Panssarivaunut

[Korsumajuri]

Jos A4 komppanioita riittäisi AMV varustetuille pataljoonille niin onnistuisiko AMOS tornien siirtäminen Leo 2 alustalle?

Ehkä fiksumpaa olisi hankkia Hägglundilta heidän varastossaan lojuvat käyttämättömät, Ruotsin AMOS:eja varten rakennetut CV90-alustat. Niitä valmistettiin 38-40 kappaletta, kunnes Ruotsin hallitus suuressa viisaudessaan tappoi projektin vuonna 2008. Osaan rungoista AMOS-torni, osasta tulenjohtovaunuja, osasta hinausvaunuja. Kahta jälkimmäistä Ruotsilla jo on, eldledningsvagn 90 sekä bärgningsbandvagn 90. Voitaisiin rakentaa Ruotsin mallin mukaan, tai oman. Tämä sillä oletuksella, että kyseisiä runkoja ei esim. käytetty Norjan CV-modernisointiprojektissa.

Ainakin KarPr:ssa oltaisiin suu messingillä. Oletan, että tela-alustaiselle AMOS:ille löytyisi käyttöä myös hyökkäyskärjen välittömästä läheisyydestä.

 

[samip]

Ehkä fiksumpaa olisi hankkia Hägglundilta heidän varastossaan lojuvat käyttämättömät, Ruotsin AMOS:eja varten rakennetut CV90-alustat. Niitä valmistettiin 38-40 kappaletta, kunnes Ruotsin hallitus suuressa viisaudessaan tappoi projektin vuonna 2008. Osaan rungoista AMOS-torni, osasta tulenjohtovaunuja, osasta hinausvaunuja. Kahta jälkimmäistä Ruotsilla jo on, eldledningsvagn 90 sekä bärgningsbandvagn 90. Voitaisiin rakentaa Ruotsin mallin mukaan, tai oman. Tämä sillä oletuksella, että kyseisiä runkoja ei esim. käytetty Norjan CV-modernisointiprojektissa.

Ainakin KarPr:ssa oltaisiin suu messingillä. Oletan, että tela-alustaiselle AMOS:ille löytyisi käyttöä myös hyökkäyskärjen välittömästä läheisyydestä.

Mielummin hinausvaunut LEOn alustalle, koska aika useasti PSJKn läheisyydessä toimii myös raskaampia vaunuja ja niiden hinaamisen CV90-kalusto on aika heppoista.

 

[kimmo.j]

Eikös nuo Kamit olleet yhden kappaleen kokeiluja. Nykyiset evakuointivaunut ovat VT-55 ja JVBT-55. Jälkimmäisessä on nosturi.

Voi hyvin olla, olennasta on kuitenkin, ettei tuokaan ole mikään lisää vinssi ratkaisu, vaan oman aikansa (kallis?) erikoisvaunu.

 

[Korsumajuri]

Mielummin hinausvaunut LEOn alustalle, koska aika useasti PSJKn läheisyydessä toimii myös raskaampia vaunuja ja niiden hinaamisen CV90-kalusto on aika heppoista.

Bgbv90 vetokapasiteetti 72 tonnia > Leo 2A6 paino 60 tonnia. Helpoimmat tapaukset liikkuu, suohon juuttuneet jää sinne. Mutta jos ei kelpaa, niin tehdään osasta CV90120:sia, jotta CV9030:sten ja AMOS:ten kanssa päästään köyhän miehen Reconnaissance Strike Groupiin . Viittaan tässä amerikkalaisen Douglas Macgregorin kaavailuihin (pdf).

 

[kimmo.j]

Jep

Muistan, kun olin kerrankin seuraamassa Parolassa, miten T-72 yritti päästä jäistä mäkeä ylös. Oli hassun näköistä, kun vaunu moneen kertaan lähti aina jossain vaiheessa valumaan takas alaspäin ja taisi vielä onnistua vähän kääntymäänkin valuessaan. Oli suorastaan koomisen avutonta meininkiä No, lopulta sitten otettiin kauempaa riittävästi vauhtia ja savupilven säestämänä päästiin ylös.

Mutta, vielä tuohon vinssiin. Meikäläinen haluaa aina ymmärtää asiat perusteellisesti.

• Miten paljon parempi se on?
• Miten se näkyy käytännössä?
• Miksi näin on?

Viimeiseen kohtaan heittäisin esim. tällaisia hypoteeseja:

• Vetosuunta jopa suoraan ylöspäin
• Lyhyt vetomatka - kaapeli ei veny
• Vinssin avulla on helpompi kontrolloida vetoa tarkasti, ei äkkinäistä nykäisyä
  
• Aura saadaan upotettua maahan jolloin vetäjä ei luista

Tarvittaisiin ammattimies vastaamaan sinulle, mutta omasta mielestäni vastaat itse varsin hyvin omiin kysymyksiisi.

 

[kimmo.j]

Asiaan vielä selvennyksena, käsi pystyyn, kenellä on käytännön kokemusta taisteluvaunujen hinaamisesta ja/tai vinsaamisesta?
Itsellä on ohuesti kokemusta, mutta se on muinaishistoriaa.

 

[PJ85]

Ehkä fiksumpaa olisi hankkia Hägglundilta heidän varastossaan lojuvat käyttämättömät, Ruotsin AMOS:eja varten rakennetut CV90-alustat. Niitä valmistettiin 38-40 kappaletta, kunnes Ruotsin hallitus suuressa viisaudessaan tappoi projektin vuonna 2008. Osaan rungoista AMOS-torni, osasta tulenjohtovaunuja, osasta hinausvaunuja. Kahta jälkimmäistä Ruotsilla jo on, eldledningsvagn 90 sekä bärgningsbandvagn 90. Voitaisiin rakentaa Ruotsin mallin mukaan, tai oman. Tämä sillä oletuksella, että kyseisiä runkoja ei esim. käytetty Norjan CV-modernisointiprojektissa.

Ainakin KarPr:ssa oltaisiin suu messingillä. Oletan, että tela-alustaiselle AMOS:ille löytyisi käyttöä myös hyökkäyskärjen välittömästä läheisyydestä.

Ahaa, siis Ruotsissa on siis pakasta vedettyjä CV90 MKII alustoja (oletan niin että samaa ovat kuin Suomella), äkkiä pois kuleksimasta! Aika naminami tilanne olisi jos jokaiseen PSVK:hon ja PSJK:hon saisi omat evakuointivaununsa orgaaniseksi osaksi.

Mutta...eikös Ruotsilla ole taas itselläänkin halua kehittää liikkuvaa kranatinheittimistöään, vai olenko nähnyt unta?

 

[samip]

Bgbv90 vetokapasiteetti 72 tonnia > Leo 2A6 paino 60 tonnia. Helpoimmat tapaukset liikkuu, suohon juuttuneet jää sinne. Mutta jos ei kelpaa, niin tehdään osasta CV90120:sia, jotta CV9030:sten ja AMOS:ten kanssa päästään köyhän miehen Reconnaissance Strike Groupiin . Viittaan tässä amerikkalaisen Douglas Macgregorin kaavailuihin (pdf).

Mielummin ihan 30mm tornilla ja korvailisi näillä PASI-kalustoa PSJKn organisaatiosta. Toki CV90 AMOS kelpaisi myös.

 

[Korsumajuri]

Ahaa, siis Ruotsissa on siis pakasta vedettyjä CV90 MKII alustoja (oletan niin että samaa ovat kuin Suomella), äkkiä pois kuleksimasta! Aika naminami tilanne olisi jos jokaiseen PSVK:hon ja PSJK:hon saisi omat evakuointivaununsa orgaaniseksi osaksi. Mutta...eikös Ruotsilla ole taas itselläänkin halua kehittää liikkuvaa kranatinheittimistöään, vai olenko nähnyt unta?

Tietoni ovat puolentoista vuoden takaa, jolloin alustat olivat edelleen käyttämättöminä varastossa. Nyttemmin Ruotsin hallitus on alkanut kaavailla ajoneuvokuljetteista kranaatinheitinjärjestelmää viiteen mekanisoituun pataljoonaan, joten mahdollisesti/todennäköisesti rungot menevät sinne, jos rahoitus järjestyy. Viron Norja-kauppa oli niin herkullinen, että PV:n pitäisi silti vähintään tiedustella Ruotsista, saisiko edes osan rungoista...

Mielummin ihan 30mm tornilla ja korvailisi näillä PASI-kalustoa PSJKn organisaatiosta. Toki CV90 AMOS kelpaisi myös.

Toki, toki... En CV90120:sta vakavissani ehdottanut. Vaikea löytää sellaisille isoa tarvetta, jos Leo 2A6:set möyrivät samoilla tonteilla. CV9030:sten määrä on alakanttiin, mutta esim. PorPr:ssa ongelma on vielä isompi.

Jälkikäteen sitä toivoisi, että olisi jätetty CV:t hankkimatta, pistetty bemarit ja ällitällit pataan ja ostettu Saksasta 500-600 käytettyä Marderia. Nyt olisi kolmen vaunumallin sijasta vain yksi, joskin pientä laittoa kaipaava.

 

[Sivari]

En ehkä ymmärtänyt kommentiasi oikein, mutta T-55 alustaisia pioneerivaunuina vaikka kuinka paljon.

En minäkään täysin ymmärtänyt tuota sinun lausetta, joten ollaan tasoissa? Hämeenlinnan lähistöllä toimiva neuvostoprikaati niitä toki vielä käyttää- pari vuotta sitten näin siellä T34:senkin tulevan uralla perse edellä vastaan, uusinta kalustoa?

Tarkoitin että T55 alkaa olemaan jo edesmennyttä rautaa.

 

[PJ85]

En minäkään täysin ymmärtänyt tuota sinun lausetta, joten ollaan tasoissa? Hämeenlinnan lähistöllä toimiva neuvostoprikaati niitä toki vielä käyttää- pari vuotta sitten näin siellä T34:senkin tulevan uralla perse edellä vastaan, uusinta kalustoa?

Tarkoitin että T55 alkaa olemaan jo edesmennyttä rautaa.

Jep.

 

[PJ85]

Jälkikäteen sitä toivoisi, että olisi jätetty CV:t hankkimatta, pistetty bemarit ja ällitällit pataan ja ostettu Saksasta 500-600 käytettyä Marderia. Nyt olisi kolmen vaunumallin sijasta vain yksi, joskin pientä laittoa kaipaava.

Millä ällitällit olisi korvattu kuljetuskäytössä(pioneerit jnejne), entä neukkualustaiset viesti ja komentovaunut? Joku sanoi, ettei Saksassa hitsipilliä saaneet Marderit olleet järin hyvässä kunnossa? Millainen Marderin suorituskyky on nykypäivänä, millainen pimeätoimintakyky sillä on? Nimim "tietämätön"

 

[Vääpeli]

Älkääpäs nyt hoppuilko niiden iskuportaan evakuointivaunujen kanssa. Veikkaan että lähiaikoina tulee ihan virallista asian tiimoilta.

 

[Sivari]

Katsotaan että mikä on foorumilla mieli julkistamisen jälkeen!

 

[Lepard]

Mitkä ovat realiteetit panssarikaluston korjaamisessa vaunun toimintaa haittaavan osuman jälkeen? Millaisista suhteista puhutaan vaurioituneiden ja tuhoutuneiden vaunujen välillä? Onnistuuko korjaaminen yleensä kentällä, vai puhutaanko viikoista tai kuukausista tehtaalla? Jotakin hataraa aiheesta voitaneen lukea julkisistakin lähteistä. @Lepard @CV9030FIN

Vähän vaikea antaa mitään selkeitä lukemia. Riippuu niin paljon kalustosta, käytetyistä pst-aseista, evakuointikyvystä, kenttähuoltojoukoista jne. Yom Kippur sodassa 1973 isrealilaiset panssariprikaatit kärsivät välillä 75% tappiot, mutta seuraavana aamuna olivat jo 75% vahvuudessa toimivan kenttähuoltojärjestelmän ja neuvostoliittolaisten pst-aseiden rajoitetut tuhovoiman ansiosta.

Tänä päivänä länsikalustolla on yleensä paremmat mahdollisuudet tulla korjatuksi kentällä. Paremman suoja ja a-tarvikkeiden sijoittelun ansiosta vaunut harvemmin tuhoutuvat katastrofaalisesti kuten venäläiset vaunut jos a-tarvikekaruselli syttyy palamaan. Vaunujen osakomponenttien vaihtaminen on lisäksi helpompaa ja nopeampaa kuin itävaunuilla.

Kentällä vaunuja ei yleensä aleta korjaamaan vuorokautta pitempään. Jos vaunua ei siinä ajassa saada kuntoon, se evakuoidaan taakse korjattavaksi. Eikä niitä teollisestikaan kauaa korjata, jos korjaamisen arvioidaan kestävän viikkoja, vaunu todennäköisesti kannibalisoidaan.

Tuhoutuneuden ja vaurioituneiden vaunujen suhde on tosiaan vaikea arvioida etukäteen. Riippuu kaluston suojasta, vastustajan aseiden tehosta, joukon koulutustasosta, kaluston ylläpidon tasosta jne. Taitamattomat ja huonosti koulutetut vaunumiehistöt saavat vaununsa rikkoutumaan pelkästään huonolla huollolla ja ajamalla koneensa kiinni tuntemattomassa maastossa. Ovat myös todennäköisemmin nopeita hylkäämään vaurioituneen vaununsa vihollisen tuhottavaksi. Persianlahden sodassa ja Irakin valtauksessa jenkit menettivät hyvin vähän vaunuja vaurioituneisiin nähden, irakilaisilla tilanne oli aivan päinvastoin.

 

[Huhta]

Kiitos huomioistasi, @Lepard ! Kirjoituksesi luo uskoa sille, että hinausvaunut auttavat vähentämään tappioita myös lyhytkestoisissa sodissa, kun jokaista liikuntakyvytöntä/vaurioitunutta vaunua ei tarvitse/kannata hylätä taistelukentälle.

 

[Rannari]

Katsotaan että mikä on foorumilla mieli julkistamisen jälkeen!

Eikö tuon tiedä jo ennakolta. Liian vähän mutta liian kalliilla. Ihan surkeita ja liian hyviä. Eihän tätä porukkaa ole edes mahdollista miellyttää. Vaan sehän se onkin tällaisen foorumin suola. Aina löytyy massasta poikkeava näkökanta ja usein sille saadaan vielä perustelukin.

 

[PJ85]

Seuraavaksi voitaisiin toteuttaa vaikka märkä päiväuneni: KARJPR:n PSJP:niin toinen PSVK, ja prikaatin nostaminen entistä enemmän teloille mm. PSJK:sta XA:t pois, pioneereista XA:t pois jne. Ja tuollahan EI hintalappua ole muuta kuin pilkkahinta

 

[Huhta]

Ehkä fiksumpaa olisi hankkia Hägglundilta heidän varastossaan lojuvat käyttämättömät, Ruotsin AMOS:eja varten rakennetut CV90-alustat. Niitä valmistettiin 38-40 kappaletta, kunnes Ruotsin hallitus suuressa viisaudessaan tappoi projektin vuonna 2008. Osaan rungoista AMOS-torni, osasta tulenjohtovaunuja, osasta hinausvaunuja. Kahta jälkimmäistä Ruotsilla jo on, eldledningsvagn 90 sekä bärgningsbandvagn 90. Voitaisiin rakentaa Ruotsin mallin mukaan, tai oman. Tämä sillä oletuksella, että kyseisiä runkoja ei esim. käytetty Norjan CV-modernisointiprojektissa.

Ihan vain sellainen juttu, että Viron Norjasta ostamien alustojen lukumäärä sijoittuu lukemieni tietojen mukaan jonnekin välille 35-37. Torneja ei kuitenkaan kuulunut kauppaan. Lukumäärät natsaavat sen verran hyvin, että norjalaiset ovat hyvinkin voineet ostaa Ruotsista nimenomaan nuo 38-40 alustaa (miinus pari museoon ja esittelykäyttöön). Sinällään sääli, jos ne olivat nimenomaan MKII, koska meilläkin olisi varmaan ollut niille käyttöä.

Millä ällitällit olisi korvattu kuljetuskäytössä(pioneerit jnejne), entä neukkualustaiset viesti ja komentovaunut? Joku sanoi, ettei Saksassa hitsipilliä saaneet Marderit olleet järin hyvässä kunnossa? Millainen Marderin suorituskyky on nykypäivänä, millainen pimeätoimintakyky sillä on? Nimim "tietämätön"

Eikö pioneerejä voi kuljettaa Marderilla? Jos halvalla saadaan, niin presidentin virka-autokin (virka-r-psv?) voisi olla Marder. Kyllä Marder siirtää ihmisiä ja tavaraa paikasta A paikkaan B, oli aselaji mikä hyvänsä.

Pimeätoimintakyky on mallia auttava. Tyhjää parempi, mutta ei edusta viimeisintä kärkeä. Lämpökamerat on asennettu kaikkiin vaunuihin, mutta taso on 1980-lukua. Lisäksi löytyy samaa ikäpolvea oleva valonvahvistin. Tämä siis Wikipedian perusteella.

Kunnosta on erilaista tietoa. Varmaan joukossa on ollut sekä parempaa että huonompaa vaunua, ja onhan noita myyty ulkomaillekin ylijäämänä.

Marderin tykki on aika heikko. 20 mm konetykki ei oikein riitä etenkään tulevaisuuden uhkia vastaan. Panssarointi on sen sijaan varsin hyvällä tasolla, jos verrokiksi otetaan jokin BMP-2, Pasi tai älli-tälli.

 

[Viljami]

Ehkä fiksumpaa olisi hankkia Hägglundilta heidän varastossaan lojuvat käyttämättömät, Ruotsin AMOS:eja varten rakennetut CV90-alustat. Niitä valmistettiin 38-40 kappaletta, kunnes Ruotsin hallitus suuressa viisaudessaan tappoi projektin vuonna 2008. Osaan rungoista AMOS-torni, osasta tulenjohtovaunuja, osasta hinausvaunuja. Kahta jälkimmäistä Ruotsilla jo on, eldledningsvagn 90 sekä bärgningsbandvagn 90. Voitaisiin rakentaa Ruotsin mallin mukaan, tai oman. Tämä sillä oletuksella, että kyseisiä runkoja ei esim. käytetty Norjan CV-modernisointiprojektissa.

Ainakin KarPr:ssa oltaisiin suu messingillä. Oletan, että tela-alustaiselle AMOS:ille löytyisi käyttöä myös hyökkäyskärjen välittömästä läheisyydestä.

Onko KarPr:ssa tällä hetkellä käytössä mitään varsinaista tulenjohtovaunua tyyliin BMP1TJ? Miten heillä lienee tuo tulenjohto järjestetty kun luulisi tuommoisessa joukossa olevan tarvetta kyvylle johtaa tulta vaunusta.