäisen sijaan. Jos nyt joku haluaa ampua modernia tst-psv:tä HESHillä niin todettakoot että Brittien 165mm kanuunaan löytyy 29kg HESH.

Enkä tiedä miten iso painoarvo tuolle 152mm kanuuna-arvailulle voidaan antaa. Onko se oikeasti lähtöisin jostain edes puoliksi uskottavasta lähteestä vai onko vain vedetty johtopäätöksiä että 152mm kanuuna on kehitteillä koska siitä puhuttiin BlackEaglen ja T-95:n yhteydessä...
Netistä bongasin kerran artikkelin, jossa kerrottiin brittien 152 millisen panssarikanuunan kehitysvaikeuksista. Hiivatti kun nyt sen olen hukannut.
 
HESHin tehokkuus romahtaa kun vastassa on kerrospanssaria yhtenäisen sijaan. Jos nyt joku haluaa ampua modernia tst-psv:tä HESHillä niin todettakoot että Brittien 165mm kanuunaan löytyy 29kg HESH.

Enkä tiedä miten iso painoarvo tuolle 152mm kanuuna-arvailulle voidaan antaa. Onko se oikeasti lähtöisin jostain edes puoliksi uskottavasta lähteestä vai onko vain vedetty johtopäätöksiä että 152mm kanuuna on kehitteillä koska siitä puhuttiin BlackEaglen ja T-95:n yhteydessä...

Pienemmän HESH paukun osalta kerrospanssari tietenkin toimii. Tuon 29 kiloisen osalta jo vähän epäilyttää. Sen ongelma ei välttämättä ole laakin pienuus, vaan alhainen lähtönopeus saattaa ehkäistä käytön varsinaisena panssarivaunun ammuksena. Nopeasti en saanut googletettua roskapöntön lähtönopeutta, mutta käsittääkseni se ei ole häävi. Kaaritulta käytännössä jo kilometrin päähän. Hankala osua sillä tavalla mihinkään liikkuvaan maaliin.

Kuuden tuuman murkulaan saa sullottua 20-40 kiloa räjähdysainetta, jos kuori on ohut ja sirpalevaikutusta ei haeta. Lähtönopeudesta pitää tietenkin tinkiä nuoliin verrattuna. Osuessaan vaurioittanee vaunua kuuden tuuman sirpalekranaattia enemmän ja se jo käsittääkseni poistaa vaunun pelistä suoralla osumalla.
 
Pienemmän HESH paukun osalta kerrospanssari tietenkin toimii. Tuon 29 kiloisen osalta jo vähän epäilyttää. Sen ongelma ei välttämättä ole laakin pienuus, vaan alhainen lähtönopeus saattaa ehkäistä käytön varsinaisena panssarivaunun ammuksena. Nopeasti en saanut googletettua roskapöntön lähtönopeutta, mutta käsittääkseni se ei ole häävi. Kaaritulta käytännössä jo kilometrin päähän. Hankala osua sillä tavalla mihinkään liikkuvaan maaliin.

Kuuden tuuman murkulaan saa sullottua 20-40 kiloa räjähdysainetta, jos kuori on ohut ja sirpalevaikutusta ei haeta. Lähtönopeudesta pitää tietenkin tinkiä nuoliin verrattuna. Osuessaan vaurioittanee vaunua kuuden tuuman sirpalekranaattia enemmän ja se jo käsittääkseni poistaa vaunun pelistä suoralla osumalla.


Ottaen huomioon, että HESH ammus vaatii tietyn osumanopeuden, niin ei siltä voi paljoa odottaa PST-ammuksena. Erillaisten pesäkkeiden tuhoamiseen se kyllä kelpaa.
 
Pienemmän HESH paukun osalta kerrospanssari tietenkin toimii. Tuon 29 kiloisen osalta jo vähän epäilyttää.

Ei isommasta paukusta tietenkään haittaa ole mutta "maalissa" se reagoi silti samalla tavalla. Energia purkautuu ennemmin sivuille kun nykyvaunuissa tuppaa olemaan pehmeää kumimaista seosta ja ilmarakoja raskaampien kerrosten välissä.

en ongelma ei välttämättä ole laakin pienuus, vaan alhainen lähtönopeus saattaa ehkäistä käytön varsinaisena panssarivaunun ammuksena. Nopeasti en saanut googletettua roskapöntön lähtönopeutta, mutta käsittääkseni se ei ole häävi. Kaaritulta käytännössä jo kilometrin päähän. Hankala osua sillä tavalla mihinkään liikkuvaan maaliin.

Wiki antaa L31 HESHin lähtönopeudeksi 670m/s

http://en.wikipedia.org/wiki/L30
 
Ottaen huomioon, että HESH ammus vaatii tietyn osumanopeuden, niin ei siltä voi paljoa odottaa PST-ammuksena. Erillaisten pesäkkeiden tuhoamiseen se kyllä kelpaa.

Teräksen läpäisevää iskuaaltoa ajatellen oikea nopeus ja siitä seuraava murkulan liiskaantuminen ovat tietysti tärkeitä asioita, mutta olettaisin pelkän räjähdysvoiman tekevän selvän vaunusta. Panssarivaunun kranuissa voinee kustannusten puolesta käyttää tenttua tehokkaampaa räjähdettä ja painoa räjähteellä olisi kuuden tuuman murkulassa tuo +20 kiloa. Ei varmaankaan kovin merkittävää missä kohtaa räjähtää, kunhan räjähtää suunnilleen vaunussa kiinni. Tornista ei ehkä irtoa sirpaleita sisäpinnasta, mutta todennäköisesti koko torni on irti vaunusta.
 
Ei isommasta paukusta tietenkään haittaa ole mutta "maalissa" se reagoi silti samalla tavalla. Energia purkautuu ennemmin sivuille kun nykyvaunuissa tuppaa olemaan pehmeää kumimaista seosta ja ilmarakoja raskaampien kerrosten välissä.



Wiki antaa L31 HESHin lähtönopeudeksi 670m/s

http://en.wikipedia.org/wiki/L30

Eri kaliiperi. Challengerin ampuma HESH on varsin vaatimaton räjähteen puolesta. Silti alhainen lähtönopeus. 152 millin kaliiperi kenttätykkiin pohjaavana olisi lähtönopeudeltaan samaa tasoa tai parempi, mutta murkula olisi 2-3 kertaa painavampi.

Suuremman räjähteen tapauksessa ei enää keskustella suorasta panssarin läpäisevästä vaikutuksesta, vaan olennaiseksi tulee räjähdyksen voima ja sen tuottama paine per pinta-ala. Räjähdyksen seurauksena laitteet irtoavat, levyt vääntyvät ja saumat murtuvat. Sama homma kuin lentopommien ja IED:n kanssa.

En tosin usko venäläisten menevän kauhean suuriin kaliipereihin. Niihin liittyy paljon haittoja.
 
Back
Top