Pitää huolehtia koulutuksesta, jos haluaa tietotaidon pysyvän. Jos pilliin pitää viheltää, siinä on äkkiä rivissä parisataatuhatta pikkuisen pihalla olevaa poikaa. En kuitenkaan luopuisi yhdestäkään.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Pitää huolehtia koulutuksesta, jos haluaa tietotaidon pysyvän. Jos pilliin pitää viheltää, siinä on äkkiä rivissä parisataatuhatta pikkuisen pihalla olevaa poikaa. En kuitenkaan luopuisi yhdestäkään.
Huomautan tässä vaiheessa että keskustelu lähti liikkeelle siitä uutisesta että meillä koulutetaan jälleen eriilisiä Psv-komppaniota = oletus että niitä riittää myös muiden joukkojen tueksi kuin nykyisille ps-joukoille....
Se onko näin, on oma lukunsa, mutta jos oletetaan että on, niin puolustustaistelu nousee huomattavasti vahvemmin esiin koska toimiminen kovin liikkuvasti/höykkäävästi ei kauhean hyvin onnistu jos jalkaosia kärrätään sontakärryillä tst-vaunujen menossa mukana (näin keskivahvasti karrikoiden)
Suomeksi sanottuna, tässä väännettiin enemmäkin erillisten PSV-komp. taktiikasta kuin normaaleiden mekanisoitujen joukkojen.
Oma veikkaus tosin on, että erillisillä Psv-komppaniolla vahvennetaan suurella tod.näk. / tilanteen mukaan moot.tst-osastoja ja/tai Porin Jpr05:sta, jolloin joukkojen tst-tapa repertuaari pysyy mahdollisemman laajana, eikä tosiaan rajoitu pelkkään puolustamiseen. Toinen vaihtoehto on reservi josta tuollainen pumppu voidaan heittää uhkaavalle suunnalle vahventamaan myös ihan perinteisen jv-joukon puolustusta. Toimitaanko maahan kaivetuista asemista...? Mahdollista, mutta ei tod.näk. kovin yleistä (puhumattakaan että se olisi joku koko valtakunnan kiveen hakattu ylipäälikön päiväkäsky
)
Bemarimies
Kersantti
Auts. Ikävästi sanottu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaununjohtaja johtaa vain vaunua... isommat kuviot kuuluu muille. Aukissa ei toisaalta kyllä edes yritetty (ainakaan 90-luvun lopulla) opettaa mekanisoidunyhtymän käyttöä/taktiikoita. Rukisssa varmaan oli eri meininki... toisaalta koksut oli taas ihan pihalla, kun ne Rukista päästyään joutuivat johtamaan vaunua/vaunujoukkuetta, kun niillä ei ollut sitä kuukausien kokemusta vaunujen kanssa temuamisesta.
Bemarimies
Kersantti
Pakko myöntää, että strategisessa mielessä olen ollut väärässä (niin vaikeaa kuin se onkin
). On totta, että vaunujen liiallinen hajauttaminen, johtaa siihen, että menentetään kyky tehokkaisiin vastahyökkäyksiin. Liekö syynä tuo PsTied tausta, joka on kuitenkin melko erikoinen tapa käyttää vaunuasetta.Tämä keskustelu alkoi erillisistä psv-komppanjoista: En edelleenkään näe syytä miksei niitä voitaisi käyttää puolustuslinjan vahventamiseen painopistealueella. Se mitä olen aiemmin keskustelussa maininnut tuliasematoiminnasta, ilmauhasta, naamioinnista jne. perustuu omaan vaunukokemukseen ja tiedän etten ole kovin pahasti niissä väärässä.
Niin kannattaako osallistua taktiikasta, operaatiotaidosta ja käyttöperiaatteista yhtymätasalla jos tunnistaa oman osaamisensa rajautuneisuuden. Ryhmä- ja joukkuetasa on hiukan eri asia kun joukkoyksikkö tai yhtymä. "Stay it of the kitchen if can't handle the heat". Edelleen aika harvalla ressulla on mitään relevanttia tuotavaa mihinkään yli joukkueen kokoisen osaston toimintaa koskevaan keskusteluun. vielä vähemmän mekanisoitujenjoukkojen kun muiden osalta.
Viimeksi muokattu:
Viittaamatta edellä käytyyn keskusteluun...ei ole mitään järkeä pitää rivissä käyttökelvottomia joukkoja; siksi vahvuus on 230k miestä eikä 550k miestä. Tietotaidon ylläpito on kriittistä ja siksi olemassa oleva melkein 10v:n KH-velka on niin huolestuttavaa.
Juuri näin.Pakko myöntää, että strategisessa mielessä olen ollut väärässä (niin vaikeaa kuin se onkin
Oli erillinen yksikkö tai ei taistelupanssarivaunuja tulee käyttää osana mekanisoitua joukkoa ja käyttää näin mekanisoituja joukkoja kootusti. Aina. En edes aloita huollosta, mek joukko tarvitsemasta pioneerituesta, ja muista"pikku" jutuista.
Voihan ne paremmin tietävät aina korjata, jos on aihetta. Niinhän nytkin tapahtui. CV varsinkin on kärsivällisesti jaksanut opastaa vähemmän tietäviä.
Tämähän on se kriittinen asia.
Panssarivaunuja tulee käyttää miltei aina keskitetysti, tämä läksy opittiin jo 1940, jolloin brittien ja ranskalaisten hajautettu panssaritaktiikka/doktriini (jopa paremmista vaunuista huolimatta) aiheutti häviämisen saksalaisille. Jälkimmäiset kun käyttivät vaunuja keskitetysti divisioonan ja armeijakunnan kokoisina joukkoina. Britit ja ranskalaiset hajauttivat useimmat vaunut tukemaan jalkaväkeä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Siinä ei hyvä heilunut kun vastustajalla on hurja ylivoima keskittämisen ansiosta ratkaisevassa kohdassa.
Panssarivaunujen tehtävänä on olla yksi tärkeimmistä taisteluja ratkaisevista aselajeista, ei niitä tuhlata sinne ja tänne.
Kannattaa jos kiinnostaa.
Sitten kannattaa varautua että tulee palautetta.
Toki. Palaute on aina hyvästä.
Olisi meillä tästä omakin esimerkki, mutta siitä huolimatta vedetään aina esiin Ranska v 1940. Tarkoitan 1944, kun Kuuterselässä Sturmit syötettiin taisteluun tipoittain ja jälleen Tali-Ihantalassa jaettiin käytettävissä
olevaa panssarivoimaa sinne ja tänne. Pekka Kantakoski kirjoitti tästä kirjassaan Punaiset Panssarit ja sen jälkeen hän on ollut muiden panssarihistorioitsijoiden dissaama.
Totta.
Vedin esiin Ranskan sen takia, että 1940 asia havaittiin ensimmäisen kerran todella selvästi. Suomalaisten olisi jo 1944 pitänyt tietää asiat paremmin.
Jep. Yksi vaikeimpia asioita maailmassa on kuitenkin palautteen / kritiikin antaminen rakentavassa hengessä. Mitä suurempi on informaatio-asymmetria ja osaamistasoero, sitä kärsivällisempi tulisi olla.
Onko tämä nyt joku henk koht palaute sinulta moderoolissa vai lämpimikseenkö kertoilet?
Tuli mieleen, että oikeastaan ainoa mieleentuleva skenaario, jossa panssarivaunuja käytettiin/käytetään "tipoittain" on asutukskeskustaistelu. Olosuhteiden pakosta. Tämä ei tarkoita, etteikö suuriakin määriä panssarivaunuja olisi käytetty, mutta se koheesio on hieman erilainen tuollaisessa toiminnassa.
Esimerkkinä, että jalkaväkeä tukee esim PsvJ per katu ja sellaista.
Esimerkkinä, että jalkaväkeä tukee esim PsvJ per katu ja sellaista.
John Hilly
Respected Leader
Tällaista hyödyllistä asiaa komentajan kirjoittamana:
JOUKKOTUOTANNON VAATIMUKSET PANSSARIPRIKAATISSA
"Panssariprikaatin joukkotuotanto ei kokenut mullistuksia uudistuksen myötä. Noin 60% joukkotuotannosta on panssari-
joukkoja ja 25% ilmatorjuntajoukkoja. Loput ovat sotilassoittajia, elektronisen sodan käynnin ja johtamisjärjestelmien osaajia
sekä logistiikan ammattilaisia.
Panssariprikaatissa koulutuksen johtoajatus on, että kouluttaja hallitsee asiat ennen kuin alkaa kouluttamaan. Tämä on muut-
tuvassa koulutusympäristössä kasvava haaste, kun esimerkiksi koulutettava kalusto vaihtelee saapumiserien välillä.
Toinen johtava ajatus on se, että koulutuksessa huomioidaan keskeiset taktiset periaatteet, jotka panssariprikaatissa ovat:
1. yllätys,
2. nopeus,
3. joustavuus,
4. voiman suuntaaminen vastustajan haavoittuviin kohtiin.
Korostamme harjoituksissa ”taistelua panssarijoukkojen” tapaan edullisissa maastoissa ja edullisissa tilanteissa. Taisteluja
metsissä on vähennetty ja toimintaa panssareille edullisilla alueilla on lisätty. Toki metsässäkin pitää osata taistella, mutta panssarijoukkoja kannattaa käyttää niille edullisissa maastoissa sekä tilanteissa - mikäli pyrimme voittoon.
Parolannummella kehittyneet harjoitusalueet luovat edellytykset hyökkäyksiin ”myös uusista suunnista”.
Harjoitustilanteita kehitetään jatkuvasti, jotta vältetään vääränlainen rutinoituminen. Harjoituksissa keskitytään
yhteistoimintaan sekä taistelutekniikkaan - periaatteella vaihe 1, vaihe 2, vaihe 3... Harjoitustilanteet rakennetaan siten, että perus-
kuviot harjoitellaan rauhassa.
Mekanisoitujen joukkojen pääharjoituksissa Niinisalossa pyritään eroon pattitilanteisiin päättyvistä kohtaamistaisteluista,
joissa kumpikin osapuoli kärsii suuria tappioita. Tähän pyritään korostamalla joukkojen liikkuvuutta, taktista yllätystä ja me-
nestyksen hyväksikäyttöä. Harjoitukset on suunniteltava siten, että edellä mainittujen taktisten periaatteiden noudattaminen on
mahdollista. Tämä on muuten helpommin sanottu kuin tehty!
ISKE JA MURRA!
Kirjoittaja on eversti Pekka Järvi, joka on toiminut Panssariprikaatin komentajana 1.1.2014 alkaen.
Kenraalimajuri Lagus:
”Panssarijoukkoja ei koskaan tule käyttää vain siitä syystä, että ne ovat olemassa, mutta sen jäl-
keen kun käytöstä on päätetty, ne on suunnattava taisteluun keskitetysti, häikäilemättömästi ja tar-
mokkaasti. Se mitä tehdään, on tehtävä kaikin voimin.”
Jalkaväen vuosikirja 2015-2016
http://www.jalkavakimuseo.fi/index.php/fi/ct-menu-item-3/ct-menu-item-5/33-jalkavaen-vuosikirjat
JOUKKOTUOTANNON VAATIMUKSET PANSSARIPRIKAATISSA
"Panssariprikaatin joukkotuotanto ei kokenut mullistuksia uudistuksen myötä. Noin 60% joukkotuotannosta on panssari-
joukkoja ja 25% ilmatorjuntajoukkoja. Loput ovat sotilassoittajia, elektronisen sodan käynnin ja johtamisjärjestelmien osaajia
sekä logistiikan ammattilaisia.
Panssariprikaatissa koulutuksen johtoajatus on, että kouluttaja hallitsee asiat ennen kuin alkaa kouluttamaan. Tämä on muut-
tuvassa koulutusympäristössä kasvava haaste, kun esimerkiksi koulutettava kalusto vaihtelee saapumiserien välillä.
Toinen johtava ajatus on se, että koulutuksessa huomioidaan keskeiset taktiset periaatteet, jotka panssariprikaatissa ovat:
1. yllätys,
2. nopeus,
3. joustavuus,
4. voiman suuntaaminen vastustajan haavoittuviin kohtiin.
Korostamme harjoituksissa ”taistelua panssarijoukkojen” tapaan edullisissa maastoissa ja edullisissa tilanteissa. Taisteluja
metsissä on vähennetty ja toimintaa panssareille edullisilla alueilla on lisätty. Toki metsässäkin pitää osata taistella, mutta panssarijoukkoja kannattaa käyttää niille edullisissa maastoissa sekä tilanteissa - mikäli pyrimme voittoon.
Parolannummella kehittyneet harjoitusalueet luovat edellytykset hyökkäyksiin ”myös uusista suunnista”.
Harjoitustilanteita kehitetään jatkuvasti, jotta vältetään vääränlainen rutinoituminen. Harjoituksissa keskitytään
yhteistoimintaan sekä taistelutekniikkaan - periaatteella vaihe 1, vaihe 2, vaihe 3... Harjoitustilanteet rakennetaan siten, että perus-
kuviot harjoitellaan rauhassa.
Mekanisoitujen joukkojen pääharjoituksissa Niinisalossa pyritään eroon pattitilanteisiin päättyvistä kohtaamistaisteluista,
joissa kumpikin osapuoli kärsii suuria tappioita. Tähän pyritään korostamalla joukkojen liikkuvuutta, taktista yllätystä ja me-
nestyksen hyväksikäyttöä. Harjoitukset on suunniteltava siten, että edellä mainittujen taktisten periaatteiden noudattaminen on
mahdollista. Tämä on muuten helpommin sanottu kuin tehty!
ISKE JA MURRA!
Kirjoittaja on eversti Pekka Järvi, joka on toiminut Panssariprikaatin komentajana 1.1.2014 alkaen.
Kenraalimajuri Lagus:
”Panssarijoukkoja ei koskaan tule käyttää vain siitä syystä, että ne ovat olemassa, mutta sen jäl-
keen kun käytöstä on päätetty, ne on suunnattava taisteluun keskitetysti, häikäilemättömästi ja tar-
mokkaasti. Se mitä tehdään, on tehtävä kaikin voimin.”
Jalkaväen vuosikirja 2015-2016
http://www.jalkavakimuseo.fi/index.php/fi/ct-menu-item-3/ct-menu-item-5/33-jalkavaen-vuosikirjat
En välttämättä erityisesti moderoolissa, mutta ehkä tuon viimeisen lauseen olisi voinut jättää pois...?
Toivottavasti onnistuin itse kohtuullisesti?
No hard feelings.
Ymmärrän hyvin CV9030FIN:n turhautumisen joskus, mutta toisaalta asiat voisi joskus ottaa kevyemminkin. 
Normaalin reserviläisen katsantokanta on ryhmä/joukkue/komppaniatasalla (taistelutekniikka) ja kantahenkilökunnalla pataljoonatasalta ylöspäin. Itse olin jo reserviläisenä aikoinaan sijoitettuna prikaatin esikuntaan kertausharjoituksessa (viestiupseeri) ja sitten kantahenkilökuntaan kuuluvana hieman vielä ylemmäs. Se antaa tiettyä perspektiiviä asiaan, kun seuraa (vaikka sivulta), miten erilaista on taistelutekniikka, taktiikka ja operatiiviset asiat.
Nykyisinhän organisaatio on erilainen, mutta periaate sama.
Normaalin reserviläisen katsantokanta on ryhmä/joukkue/komppaniatasalla (taistelutekniikka) ja kantahenkilökunnalla pataljoonatasalta ylöspäin. Itse olin jo reserviläisenä aikoinaan sijoitettuna prikaatin esikuntaan kertausharjoituksessa (viestiupseeri) ja sitten kantahenkilökuntaan kuuluvana hieman vielä ylemmäs. Se antaa tiettyä perspektiiviä asiaan, kun seuraa (vaikka sivulta), miten erilaista on taistelutekniikka, taktiikka ja operatiiviset asiat.
Nykyisinhän organisaatio on erilainen, mutta periaate sama.