Mahtaisikohan ne mustin kovakärki ammukset olla parannus tilanteeseen?
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Mahtaisikohan ne mustin kovakärki ammukset olla parannus tilanteeseen?
Voi olla hyvin mahdollista, mutta tuleeko läpäisyä on kait se ongelma. Ei silti vaikka tulisi läpi, niin ei tarkoita että sisällä käy ihmeitä. Pahimmillaan housupyykkiä ja saatanasti kirosanoja. Parhaimmillaan uhri taikka laiteisto on poissa pelistä.
Mitä tarkoitat tuolla "tuleeko läpäisyä"? Meinaatko, että tuo ritilä estäisi ammusta toimimasta, vaikka siinä on se kova kärki, vai tarkoitatko että panssari siinä alla on liian paksu? Panssari tuskin on liian paksu, koska nuo ritilän peittämät alueet ovat kuitenkin takana ja sivuilla. Ja voihan tuollaiset ritilät löytyä jostakin kevyemmästä vaunustakin, joten olisi kiva tietää mikä sellaiseen tehoaisi.
Jos se panssari siinä alla on liian paksu niin klommolla pääsee.
Ritilä on tarkoitettu hajoittamaan onteloammuksen kartiota, mikä vie läpäisystä osan (jopa huomattavan osan vanhemmilla onteloammuksilla) pois. Se, onko onteloammuksessa kova kärki vai ei, on täysin irrelevanttia "slat armourissa". Ns. "hard-nose" on tarkoitettu ERA-laattoja vastaan, jotka toimivat aivan eri periaatteella.
Arvelin vain, että mikäli se nokka riittää tekemään jonkinlaisen reiän ERA laattaan, niin se saattaisi kestää osuman tuollaiseen ritiläänkin ilman, että ontelon muoto menee pilalle. Sytyttimen toiminta toki saattaa häiriintyä jos osuma ritilään aiheuttaa sivuttaisvoimia.
Jos se panssari on liian paksu läpäistäväksi, niin klommolla pääsee joka tapauksessa, oli sitä ritilää tai ei!
Kun se ritilä ei toimi siis ollenkaan noin. Ainoastaan, jos kärki osuu suoraan ritilän metalliosaan.
Ritilän tarkoitus on, että kun onteloammus osuu ritilän "ilmarakoon", ritilä puristaa/muokkaa/rikkoo ammuksen ontelokartiota sivulta ammuksen läpäistessä ritilän, jolloin ammuksen läpäisykyky pienenee. Sytyttimeen ritilällä ei ole mitään vaikutusta muuten kuin osumalla suoraan ritilän metalliosaan tai jos sytyttimen ja ontelon välinen yhteys menetetään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Slat_armor
It takes the form of a rigid slatted metal grid fitted around key sections of the vehicle, which disrupts the shaped charge of the warhead by either crushing it, preventing optimal detonation from occurring, or by damaging the fuzing mechanism, preventing detonation outright. Although slat armor is effective against incoming missiles, it does not offer complete protection – as many as 50% of missile impacts are unimpeded by the slat design.[1]
Viimeksi muokattu:
Slat Armorit joitka on tällä hetkellä käytössäni on optimoitu spesifiä uhkaa vastaan elu RPG-7 vastaan. RPG-7:ssa on omanlaisensa piezosöhköinen sytytin. Se sytytin hajoaa tai ei toimi jos osuu ritilän välikköön / verkon reikään verkkopanssarissa. Samalla ritilät voivarvaurioittaa ontelin kaartiota joka aiheuttaa epäoptimaalisen toiminnan, vaikka sytytin toimisi kuten yllä on kuvattu. Osuessaan kiinnikkeisiin tai tankoihin ammus toimii oikein mutta sen optimaalista toimintaa yritetään vaikeuttaa sillä että se laukeaa liian kaukana varsinaisesta panssarista ja tämä etäisyys on nimenomaan optimoitu RPG-7:n mukaan.
Apilasta vastaan tuo ritilä itseasiassa on tehokkaampi kun sytytin laukeaa optimaalisemmalla etäisyydellä panssarista ja laskennallisesti saattaa lisätä läpäisyä jopa 10%. En nyt mene laskuperusteisiin koska apilaksen todellinen läpäisy ei ole julkinen tieto, mutta kyllä tuo ihan "sotilasyleistietoa" on. Mustin ammuksen osalta toimintaperiaatte on ihan eri kun perinteisellä ontelolla, koska kova kärki tekee ensi tilaa ontelolle, joten ritilällä ei ole vaikutusta puoleen tai toiseen.
Apilasta vastaan tuo ritilä itseasiassa on tehokkaampi kun sytytin laukeaa optimaalisemmalla etäisyydellä panssarista ja laskennallisesti saattaa lisätä läpäisyä jopa 10%. En nyt mene laskuperusteisiin koska apilaksen todellinen läpäisy ei ole julkinen tieto, mutta kyllä tuo ihan "sotilasyleistietoa" on. Mustin ammuksen osalta toimintaperiaatte on ihan eri kun perinteisellä ontelolla, koska kova kärki tekee ensi tilaa ontelolle, joten ritilällä ei ole vaikutusta puoleen tai toiseen.
Luitko sinä tarkasti mitä minä kirjoitin?
Siis:
Eli jos se ammuksen nokka on tarpeeksi vahvistettu, niin eikö se vain työntäisi sen ritilän sivuun? Yleensähän se ammus on se joka helpommin antaa periksi, mutta miten sitten kun kärkeä on vahvistettu?
Ja:
Ja tuossahan sinun lainauksessa nimenomaan sanotaan, että se vahingoittaa sytytintä ja estää sitä toimimasta. Ja tietääkseni myös kessin ammuksilla on tietty raja sille missä kulmassa ammus saa osua maaliin, jotta sytytin toimii. Se, että ammus osuu parin metalli lätkän väliin tuottaa kovasti samanlaisen vaikutuksen sytyttimelle.
Kiitos.
Tuosta taas pitää kysyä yhtä juttua: Vaikka läpäisy lisääntyisi, niin lisääntyykö välttämättä panssarin takainen vaikutus? Yliläpäisyn kasvaminen on toki kiva, etenkin jos ammutaan kevyttä vaunua, mutta minulla on mielessä eräs naapurin artikkeli, jossa totesivat tuon ilmaraon kaventavan läpäisystä syntyvän sirpalesuihkun kulmaa. Sinällään olisikin ihan järkeenkäyvää, että kappaleen pinnassa räjähtävä ontelo tekisi leveämmän suihkun panssarin takana (ehkä jopa tuottaisi HESH ammusta muistuttavan efektin), mutta eihän ontelopanos oikeastaan ole kiinni siinä kappaleessa?
Kuten CV tuossa mainitsi, yksi muuttuja on räjäytysetäisyys. Ontelolla on yleensä jokin optimietäisyys, olettaisin, että riippuen kartion kulmasta ja suihkun muodosta.
Jos räjäytetään riittävän kaukana, niin ohutkin panssari kestää.
Tämä kehitettiin jo 2 MS.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Spaced_armour
The principle of spaced armour protects against high explosive anti-tank (HEAT) projectiles which create a focused jet of plasticised metal, very effective at the focus point, but much less so beyond there. Relatively thin armour plates or even slats or metal mesh, much lighter than fully protective armour, can be attached as side skirts or turret skirts on tanks and other armoured vehicles. This light armour detonates the warhead prematurely so that the jet of metal is focused well before the main armour, becoming relatively ineffective.
Kuten CV tuossa mainitsi, yksi muuttuja on räjäytysetäisyys. Ontelolla on yleensä jokin optimietäisyys, olettaisin, että riippuen kartion kulmasta ja suihkun muodosta.
Jos räjäytetään riittävän kaukana, niin ohutkin panssari kestää.
Tämä kehitettiin jo 2 MS.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Spaced_armour
The principle of spaced armour protects against high explosive anti-tank (HEAT) projectiles which create a focused jet of plasticised metal, very effective at the focus point, but much less so beyond there. Relatively thin armour plates or even slats or metal mesh, much lighter than fully protective armour, can be attached as side skirts or turret skirts on tanks and other armoured vehicles. This light armour detonates the warhead prematurely so that the jet of metal is focused well before the main armour, becoming relatively ineffective.
Se vaan taitaa olla, että nykyaikaisissa ontelopanoksissa se ontelon muodostuminen on sellainen, että ilmarakoa et saa tarpeeksi isoksi jos sen pitää olla ajoneuvon ympärillä, että ontelo menettäisi läpäisykykynsä. Muistista heittäen sanoisin, että se taisi olla luokkaa 5-6 kertaa ontelon halkaisija, ellei sitten tuo etäisyys ollut se optimietäisyys.
Joitakin viittauksia olen nähnyt, että tuo kuvassa oleva lisäpanssari olisi ollut PST-kiväärejä varten, ja käytössä jo ennen panssarinyrkkien käyttöönottoa. Ideana oli saada ammus kääntymään kyljelleen ennen kuin se osuu tankin kylkeen.
vastarannankiiski
Kenraali
Voi hyvinkin olla juuri näin. Valtaosahan noista oli käytössä itärintamalla jossa ryssillä ei ollut onteloaseita juurikaan käytössä, koska teknologia. Mahdollisimman isoja tai nopeita murkuloita ja paljon karkaistua terästä oli heidän valintansa panssarinpuhkomiseen lähes yksinomaan.
Mites muuten puu häiritsee ontelosuihkun/kartion muodostumista?
Eipä juuri. Ei varmaankaan paljon ilmarakoa enempää. Sirpaleita toki voi absorboida ja olisi helpohko korvata osuman jälkeen. Ja se suihkuhan muodostuu sen ammuksen nokkakartion takana, missä se puu saattaisi jopa toimiakin häiriönä. Mutta ymmärrän mitä kysyt.
Ellen väärin muista ja ymmärrä, niin tuon ontelosuihkun ja panssarin interaktio on käytännössä nesteiden kanssakäynnin kaltaista ja siinä suurin vaikuttaja on materiaalien tiheys. Siis kun suihkun nopeus, muoto ja vaikutettu pinta-ala ovat vakioita. Mutta tästä saatan olla väärässäkin.
miheikki
Greatest Leader
Onko tämä myös sodanajan käytäntö. Ymmärrän hyvin vaunujen huollon sysäämisen miehistön hartioille, mutta lähivartiointi ja kipinä. Mieluummin antaisin teknisten aselajien miehistön nukkua tarpeeksi (oppi menee paremmin perille). Hommataan kipinään sitten tuulimyllyn lämmittäjiä. Vitutuskoulutus voitaisiin sitten järjestää erikseen, esim joku survival-leiri ruuatta ja nukkumatta. Suorittaako hävittälentäjät kipinää ja lähivartiointia?
ultimateidiot
Kapteeni
Ainakin Pantherin kohdalla näin. Suunnitteluvaiheessa Pantherin ajateltiin tappelevan keula uhkaa kohti pitkiltä a-meteilta, joten sivupanssari oli jätetty telakoneiston kohdalta ohueksi, ja neuvostoliittolaiset saivat lähelle päästyään jo PST-kiväärillä läpäisyjä.
Pantherissa toki oli paljon muitakin outoja suunnitteluratkaisuja, ja paljon lastentauteja johtuen kiireellisestä käyttöönotosta.
It-panssarien ja joidenkin muiden erikoiskäkättimien kohdalla tuollaisesta on uutisoitu. Tst-vaunujen osalta ei ole ainakaan omiin silmiin osunut.