Panssarivaunut

Jos männä aikoina vahvuuksissa olleita Erillisiä Panssarivaunupataljoonia käytettiin JPR(XA) vahvistamiseen Kaakkois-Suomessa, niin eikös tämä ole samanlainen juttu? Eihän moottoroiduillakaan taisteluosastoilla ole suora-ammuntatulivoimaa, niillä sitä löytyy jopa heikommin kuin Porin Jääkäriprikaatilla.

Niin no, kai se on mahdollista. Ajattelemme kenties tätä asiaa vähän eri perspektiiveistä.

Paljon riippuu varmasti Porin Jääkäriprikaatin suunnitelluista tehtävistä. Ne lienevät punaleimaista kamaa, mutta onko sanottua, että prikaatia aiotaan käyttää nimenomaan Kaakkois-Suomessa? Pahimmassa mahdollisessa panssarijyrä-skenaariossa näin varmaan tehtäisiin.

Sen sijaan optimitilanteessa meillä on käytettävissä huomattavasti taaempanakin reservijoukkoja maahanlaskun/maihinnousun varalta. Manner-Suomeen kohdistuvan suuremman luokan maihinnousun uhka on nykyisellään melko pieni, mutta maahanlaskuoperaatiot ovat täysin mahdollisia. Jos Porin prikaatilla on, ainakin konfliktin alkuvaiheissa, tämäntyyppinen tehtävä, niin kuinka paljon erillisistä psv-komppanioista on silloin hyötyä?

Varmasti vaunuista on hyötyä tuollaisessakin tehtävässä, jos esimerkiksi lentokenttä pitää vallata takaisin. Suurilla aukeilla Leopardin tulivoima pääsee oikeuksiinsa. Vaan olisiko vaunuille kipeämpää tarvetta rintamalla? Minä uskon näin.
 
Jos PORJPR tarvitsee vahvennusta niin todennäköisin ehdokas on varmaan MEKTSTOS jolloin saadaan paikalle toimiva kokonaisuus tukiosineen ja huoltoineen kaikkineen. Parannettu versio vanhasta mallista eli erllisestä psv-pataljoonasta siis. MOOTTSTOS taas suorastaan huutaa psv-komppaniaa kokoonpanon jatkoksi. Antaisi kohtaamistilanteisiin ihan eri tavalla jerkkua kuin Ällitällin kattoluukussa seisova sinkomies Apilaksineen.

Missä teille on näin koulutettu, minä vuonna ja kenen toimesta? :confused:
 
Missä teille on näin koulutettu, minä vuonna ja kenen toimesta? :confused:
Kuuluu Moottoroidun Taisteluosaston panssarijääkärikomppanian toimintaan olennaisena osana, tätä on esitelty pariin otteeseen PS-lehdessä. Totta tosiaan, ällin kattoluukulla on RSKES-mies koko ajan valmiudessa sinko ampumavalmiina. Ja tätä on siis olettaen opettu Hämeen Panssaripataljoonassa vuosina 2013-2016, jolloin Moottoroidut taisteluosastot ovat olleet joukkotuotannossa.
 
Viimeksi muokattu:
Missä teille on näin koulutettu, minä vuonna ja kenen toimesta? :confused:

Katso uusin panssarilehti

Edut

Tai en olekaan ihan varma oliko se uusin. Joku tuore numero kuitenkin jonka kirjastossa luin.

Yksi Apilas siis jatkuvasti kattoluukussa ampumavalmiina ja miehistötilassa ukot valmiina ojentamaan ampujalle lisää sinkoja jos vaikka ensimmäinen ei tuokaan toivottua tulosta.
 
Viimeksi muokattu:
Niin no, kai se on mahdollista. Ajattelemme kenties tätä asiaa vähän eri perspektiiveistä.

Paljon riippuu varmasti Porin Jääkäriprikaatin suunnitelluista tehtävistä. Ne lienevät punaleimaista kamaa, mutta onko sanottua, että prikaatia aiotaan käyttää nimenomaan Kaakkois-Suomessa? Pahimmassa mahdollisessa panssarijyrä-skenaariossa näin varmaan tehtäisiin.

Sen sijaan optimitilanteessa meillä on käytettävissä huomattavasti taaempanakin reservijoukkoja maahanlaskun/maihinnousun varalta. Manner-Suomeen kohdistuvan suuremman luokan maihinnousun uhka on nykyisellään melko pieni, mutta maahanlaskuoperaatiot ovat täysin mahdollisia. Jos Porin prikaatilla on, ainakin konfliktin alkuvaiheissa, tämäntyyppinen tehtävä, niin kuinka paljon erillisistä psv-komppanioista on silloin hyötyä?

Varmasti vaunuista on hyötyä tuollaisessakin tehtävässä, jos esimerkiksi lentokenttä pitää vallata takaisin. Suurilla aukeilla Leopardin tulivoima pääsee oikeuksiinsa. Vaan olisiko vaunuille kipeämpää tarvetta rintamalla? Minä uskon näin.

Se nyt on selvä että vaikka k.o. joukkotyypin tehtävä onkin etelän valmiusprikaatien tukeminen niin kahdesta tarjolla olevasta on KARJPR se todennäköisempi avitettava. Ps-joukkojen koottu käyttö on kuitenkin edelleen kunniassaan.
 
@PJ85 @Rannari

Rahoituksen tason heiketessä seuraava askel MT-LB-teknikaalista on sitten varmaan Hilux-teknikaali, kun tela-alustan huoltokulut nousevat liian korkeiksi. Ei sillä, hyvähän se on harjoitella improvisoituja virityksiä, kun ~80 prosentille joukoista alla oleva on todellisuutta jo nykyisellään. :(

18nbf2i7a8214jpg.jpg
 
@PJ85 @Rannari

Rahoituksen tason heiketessä seuraava askel MT-LB-teknikaalista on sitten varmaan Hilux-teknikaali, kun tela-alustan huoltokulut nousevat liian korkeiksi. Ei sillä, hyvähän se on harjoitella improvisoituja virityksiä, kun ~80 prosentille joukoista alla oleva on todellisuutta jo nykyisellään. :(

18nbf2i7a8214jpg.jpg

Ei kannata tukehtua toimintamalliin kuin se olisi kaikkien mekanisoitujen joukkojen uusi päämenetelmä. Näkisin tuon ratkaisun enemmänkin niin että MOOTTSTOS ei erityisesti hakeudu tilanteisiin jossa paras ratkaisu on Apilaksen vaistolaukaus tst-panssarin keulaan. Silti kaikkeen on hyvä varautua koska etenkin rynnäkkö/tiedusteluvaunuun törmääminen on aina mahdollista kun liikkeellä ollaan. Nyt on onneksi tarjolla erinomainen ratkaisu kun saattaa tulla mahdollisuus liittää kumpaankin taisteluosastoon Leo-2A4-komppania. Näkisin tuon ehdottomasti ensisijaisena käyttökohteena jos ylimääräisiä psv-komppanioita jää nurkkiin pyörimään.
 
Mulla on jotenkin sellainen tuntuma, ettei MOOTTSTOS välttämättä ole kovinkaan pitkäaikainen? Voin toki olla ihan väärässäkin. Esim. pioneerivaunut happanevat, niin hommataanko niiden tilalle Leo2 alustaista vai ei?

Edit. Ja tosiaan jos Moottoroidun PSJK kiinnostaa, on sitä käsitelty lehdissä 3/2014 ja 4/2015.
 
Mulla on jotenkin sellainen tuntuma, ettei MOOTTSTOS välttämättä ole kovinkaan pitkäaikainen? Voin toki olla ihan väärässäkin. Esim. pioneerivaunut happanevat, niin hommataanko niiden tilalle Leo2 alustaista vai ei?

Aika rajuja investointja tarvitaan jos meinataan hommata raivaus -ja siltapamssarit sekä hinurit vielä päälle. Epäilen ettei noille pumpuille löydy tarvittavaa rahapottia joka olisi suuruusluokkaa 100 miljoonaa euroa. Hyvä jos MEKTSTOS:t saadaan päivitettyä. Ehkä viisvitoset jaksavat sinne hetken matkaa 20-luvulle ja se on sitten siinä. MT-LB-kalustolle löytynee sen jälkeenkin käyttöä ja loput vehkeet joutavat Stenalle.
 
Ollos huoleton, veli Talvela! Virolaisilla on vielä hetken aikaa kädet täynnä, kun heillä on panssarihaupitsi-hankinnat ja CV-toimitukset kesken. Tuskinpa siellä on miehiä, tilaa tai rahaa uudelle kalustolle kovin pian.

Viro shoppailee vaunuja, lukee ihan heidän papereissaan.
 
Viro shoppailee vaunuja, lukee ihan heidän papereissaan.

Varmasti shoppailee, mutta ennen 20-lukua? CV9035-toimituksetkin päättyvät muistaakseni vasta 2018, ja sitten on vielä ne Norjasta ostetut CV90-rungot sekä telatykkihankinta, joka on käsittääkseni varsin korkea prioriteetti.

Vaikka Suomen vaunuja (parempikuntoisia) voidaan pitää rivissä ehkä 2020-luvun puoliväliin, niin eivät kai virolaiset halua itselleen vaunuja, jotka vanhenevat käsiin muutamassa vuodessa käyttöönotosta? Eli ne jouduttaisiin peruskorjaamaan ja päivittämään heti alkuun, ja eiköhän saksalaisilta itseltäänkin liikene jotakin 2A4-raatoja, jos luvassa on modernisointitilaus saksalaisyrityksille.

@PJ85

In addition to the above, the development plan also sets out the need for heavy armoured manoeuvre capability – tanks – and medium-range air-defence capability. Due to resource limitations, it will be possible to start developing these capabilities by 2022, but not complete the development in full by that year. The decision with regard to exactly when the tank battalion and medium-range air-defence battalion will be ultimately developed will be made during the time of the preparation of the next national defence development plan in 2016.

http://www.kaitseministeerium.ee/riigikaitse2022/riigikaitse-arengukava/index-en.html
 
Varmasti shoppailee, mutta ennen 20-lukua? CV9035-toimituksetkin päättyvät muistaakseni vasta 2018, ja sitten on vielä ne Norjasta ostetut CV90-rungot sekä telatykkihankinta, joka on käsittääkseni varsin korkea prioriteetti.

Vaikka Suomen vaunuja (parempikuntoisia) voidaan pitää rivissä ehkä 2020-luvun puoliväliin, niin eivät kai virolaiset halua itselleen vaunuja, jotka vanhenevat käsiin muutamassa vuodessa käyttöönotosta? Eli ne jouduttaisiin peruskorjaamaan ja päivittämään heti alkuun, ja eiköhän saksalaisilta itseltäänkin liikene jotakin 2A4-raatoja, jos luvassa on modernisointitilaus saksalaisyrityksille.

@PJ85



http://www.kaitseministeerium.ee/riigikaitse2022/riigikaitse-arengukava/index-en.html

Totta mutta spekuloinkin sillä että saattavat kokea tarvetta saada jotain jo pian tilanteen kiristyessä ja Suomea voitaisiin hyvinkin kehottaa antamaan omistaan.
 
Totta mutta spekuloinkin sillä että saattavat kokea tarvetta saada jotain jo pian tilanteen kiristyessä ja Suomea voitaisiin hyvinkin kehottaa antamaan omistaan.

Kyllä, mutta vaunuista ei ole mitään hyötyä, jos niille ei ole osaavia käyttäjiä ja paikallisissa oloissa toimivaa taktiikka. Tilanne nyt vain on se, että virolaisilla on kädet täynnä jo nykyisten projektien kanssa useita vuosia. Myös Viron kokemukset moderneista taistelupanssarivaunuista rajoittuvat muutamaan Yhdysvaltain mukanaan tuomaan Abramsiin. Ihan äkkiä ei polkaista esiin upseereita, jotka osaisivat johtaa ja käyttää panssariyksiköitä tehokkaasti. Sitten pitäisi vielä kouluttaa miehistöt vaunuille ja opettaa mekaanikot huoltamaan niitä, mikä vie parhaimmillaankin muutaman vuoden.

En pysty näkemään Viroa aktiivisena uhkana Suomen vanhoille Leopardeille, ellei siellä sitten aloiteta sota-ajan varustelua. Toistaiseksi tällaista liikettä ei ole tapahtunut, huolimatta Viron suhteellisen näkyvistä hankinnoista.
 
Kyllä, mutta vaunuista ei ole mitään hyötyä, jos niille ei ole osaavia käyttäjiä ja paikallisissa oloissa toimivaa taktiikka. Tilanne nyt vain on se, että virolaisilla on kädet täynnä jo nykyisten projektien kanssa useita vuosia. Myös Viron kokemukset moderneista taistelupanssarivaunuista rajoittuvat muutamaan Yhdysvaltain mukanaan tuomaan Abramsiin. Ihan äkkiä ei polkaista esiin upseereita, jotka osaisivat johtaa ja käyttää panssariyksiköitä tehokkaasti. Sitten pitäisi vielä kouluttaa miehistöt vaunuille ja opettaa mekaanikot huoltamaan niitä, mikä vie parhaimmillaankin muutaman vuoden.

En pysty näkemään Viroa aktiivisena uhkana Suomen vanhoille Leopardeille, ellei siellä sitten aloiteta sota-ajan varustelua. Toistaiseksi tällaista liikettä ei ole tapahtunut, huolimatta Viron suhteellisen näkyvistä hankinnoista.



Viro vahvisti CV90 kaupan 2014 joulukuussa, 2015 helmikuussa olivat Suomessa.

Hieno asia että luottavat suomalaisiin koulutuksessa, paras olisikin kopioida toiminta sellaisenaan ja kouluttaa henkilökunta Suomessa täysimittaisesti.
Tämä ratkaisu nopeuttaisi toimintakyvyn saavuttamista, lisäisi molempien maiden turvallisuutta sekä helpottaisi yhteistoimintaa.
Virolle pitäisi löytää jostain halvalla vaunuja, Saksa saisi sen tehdä etulinjan maalle.

Panssarivaunut tutuiksi virolaisille
Pauli Loukola | Julkaistu 19.3.2015 | Muokattu 19.3.2015



Viron asevoimien henkilöstöä koulutetaan Panssariprikaatissa sijaitsevassa, Maasotakouluun kuuluvassa Panssarikoulussa CV9030- kalusto -ja käyttäjäkurssilla. Helmikuun puolessavälissä alkanut kurssi kestää 22. toukokuuta asti. Kurssille osallistuu yhdeksän Viron asevoimien sotilasta. Viro vastaa koulutuksen kustannuksista.

Päätavoitteena on antaa tukea Viron asevoimille CV90-rynnäkköpanssarivaunun osaamisen kehittämisessä. Koulutettavat sotilaat tulevat opettamaan käyttäjäkoulutusta myöhemmin Virossa, kun maan asevoimat hankkii Hollannista CV90-vaunuja vuosien 2016-2018 aikana.

Panssarikoululla kalustohuollon koulutuksen parista tavatut sotilaat pitävät opetusta tähän mennessä onnistuneena. Osaston vanhin, majuri Jaan Kessel sanoo, että miehet aloittivat kolutuksen nollatasolta. Kurssin alussa he ovat opiskelleet panssarivaunun rakennetta ja sen osajärjestelmien käyttöä.

Kurssin ensimmäinen vaihe käsittää CV9030 rynnäkköpanssarivaunun rakenne-, huolto- ja käyttökoulutuksen, joka sisältää ajamisen ja johtamisen. Toisessa vaiheessa koulutetaan taistelutekniikkaa ja taktiikkaa. Kurssin viimeisessä vaiheessa toteutetaan panssariajoneuvojen ryhmä- ja joukkuetason ammuntoja ja opiskellaan niiden johtamista.

Panssarikoulun johtaja, everstiluutnantti Ari Laaksonen sanoo, että Viron asevoimat ja viranomaiset päättävät lopulta, miten opeteltu osaaminen hyväksiluetaan.

– Virolaiset ovat esittäneet omassa valmistelussaan saada sama koulutus, jota meillä annetaan palkatulle henkilöstölle. Näin ollen koulutus toteutetaan yhteismitallisesti sellaisena kuin se pidettäisiin Suomessa palkatun henkilöstön opetukseen liittyen.

Pitkiä päiviä vaunujen kimpussa

Virolaiset kehuvat ammattitaitoisia kouluttajia. He luottavat kokeneisiin suomalaisiin. Kessel nostaa esille, että osa suomalaisista kouluttajista on toiminut palveluksessa jo ennen kuin Viron puolustusvoimat perustettiin uudelleen vuonna 1991.

– Kieli on vaikeaa. Ymmärrämme, mutta emme puhu hyvin suomea. On vaikeaa kysyä asioista, jos jokin on epäselvää. Opettajat ovat kuitenkin todella intohimoisia, ja jos tulee ongelmia he laittavat meidät yrittämään yhä uudestaan, kunnes ymmärrämme, Kessel sanoo vaihtaen vastauskielen englanniksi.

Virolaiset ovat käyneet suomen kielen kurssilla ja koulutus järjestetään pääosin suomeksi. Kouluttaja, kapteeni Pasi Warjowaara sanoo, että koulutettavina virolaiset ovat tietotaidoiltaan suomalaisten tasoisia. Yksinkertaisilla ohjeilla pärjää parhaiten.

– Kieli on suurin ongelma. Mutta suomen, englannin ja viron kielien sekotuksella, sekä käsillä näytä-kosketa-tyyliin opetus toimii.

Warjowaara myöntää, että reilun kahden kuukauden koulutusaika on lyhyt, joten miehet ovat paiskineet yli kahdeksan tunnin päiviä päästäkseen tavoitteisiin.

Viro ostaa 44 rynnäkköpanssarivaunua

Viron puolustusvoimat on pienikokoinen ja Kessel sanoo, että sotilaat tuntevat hyvin toisensa. Suomessa koulutettavat miehet tulevat suurilta osin Scouts-pataljoonasta. Viikonloppuisin he käyvät kotonaan tai viettävät aikaa Hämeenlinnassa. He majoittuvat Panssarikoululla.

Opintokokonaisuus tähtää tutkintoon, mutta Kesselin mukaan päätös virolaisten pätevyydestä on lopulta ylempien tahojen vallassa. He saattavat vaatia jatkokoulutusta esimerkiksi Hollannista.

– Kurssin aikana opimme kaikki panssariajoneuvon peruselementit, kuten kuinka ampua, ajaa ja kehitellä peustaktiikoita. Sen jälkeen meidän pitää itse ymärtää, kuinka käyttää taitojamme isossa kuvassa, Kessel sanoo.

Viron tekemä panssarivaunujen hankinta on sen puolustusvoimien historiassa erittäin merkittävä kauppa. Maa ostaa Nato-kumppaniltaan Hollannilta 44 käytettyä CV-90 rynnäkköpanssarivaunua yli 100 miljoonan euron hintaan.

http://www.puolustusvoimat.fi/porta...c2FyaXZhdW51dCt0dXR1aWtzaSt2aXJvbGFpc2lsbGU!/
 
Hieno asia että luottavat suomalaisiin koulutuksessa, paras olisikin kopioida toiminta sellaisenaan ja kouluttaa henkilökunta Suomessa täysimittaisesti.
Tämä ratkaisu nopeuttaisi toimintakyvyn saavuttamista, lisäisi molempien maiden turvallisuutta sekä helpottaisi yhteistoimintaa.
Virolle pitäisi löytää jostain halvalla vaunuja, Saksa saisi sen tehdä etulinjan maalle.

Toivon, ettei toimintaa kopioida tai edes kouluteta ihan yksi yhteen. Jotkin omat jipot on mielestäni parasta pitää omana tietonaan, vaikka toimittaisiinkin ystävällismielisen sukulaiskansan kanssa. Toinen juttu on, että kaikki suomalaisiin olosuhteisiin räätälöity taktiikka ei välttämättä sovi ihan yksi yhteen virolaisen maaston kanssa.

Mitä taas tulee kaikkien virolaisten (CV-miehistöjen) kouluttamiseen Suomessa, niin mielestäni ajatuksessa ei ole mitään järkeä (heimoaatetta lukuunottamatta ;)). Näen asiassa monta ongelmaa, joista yksi on se, että meillä on käytössä eri CV90-versio kuin Virossa. Järjestelmissä on ainakin jonkinasteisia poikkeavuuksia ihan aseistuksesta lähtien, eikä kaikkea oppia voida soveltaa yksi yhteen. Toinen ongelma on kustannuskysymys. Virolaisten kouluttajien palkat ovat todennäköisesti paljon pienemmät kuin suomalaisten, samoin huolto- ja majoituskustannukset ovat Virossa melko lailla edullisemmat kuin Suomessa. Kolmas ongelma on kielimuuri. Vaikka Suomessa oppia hakemassa olevat virolaiset kouluttajat juttelisivatkin sujuvaa Nato-englantia, jotkut jopa suomea, niin miehistön osalta näin ei välttämättä ole. Tällöin koulutus hankaloituu verrattuna siihen, että virolaiset kouluttavat itse omat vaunumiehistönsä omalla kielellään.

Halvoista vaunuista olen samaa mieltä. Tosin jos virolaiset saavat jostakin halpoja vaunuja, niin Yhdysvalloista FMS-rahoituksella subventoituna. Muilla mailla ei oikein ole samanlaista intressiä tai edes toimintaperiaatetta. Saksakin myi Leopardinsa (2A5) Puolaan melko lailla markkinahinnalla, ja on vaikea nähdä, että saksalaisilla olisi halua tulla vastaan hinnassa Vironkaan kohdalla.


E: "FMS-rahoitus" pitäisi siis olla lyhenne sanoista Foreign Military Financing, eli lyhenteen pitäisi olla FMF.
 
Viimeksi muokattu:
Toivon, ettei toimintaa kopioida tai edes kouluteta ihan yksi yhteen. Jotkin omat jipot on mielestäni parasta pitää omana tietonaan, vaikka toimittaisiinkin ystävällismielisen sukulaiskansan kanssa. Toinen juttu on, että kaikki suomalaisiin olosuhteisiin räätälöity taktiikka ei välttämättä sovi ihan yksi yhteen virolaisen maaston kanssa.

Mitä taas tulee kaikkien virolaisten (CV-miehistöjen) kouluttamiseen Suomessa, niin mielestäni ajatuksessa ei ole mitään järkeä (heimoaatetta lukuunottamatta ;)). Näen asiassa monta ongelmaa, joista yksi on se, että meillä on käytössä eri CV90-versio kuin Virossa. Järjestelmissä on ainakin jonkinasteisia poikkeavuuksia ihan aseistuksesta lähtien, eikä kaikkea oppia voida soveltaa yksi yhteen. Toinen ongelma on kustannuskysymys. Virolaisten kouluttajien palkat ovat todennäköisesti paljon pienemmät kuin suomalaisten, samoin huolto- ja majoituskustannukset ovat Virossa melko lailla edullisemmat kuin Suomessa. Kolmas ongelma on kielimuuri. Vaikka Suomessa oppia hakemassa olevat virolaiset kouluttajat juttelisivatkin sujuvaa Nato-englantia, jotkut jopa suomea, niin miehistön osalta näin ei välttämättä ole. Tällöin koulutus hankaloituu verrattuna siihen, että virolaiset kouluttavat itse omat vaunumiehistönsä omalla kielellään.

Halvoista vaunuista olen samaa mieltä. Tosin jos virolaiset saavat jostakin halpoja vaunuja, niin Yhdysvalloista FMS-rahoituksella subventoituna. Muilla mailla ei oikein ole samanlaista intressiä tai edes toimintaperiaatetta. Saksakin myi Leopardinsa (2A5) Puolaan melko lailla markkinahinnalla, ja on vaikea nähdä, että saksalaisilla olisi halua tulla vastaan hinnassa Vironkaan kohdalla.


E: "FMS-rahoitus" pitäisi siis olla lyhenne sanoista Foreign Military Financing, eli lyhenteen pitäisi olla FMF.


En tarkoittanut miehistöjen koulutusta sentään, vain upseerit ja kouluttajat Suomessa, riittäisi varmasti että suomalaiset kävisivät paikanpäällä arvioimassa lopputuloksen.
 
En tarkoittanut miehistöjen koulutusta sentään, vain upseerit ja kouluttajat Suomessa, riittäisi varmasti että suomalaiset kävisivät paikanpäällä arvioimassa lopputuloksen.

Ahaa, ymmärsin nähtävästi väärin. Veikkaan kuitenkin, että tuo yhdeksän hengen virolaisryhmä sisälsi osapuilleen kaikki virolaiset CV-kouluttajat, eikä tarvetta uudelle kurssille ole. Viroon ei kuitenkaan ole tulossa kuin se vajaa puolensataa vaunua, ja nyt Suomessa koulutetut henkilöt saanevat siirrettyä Suomessa opitut asiat eteenpäin omille seuraajilleen, kun sen aika koittaa. :)

Tuo lopputuloksen arviointi paikanpäällä olisi tosiaan paikallaan. Se varmaan toteutuneekin ennen pitkää, sillä meikäläisiä tarkkailijoita osallistunee ainakin virolaisten suurempiin harjoituksiin.
 
Back
Top