Panssarivaunut

[CV9030FIN]

. niin juuri sita on vaikea ymmartaa

Sori vaan, mutta sinua on vaikea ymmärtää.

 

[salama-anteri]

Kavin katsomassa ketjun , eika siella ollut sellaista, mita taalla "alkuaikoina" kohtasin, joten kommenttini oli perusteeton ja pyydan silta osin anteeksi.
- jouduin ottamaan tarpeettoman kovan linjan alkuun, ja sita myoden jatin kaikki ristiriitoja herattaneet langat omiin hoteisiinsa "jaahylle" pariksi paivaksi - olisi tietysti ollut hyva kayda tarkistamassa ennenkuin lausuin mitaan
- tuo jaahy-ajatus tulee tietysti siita, etta riitely ei kay minulle ajanvietteeksi, niin pienella viiveella saa luodattua itse kunkin keskustelijan perimmaiset tarkoitukset selvemmin (enka tarkoita, etta olisit tuossa joukossa, vaikka pienta teravyytta olikin keskustelussa heti saavuttuani tanne)

 

[Huhta]

Kehtaako täällä kysyä rynnäkköpanssarivaunujen aseistuksesta? Olen tuossa hieman miettinyt, millainen tykki ja millainen kaliberi ovat hyviä vaihtoehtoja.

Joskus 1950-luvulla saksalaiset päätyivät 20 mm konetykkiin omassa Schützenpanzer Lang HS.30:ssä, lähinnä jalkaväkeä ja muita pehmeähköjä maaleja vastaan. Neuvostoliitossa taas lähdettiin ilmeisesti enemmän siitä lähtökohdasta, että rynnäkköpanssarivaunulla ei jäädä pitkittyvään taisteluun, vaan jalkautetaan takaosasta ja BMP-1 vetäytyy sitten kauemmaksi. Ilmeisesti tästä syystä, ensisijaiseksi viholliseksi koettiin toiset vaunut, BMP-1:een tuli 73 mm matalapainekanuuna, vaikka alkujaan vaunuun suunniteltiinkin 23 mm konetykkiä saksalaistyylisesti.

Entäpä sitten myöhemmin? Tekivätkö saksalaiset virheen tyytyessään 20 mm konetykkiin myös Marderissa? Pienen kaliberin ammuksia mahtuu enemmän kyytiin, toisaalta sirpalevaikutus jäänee pienehköksi samoin kuin läpäisy panssaroituja kohteita vastaan. Neuvostoliitossa BMP-2:een tulikin sitten jo 30 mm konetykki. Yhdysvalloissa Bradley sai 25 mm konetykin, vaikka MICV-65 ja -70 -ohjelmissa pyöriteltiinkin ajatusta 20 mm konetykistä.

Myöhemmin ruotsalaiset asensivat 40 mm Boforsin CV90:een, vaikka alkuun mietittiin myös 25 mm konetykillistä versiota rinnalle. Oliko 40 mm:n valinta jo yliampuvaa? Tykit olivat kotimaisia ja läpäisyä oli jo varsin mukavasti jopa taistelupanssarivaunuihin (T-72 tai vast.), jos pääsi ampumaan kylkeen tai muutoin heikkoon kohtaan, mutta mm. ammuskapasiteetti jäi pieneksi. Joka puskaan ei oikein voi ampua tykillä, toisin kuin pienempää kaliberia käytettäessä.

Sittemmin 30 mm on ollut Euroopassa melko lailla vakiovalinta. CV90 myi Suomeen, Norjaan ja Sveitsiin 30 mm konetykillä. Saksalaisten Pumassa on 30 mm konetykki. Myös Espanjan ja Itävallan ASCOD:eissa on 30 mm konetykki. Toisaalta Tanskaan ja Hollantiin myydyt CV90:t saivat 35 mm konetykit ja brittien ASCOD-pohjaisiin vaunuihin on myös tulossa 35 mm. Etelä-Korea päätyi aseistamaan K21:n vielä raskaammin, 40 mm konetykillä.

Miten tämä kehitys jatkuu, aina vain isompaan kaliberiin? Vai onko vakiinnuttu 30-40 mm tykkiin? Vaikuttaneeko maasto kaliberivalintaan, ts. aukeassa maastossa valitaan ennemmin isompi kaliberi vihollisen ajoneuvoja vastaan ja peitteisessä maastossa pienempi kaliberi jalkaväen tuhoamiseen?

 

[salama-anteri]

Sittemmin 30 mm on ollut Euroopassa melko lailla vakiovalinta. CV90 myi Suomeen, Norjaan ja Sveitsiin 30 mm konetykillä. Saksalaisten Pumassa on 30 mm konetykki. Myös Espanjan ja Itävallan ASCOD:eissa on 30 mm konetykki. Toisaalta Tanskaan ja Hollantiin myydyt CV90:t saivat 35 mm konetykit ja brittien ASCOD-pohjaisiin vaunuihin on myös tulossa 35 mm. Etelä-Korea päätyi aseistamaan K21:n vielä raskaammin, 40 mm konetykillä.

Hyva aihe, menen samassa jarjestyksessa:
Tuo 30 tosiaan on asettunut standardiksi, osin kai siksi etta "vastapuolella" on samanlainen, jolloin taktiikka on se joka ratkaisee, eika yritetakaan overkill'ia... silloinhan syntyisi 83 tonnin tankki-APC yhdistelma
35 millinen ATK on "vakuutus" tulevaisuuden varalle. koska parin osan vaihdolla siita saa 40 mm:n super-shot'tia kayttavan
- lisataan se toinenkin 35 millinen, eli jaappanilainen ryntyvaunu ampuu Oerlikonin tavaraa
ASCOD-pohjaisiin Ajax/ Scout vaunuihin tulee itseasiassa 40 millinen, joka kayttaa nk. teleskooppista ampumatarviketta. Sama lapaisy kuin Ruotsin "it"-tykilla, mutta tornin sisalla lukko- ja syotoratkaisut menevat paljon pienempaan, kuin myos cokis-purkin nakoiset ammukset, joita siten mahuu enemman kyytiin
- myos Ranska ja Belgia siityvat tahan, ja heille tulle sen alle puora-ajoneuvojakin
Etela-Korea on mennyt BMP-vaunujen kehityksen mukaan, ja haluaa varmistaa, etta viimeisinkin malli lahtee pois pelista yhdella osumalla

Kannattaisiko meidankin siirtya ATK:n super-shot'in kayttajaksi? (En nyt rupea jossittelemaan, olisiko se sama "vakuutus" ottaa alunperin, Tanskan ja Hollannin tapaan).
- kustannustehokastahan ei voi olla tehda muutosta, jolla paadytaan kovin lahelle entista
- toisaalta, jos CV90:ia kaytetaan itsenaisesti panssaritiedustelussa, niin jokainen milli lapaisya (johon tietysti etaisyys vaikuttaa) voi olla kullanarvoista. Tiedustelussahan kai lahdetaan yleensa "haneen" kun kohdataan vahva vihollinen ja yllapidetaan kosketusta muilla keinoin. Joten tuollaisessa tilanteessa vaikea jalkauttaa lapaisevia pst-aseita nopeasti peraluukusta, ottaa takaisin kyytiin... ja sitten vasta nasta lautaan

 

[Mustaruuti]

Kehtaako täällä kysyä rynnäkköpanssarivaunujen aseistuksesta? Olen tuossa hieman miettinyt, millainen tykki ja millainen kaliberi ovat hyviä vaihtoehtoja.

Joskus 1950-luvulla saksalaiset päätyivät 20 mm konetykkiin omassa Schützenpanzer Lang HS.30:ssä, lähinnä jalkaväkeä ja muita pehmeähköjä maaleja vastaan. Neuvostoliitossa taas lähdettiin ilmeisesti enemmän siitä lähtökohdasta, että rynnäkköpanssarivaunulla ei jäädä pitkittyvään taisteluun, vaan jalkautetaan takaosasta ja BMP-1 vetäytyy sitten kauemmaksi. Ilmeisesti tästä syystä, ensisijaiseksi viholliseksi koettiin toiset vaunut, BMP-1:een tuli 73 mm matalapainekanuuna, vaikka alkujaan vaunuun suunniteltiinkin 23 mm konetykkiä saksalaistyylisesti.

Entäpä sitten myöhemmin? Tekivätkö saksalaiset virheen tyytyessään 20 mm konetykkiin myös Marderissa? Pienen kaliberin ammuksia mahtuu enemmän kyytiin, toisaalta sirpalevaikutus jäänee pienehköksi samoin kuin läpäisy panssaroituja kohteita vastaan. Neuvostoliitossa BMP-2:een tulikin sitten jo 30 mm konetykki. Yhdysvalloissa Bradley sai 25 mm konetykin, vaikka MICV-65 ja -70 -ohjelmissa pyöriteltiinkin ajatusta 20 mm konetykistä.

Myöhemmin ruotsalaiset asensivat 40 mm Boforsin CV90:een, vaikka alkuun mietittiin myös 25 mm konetykillistä versiota rinnalle. Oliko 40 mm:n valinta jo yliampuvaa? Tykit olivat kotimaisia ja läpäisyä oli jo varsin mukavasti jopa taistelupanssarivaunuihin (T-72 tai vast.), jos pääsi ampumaan kylkeen tai muutoin heikkoon kohtaan, mutta mm. ammuskapasiteetti jäi pieneksi. Joka puskaan ei oikein voi ampua tykillä, toisin kuin pienempää kaliberia käytettäessä.

Sittemmin 30 mm on ollut Euroopassa melko lailla vakiovalinta. CV90 myi Suomeen, Norjaan ja Sveitsiin 30 mm konetykillä. Saksalaisten Pumassa on 30 mm konetykki. Myös Espanjan ja Itävallan ASCOD:eissa on 30 mm konetykki. Toisaalta Tanskaan ja Hollantiin myydyt CV90:t saivat 35 mm konetykit ja brittien ASCOD-pohjaisiin vaunuihin on myös tulossa 35 mm. Etelä-Korea päätyi aseistamaan K21:n vielä raskaammin, 40 mm konetykillä.

Miten tämä kehitys jatkuu, aina vain isompaan kaliberiin? Vai onko vakiinnuttu 30-40 mm tykkiin? Vaikuttaneeko maasto kaliberivalintaan, ts. aukeassa maastossa valitaan ennemmin isompi kaliberi vihollisen ajoneuvoja vastaan ja peitteisessä maastossa pienempi kaliberi jalkaväen tuhoamiseen?

No, tässä on pidempi artikkeli, joka käy läpi juuri tuota asiaa. En ole linkittänyt aikaisemmin, koska en ole ehtinyt itse lukemaan vaan on ollut bookmarkissa. Mutta, tässä on oivallinen hetki jakaa.

http://warfaretech.blogspot.fi/2017/02/paper-automatic-cannons-and-ammunition.html

 

[CV9030FIN]

Vaikea näitä on rinnastaa. Kyllähän se pääosin onliittynyt siihen mitä tykillä on ollut tarkoitus tehdä. Aikalailla noin seon varmasti mennyt kun kuvaat.

Ainoastaan CV9040 on poikkeus: Ruotsalaiset suunnittelivat alunperin kahta versiota CV9030:tä ja CV9040:tä, mutta päätyivät 40mm Bofors L/70:n ei suorituskyvyn takia, vaan koska niitä oli valmiina varastoissa kuten ampumatarvikkeitakin. Vaikka toki 40mm:ssä on poweria reilusti, oli tykki oli jo todella vanhentunut 1990-lopussa tekniikkaltaan aiheuttaen huoltoon haasteita ja lisäksi tykistä puutui vyösyöttö. Jotain kertoo että yksikään vientiasiakas ole halunnut 40mm Boforsia CV90:n.

 

[vty]

Kavin katsomassa ketjun , eika siella ollut sellaista, mita taalla "alkuaikoina" kohtasin, joten kommenttini oli perusteeton ja pyydan silta osin anteeksi.
- jouduin ottamaan tarpeettoman kovan linjan alkuun, ja sita myoden jatin kaikki ristiriitoja herattaneet langat omiin hoteisiinsa "jaahylle" pariksi paivaksi - olisi tietysti ollut hyva kayda tarkistamassa ennenkuin lausuin mitaan
- tuo jaahy-ajatus tulee tietysti siita, etta riitely ei kay minulle ajanvietteeksi, niin pienella viiveella saa luodattua itse kunkin keskustelijan perimmaiset tarkoitukset selvemmin (enka tarkoita, etta olisit tuossa joukossa, vaikka pienta teravyytta olikin keskustelussa heti saavuttuani tanne)

OMG mikä tarina-setä, omaa kompetenssiä kaikkiin aiheisiin ja olemassaolo rapia vuosi. Toista tuhatta kommenttia lähinnä viitauksia ja lainauksia internetin ihmeellisyyksiin.

Hommaa nyt edes skandi näppis jotta jaksaa lukea - kai nyt Moskovasta moisia löytyy.

 

[salama-anteri]

Hommaa nyt edes skandi näppis jotta jaksaa lukea - kai nyt Moskovasta moisia löytyy.

En ymmarra kommenttiasi, mutta ratkaisu on helppo: sivuutat kaiken mita kirjoitan
... ja nyt kerrankin etsin sen IGNORE napin taalta jostain

 

[salama-anteri]

OMG mikä tarina-setä

En viitsi ruveta "pojuttelemaan", koska se olisi henkiloon menevaa

Ja huomaavaisena miehena huomasit alleviivata lahestymistapaani lainauksen merkeissa
"riitely ei kay minulle ajanvietteeksi, niin pienella viiveella saa luodattua itse kunkin keskustelijan perimmaiset tarkoitukset selvemmin" mista Sinua erikseen kiitan, mutta tapauksessasi en tarvi sekunnin murto-osankaan viivetta tarkoitusperiesi tulkitsemiseen

 

[kertakenttään]

OMG mikä tarina-setä, omaa kompetenssiä kaikkiin aiheisiin ja olemassaolo rapia vuosi. Toista tuhatta kommenttia lähinnä viitauksia ja lainauksia internetin ihmeellisyyksiin.

Hommaa nyt edes skandi näppis jotta jaksaa lukea - kai nyt Moskovasta moisia löytyy.

Painat tota Jackie Chanin kuvaa niin sieltä saat hiljennettyä soraäänet.

 

[vty]

Tänks, nyt oli hyvä neuvo.

 

[salama-anteri]

Kiitokset @kertakenttään ; tuo tollo, joka tuli kuin talliin, hoisi itsensa alta pois (no, sehan nahdaan) niin voi jatkaa tata jutustelua

 

[kertakenttään]

Tänks, nyt oli hyvä neuvo.

Ole hyvä

 

[Leaderwolf]

Vaikea näitä on rinnastaa. Kyllähän se pääosin onliittynyt siihen mitä tykillä on ollut tarkoitus tehdä. Aikalailla noin seon varmasti mennyt kun kuvaat.

Ainoastaan CV9040 on poikkeus: Ruotsalaiset suunnittelivat alunperin kahta versiota CV9030:tä ja CV9040:tä, mutta päätyivät 40mm Bofors L/70:n ei suorituskyvyn takia, vaan koska niitä oli valmiina varastoissa kuten ampumatarvikkeitakin. Vaikka toki 40mm:ssä on poweria reilusti, oli tykki oli jo todella vanhentunut 1990-lopussa tekniikkaltaan aiheuttaen huoltoon haasteita ja lisäksi tykistä puutui vyösyöttö. Jotain kertoo että yksikään vientiasiakas ole halunnut 40mm Boforsia CV90:n.

On siitä Boforsin DNAsta jotain iloakin
Ilmatorjunta vaunuksi helpompi modata kun tykki on alkujaan it-tykki.

Self-propelled anti-aircraft vehicle CV-9040 was developed at the beginning of 90-ties. It is based on CV-90 infantry fighting vehicle.

Self propelled vehicle is armed with L70B (40/70B), 40-mm automatic gun, which is a modified "Bofors" 40-mm anti-aircraft gun, which entered service in 1951. Main gun is placed in the turret. Magazine is reloading from the bottom. Cartridge cases are ejected forward and up from the hatch in the turret. Main gun is fitted with conical flame-hider. It's power absorbing device is covered with armored plates. Ammunition is supplied from 24 round box magazines. Gun is reloaded manually during 20 seconds from ammunition storage placed in the turret's walls and on the floor.

Main gun has elevation range from -8 to +50 degrees. It is inclined by electric devices, duplicated with manual ones.

Air targets are defeated using standard fragmentation rounds MK2 and redeveloped rounds 3R. Round MK2 is fitted with distance detonator and blasts 1 000 already prepared sphere shape shells plus to 3 000 it's body shells. Round 3R also has prepared shells. The main difference is that 3R has programmable detonator. Detonation time is inserted with induction reel, when round is inserted into the barrel. Maximum inclined range of fire to air targets is 4 000 m, however CV-9040 is the most effective in 2 000 - 3 000 m range.

Ground targets are defeated with High-Explosion fragmentation and armor-piercing rounds. Last mentioned are fitted with Wolfram core. It's initial speed is 1 600 m/s and armor-piercing - up to 140 mm. High-Explosion fragmentation rounds are initially cut to make a great number of shells during explosion.

Fire control system includes TSR-2620 "Gerfaut" radiolocation station for targets notifying and tracking, developed by French company "Thomson-CSF"; laser rangefinder, ballistic computer and also electronic-optical sight with visible and infrared diapason. It allows to fire, when enemy use radio electronic counteraction.

TRS-2620 is a Doppler effect based, 360 degree view radiolocation station. It works in millimeter band and provides air target notifying range up to 14 000 m. Radiolocation antenna is mounted on the turret roof under radio transparent cupola. CV-9040 additional armament consists from 7.62-mm coaxial machine-gun. It is fitted with smoke grenade launchers from the both turret sides to set smoke screens.

CV-9040 is fitted with DS-14 engine developed by "SAAB-Scania". It is fitted with turbocharger and reaches maximum power of 550 h.p. at 2 200 rounds per minute. Automatic hydro mechanic transmission is X300-4B was developed by British company "Perkins Engines". It has four forward and two backward gears. It is developed by Sweden "Volvo" company under license.

Chassis use independent torsion suspension. Seven rubber laid bearing rolls are placed from each side. Tracks are steel, small exuviates, with rubber-metallic hinge. On road vehicle reaches maximum speed of 70 km/h. It has good cross-country performance. CV-9040 manage 37° slopes, 1.2 m vertical walls, 2.9 m wide trenches. Water obstacles are managed by assembling inflatable rubber floats from both boards. Vehicle moves on the water by overwinding tracks.

Also connected to the national air defence net LuLIS

http://www.enemyforces.net/artillery/chameleon.htm

 

[salama-anteri]

On siitä Boforsin DNAsta jotain iloakin
Ilmatorjunta vaunuksi helpompi modata

Siihen se melkein jaakin, koska kokonsa puolesta (kts. patin pituus linkatussa katsausartikkelissa) on n. tupla cokis-pyrkki-ammuksesta, joka kuitenkin lapaisee vasyaavasti
- tuo Bofors kaytannossa jakaa tornin keskelta kahtia; aika epa-ergonominen

 

[Ressu70]

Siihen se melkein jaakin, koska kokonsa puolesta (kts. patin pituus linkatussa katsausartikkelissa) on n. tupla cokis-pyrkki-ammuksesta, joka kuitenkin lapaisee vasyaavasti
- tuo Bofors kaytannossa jakaa tornin keskelta kahtia; aika epa-ergonominen

Koita nyt keskittyä siihen mitä haluat kertoa, nämä viestit on turhan kryptisiä. Ei millään pahalla, mutta ois kiva ymmärtää lukemansa.

 

[salama-anteri]

ois kiva ymmärtää lukemansa.

Kuva saattaa edesauttaa luetun ymmartamista

Nyt voit kuvitella, paljonko enemman tavaraa jo sinansa ahtaan tornin sisalla tulee miehiston jasenten valiin?

Jos sielusi silmat eivat tata taysin avaa, voit tavata tasta lisaa, miksi taysin painvastaista tilankayttoa sakemannin Puma-vaunun sisalla pidetaan "ergonomian" mallikappaleena:
When it comes to ergonomics, the interior of the infantry fighting vehicle corresponds to the most exacting requirements for ergonomics.

The crew of the Puma occupies a single, unified space–a crucial prerequisite for the effective optimization of all operational and control sequences, up to and including application of the IFV’s weapon systems.

By eliminating the basket, a cube-shaped internal space results, easily enabling the crew and its equipment to be accommodated without compromise. Moreover, the division of space offers major advantages with respect to communication, ensuring that crew members can understand each other at all times.

Jokohan Sullekin selkis? Kyselen sitten vastapalveluksena jotain nippelia jutuistasi, toistaiseksihan olen tyytynyt vain oikomaan karkeita asiavirheita...Ei siksi, etteivatko ne heti hyppaisi silmille, vaan siksi, ettei jatkokeskustelu perustu tuulestatemmattuihin vaittamiin ja henk.koht uskomuksiiin
- ei millaan pahalla

 

[Ressu70]

Kuva saattaa edesauttaa luetun ymmartamista

Nyt voit kuvitella, paljonko enemman tavaraa jo sinansa ahtaan tornin sisalla tulee miehiston jasenten valiin?

Jos sielusi silmat eivat tata taysin avaa, voit tavata tasta lisaa, miksi taysin painvastaista tilankayttoa sakemannin Puma-vaunun sisalla pidetaan "ergonomian" mallikappaleena:
When it comes to ergonomics, the interior of the infantry fighting vehicle corresponds to the most exacting requirements for ergonomics.

The crew of the Puma occupies a single, unified space–a crucial prerequisite for the effective optimization of all operational and control sequences, up to and including application of the IFV’s weapon systems.

By eliminating the basket, a cube-shaped internal space results, easily enabling the crew and its equipment to be accommodated without compromise. Moreover, the division of space offers major advantages with respect to communication, ensuring that crew members can understand each other at all times.

Jokohan Sullekin selkis? Kyselen sitten vastapalveluksena jotain nippelia jutuistasi, toistaiseksihan olen tyytynyt vain oikomaan karkeita asiavirheita...Ei siksi, etteivatko ne heti hyppaisi silmille, vaan siksi, ettei jatkokeskustelu perustu tuulestatemmattuihin vaittamiin ja henk.koht uskomuksiiin
- ei millaan pahalla

Tarkoitin viestejäsi ylipäätään, en vain tätä. Näistä kun ei oikeen aropirukaan ota selvää... Laita nyt alkuun Scandit päälle.

 

[salama-anteri]

Näistä kun ei oikeen aropirukaan ota selvää... Laita nyt alkuun Scandit päälle.

Veikkaan, etta puhuit aropupusta? Ketako tarkoitit?
- keskustelu kanssasi loppuu tahan, mina en ainakaan meneta siina mitaan, koska antisi on joko "anti-jotain" tai taytta - ja viela "bonuksena" asiantuntematonta - hopo-hopoa

 

[Pihatonttu]

Kehtaako täällä kysyä rynnäkköpanssarivaunujen aseistuksesta? Olen tuossa hieman miettinyt, millainen tykki ja millainen kaliberi...

Miten tämä kehitys jatkuu...

Täältä sellainen veikkaus, että rynnäkkövaunujen suhteen saatetaan tulevaisuudessa painottaa aivan eri tavalla kykyä havaita ja tuhota kaiken kokoisia miehittämättömiä lennokkeja ja kaupunkisodankäynnin vaatimuksia, joten tuntuisi luontevalta olettaa että:
- Hyvin korkeiden yläkulmien merkitys kasvaa.
- Ammuksen merkitys kasvaa ohjelmoitavien monikäyttöisten ammusten suuntaan.
- Tykin ja sensorien - sekä vaunun omien että vaunun ulkopuolisten - saumattoman yhteistoiminnan merkitys kasvaa.
- Useiden vaunujen saumattoman - myös vaunun ulkopuolelta ohjatun - yhteistoiminnan merkitys kasvaa.
- Miehittämättömän toiminnan mahdollisuus kasvaa - sekä koko vaunun että yksittäisen henkilöstön jäsenen suhteen.
- Liikkumiskyvyn ja aktiivisen omasuojan merkitys kasvaa.
- Modulaarisuus lisääntyy ja menee voimakkaammin rakenteisiin myös alustan käyttöiän aikaisia muutoksia tukevalla tavalla.
- Moottori, voimansiirto ja alustarakenne muuttuvat kevenevään ja energiatehokkaampaan suuntaan. Tämä vaikuttanee tulevien ryntövaunujen kokoon, rakenteeseen ja tehtävävalikoimiin.