Panssarivaunut

Koska kyseessä on koulutusorganisaatio niin periaatteessa aivan sama missä mitäkin koulutetaan.

Itse nimeäisin tosiasiassa hallinnolliset valmiusyhtymät divisiooniksi, yksi koostuisi Parola-Vekara combosta, ensimmäisen ollessa pääkallonpaikka.
Muut divisioonat olisivat Säkylä-Niinisalo ja Kajaani-Sodankylä, prikaati 2005 himmeleistä tehtäisiin lennokkeja ja kaikki keskittyisivät taisteluosastojen kehittelyyn omista palikoistaan.

Kysehän on resursseista, jos paikassa X on olemassa jo valmiit resurssit, kannattaa keskittä sinne, mutta nythän mekanisoitujen joukkojen koulutusta lisättiin. Uudet joukot eivät ehkä olisi mahtuneet Parolaan. En nyt muista aikajärjestystä jolla asioita tehtiin, joten ihan varma en ole. Kerro nyt kuitenkin siitä kuseskelusta?

Ei kai niilä nimillä ole niin suurta merkitystä. Lillukan varsia
 
Jos ideasi olisi oikeasti toteutettavissa ja sitä mitä halutaan, miksi sellaista ei ole jo tehty? Ei PV ole edes ainoa persaukinen Leo2 käyttäjä, kiinnostuneita varmasti löytyisi ympäri eurooppaa.

Kyllä se nyt vaan taitaa olla -> kaikki muut hommasivat enemmän tai vähemmän erikoisalustoja samaan syssyyn tst-vaunujen kanssa ja/tai ovat rempanneet/modanneet tst-vaununsakin jo aikaisemmin. Suomessa mennään kaikista ohuimmilla budjeteilla.
 
Vai oliko noissa Patrian prujuissa kyse enemmänkin Patrian omista tyrkytyksistä mitä PV:lle voisi yrittää syöttää... Vaatimuksista pois nosturi ja torni jätetään paikoilleen, niin hinta sukeltaa heti moninkertaisesti.
Kannattaa muistaa että maavoimissa painaa mm. tykistöhanke päälle, kaiken järken mukaan siellä ei ole heittää kymmeniä miljoonia hinureihin ja hinureiden määrän tarve vielä tod.näk. kasvaa tuon uuden tykistöjärjestelmän myötä = yksinkertaiset/halvat ratkaisut pitäisi alkaa kiinnostamaan, ihan realismin takia...

Markkinointimateriaalillehan tuo ensisijaisesti vaikutti. Patriassa oli kuulosteltu mitä kaikkea PV voisi tulevina vuosina tarvita ja sen päälle oli kehitelty kotimaiselta teollisuudelta joko yhden valmistajan valikoimista tai useamman valmistajan yhteistyönä löytyviä ratkaisuja. Taisi työllistävyys olla kovasti tapetilla.
 
Kyllä se nyt vaan taitaa olla -> kaikki muut hommasivat enemmän tai vähemmän erikoisalustoja samaan syssyyn tst-vaunujen kanssa ja/tai ovat rempanneet/modanneet tst-vaununsakin jo aikaisemmin. Suomessa mennään kaikista ohuimmilla budjeteilla.

Edelleen esitätäkö niitä halpishinureita?
Vai onko niin, ettei tämä idea olekkaan niin hyvä?
 
Näinhän meille väitettiin kantahenkilökunnan toimesta jossain vaiheessa. Tai kehitys oli pysähtynyt ja prikaatissa elettiin itsetyytyväistä pysähtyneisyyden aikaa. Itselläni ei ole kokemusta ja kompetanssia arvioida tilannetta, vaikka 11kk vietinkin siellä 90-luvun alussa.

On väittämä totta, tai ei, on selvää, että kilvoittelu on hyvästä ja estää yllämainittua tilaa.

Niin kyllähän täällä jotkut takavuosina taisivat jotain tuonsuuntaista kirjoitella. En nyt muista avattiinko niissä viesteissa asiaa sen tarkemmin enkä sitäkään mihin ajankohtaan tuo pysähtyneisyys sijoitettiin. Ilmeisesti kuitenkin myöhempään kuin tuo 90- luvun alku. Itsekin vietin aikaa Parolassa 90- luvulla ja silloin siitä hommasta jäi kuitenkin aika positiivinen vaikutelma. Tietysti varusmiehenä nyt ei osaa asioita kovin kokonaisvaltaisesti arvioida ja toisaalta ei ole mitään vertailupohjaa muihin varuskuntiin. Kuitenkin Parolassa kouluttajat tuntuivat ihan oikeasti miettivän niitä asioita ja keskustelivat keskenään siitä miten toimintatapoja ja tekniikoita voisi kehittää. Tämä juontaa varmaan osittain juurensa siihen kun Panssariprikaati on aina ollut kalustollisesti semmoinen sillisalaatti eri aikakausia ja itää sekä länttä. On varmaankin ollut pakko oppia soveltamaan. Tietysti kenttäkouluttajien innovatiivisuus ei välttämättä hyödytä yhtään mitään jos varuskunnan johto on kaavoihinsa kangistunut. On myös päivänselvää että joukko-osaston asema ainoana lajissaan altistaa itsetyytyväisyydelle joka pysäyttää kehityksen. Ja vielä kerran, kilvoittelu on varmasti hyvästä.
 
Kilpailu on hyvästä kyllä, ja nythän näen erittäin positiivisena asiana jos Mekkiin Niinisaloon alkaa tulla ulkolaisiakin mekanisoituja joukkoja. Saadaan meidänkin toimintaa edelleen kehitettyä, kun saadaan ulkolaisia näkökulmia.
 
Niin kyllähän täällä jotkut takavuosina taisivat jotain tuonsuuntaista kirjoitella. En nyt muista avattiinko niissä viesteissa asiaa sen tarkemmin enkä sitäkään mihin ajankohtaan tuo pysähtyneisyys sijoitettiin. Ilmeisesti kuitenkin myöhempään kuin tuo 90- luvun alku. Itsekin vietin aikaa Parolassa 90- luvulla ja silloin siitä hommasta jäi kuitenkin aika positiivinen vaikutelma. Tietysti varusmiehenä nyt ei osaa asioita kovin kokonaisvaltaisesti arvioida ja toisaalta ei ole mitään vertailupohjaa muihin varuskuntiin. Kuitenkin Parolassa kouluttajat tuntuivat ihan oikeasti miettivän niitä asioita ja keskustelivat keskenään siitä miten toimintatapoja ja tekniikoita voisi kehittää. Tämä juontaa varmaan osittain juurensa siihen kun Panssariprikaati on aina ollut kalustollisesti semmoinen sillisalaatti eri aikakausia ja itää sekä länttä. On varmaankin ollut pakko oppia soveltamaan. Tietysti kenttäkouluttajien innovatiivisuus ei välttämättä hyödytä yhtään mitään jos varuskunnan johto on kaavoihinsa kangistunut. On myös päivänselvää että joukko-osaston asema ainoana lajissaan altistaa itsetyytyväisyydelle joka pysäyttää kehityksen. Ja vielä kerran, kilvoittelu on varmasti hyvästä.

Omat kokemukset hyvin saman suuntaisia.
 
Eikös valmiusprikaatien idea alun perin ollut se, että niillä on sodan ajan kalusto täydelliseti olemassa, eli rautakangetkin ovat valtion, eikä niitä tarvitse LKP:ssa etsiä rautakaupasta?

Suojajoukkoja on aina ollut, eniten noissa ärsyttää Prikaati 2005 formaatti kun pitäisi mennä kaikkien joukkojen osalta joustaviin taisteluosastoihin.
 
En nyt näe missä prikaatin päälle on kustu, avaatko vähän?
Ei ne perinteet ja historia merkkaa mitään jos toiminta tässä hetkessä ei ole kunnollista. Lagus itse kusisi pilvensä päältä prikaatin päälle jos näkisi lepsuilua. Ihminen taas on sellainen, että ilman kilpailua ja sen synnyttämää tarvetta kehittyä, me laiskistumme.
Siksi kaksi mekanisoituun taisteluun keskittynyttä joukkoosastoa luo kehitystä joka on hyväksi kaikille.

Huonosti on asiat jos kehitys vaati ylläpitämään kahta joukko-osastoa.
 
Mielipiteeni perustuu ammatilaisten esittämiin lausuntoihin. Saat vapaasti olla erimieltä.
Kerro nyt miten prikaatin päälle on kustu?

Kyllä ammatilaisetkin osaavat keksiä perusteluja joilla ei ole ole mitään substanssia.
En oikein usko että Suomessa olisi keksitty jotain sellaista mitä muut eivät ole hoksanneet.
 
Kyllä ammatilaisetkin osaavat keksiä perusteluja joilla ei ole ole mitään substanssia.
En oikein usko että Suomessa olisi keksitty jotain sellaista mitä muut eivät ole hoksanneet.

Olet tietysti oikeassa kateuden mahdollisuudesta, mutta miten se poistaa tuon kahden erillisen organisaation hyödyt?
Maailmalla taas organisaatioden kilpailuttaminen on hyvinkin yleistä.
Edelleen odotan vastausta kysymykseen. Vai sovitaanko, että sinulla meni jostain syystä tunteisiin ja asia on tällä käsitelty?
 
Olet tietysti oikeassa kateuden mahdollisuudesta, mutta miten se poistaa tuon kahden erillisen organisaation hyödyt?
Maailmalla taas organisaatioden kilpailuttaminen on hyvinkin yleistä.
Edelleen odotan vastausta kysymykseen. Vai sovitaanko, että sinulla meni jostain syystä tunteisiin ja asia on tällä käsitelty?

Kuseminen liittyy perinteisiin, asia jolla ei Suomessa ole merkitystä, minun henkilökohtaisia tunteitani ei ole asiassa loukattu.

Ulkomailla kyllä aselajien kehitys hoidetaan yleensä keskitetysti ja saman aselajin sisäinen kilpailu yhteisessä joukko-osastossa on terveempää kuin nykyinen malli.
 
Kuseminen liittyy perinteisiin, asia jolla ei Suomessa ole merkitystä, minun henkilökohtaisia tunteitani ei ole asiassa loukattu.

Ulkomailla kyllä aselajien kehitys hoidetaan yleensä keskitetysti ja saman aselajin sisäinen kilpailu yhteisessä joukko-osastossa on terveempää kuin nykyinen malli.


Mun on kyllä vaikea nähdä miten panssariprikaatin periunteisiin on kustu. Ei panssarijääkäri koulutuksen antaminen toisessa joukko-osastossa ole loukkaus.
Niinhän meilläkin jalkaväki on aselaji jonka sisällä kilpailu nyt käydään, kahden eri joukko-osaston kesken. Keskitetty kehitys on vähän samaa kuin viisivuotissuunnitelmat. Ei sitä voi, eikä saa monopolisoida, se juuri tyrehdyttää kehityksen ja/tai ohjaa sen yhteen tiettyyn uraan jonka oikeellisuutta ei uskalleta kyseenalaistaa.
 
Pahoittelut, jos hieman OT, tiedä sitten olisiko pitänyt laittaa tuonne tykistö vitjaan. Sellaista vain kyselisin, että käykö sama ammus General Dynamicksin M256-kanuunaan ja Rheinmetallin tähän meilläkin käytössä olevaan L44-kanuunaan? Entä, jos kyseessä on amerikkalaisten käyttämä köyhdytetystä uraanista tehty alikali vasama? Sopiiko se meille 2a4 tai 2a6 kanuunoihin. Tiedän kyllä, että jotain pykäliä on olemassa, miksi meillä ei ole "kuin" volframikuorisia ammuksia ja köyhdytettyä uraania ei tietääkseni täällä erikoisolosuhteissa saa käyttää.

Edit. Eihän ne nyt kirjaimellisesti volframikuorisia ole, samalla tavalla kuin wanhaan hyvään aikaan (Pzgr. 40/43), mutta se vasaman juttu, tiedätte kyllä mitä varmaan tarkoitin.
 
Viimeksi muokattu:
Pahoittelut, jos hieman OT, tiedä sitten olisiko pitänyt laittaa tuonne tykistö vitjaan. Sellaista vain kyselisin, että käykö sama ammus General Dynamicksin M256-kanuunaan ja Rheinmetallin tähän meilläkin käytössä olevaan L44-kanuunaan? Entä, jos kyseessä on amerikkalaisten käyttämä köyhdytetystä uraanista tehty alikali vasama? Sopiiko se meille 2a4 tai 2a6 kanuunoihin. Tiedän kyllä, että jotain pykäliä on olemassa, miksi meillä ei ole "kuin" volframikuorisia ammuksia ja köyhdytettyä uraania ei tietääkseni täällä erikoisolosuhteissa saa käyttää.

Edit. Eihän ne nyt kirjaimellisesti volframikuorisia ole, samalla tavalla kuin wanhaan hyvään aikaan (Pzgr. 40/43), mutta se vasaman juttu, tiedätte kyllä mitä varmaan tarkoitin.

M256 on lisenssillä valmistettu Rheinmetall L44. Ammukset käyvät ristiin.

http://www.dtic.mil/ndia/2008gun_missile/6526Huls.pdf


Mitä tulee tuohon yllä käytyyn keskusteluun panssarijoukkojen koulutuspaikasta ja perinteistä niin: Omasta mielestäni perinteet ovat huonoin mahdollinen syy tehdä päätöksiä. Fiksut päätökset pystyy perustelemaan helposti muullakin kun perinteillä. Olen omin korvin kuunnellut kuinka vanhempi upseeri kyyneleet silmissä muistelee miten hyviä ne T-72:t oli ja kuinka voittaisivat Leo2A4:n mennen tullen. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin vaan sieltä PsPr:stä löytyy kyllä paljon hyvää ja jatkuvaa kehitystyötä. Mielestäni kuitenkin useamman koulutuspaikan malli ennaltaehkäisee stagnaation riskiä.

Muutenkin Panssariprikaatin koulutusmaasto on mielestäni auttamatta liian pieni. Ei palvele oikein oppimistarkoitusta jos valtaosa harjoittelusta tapahtuu ympäristössä jonka jokainen tuntee liian hyvin.
 
Back
Top