Panssarivaunut

Itse näkisin hieman päinvastaista. Nollapanssarikokemuksen, mutta puolen vuosikymmenen sotilaskoulutuksen perusteella sanoisin, että mieluummin lisää taistelupanssarivaunuja ja jalkaväki tulkoot jossain suunnilleen samoja uria kulkevassa vehkeessä eli vaikka nyt ällitällissä. Jatkossa ei mitään cv:tä tai bemareita vaan täysikasvuisia kissaeläimiä ja jotain panssaroituja purkkeja jalkaväelle. Taistelupanssarivaunut on kuitenkin the viidakon kuningas ja syö ryntövaunuja aamupalaksi. Go big or go home.

Eikös tst-vaunut ole jalkaväkeä? :p
 
YLE lainannut Suomen sotilasta.
Analyysi: Venäjän paraatissa panssareita, jotka "ovat 20 vuotta länttä edellä"

Moskovan voitonpäivän paraatissa esiteltiin toista kertaa uutta Armata-panssarikalustoa. Se on hienoa, mutta ehkä liian kallista Venäjälle.
armata1.jpg

01:13

Punaisella torilla nähtiin naiskadetteja, uusia panssareita ja mannertenvälisiä ohjuksia. Video: EBU/C1R. Still-kuva: Juri Kotšekov / EPA

Armata-nimellä kulkeva venäläinen panssarimallisto oli ensi kertaa esillä julkisuudessa voitonpäivän paraatissa vuonna 2015. Vuoden mittaan siitä on saatu lisää tietoa, mutta se on tietysti valmistajan antamaa ja korostaa kaluston laadullista ylivoimaisuutta. Armatan suunnittelijat kehuvat tuotteensa olevan 20 vuotta edellä kaikista länsipanssareista.

Armata-vaunuihin kuuluvat mm. T-14-taistelupanssarivaunu, jollaisten tehtävä on taistella toisia panssarivaunuja vastaan, sekä T-15- ja Kurganets-rynnäkköpanssarivaunut, jollaisten tehtävä on kuljettaa jalkaväkeä ja tukea sen taistelua.

Venäjän tarkoitus on valmistaa maavoimilleen 2 300 T-14-vaunua vuoteen 2020 mennessä. Siis neljän vuoden päästä. Armata-vaunumallit ovat vasta kokeiluvaiheessa eivätkä sarjatuotannossa vielä pariin vuoteen.

Uudenlaista suunnittelua
Panssarivaunujen suunnittelu on pitkään ollut toisen maailmansodan aikaisten ratkaisujen jatkokehittelyä. Armata edustaa uutta ajattelua. Suunnittelussa on lähdetty muunneltavuudesta. Kaikkien eri mallien alusta on sama. Sen päälle suunnitellaan erilaisia varusteluvaihtoehtoja.

T-14-vaunun torni ja tykki ovat täysin robotisoituja. Siksi tornista on voitu tehdä pienempi. Kolmihenkinen miehistö on sijoitettu vaunun etuosassa olevaan erikoispanssaroituun tilaan. Miehistö ei ole, toisin kuin nykyvaunuissa, samassa tilassa tykin ammusten kanssa. Se lisää henkiin jäämisen mahdollisuutta, kun vaunu saa torniinsa osuman.

Panssarintorjunta ei tehoa
Vaunuperheen omasuojaus on pitkälle kehitetty jo suunnitteluvaiheessa. Panssarivaunut on nykyisin useimmiten varustettu niin sanotulla reaktiivisella suojalla, missä tavallaan vaunun ympärille sijoitetut räjähdyspanokset räjähtävät panssarintorjuntaohjuksen tai -ammuksen osuessa niihin ja vievät näiltä tehon pois ennen kuin ne osuvat itse panssariin.

Tämän lisäksi Armata T-14 on varustettu Afganit-nimisellä aktiivisella suojalla. Se pystyy tuhoamaan lähestyvät ammukset ja ohjukset ennen niiden osumista. Aktiviinen suoja on rakennettu myös vaunun katolle, joka on ollut panssarivaunujen heikoin kohta.

Rynnäkkövaunu on vaarallinen
Armata T-15-rynnäkkövaunu on jopa paremmin suojattu kuin T-14, ja sen on ajateltu vievän jalkaväkiryhmän suojattuna läpi kovastakin vastatulituksesta. T-15:n aseistuksena on 30 mm:n automaattitykki, konekivääri ja panssarintorjuntaohjuksia.


T-15 rynnäkkövaunu paraatin harjoituksissa Moskovassa.Kuva: Juri Kotšekov / EPA


T-15:n tähtäinlaitteisto on hyvin kehittynyt. Sen avulla voidaan tulittaa samaan aikaan kahta maalia. Optinen tutka ja sen hahmontunnistin pystyvät havaitsemaan automaattisesti uhkatekijät, esimerkiksi panssarintorjuntaohjusten laukaisulaitteiden optiset laitteet.

Venäläiseksi kallis
Armata-hanke liittyy Venäjän armeijan uudistusohjelmaan, johon maan johto on luvannut rahojen riittävän pakotteista ja öljytulojen romahtamisesta huolimatta.

Venäjän tavoitteena on varustaa panssari- ja moottoroidut jalkaväkiprikaatinsa uudenaikaisella kalustolla. Armata T-15-taistelupanssarivaunuja on tarkoitus hankkia 2 300 kappaletta vuoteen 2020 mennessä. Uusia rynnäkköpanssareita tulisi mahdollisesti ostettavaksi muutama tuhat.

Onko Venäjällä tähän määrään uusia vaunuja varaa, ja millaisilla hienouksilla ne on varaa varustaa, on tietenkin asia erikseen. Armata on nimittäin kallis vaunu, arviolta 3–5 miljoonaa euroa kappale.

Tähän asti venäläiset vaunut ovat olleet tuntuvasti halvempia ja niitä on tuotettu suuria määriä. Niissä ei ole ollut huipputekniikkaa, eikä miehistön suojaukseen ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin Armatassa.

Saksa uutta vaunua tekemään
Länsimaisissa arvioissa Armatan ansiot on tunnustettu – sillä varauksella, että tekniikka aikanaan toimii. Kuitenkaan sitä ei ole myönnetty suoralta kädeltä paremmaksi kuin lännen parhaimmat vaunut: amerikkalainen Abrams ja saksalainen Leopard 2.

Myös Abramsin ja Leopardin kehitystyö jatkuu.

Joka tapauksessa Venäjän Uralvagonzavod on innovaatioineen pannut jälleen vauhtia länsimaisiinkin panssarinsuunnittelijoihin. Saksa on jo päättänyt aloittaa Leopard 2:n seuraajan suunnittelun – millainen vaunusta sitten ikinä tuleekaan.
 
Voi luoja mikä otsikko :mad:.
Tuli noita sitten tehtaista aikanaan ulos vaikka 1,5 kipaletta ja panssarointi pahvista, ovat totisesti painonsa arvosta kullassa mitattavia propagandan välineitä.
YLE voisi sitten tehdä kohta jutun, jossa oikeasti mietitään noiden laitteiden ja valmistusmäärien realistisuutta, ja käyttää jotain oikeaa asiantuntijaa hyväkseen.

Nyt palautetta YLE:lle, itse en kykene panssariasioista kovin tarkkaan kerrontaan, mutta joku tähän säikeeseen kirjoittava varmasti pystyy!
 
Voi luoja mikä otsikko :mad:.
Tuli noita sitten tehtaista aikanaan ulos vaikka 1,5 kipaletta ja panssarointi pahvista, ovat totisesti painonsa arvosta kullassa mitattavia propagandan välineitä.
YLE voisi sitten tehdä kohta jutun, jossa oikeasti mietitään noiden laitteiden ja valmistusmäärien realistisuutta, ja käyttää jotain oikeaa asiantuntijaa hyväkseen.

Nyt palautetta YLE:lle, itse en kykene panssariasioista kovin tarkkaan kerrontaan, mutta joku tähän säikeeseen kirjoittava varmasti pystyy!

Hehe päinvastoin, enemmän vaan näitä, toivottavasti tekevät pak-fastakin puffin!! PV:n paljon helpompi perustella lisääntynyt rahoitustarve kun naapurin tehtaista puskee ylivertaista kalustoa satoja kappaleita vuodessa :)
 
Eihän Armata-malliston todellista suorituskykyä kukaan tiedä. Ulkomaiset "asiantuntijat" eivät ainakaan ole päässeet tutustumaan laitteen toimintaan. Millä perusteella se on siis 20 vuotta muita edellä?
 
Viimeksi muokattu:
Vakavasti sanottuna, niin ainakaan tuo tuotantoaikataulu ei tule pitämään, se on selvää. Saa nähdä että milloin saavat tuotannon oikeasti alkuun. Toinen tieto mihin en usko, on tuo hinta. Muistaakseni jo nykyiset tankit menevät yli 3 miljoonan, joten en yllättyisi jos tuo T-14 maksaisi lähellä uuden länsivaunun hintaa.
 
Eihän Armata-malliston todellista suorituskykyä kukaan tiedä. Ulkomaiset "asiantuntijat" eivät ainakaan ole päässeet tutustumaan laitteen toimintaan. Millä perusteella se on siis 20 vuotta muita edellä?

Konseptihan on futuristinen ja hyvinkin 20 vuotta edellä länsimaisia, siitä pisteet suunittelijoille.
On kuitenkin aivan eri asia kykenevätkö venäläiset luomaan tuohon konseptiin tarvittavan tekniikan ja millä hinnalla. Varsinkin nyt kun pakotteet hidastavat länsimaisten komponettien saatavuutta ei venäjän oman tuotannon varaan kannata laskea.
 
Hehe päinvastoin, enemmän vaan näitä, toivottavasti tekevät pak-fastakin puffin!! PV:n paljon helpompi perustella lisääntynyt rahoitustarve kun naapurin tehtaista puskee ylivertaista kalustoa satoja kappaleita vuodessa :)
Vaan vähemmän valistunut maanpuolustaja voi oikeasti luulla, että nyt ne jyrää meitin noilla Armatoilla. Monikaan ei seuraa aktiivisesti alaa, täällä sivulla roikkujat olemme harvinaista kauraa siinä mielessä. Puhumattakaan vähemmän valistuneen maanpuolustajan vaimosta ja sukulaisista.
- Mitä hulluja sä mene sinne rintamalle, niillähän on se yks tankki, joka tappaa kaiken, niitä on tuhansia, ja ne tuhoo kaiken kohti lentävän. Voiko niitä edes tuhota!!!
Tarpeeksi kun hehkuttavat tuota venäläisen panssariaseen "ylivoimaisuutta", niin jotain siitä tarttuu koipussista ylös kaivetun T-62:n tms. kylkeen.
Armata on osaltaan myös psykologinen operaatio. Samaahan on nähtävissä uutisissa muistakin idän uusimmista aseista. Ja tästä kun alkaa vetää kokonaismielikuvaa, niin päästään tarkoittamaani.

Minä olen useammankin vanhemman reserviläisen joutunut pistämään perustellen ojennukseen keskustelunaiheesta, että ei me mahdeta mitään, kun ne ohjukset tuhoaa kaiken.
 
image.webp
Konseptihan on futuristinen ja hyvinkin 20 vuotta edellä länsimaisia, siitä pisteet suunittelijoille.
On kuitenkin aivan eri asia kykenevätkö venäläiset luomaan tuohon konseptiin tarvittavan tekniikan ja millä hinnalla. Varsinkin nyt kun pakotteet hidastavat länsimaisten komponettien saatavuutta ei venäjän oman tuotannon varaan kannata laskea.

No jaa, tässä M1 Abrams Tank Test Bed 80-luvun puolesta välistä. Miehittämätön torni ja automaattilataaja.
http://warfaretech.blogspot.fi/2015/05/m1-tank-test-bed-ttb-with-unmanned.html
 
Puolustusvoimien mainiot podcastit jatkuvat :)

Tällä kertaa vuorossa tonnikeijukaiset.

Yksi mielenkiintoinen asia erityisesti. Alikalipeeri-nuoli väpättää lennon aikana kuin Pitkämäen keihäs.

 
Yksi mielenkiintoinen asia erityisesti. Alikalipeeri-nuoli väpättää lennon aikana kuin Pitkämäen keihäs.

Kyllä. Ja tähänhän noiden Leo2A6:ien lisäpanssarin suojavaikutus perustuukin. Siinä nuoli menee 2-3:n levyn läpi, jotka ovat kaikki eri kulmassa toisiinsa nähden ja jokaisen kohdalla nuoli pyrkii vääntämään itseään kohtisuoraan asentoon panssarilevyyn nähden. Luonnollisestikin tämä saa aikaan erityisen paljon tuota väpätystä ja sen takia nuoli jättää läpäistessään panssaria jälkeensä soikean reiän joka on siis kohtuullisen paljon isompi mitä se nuolen otsapinta-ala olisi. Ellei se nuoli siis alunalkaenkin petä ja hajoa palasiksi.
 
Kyllä. Ja tähänhän noiden Leo2A6:ien lisäpanssarin suojavaikutus perustuukin. Siinä nuoli menee 2-3:n levyn läpi, jotka ovat kaikki eri kulmassa toisiinsa nähden ja jokaisen kohdalla nuoli pyrkii vääntämään itseään kohtisuoraan asentoon panssarilevyyn nähden. Luonnollisestikin tämä saa aikaan erityisen paljon tuota väpätystä ja sen takia nuoli jättää läpäistessään panssaria jälkeensä soikean reiän joka on siis kohtuullisen paljon isompi mitä se nuolen otsapinta-ala olisi. Ellei se nuoli siis alunalkaenkin petä ja hajoa palasiksi.

Tulee mieleen filosofinen pohdinta: jos näet puliukon talvella liukastuvan kadulla, johtuuko se siitä, että mies on humalassa, vai katu on liukas?

Eli, tarkoitan sitä, että vaikka noin näyttää olevankin, ja onkin, niin ihan täsmälleen ottaen ei käsittääkseni ole.

Tikka siis väpättää lennossa, mutta homogeeniseen panssariteräkseen se läpäisee väpätyksestä huolimatta silti noin metrin verran. Ja käsittääkseni menee aika suoraan, eikä synnytä merkittävää soikiota. En tiedä, mikä värähtelytaajuus tai amplitudi on, mutta läpäisytapahtumassa näiden merkitys on todellisuudessa kohtuu vähäinen. Kuva alla.

roECVxV.jpg


Sen sijaan, Leo2A6 lisäpanssari toimii juuri, kuten kuvasit. Peräkkäiset eri suuntiin vinot levyt kääntävät nuolta eri kohdista eri suuntiin kohti levyn normaalia ja ammus katkeaa/murtuu keskeltä panssarin sisään, tai vähintäänkin kinnaa kiinni.

Tässä voi nuolen väpätyksellä olla toki pieni lisävaikutus, mutta arvioisin sen hyvin vähäiseksi suhteessa muuhun.

leopard_2a6_tower_02_of_27.jpg


2hofaz4.jpg
 
Tulee mieleen filosofinen pohdinta: jos näet puliukon talvella liukastuvan kadulla, johtuuko se siitä, että mies on humalassa, vai katu on liukas?

Eli, tarkoitan sitä, että vaikka noin näyttää olevankin, ja onkin, niin ihan täsmälleen ottaen ei käsittääkseni ole.

Tikka siis väpättää lennossa, mutta homogeeniseen panssariteräkseen se läpäisee väpätyksestä huolimatta silti noin metrin verran. Ja käsittääkseni menee aika suoraan, eikä synnytä merkittävää soikiota. En tiedä, mikä värähtelytaajuus tai amplitudi on, mutta läpäisytapahtumassa näiden merkitys on todellisuudessa kohtuu vähäinen. Kuva alla.


Sen sijaan, Leo2A6 lisäpanssari toimii juuri, kuten kuvasit. Peräkkäiset eri suuntiin vinot levyt kääntävät nuolta eri kohdista eri suuntiin kohti levyn normaalia ja ammus katkeaa/murtuu keskeltä panssarin sisään, tai vähintäänkin kinnaa kiinni.

Tässä voi nuolen väpätyksellä olla toki pieni lisävaikutus, mutta arvioisin sen hyvin vähäiseksi suhteessa muuhun.

Juu, sillä väpätyksellä on vain pieni vaikutus ja sitä tuskin ikinä pystytään kokonaan eliminoimaan, joten se vain on, eli sen voi periaatteessa testiammuntojen jälkeen jättää huomioimatta. Mutta ammuksen suunnittelun kanalta sitä ei voi jättää huomioimatta, koska sillä on selvä yhteys tuohon ammuksen käyttäytymiseen ja esim. siihen, että kestääkö ammus osuman levypanssariin.
 
Yksi mielenkiintoinen asia erityisesti. Alikalipeeri-nuoli väpättää lennon aikana kuin Pitkämäen keihäs.

Jos tuollaista väpätystä tapahtuu, lieköhän se havaittavissa hidastuskuvissa? Yhdessäkään videossa en ole sellaista nähnyt.

Tässä yksi esimerkki lähinnä fiilistelyn vuoksi, ei kai näin lyhyt nuoli väpättäisikään:

 
Jos tuollaista väpätystä tapahtuu, lieköhän se havaittavissa hidastuskuvissa? Yhdessäkään videossa en ole sellaista nähnyt.

Tässä yksi esimerkki lähinnä fiilistelyn vuoksi, ei kai näin lyhyt nuoli väpättäisikään:


Kyllähän sen pitäisi näkyä. Mutta, jos se ei paljoa heilu, niin todella lähelle pitää zoomata.

Tuo videon ammus oli tosiaan niin töpö, että ei varmaan juuri väpäjäkään.

Kannattaa kuunnella podcast. En valitettavasti laittanut tuon kohtaa muistiin, mutta joku muu voi kertoa, kun kuuntelee.
 
Back
Top