Panssarivaunut

Kun ne teki T-90:in seuraavat versiot, niin ottiko ne sen huomioon?

T-90M ja T-90MS?

Tsetseeniassa taisivat todeta, että tulipalon vaara vähenee kun ei ota ammuksia muualle kuin karuselliin. Pätenee myös noihin vaunuihin. Muuten en muista onko noissa T-90 malleissa jotakin eroja aikaisempiin. Mutta jos niissä on edelleen se karuselli, niin vanha ongelma on edelleen olemassa, ellei miehistötilaa ole eroteltu muusta vaunusta.
 
Mulla on muisti että ne käyttivät T-80 siellä?

Niitäkin. Ja niissä tuon ammuskarusellin ammukset ovat pystyssä, eikä vaakasuorassa. Jossakin taisi olla maininta, että nuo pystyssä olevat ammukset olisivat alttiimpia osumalle, mutta olettaisin että läpäisyssä sirpaleet lentelee kuitenkin aika laajalle, joten sillä ei välttämättä ole vaikutusta.
 
Käsittääkseni lataaja on perusrakenteeltaan sama. Luulisi että joitain parannuksia olisi yritetty tehdä, mutta millaisia en tiedä, puhumattakaan niiden toimivuudesta.
 
T-90MS niilä on varmasti se karuselli?

T-90MS_storage_box_ammunition_rear_of_the_hull_Russia_Russian_army_defence_industry_military_technology_001.jpg


??? T-90MS ??

QQ%25E6%2588%25AA%25E5%259B%25BE20160329185355.png


T-14 Armata on ne ammokset pohjassa

32e55d639a529fb2fd4cc11a683fcaac6495f06b485a4c11421aa168825c4f58_1.jpg


Turkkilainen Altay, vissiin samaa kun LeoA4

602ciYf.jpg


Löysin ! Leo A5/A6

20150214002231.jpg


T-72BM

t-72bm_all.jpg
 
Raha on kieltämättä ongelma, mutta olen septinen siviilikaluston kykkyyn hoitaa homma. Mikä on se laite joka kykenee vinssaamaan/vetämään maastosta kiinni jumiittuneen vaunu ja hinaamaan vaunua uralla/tiellä järkevällä nopeudella?
Aikaisemmin mainitut telalaitteet ovat varmasti hyviä vetämään, mutta niiden saaminen paikalle ja pois vaatii käytännössä lavetin.
Pyöräkuormaaja jaksaisi ehkä paremmin hinata vaunua uralla ja tiellä, mutta millä nopeudella. Sama kysymys koskee pyöräkoneen saamista paikalle.
Itsellä on jonkun verran kokemusta vähän kaikenlaisilla ajoneuvoilla(ei kuitenkaan psv) kiinnijäämisestä tai kiinnijuuttuneen ajoneuvon irroittamisesta niin sanoisin että vetävän laitteen pitää olla ainakin samaa painoluokkaa jos ei se vetoalusta ole joku aivan erityisen pitävä alusta. Eli Leoa tai 72:sta vetävän pitää painaa jotain +-40 tonnia? Tällaisia koneita ovat ne isoimmat pyöräkuormaajat ainakin jollain louhoksilla, ja niillä ei kyllä oikeasti mennä minkään kantavan alueen ulkopuolelle sileine louhosrenkaineen. Mutta kovalta alustalta kyllä pystyvä laite. Yhtenä hyvänä vetokoneena pidän tela-alustaista kaivinkonetta, painonkaan ei tarvisi olla aivan samaa luokkaa kuin vaunussa. Mutta ajonopeus taitaa olla se max 10km/h.. Vähän reippaampaa kyytiä kulkee telapuskukone ja niissä ei vetokyky heti lopu kun tarpeeksi iso kone jostain löytyy. 'Pillarien' huonona puolena sanoisin että niitä ei paljoa nykyään näe ja kuskitkin kasvaa horsmaa nykyisin valtaosin. Mutta onko mitään näistä saatavilla lähistöllä kun tarve iskee? Varsinkin silloin kun kovilla ammutaan ja olisi vähän kiirekin..
 
T-90MS niilä on varmasti se karuselli?

T-90MS_storage_box_ammunition_rear_of_the_hull_Russia_Russian_army_defence_industry_military_technology_001.jpg


??? T-90MS ??

QQ%25E6%2588%25AA%25E5%259B%25BE20160329185355.png


T-14 Armata on ne ammokset pohjassa

32e55d639a529fb2fd4cc11a683fcaac6495f06b485a4c11421aa168825c4f58_1.jpg


Turkkilainen Altay, vissiin samaa kun LeoA4

602ciYf.jpg


Löysin ! Leo A5/A6

20150214002231.jpg


T-72BM

t-72bm_all.jpg
Altayssa tuo Leon heikkous näyttää olevan vielä kummallakin puolella runkoa, kun ajaja on keskellä ja ammukset kummankin puolen.
T-90MS ei ole Venäjällä ainakaan vielä käytössä tai tilattuna, ne harvat, joita on, ovat protoja. Tuosta tulevasta T-90M:stä en osaa sanoa, joka tapauksessa tornin vaihto vaadittaisiin, jotta ammukset saataisiin tornin takaosaan.

Jotenkin kaiken tämän jälkeen olen taas päätynyt siihen, että Merkava on ehkä todellakin parhaiten panssaroitu vaunu nykyisistä TST-vaunuista.
 
Itsellä on jonkun verran kokemusta vähän kaikenlaisilla ajoneuvoilla(ei kuitenkaan psv) kiinnijäämisestä tai kiinnijuuttuneen ajoneuvon irroittamisesta niin sanoisin että vetävän laitteen pitää olla ainakin samaa painoluokkaa jos ei se vetoalusta ole joku aivan erityisen pitävä alusta. Eli Leoa tai 72:sta vetävän pitää painaa jotain +-40 tonnia? Tällaisia koneita ovat ne isoimmat pyöräkuormaajat ainakin jollain louhoksilla, ja niillä ei kyllä oikeasti mennä minkään kantavan alueen ulkopuolelle sileine louhosrenkaineen. Mutta kovalta alustalta kyllä pystyvä laite. Yhtenä hyvänä vetokoneena pidän tela-alustaista kaivinkonetta, painonkaan ei tarvisi olla aivan samaa luokkaa kuin vaunussa.
Mikään ekspertti en ole, mutta muutaman kerran on tullut harrastettua uponneen kaivinkoneen irroitusta. Hinausautoa en ole koskaan kokeillut, mutta nosturia ja muita kaivinkoneita on tullut käytettyä irroituksessa. Melkein väittäisin kaivinkoneen olevan pakollinen työkone pahasti uponeen tst-vaunun pelastamisessa. Meinaan sen panssarivaunun repimisessä irti savesta mukana tulee runsaasti savea, joka vetää vaunua syvemmälle ja lisää vaunun massaa. Omakohtaisen kokemuksen mukaan saveen uponnut 35 tonnia painava kaivinkone painoi nosturin mittareiden mukaan 45 tonnia ja tällöin vasta alaspäin menevä liike saatiin topattua. Ennen kaikkea uponneen panssarivaunun pelastamisessa tärkeintä on näkemys ja kokemus vastaavista tilanteista. Koneiden osalta melkein väittäisin tehokkaan vinssin olevan pakollinen varuste ja kaivinkoneen pakollinen apukone.

Yleensä uppoamiset tuppaavat tapahtumaan pehmeissä paikossa ja tällöin evakuointikaluston paikalle saanti on melkoisen tuskan takana. Melkein väittäisin, että lavoja apuna käyttäen 30 tn kokoluokan kaivinkoneen saa ihan varmasti jokaiseen paikkaan, mihin tst-vaunun saa ajettua ja upotettua. Esimerkiksi miinavaurion kokeneen leopardin evakuoinnissa iso pyöräkuormaaja varmaan riittänee tai D6 kokoluokan puskukone, mutta pahasti uponneiden panssarien evakuoinnissa erikoiskalusto on todella tarpeen.
 
Muistaakseni Ruotsikin maksoi siinä 3kpl hankinnassa yli 10 miljoonaa per vaunu. Ja sitten pitäisi ostaa/väsätä vielä ne ehkä 12-20 kpl hinausvaunuja. Määrä ihan hatusta. Jos prikaatille vaikka 6kpl ja tst-osastoille kullekin 2-3 kpl.jälkimmäisillä on nyt 6-7 hinuria kullakin.
Niin siis FMV maksoi 300 miljoonaa kruunua kolmesta vaunusta. Tässä miten ne varustetaan.

http://www.fmv.se/sv/Nyheter-och-press/Nyhetsarkiv/Nyheter-2014/FMV-bestaller-brolaggare/

Ennen kuin ne ovat Ruotsin puolustusvoimilla, voit lisätä sen keskimääräisen 30% jonka FMV yleensä veloittaa hankinnoissa.
 
Altayssa tuo Leon heikkous näyttää olevan vielä kummallakin puolella runkoa, kun ajaja on keskellä ja ammukset kummankin puolen.
T-90MS ei ole Venäjällä ainakaan vielä käytössä tai tilattuna, ne harvat, joita on, ovat protoja. Tuosta tulevasta T-90M:stä en osaa sanoa, joka tapauksessa tornin vaihto vaadittaisiin, jotta ammukset saataisiin tornin takaosaan.

Jotenkin kaiken tämän jälkeen olen taas päätynyt siihen, että Merkava on ehkä todellakin parhaiten panssaroitu vaunu nykyisistä TST-vaunuista.

Merkava IV tai Challenger 2. Challengerin panssaroinnista en ole koskaan löytänyt mitään faktatietoa, yleensä puhutaan vain Chobham-panssarista ja suuruusluokasta "kestää kaiken etusektorista", joten vertailu on vähän hankalaa. Jotain kertoo että vain yksi vaunu on täysin menetetty, eikä silloinkaan läpäisty panssarointia. Kummatkin vaunut toki uhraavat liikkuvuutta tuon tason saavuttamiseen.
 
Challenger 2 on layoutiltaan oikeastaan vain chieftainin parannettu versio. Päivitysmahdollisuudet ovat minimaaliset ilman todella raskaita muutostöitä. Suurin heikkous on ammusten varastointi miehistötiloissa ja modernin miehistötiloista erotetun ammusvaraston lähes täydellinen puuttuminen. Panssarointi kaikilla moderneilla tst-vaunuilla taitaa etusektorista olla todella vahva eikä Challenger liene tästä poikkeus.
 
Jotenkin kaiken tämän jälkeen olen taas päätynyt siihen, että Merkava on ehkä todellakin parhaiten panssaroitu vaunu nykyisistä TST-vaunuista.

Näin voi olla; onteloaseita vastaan. Merkavien panssarointi on optimoitu todennäköisintä vihollista vastaan, jolloin nopeat nuolet eivät välttämättä ole se todennäköisin uhka, toisin kuin erilaiset kannettavat pst aseet.
 
Osaan Usa:n Strykereista asennetaan A-10 Thunderboltista tuttu 30 mm pikatykki, sanan varsinaisessa merkityksessä. Myös miehittämätön ECB2a torni tulee osaan vaunuista.

More Stryker upgrades coming after first Soldiers shoot off 30mm rounds
By Sean KimmonsJanuary 24, 2017

size0.jpg

– Col. Glenn Dean, program manager of the Army's Stryker Brigade Combat Team program, discusses upcoming improvements to the ground combat vehicle during the International Armored Vehicles conference in Twickenham, England, Jan. 24, 2017. (Photo Credit: Sean Kimmons)
TWICKENHAM, England (Army News Service) -- For the first time, Soldiers got to unleash the distinct "brrrt" gunfire of a 30mm cannon mounted on top of a Stryker combat vehicle last week, as part of testing at Maryland's Aberdeen Proving Ground, the program's manager said Tuesday.

This summer, Soldiers with the 2nd Cavalry Regiment out of Vilseck, Germany, will then get in-depth training with the new Stryker at Aberdeen before the Dragoons become the first Army unit to receive them.

"The purpose there is to prove out our gunnery training plan that will support fielding next year," Col. Glenn Dean said of the upcoming exercise, while speaking at the International Armored Vehicles conference. "We'll have a number of crews come over and they'll get to operate and drive the vehicle."

There are now four prototypes of the new Stryker, also nicknamed Dragoon, with four more expected to be delivered in the next few months, he added.

The program's relatively quick acquisition of the vehicles, which began in fall 2015 and costs over $400 million, plans to have the first batch of the 83 Dragoons fielded by the end of fiscal year 2018, according to the colonel.

If things go well, more of the powerful cannons -- most notably known for their use on a "tank-killer" aircraft, the A-10 Thunderbolt II -- may be fitted on future Stryker vehicles.

"We're not going to put a 30mm cannon on every Stryker; it's a selection of them," he said. "Part of the decision on how many for the future will depend on what 2nd Cavalry Regiment has to say on what works or what doesn't work, or if we have enough or too many."

The Stryker program is now focusing more on improving the way the combat vehicle fights and moves, after years of modifying it to withstand attacks.

"While we were at war (in Iraq) our focus was survivability, and we continued to add survivability to the platform and sacrificed mobility and ignored lethality," he said. "How do we get this program back to a balance [of all three]?"

After Russia's invasion of Ukraine in 2015 and seeing upgrades to their combat vehicles, Army leaders recognized a need to revamp the Stryker fleet.

"The Russians, it turns out, had upgraded and fielded significant capabilities while we were engaged in Iraq and Afghanistan," Army Vice Chief of Staff Gen. Daniel B. Allyn said after the first Dragoon prototype was delivered in October.

As a result, existing Stryker weaponry, he added, places U.S. forces at "unacceptable risk."

So far, about $20 million has been saved in the Stryker Dragoon program, allowing Dean and others to begin other efforts to enhance its lethality.

"We're so far under budget, we were able to start a second upgrade program with the money we saved," he said.

Using the freed-up money, the new fleet of Strykers will also roll out with the ECB2a remote weapon station improvement, which gives greater flexibility to employ currently assigned weapons.

"Keeping a good eye on balancing your checkbook and being frugal allows you to buy more capability," Dean said.

The ECB2a upgrade can also integrate javelin launch systems, giving commanders another option to deploy the anti-tank missile or even more of them at the same time, he added.

A second lethality program, the ECB2b modified improved target acquisition system, or MITAS, is also being developed, but was paid for with separate funding. This upgrade can help accurately launch TOW missiles from a Stryker.

"Those two efforts combined will touch about 70 percent of the Stryker fleet," Dean said.

To help mobility, the ECP1 program is getting ready to upgrade the electrical power, mechanical power, in-vehicle network, and chassis of many Stryker vehicles.

"Ultimately, these upgrades will go to refit all of the double V Stryker brigades in the force," Dean said.

There is even a Stryker demonstrator equipped with a mobile expeditionary high-energy laser and there's talk of adding technology to neutralize threats to counter-unmanned aerial systems, but it's too early to know if those variants will ever be rolled out, he said.

https://www.army.mil/article/181203?g
 
Back
Top