Panssarivaunut

[Huhta]

Joo romuja ei kannata modata jos lopputuloksena on modattuja romuja. Peruskorjauksen tarvekkin riippunee siitä miten suuri määrä A4:sia on tarkoitus jättää tst-käyttöön. Jos 50% muutetaan erikoisvaunuiksi niin silloin niistä voidaan kannibalisoida parhaat komponentit taisteluvaunuihin. Toki jos A4:n elinkaari aiotaan ulottaa 2030 luvulle niinkuin alunperin oli suunnitteilla niin peruskorjaus on välttämättömyys.

Erikoisvaunuiksi muutettavista voi toki kannibalisoida torneja, mutta ei kai tämä ratkaise ongelmia alustan suhteen? Siltavaunuilla ym. erikoisvehkeillä ei ehkä ajeta yhtä paljon kuin tavallisilla taistelupanssarivaunuilla, mutta en siltikään rakentaisi siltavaunua huonokuntoiselle alustalle. Toisin kuin tekohengitettävä taistelupanssarivaunu, siltavaunu on varauksissa helposti seuraavat 30 vuotta.

Asiasta mitään ymmärtämättömänä ajattelisin, että alustaltaan parhaassa kunnossa olevista vaunuista tehdään erikoisvaunuja. Nykyisestä 100 vaunusta 50% muuttaminen erikoisvaunuiksi on kyllä utopiaa, rahaa ei tule olemaan. Silta- (2L), evakuointi- ja raivauspanssarivaunuja (2R) voidaan rakentaa yhteensä korkeintaan 10-20 nykyisten päälle. Sitten näiden jälkeen parhaassa kunnossa olevista vaunuista otetaan taistelupanssarivaunuina jatkavat yksilöt, kenties n. 30-50 vaunua, jotka modataan kevyesti ja yritetään käyttää mahdollisimman säästeliäästi. Jäljelle jäävät 30-60 vaunua ajetaan loppuun koulutuskäytössä, puretaan varaosiksi sekä sijoitetaan muistomerkeiksi teiden varsille.

Millainenkohan huolto-ohjelma Suomessa on Leopardien kanssa? Eri käyttäjillä on kai aika erilaista, sakut purkavat vaunun atomeiksi säännöllisin vuosimäärin, jotkut taas vaihtavat ja korjaavat osia sitä mukaa kuin jokin hajoaa. Lähinnä mietin siltä kantilta, että miltä momentilta mahdollinen "peruskorjaus" menee: isona diilinä hankintamäärärahoista vai hiljaisesti varikkotyönä ilman näkyviä laskuja?

 

[kimmo.j]

Erikoisvaunuiksi muutettavista voi toki kannibalisoida torneja, mutta ei kai tämä ratkaise ongelmia alustan suhteen? Siltavaunuilla ym. erikoisvehkeillä ei ehkä ajeta yhtä paljon kuin tavallisilla taistelupanssarivaunuilla, mutta en siltikään rakentaisi siltavaunua huonokuntoiselle alustalle. Toisin kuin tekohengitettävä taistelupanssarivaunu, siltavaunu on varauksissa helposti seuraavat 30 vuotta.

Asiasta mitään ymmärtämättömänä ajattelisin, että alustaltaan parhaassa kunnossa olevista vaunuista tehdään erikoisvaunuja. Nykyisestä 100 vaunusta 50% muuttaminen erikoisvaunuiksi on kyllä utopiaa, rahaa ei tule olemaan. Silta- (2L), evakuointi- ja raivauspanssarivaunuja (2R) voidaan rakentaa yhteensä korkeintaan 10-20 nykyisten päälle. Sitten näiden jälkeen parhaassa kunnossa olevista vaunuista otetaan taistelupanssarivaunuina jatkavat yksilöt, kenties n. 30-50 vaunua, jotka modataan kevyesti ja yritetään käyttää mahdollisimman säästeliäästi. Jäljelle jäävät 30-60 vaunua ajetaan loppuun koulutuskäytössä, puretaan varaosiksi sekä sijoitetaan muistomerkeiksi teiden varsille.

Millainenkohan huolto-ohjelma Suomessa on Leopardien kanssa? Eri käyttäjillä on kai aika erilaista, sakut purkavat vaunun atomeiksi säännöllisin vuosimäärin, jotkut taas vaihtavat ja korjaavat osia sitä mukaa kuin jokin hajoaa. Lähinnä mietin siltä kantilta, että miltä momentilta mahdollinen "peruskorjaus" menee: isona diilinä hankintamäärärahoista vai hiljaisesti varikkotyönä ilman näkyviä laskuja?

Erikoisvaunujen määrästä on helppo olla samaa mieltä, valitettavasti.
Samoin niiden alustojen kunnosta jotka tähän valitaan. Erikoisvanujen voimansiirron kuvittelisi joutuvan monesti kovemmalle kuin tavallisen taisteluvaunun.

 

[Teräsmies]

Itänaapurissa eivät rahat riitä 2000 Armatan valmistukseen (täällähän asia jo tiedettiinkin) kuten aiemmin lupailtiin ja nyt yritetään pelastaa kasvoja?

Russia`s Uralvagonzavod scientific-research corporation has developed an upgrade kit to bring the ageing T-80BV / T-80U main battle tanks (MBT) to the level of modern Western MBTs, such as Leopard 2A5 / A6 andM1A1 / M1A2 Abrams, according to a source in Russian defense industry.

"The modernization of previously manufactured MBTs is the recent tendency of the tank-building industry. It provides point enhancement of the tank`s specifications and extends its service life. The massive operational deployment of tanks, the tendency to the reduction of tank forces, harsh economic conditions, and the cuts of the budgetary funds are the main prerequisites for the upgrade of MBTs in service. In such context, T-80BV is no exception," the source said.

According to him, the Omsktransmash Company (now a subsidiary of the UVZ Corporation) was producing T-80B tanks in 1979-1991. The manufacturer was gradually enhancing the tank`s specifications with T-80BV and T-80U/T-80UD being the most sophisticated variants. "At present, Russia`s Ministry of Defense (MoD) has several thousands of T-80BV/U tanks, mostly in store. The combat readiness of T-80-family tanks issued to armour units is getting worse, as the manufacturing of 1A33 fire control systems (FCS), 9K112-1 anti-tank guided missiles (ATGM), autoloaders, wind sensors, radio stations, and fire-extinguishing systems was ceased several years ago. To bridge this gap, Omsktransmash has developed the upgrade kit for T-80BV/U tanks. It will significantly increase the tank`s firepower and combat capabilities, as well as the level of its unification with T-72B/B3 MBTs. The modernization is going to save the MoD`s funds," the source emphasized.

The upgraded T-80 tank will receive Sosna-U gunner`s sighting system that incorporates optical sight, laser rangefinder and thermal imager, as well as ATGM control channel. Sosna-U increases the vehicle`s firing range at day and night to 3,300 m. The integrated laser rangefinder has a maximum range of 7,500 m. The tank`s commander also can fire the main gun, using gunner`s sighting systems in the duplicated mode. Sosna-U is complemented by the modified 1P67 optical sight that is used in emergency cases.

http://www.armyrecognition.com/weap..._t-80bv/u_main_battle_tank_tass_11507162.html

 

[SJ]

Itänaapurissa eivät rahat riitä 2000 Armatan valmistukseen (täällähän asia jo tiedettiinkin) kuten aiemmin lupailtiin ja nyt yritetään pelastaa kasvoja?


http://www.armyrecognition.com/weap..._t-80bv/u_main_battle_tank_tass_11507162.html

En tiedä kasvojen pelastamisesta, mutta ihan rationaalinen modernisaatio tuo näyttäisi olevan. Mutta sitä katsoin, että tuo Sosna-U ei vaikuta erityisen hyvältä ammunnanhallinta järjestelmältä. Siis eikö noissa ole yleensä pitempi kantama? Ja olettaisin, että tuossa se isoin rajoittava tekijä on sensorin kyky erottelukyky.

 

[Rannari]

Erikoisvaunuiksi muutettavista voi toki kannibalisoida torneja, mutta ei kai tämä ratkaise ongelmia alustan suhteen? Siltavaunuilla ym. erikoisvehkeillä ei ehkä ajeta yhtä paljon kuin tavallisilla taistelupanssarivaunuilla, mutta en siltikään rakentaisi siltavaunua huonokuntoiselle alustalle. Toisin kuin tekohengitettävä taistelupanssarivaunu, siltavaunu on varauksissa helposti seuraavat 30 vuotta.

Asiasta mitään ymmärtämättömänä ajattelisin, että alustaltaan parhaassa kunnossa olevista vaunuista tehdään erikoisvaunuja. Nykyisestä 100 vaunusta 50% muuttaminen erikoisvaunuiksi on kyllä utopiaa, rahaa ei tule olemaan. Silta- (2L), evakuointi- ja raivauspanssarivaunuja (2R) voidaan rakentaa yhteensä korkeintaan 10-20 nykyisten päälle. Sitten näiden jälkeen parhaassa kunnossa olevista vaunuista otetaan taistelupanssarivaunuina jatkavat yksilöt, kenties n. 30-50 vaunua, jotka modataan kevyesti ja yritetään käyttää mahdollisimman säästeliäästi. Jäljelle jäävät 30-60 vaunua ajetaan loppuun koulutuskäytössä, puretaan varaosiksi sekä sijoitetaan muistomerkeiksi teiden varsille.

Millainenkohan huolto-ohjelma Suomessa on Leopardien kanssa? Eri käyttäjillä on kai aika erilaista, sakut purkavat vaunun atomeiksi säännöllisin vuosimäärin, jotkut taas vaihtavat ja korjaavat osia sitä mukaa kuin jokin hajoaa. Lähinnä mietin siltä kantilta, että miltä momentilta mahdollinen "peruskorjaus" menee: isona diilinä hankintamäärärahoista vai hiljaisesti varikkotyönä ilman näkyviä laskuja?

Minkä verran noita erikoisvaunuja yleensä tarvitaan? 2kpl siltavaunuja per mektstos ja yhteensä enintään tusina evakuointivaunua. Raivaushommiin ei varmaan välttämättä tarvita enempiä 2R-versioita vaan jyrävaunut riittävät. 50kpl erikoisvaunuja ei tosiaan ole tältä planeetalta. Tai sanotaanko että ei tämän valtakunnan rahoituskehyksistä. Tst-vaunuja voisi säilyä käytössä enintään 5 komppaniaa eli 70kpl. Todennäköisemmin varmaan 3-4 komppaniaa.

 

[peelo]

@Rannari sen IBCT/ABCT/SBCT organisaatio-läpyskän mukaan jenkkien panssariprikaatilla on 6 raivausvaunua ja muistaakseni 4 siltavaunua. Jos tuota mukaillen lähtisi liikkeelle olosuhteet huomioiden.

- LEO 2L nykyisin 6 kpl lisäksi 8 kpl jolloin KARJPR (PR05) varustetaan 6 siltapsv ja MEKTSTOS 4 siltapsv (4+4 kpl). Tuosta MEKTSTOS määrästä voi varmaan hätätapauksessa tinkiä ja käyttää BLG-60.
- LEO 2R nykyisin 6 kpl lisäksi 4 kpl jolloin KARJPR (PR05) varustetaan 6 raivpsv ja MEKTSTOS 2 raivpsv (2+2 kpl).
- LEO 2 jyrät. Ilmeisesti vaunukomppanioissa? Määristä ei mitään tolkkua, mutta olisko 1 tai 2 vaunua per PSVK eli yhteensä 14 kpl. Nämähän on varsinaisia taisteluvaunuja, vai kuinka?
- Hinausvaunut on ilmeisesti tulossa? Jenkkien panssariprikaatissa on 24 hinausvaunua ja heidän Pataljoonia tukee 6 hinausvaunua eli sitä mukaillen KARJPR (PR05) voisi olla 18 hinauspsv ja MEKTSTOS 6 kpl (yhteensä siis 24 vaunua).

Yhteensä noista tulisi isoimmillaan 36 + 14 jyrävaunua =50 vaunua tai jos tulee hinausvaunut uutena kokonaisuutena niin vain 12 + 14 =26 kpl

 

[Rannari]

@Rannari sen IBCT/ABCT/SBCT organisaatio-läpyskän mukaan jenkkien panssariprikaatilla on 6 raivausvaunua ja muistaakseni 4 siltavaunua. Jos tuota mukaillen lähtisi liikkeelle olosuhteet huomioiden.

- LEO 2L nykyisin 6 kpl lisäksi 8 kpl jolloin KARJPR (PR05) varustetaan 6 siltapsv ja MEKTSTOS 4 siltapsv (4+4 kpl). Tuosta MEKTSTOS määrästä voi varmaan hätätapauksessa tinkiä ja käyttää BLG-60.
- LEO 2R nykyisin 6 kpl lisäksi 4 kpl jolloin KARJPR (PR05) varustetaan 6 raivpsv ja MEKTSTOS 2 raivpsv (2+2 kpl).
- LEO 2 jyrät. Ilmeisesti vaunukomppanioissa? Määristä ei mitään tolkkua, mutta olisko 1 tai 2 vaunua per PSVK eli yhteensä 14 kpl. Nämähän on varsinaisia taisteluvaunuja, vai kuinka?
- Hinausvaunut on ilmeisesti tulossa? Jenkkien panssariprikaatissa on 24 hinausvaunua ja heidän Pataljoonia tukee 6 hinausvaunua eli sitä mukaillen KARJPR (PR05) voisi olla 18 hinauspsv ja MEKTSTOS 6 kpl (yhteensä siis 24 vaunua).

Yhteensä noista tulisi isoimmillaan 36 + 14 jyrävaunua =50 vaunua tai jos tulee hinausvaunut uutena kokonaisuutena niin vain 12 + 14 =26 kpl

Olen tulkinnut meikäläisiä kokoonpanoja niin että BLG-siltavaunuja on organisaatiossa aina kaksi yhden 2L:n sijasta. Eli jatkossa 2 per MEKTSTOS jos niille saadaan Leguanit. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko hinureita KARJPR:n kokoonpanossa tällä hetkellä on? Parolan tst-osastoilla niitä on 6-7kpl kullakin. Oletin määrän puolittuvan tuossakin tapauksessa jos niissä olisi riittävästi potkua. Eli 4-6 prikaatille ja 3 per MEKTSTOS olisi minimitaso. En usko että jenkkimääriin voitaisiin päästä missään oloissa. Ei edes lähelle. Yksi muuttuja ovat tietysti nuo erilliset psv-komppaniat eli pitäisikö niillekin saada erikoisvaunuja?

Edit

Jossain vaiheessahan oli tehty keikaus jossa 2kpl Leo-2L oli siirretty Vekaralta Mektstos:lle ja tilalle tuotu 4kpl BLG60. Siitä ajatus tuosta vaihtosuhteesta.

 

[peelo]

@Rannari eli meinaat että MEKTSTOS olisi 2 siltapsv. Voi olla. Mietin tuota kun katsoin ABCT kokoonpanoa ja jos oikein tulkitsin niin siellä on vain 4 siltapsv.

Ei kai ne erilliset PSVK oikeasti tue sellaista joukkoa jolla ei olisi esim niitä siltakalustoja. Raivausvaunuja ei toki löyty kuin MEK-joukoilta, mutta jyriä voisi ERPSVK ollakin ja mahdollisesti joku hinausvaunu.

 

[kertakenttään]

@Rannari sen IBCT/ABCT/SBCT organisaatio-läpyskän mukaan jenkkien panssariprikaatilla on 6 raivausvaunua ja muistaakseni 4 siltavaunua. Jos tuota mukaillen lähtisi liikkeelle olosuhteet huomioiden.

- LEO 2L nykyisin 6 kpl lisäksi 8 kpl jolloin KARJPR (PR05) varustetaan 6 siltapsv ja MEKTSTOS 4 siltapsv (4+4 kpl). Tuosta MEKTSTOS määrästä voi varmaan hätätapauksessa tinkiä ja käyttää BLG-60.
- LEO 2R nykyisin 6 kpl lisäksi 4 kpl jolloin KARJPR (PR05) varustetaan 6 raivpsv ja MEKTSTOS 2 raivpsv (2+2 kpl).
- LEO 2 jyrät. Ilmeisesti vaunukomppanioissa? Määristä ei mitään tolkkua, mutta olisko 1 tai 2 vaunua per PSVK eli yhteensä 14 kpl. Nämähän on varsinaisia taisteluvaunuja, vai kuinka?
- Hinausvaunut on ilmeisesti tulossa? Jenkkien panssariprikaatissa on 24 hinausvaunua ja heidän Pataljoonia tukee 6 hinausvaunua eli sitä mukaillen KARJPR (PR05) voisi olla 18 hinauspsv ja MEKTSTOS 6 kpl (yhteensä siis 24 vaunua).

Yhteensä noista tulisi isoimmillaan 36 + 14 jyrävaunua =50 vaunua tai jos tulee hinausvaunut uutena kokonaisuutena niin vain 12 + 14 =26 kpl

Ehkä tärkeämpää kuin vaunujen absoluuttinen määrä, on niiden suhde tuettaviin vaunuihin. Mikä on evakuointi ja hinausvaunujen suhde tuettaviin rynnäkkö- ja taisteluvaunuihin ABCTssä?

 

[Rannari]

@Rannari eli meinaat että MEKTSTOS olisi 2 siltapsv. Voi olla. Mietin tuota kun katsoin ABCT kokoonpanoa ja jos oikein tulkitsin niin siellä on vain 4 siltapsv.

Ei kai ne erilliset PSVK oikeasti tue sellaista joukkoa jolla ei olisi esim niitä siltakalustoja. Raivausvaunuja ei toki löyty kuin MEK-joukoilta, mutta jyriä voisi ERPSVK ollakin ja mahdollisesti joku hinausvaunu.

Ja voihan ne hinailla toinen toisiaan tarpeen tullen. Tuohon voi periaatteessa vaikka varata pari ylimääräistä tst-vaunua ja huoltohommiin Hiabilla varustetun kuorkin. Voi olla että Kainuussa tst-vaunua käytetään hiukan konservatiivisemmin mm. suojaustehtävissä eikä edes synny tarvetta rynniä minnekään siltavaunujen tukemana. Kolme Leguan-Sisuahan prikaatilta pitäisi löytyä.

 

[peelo]

Ehkä tärkeämpää kuin vaunujen absoluuttinen määrä, on niiden suhde tuettaviin vaunuihin. Mikä on evakuointi ja hinausvaunujen suhde tuettaviin rynnäkkö- ja taisteluvaunuihin ABCTssä?

Laskin ihan pataljoonien ja PSVK määrillä sekä nykyisiin KARJPR/MEKTSTOS kalustomääriin pohjaten. Eli mistään mahdollisimman paljon kaikkee touhusta ei ollu kyse.

ABCT on kaksi PSVK/Pataljoona eli yksi enemmän kuin suomessa, muuten aika sama.

Ja voihan ne hinailla toinen toisiaan tarpeen tullen. Tuohon voi periaatteessa vaikka varata pari ylimääräistä tst-vaunua ja huoltohommiin Hiabilla varustetun kuorkin. Voi olla että Kainuussa tst-vaunua käytetään hiukan konservatiivisemmin mm. suojaustehtävissä eikä edes synny tarvetta rynniä minnekään siltavaunujen tukemana. Kolme Leguan-Sisuahan prikaatilta pitäisi löytyä.

Onhan se maastokin erilaista. Mihinkäs ne Sisut on sijoitettu kun 9 kpl niitä pitäis olla.

 

[kertakenttään]

Laskin ihan pataljoonien ja PSVK määrillä sekä nykyisiin KARJPR/MEKTSTOS kalustomääriin pohjaten. Eli mistään mahdollisimman paljon kaikkee touhusta ei ollu kyse.

ABCT on kaksi PSVK/Pataljoona eli yksi enemmän kuin suomessa, muuten aika sama.



Onhan se maastokin erilaista. Mihinkäs ne Sisut on sijoitettu kun 9 kpl niitä pitäis olla.

Vaan mitenkäs tiedustelupataljoonan parikymmentä bradleytä, komentajan M1A1 jne. Niitä vaunuja on aika paljon sekä kannattaa ottaa huomioon esim M113 ja siltavaunut, jotka myös saattaa tarvita hinausta.

 

[peelo]

Vaan mitenkäs tiedustelupataljoonan parikymmentä bradleytä, komentajan M1A1 jne. Niitä vaunuja on aika paljon sekä kannattaa ottaa huomioon esim M113 ja siltavaunut, jotka myös saattaa tarvita hinausta.

Raskaita vaunuja on jenkeillä koko organisaatiossa toisin kuin meillä, mutta sen takia ajattelinkin että PSJP olisi se sama 6 hinauspsv kuin jenkeillä. Heillä toki sielläkin se yksi PSVK enemmän vaunuja. Ne 24 hinauspsv jotka tuolla aikaisemmin mainitisin oli todella oikeita hinauspsv, näiden lisäksi ABCT oli vielä 11 kpl 8x8 hinausajoneuvoja sekä 9 kpl kevyempiä hinausajoneuvoja. Eli noilla mun luvuilla eroa tulee edelleen melkoisesti.

 

[Rannari]

Onhan se maastokin erilaista. Mihinkäs ne Sisut on sijoitettu kun 9 kpl niitä pitäis olla.

Eikö niitä silta-Sisuja pitäisi olla kaikilla kolmella valmiusprikaatilla? En muista miten olen asiaa itse pähkinyt eli kolme kullakin saattaa olla ihan omaa olettamaa.

 

[kimmo.j]

Ja voihan ne hinailla toinen toisiaan tarpeen tullen. Tuohon voi periaatteessa vaikka varata pari ylimääräistä tst-vaunua ja huoltohommiin Hiabilla varustetun kuorkin. Voi olla että Kainuussa tst-vaunua käytetään hiukan konservatiivisemmin mm. suojaustehtävissä eikä edes synny tarvetta rynniä minnekään siltavaunujen tukemana. Kolme Leguan-Sisuahan prikaatilta pitäisi löytyä.

Ylimääräinen taisteluvaunu ei ole mikään evakointivaunun korvike edes auttavasti. Oikeassa evakointivanussa on vinssi jolla kiinni juuttunut vaunu saadaan irti ja moderneissa vaunu saadaan hinaukseen ilman käsityötä.

 

[Rannari]

Ylimääräinen taisteluvaunu ei ole mikään evakointivaunun korvike edes auttavasti. Oikeassa evakointivanussa on vinssi jolla kiinni juuttunut vaunu saadaan irti ja moderneissa vaunu saadaan hinaukseen ilman käsityötä.

Kyllä se on korvike joka tapauksessa. Hinurit ovat organisaatiossa pataljoonan tai prikaatin tasalla joten kaveriapua tarvitaan joka tapauksessa.

 

[kimmo.j]

Kyllä se on korvike joka tapauksessa. Hinurit ovat organisaatiossa pataljoonan tai prikaatin tasalla joten kaveriapua tarvitaan joka tapauksessa.

Olet kyllä oikeassa, korvike se on, mutta huono sellainen.

 

[Rannari]

Olet kyllä oikeassa, korvike se on, mutta huono sellainen.

Kyllä. Tuolla opilla ei pysty hoitamaan kuin kaikkein kriittisimmän homman eli kiinni juuttuneen vaunun irrottamisen ja senkin vain osassa tapauksia. Paljon tyhjää parempi kuitenkin. Romujen evakuoinnit ja muut rajummat temput vaativat sitten muita ratkaisuja. Kun erikoisvaunujen ( hinuri, silta, pioneeri ) hankinta kuitenkin vähintään kymmenkertaistaisi erillisen psv-komppanian hinnan niin houkutus puolivillaisiinkin korvikeratkaisuihin voi olla suuri.

 

[stunt cock]

Ylimääräinen taisteluvaunu ei ole mikään evakointivaunun korvike edes auttavasti. Oikeassa evakointivanussa on vinssi jolla kiinni juuttunut vaunu saadaan irti ja moderneissa vaunu saadaan hinaukseen ilman käsityötä.

Vinssin rakentaminen panssarivaunun alustalle on aika yksinkertainen toimi. Leopardin sähköistyksestä en tiedä mitään, mutta ramirentista on mahdollista sosialisoida joku 40 kV generaattori, josta saa varmasti tarpeeksi virtaa sähkökäyttöiselle vinssille. Vinssi ja kela takakannelle ja ankkurointilevy vaunun taakse ja suhteellisen halvalla näin saisi rakennettua evakointivaunun. Tositilanteen uhatessa lupaisin rakentaa evakointivaunun neljällä tai viidellä hitsarilla viikossa poislukien vinssin ja kaapelin hankinta.

 

[kimmo.j]

Vinssin rakentaminen panssarivaunun alustalle on aika yksinkertainen toimi. Leopardin sähköistyksestä en tiedä mitään, mutta ramirentista on mahdollista sosialisoida joku 40 kV generaattori, josta saa varmasti tarpeeksi virtaa sähkökäyttöiselle vinssille. Vinssi ja kela takakannelle ja ankkurointilevy vaunun taakse ja suhteellisen halvalla näin saisi rakennettua evakointivaunun. Tositilanteen uhatessa lupaisin rakentaa evakointivaunun neljällä tai viidellä hitsarilla viikossa poislukien vinssin ja kaapelin hankinta.

Epäilemättä rakentaminen on yksinkertaista, sellaisia vain ei tehdä, miksiköhän?
Vinssithän ovat järeitä, teholuokkaa 60-70t ja vaijerin pituus 180m. Joten rakenteisiin kohdistuvat voimat ovat isoja ja siksi kiinnityspaikka/tapa ei ole merkityksetön.
Mukana kulkee yleensä myös hitsaus ja katkaisuun sopivia työkaluja.