Panssarivaunut

Panssarivaunujen kehitykseen liittyen jo aikaisemmin on ollut puhetta layoutista; Armatan tyylinen miehittämätön torni karuselli automaattilatauksella vs MTB 70 tyyppinen koko miehistö torniin malli. Ehkäpä koko miehistö torniin ja ammusvarasto sekä tykki erotettuna miehistöstä voisi olla paras malli. Eli vähän kuin jordanialaisten Falcon torni normaalin M1A2 Abramsin tornin sisään. Ongelmanahan tässä on se, että tornin paino tahtoo nousta melkoisen korkeaksi. Runko puolestaan voisi olla ilman miehistöä reilusti nykyistä matalampi. Armatan runkohan on melkoisen korkea ja pitkä verrattuna MBT70 runkoon. Eli painopiste ei välttämättä olisi nykyisiä M1 Abrams tai Leopard 2 vaunuja korkeammalla.

Voimansiirto puolestaan kannattaisi tehdä tilaa säästävänä hybridiratkaisuna ilman kookasta vaihdelaatikkoa. Torni keskelle vaunua ja diesel-kone taakse ja sähkömoottorit eteen. Panssarointi keskittyisi torniin ja miehistötiloihin. Toki runkokin tarvitsee panssaria, mutta erittäin matala runko pysyisi kohtuulisen painoisena nykyisiä panssarivaunuja paremmin panssaroitunakin. Varmaan 70 tonnin rajoissa tälläisellä lähestymistavalla saisi nykyisellä teknologialla rakennettua huomattavasti nykyisiä vaunuja paremmin panssaroidun vaunun. Pääaseen lisäksi ehdottomasti 30 mm RWS, joista nykyään löytyy melkoisen kevyitäkin ratkaisuja.
 
Viimeksi muokattu:
Eli en spekuloinut sanallakaan panssarien kuolemalla. Tekstin tarkastamalla huomaat asian jos haluat. Spekuloin panssareiden tehtäväkuvan muuttumisesta. En spekuloinut panssareiden vaan "todellisen panssarisodan" historiaan osittaisella sivuun jäämisellä.

En myöskään spekuloinut sillä että mitä on tapahtunut tankkien koolle ja painolle vaan sillä mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan. Katseen suunta ei siis ollut menneessä vaan tulevassa.
Näissä on kuitenkin huomattava vaunujaan keventämään lähteneiden tai sellaisia konsepteja esittäneiden maiden (Japani, Israel) uhkakuvatilanne.

Japanissa pääuhkakuva ei ole valtava maahyökkäys panssareilla, koska maa on saari, ja vieläpä aika vaikeakulkuinen panssareille vuoristoisuuntensa takia. Kevyt, nopeammin liikkuva, ja siten myös helpommin ilma- tai lauttakuljetettava vaunu, joka myös kuluttaa vähemmän polttoainetta, on omiaan Japanin uhkakuviin (käytännössä Kiinan maihinnousu tai maahanlasku; P-K:n ohjusiskussa vaunut eivät ole relevantti kysymys).

Israelin uhkakuvatilanne on taas muuttunut valtavasti siitä, kun Merkavaa lähdettiin suunnittelemaan. Nyt Israelilla on hyvät välit Egyptiin, Saudi-Arabiaan ja Jordaniaan, ja Libanonkaan ei valtiona uhkaa Israelia. Ainoa uhkakuva ovat tällä hetkellä militanttijärjestöt (Hamas, Hizbollah, ja jossain määrin ISIS ja jotkut kapinalliset) sekä Syyria-Iran -akseli. Toisin sanoen, Israel ei enää ole vaarassa joutua täysimittaiseen panssarisotaan maansa sisällä tai välittömässä läheisyydessä. Syyrialla on vaunuja, mutta ei enää suurta määrää sisällissodan vuoksi, ja Iranin kanssa käytävät vaunumittelöt käytäisiin Syyrian maaperällä merkittävän matkan päässä Israelista, jolloin liikkuvuus korostuu. Sen sijaan militanttiryhmien vastaisessa taistelussa tärkeää on suoja singoilta ja ohjuksilta, joka nyt todistetusti hoituu hyvin omasuojajärjestelmillä, jotka taas eivät kuitenkaan ole hyviä vaunujen nuoliammusten torjuntaan sellaisenaan (Israel kyllä kehitti myös nuoliammusten torjuntaan auttavasti kykenevän, mutta sitä ei ole otettu käyttöön).

Venäjäkin on ottanut aktiivisia omasuojajärjestelmiä käyttöön, mutta paljon konventionaalisemmalla lähestymistavalla (T-14:n Afganit suojaa vain etusektorista lähellä vaakatasoa, ilmeisesti tarkoitus on suojata myös nuoliammuksilta).
Venäjällä uhkakuvat taas kuuluvat (itse aloitetuissa sodissa) ihan oikeisiin mekanisoitujen yhtymien välisiin yhteenottoihin, joissa vaunukalusto kohtaa toisten maiden kärkeä olevaa vaunukalustoa. Tällöin suojan pienentäminen on haitallisempaa, koska nuoliammuksilta suojautuminen vaatii vahvaa panssaria, vaikka olisikin aktiivinen omasuojajärjestelmä (sehän ei pysäytä nuolia, vaan optimitilanteessa rikkoo niitä vähentäen läpäisyä).

Yritan puhua trendeista. Otetaanpa vauhtia Centurionista (lansi-tankeissa).

Heti kun siihen saatiin kunnon tykki, ihan alkupaivien hernepyssyn sijaan, on katkeamaton trendi ollut painon nousu (passivisen suojan ja ERAn myota vahan aktiivisemmankin, vaikka on luonteeltaan reaktiivista) ja tykin koon kasvu (kunnes ammuksen kasittelysta tuli rajoittava tekija).

Kehitys kulminoitui jo ennestaan hyvin suojatun Chally2:n Streetfighter parannukseen (Abramskin sai vastaavia "suojaliiveja") ja siteeraamaani, viela 10t painavampaan jenkkien protoon, joka jo siitakin syysta hyllytettiin.

Tama on aika pitka kehityskaari, pian MS2:n jalkeen alkaneena ja tahan paivaan asti jatkuneena.
- yritin viritella keskustelua, etta kaanne on tapahtumassa, eika vain yksittaisessa maassa vaan laajemminkin
- en ole ihan onnistunut kaivamaan noiden yksityiskohtien alta, etta olemmeko samaa:)vai eri :(mielta?
Osittain samaa - liikkuvuutta ei enää ehkä voida ylläpitää vaunujen painoa samalla kasvattaen, iso merkitys on telapaineella, joka asettaa rajoituksensa panssarivaunujen painolle, vaikka tekniikka pystyisikin hyvään liikkuvuuteen muuten. Tosin voi olla, että uudet ratkaisut tuovat tähänkin ongelmaan ratkaisun.

Jatkuva kehityskulku kohti raskaampia vaunuja alkoi tosiaan vasta MBT:n idean syntymisen myötä, mutta raskaammat vaunut eivät olleet täysin tuntemattomia ennenkään (Tiger I, 54 tonnia; Tiger II, 70 tonnia). Niissä tosin uhrattiin liikkuvuutta ja etenkin hintaa panssaroinnin hyväksi.
Voi olla, että nyt on syntymässä ihan uusi vaunuluokka (keyvesti panssaroidut omasuojajärjestelmiin nojaavat vaunut), tai pikemminkin MBT on jakautumassa kahtia kevyempiin ja raskaampiin kuten ennen vanhaan. En kuitenkaan katsoisi raskaampien MBT:iden olevan vielä menossa minnekään.
 
Jatkuva kehityskulku kohti raskaampia vaunuja alkoi tosiaan vasta MBT:n idean syntymisen myötä, mutta raskaammat vaunut eivät olleet täysin tuntemattomia ennenkään (Tiger I, 54 tonnia; Tiger II, 70 tonnia). Niissä tosin uhrattiin liikkuvuutta ja etenkin hintaa panssaroinnin hyväksi.
Voi olla, että nyt on syntymässä ihan uusi vaunuluokka (keyvesti panssaroidut omasuojajärjestelmiin nojaavat vaunut), tai pikemminkin MBT on jakautumassa kahtia kevyempiin ja raskaampiin kuten ennen vanhaan. En kuitenkaan katsoisi raskaampien MBT:iden olevan vielä menossa minnekään.
Tiger 1 huono liikkuvuus painon takia taitaa olla myytti. Todellisuudessa tiger 1 oli aikaukaudelleen suhteutettuna liikkuvuudeltaan hyvä. Painon takia polttoainakulutus oli tosin suuri, mutta teknisesti korkeatasoinen telakoneisto, voimansiirto ja leveät telat takasivat hyvän liikkuvuuden. Uskoakseni Israelin suhteen on vaara tehdä liian nopeita johtopäätöksiä Merkava sarjan kehittämisen suhteen. Carmel sarjan vaunut eivät ole syrjäyttämässä raskaampia vaunuja, vaan tulossa omana luokkana mukaan. Yleensä kehitystyön yhteydessä vaunujen paino tapaa nousta reilusti alkuperäisten vaatimusten yli. Onhan next gen Bradleykin jo 45 tonnia ja alusta mahdollistaa massan kasvattamisen 50 tonniin.

Mielestäni ukrainan ja venäjän välisen sodan oppien perusteella panssarivaunujen suojan vaatimukset ovat lisääntyneet tykistöä vastaan. Perinteinen etusektorista kohdistunut panssanrintorjuntaohjusten ja vaunukanuunan uhka ei enää vastaa vaatimuksia. Suojan pitäisi olla hyvä kaikista suunnista varsinkin ylhäältä. Vaikka aktiiviset omasuojajärjestelmät ovat tulleet mukaan, eivät ne poista pasiivisen suojauksen tärkeyttä. Panssarivaunujen kehitystyön kalleuden takia Leopard 2 ja M1 Abrams sarjat tulevat varmasti saamaan uusia kehitysversioita vielä pitkään.
 
Viimeksi muokattu:
No miten määritellään todellinen panssarisotaa?

Monet ovat tehneet virheen kuvitellessaan missä panssarit voivat kulkea ja taistella. Muistakaa, etteivät taisteluvaunut taistelen yksin, osasto/yhtymä taistelee yhteistyössä. Tästä syntyy sen voima.

Minkä takia sinä tuota minulta kysyt? Aikaisempi kysymykseni oli kohdistettu Huhtalle.
 
suoja singoilta ja ohjuksilta, joka nyt todistetusti hoituu hyvin omasuojajärjestelmillä, jotka taas eivät kuitenkaan ole hyviä vaunujen nuoliammusten torjuntaan sellaisenaan
- virkkeen alku: pitaisiko meidan olla huolissamme?
- ja loppu: Ovatko erilliset psv-komppaniat sittenkin hyva idea, vaikka "sotivat" doktriinia vastaan?

ukrainan ja venäjän välisen sodan oppien perusteella panssarivaunujen suojan vaatimukset ovat lisääntyneet tykistöä vastaan.
- juuri nain; ja kun tykistoa sentaan meillakin on (vaikka tallaisiin juttuihin tarvitaan 155 valjyytta, mita on selvasti nirkosemmin), tassa olisi lisa-satsauksen paikka = pienella lisainvestoinnilla paljon potkua yhdistettyihin suorituskykyihin (tykisto kun on tukeva aselaji)

Onhan next gen Bradleykin jo 45 tonnia ja alusta mahdollistaa massan kasvattamisen 50 tonniin.
- valiin mahtui 83t prototyyppikin, ei siita kauaa ole (2013?) kun se meni suotaan roskikseen - eika projekti ollut maksanut kuin "vahan" kehittaa. Hankintaan olisikin sitten palanut $30 mrd lisaa https://www.cbo.gov/publication/44044
 
Panssareiden kehityssuunnat ja koko yhtenä osana tuota kehitystä -keskustelussa suurin ongelma on selvästi ohipuhuminen ja -kuunteleminen.

Olen omasta mielestäni esittänyt oman näkemykseni selkeästi. Valitettavasti siitä on osia siellä, osia täällä ja osia tuolla, joten kokoan tuon näkemyksen nyt tässä yhteen. Tämä näkemys koskee muutettavat muuttaen muitakin panssaroituja härpäkkeitä kuin MTB. Ja painotan erityisesti sitä, että puhun siitä, mitä on tulossa enkä siitä mitä on menossa.

1. Hybridivoimanlähteisiin siirtyminen on sekä hyödyllistä että välttämätöntä. Moottorista tulee generaattori ja sähkömoottorit tekevät työn. Polttoainetankkia voi pienentää reilusti.

2. Pyörästö, telasto, jousitus, iskunvaimennus... uudistuvat koska enää ei olla entiseen tapaan riippuvaisia kardaaniakselien, tasauspyörästöjen, vaihteiston yms. sijainneista.

3. Modulaarisuus - todellinen laaja-alainen modulaarisuus - lisääntyy. Vaunun rakennetta ja ominaisuuksia voidaan aiempaa helpommin muuttaa sekä vaunun elinkaaren että kentällä olemisen aikana.

4. Omasuoja muuttuu aktiivisempaan suuntaan.

5. Automaatio lisääntyy. Miehistön määrä minimoituu. Osittainen miehittämättömyys ja autonomisuus lisääntyy.

6. UAV-torjunnan, kaupunkisodankäynnin, laajana järjestelmänä toimimisen ja etäsensorien merkitys kasvaa.

7. Elektroniikka pienenee ja tulee enemmän iholle.

Kaikkien näiden yhteisenä vaikutuksena on sekä panssaroinnin sisällä olevan tilan tarpeen väheneminen että suorituskyvyn kasvu.

Voidaan siis tehdä ulkomitoiltaan pienempiä panssareita, joilla on yhtä hyvä tai parempi panssarointi kuin nykyisillä panssareilla.

Jos ja kun panssarikuorta voidaan pienentää joka suuntaan vaikka 13% niin panssarikuoren massa pienenee 34%.

Jos ja kun voimansiirtojärjestelmän sisäisiä kitkoja ja energianhukkaa voidaan pienentää aivan järjettömästi ja sähkömoottoreissa on vääntöä enemmän kuin saman tehoisissa polttomoottoreissa, niin moottoreiden tehon tarvetta voidaan pienentää massan pienenemisen suhteessa ja silti liikkuvuus paranee.

Jos ja kun materiaalitekninen kehitys menee vauhdilla eteenpäin, niin panssaroinnin materiaaleissa tapahtuu kevenemistä joka lisää niiden kykyä torjua vaikutusta.

Eli ei... Se, että viittaa panssaroitujen ajoneuvojen kevenemiseen ei ole implisiittinen väite niiden passiivisen omasuojan heikentämisen suuntaan. Ja ei. Se että viittaa tulevaan kehitykseen ei ole keskustelua menneestä tai menossa olevasta kehityksestä. Ja ei, (ähh... olkoon...)

Nykypanssareiden ulkomitat alkavat olla niin massiiviset, että niiden on hyvin vaikea välttää havaituksi tulemista, hyvin vaikea liikkua sellaisilla väylillä, joille on voitu tehdä liikkumista vaikeuttavia ratkaisuita ja paljon vaikeampi yllättää kuin yhtä tulivoimaisen, omasuojaisen mutta pienemmän koneen olisi.

Lisäksi niiden logistinen jalanjälki on valtava, siirtymätaipaleilla liikkuminen tuottaa liikaa huoltotarvetta jne.

Oleellinen kysymys on mielestäni se, että jos ja kun on jo olemassa (ja kehitettävissä) parempia teknologisia ratkaisuja jotka tuottavat suurempaa toimintakykyä ja pienempää kuormitusta koko organisaatiolle, niin miksi ihmeessä ne paremmat ratkaisut jätettäisiin käyttämättä ja keskityttäisiin haittapuolien kasvattamiseen?

Ja lisätäänpä loppuun vielä sellainen kysymys, että jos jostain paikasta läpi pääsemiseen tarvittaisiin sotatilanteessa joko nykykokoluokkaa oleva vaunu + raivausvaunu + raivausvaunulle riittävä tulituki tai sitten ihan vain vähän nykyaikaisempi, yhtä tulivoimainen, yhtä hyvin tai paremmin suojattu ulkomitoiltaan pienempi ja liikehtimiskyvyltään parempi vaunu, niin kumpi kuulostaisi kustannustehokkaammalta, nopeammalta ja toimivammalta?

Tai jos panssareiden siirtämiseen 200 km tarvitaan rekat ja raskaat lavetit niin kuulostaako se sujuvammalta kuin se, että panssarit voisivat ajella itse siirtymätaipaleet ilman että niiden huollon tarve kasvaa kovin paljon?

Tai...

Ei tulevaisuus ole jo vanhentuneessa teknologiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Aika hyvat Lutherin teesit... ja selvisit vahemmalla maarallakin. Paikkailen vain naulan viereen pergamenttiin jaaneita rakoja nailla lisayksilla:

Ei tulevaisuus ole jo vanhentuneessa teknologiassa.
;)

Polttoainetankkia voi pienentää reilusti.
+
autonomisuus lisääntyy.
Autonomisuus tarkoittaa sen merkityksen lisaksi, jota kaytit, myos kykya pitka-aikaiseen toimintaan ilman ulkoisia riippuvuuksia. Toimintasade sinansa on ollut iat ja ajat panssareiden heikko kohta... bensa-tankkereiden pitaa ajaan tulen alla - ja siksi kuin tuli persauksissa - lapimurtokohdasta tankkien perassa, jos nk. exploitation (koko homman juju) meinataan saada aikaiseksi.
- mutta kaupunkitaisteluissa tuo automisuus korostuu entisestaan, vaikka km-maarat ovat pienia
- se kun on sellaista jauhamista ("grinding") ja asemista poistuminen ei ainoastaan tee vaunuja haavoittuviksi, vaan saattaa jopa tarkoittaa homman aloittamista taas uudelleen alusta
- ym. syysta Nameriin laitettiin .50 cal, koska pateja mahtuu kyytiin ihan eri lailla - ja sehan on kuljetettaville annettavaa "suppression" tukea varten (ensisijaisesti) muutenkin

logistinen jalanjälki on valtava, siirtymätaipaleilla liikkuminen tuottaa liikaa huoltotarvetta jne
- Normandiaan vedettiin Pluto-putki; Irakissa ei tankkejen peraan vedetylle putkelle annettu nimea (oli se sen verran noloa)

vaunu + raivausvaunu + raivausvaunulle riittävä tulituki
Tassa selitetaan, miten vaunujen (ja miehiston) kokonaismaaraa saadaan pienennettya saman tai paremman tuloksen aikaansaamiseksi tekemalla tavallisten r-vaunujen lisaksi rynnakko-raivausvaunuja... nytpas meni IFV:n suomennos "rynnakkovaunu" pahasti solmuuno_O kun nama:
eivat ole edes lahisukulaisia, saati sitten samaa perhetta
... taas tuli aselajitarkastajalle asiaa:)
 
1. Hybridivoimanlähteisiin siirtyminen on sekä hyödyllistä että välttämätöntä. Moottorista tulee generaattori ja sähkömoottorit tekevät työn. Polttoainetankkia voi pienentää reilusti.
Mistä tulee ajatus, että polttoainetankkia voisi pienentää? Hybridimoottori ei auta siihen yhtään, jos sen polttomoottoriosio toimii generaattorina sähkövirralle - sillä hyötysuhde polttomoottori-generaattori-sähkömoottori -yhdistelmällä on huonompi kuin polttomoottorilla suoraan. Toisin sanoen akkujen lataaminen polttomoottorilla hukkaa energiaa liikkumisen kannalta verrattuna sen käyttämiseen suoraan liikkumiseen. Hybridiautojen näennäinen energiatehokkuus tulee siitä, että niitä ladataan töpselistä kun niitä ei käytetä.

Polttoainetankin pienentäminen onnistuisi kyllä polttokennoihin perustuvalla sähkömoottorilla, jolloin polttomoottori eliminoitaisiin kokonaan.

Hybridivaunuilla taas on omia etujaan, kuten lämpöjäljen pienentäminen, kun vaunu voi paikallaan ollessaan käyttää järjestelmiään akuillaan, eikä tarvita välttämättä edes APU:a. Lisäksi sähkömoottorilla saadaan nopeampi kylmäkäynnistys ja liikkeellelähtö.

Hybridien kohdalla täytyy myös muistaa se, että akut vievät enemmän tilaa kuin saman energian säilyttämiseen tarvittava määrä polttoainetta (minkä vuoksi polttokennosähkömoottori olisi kaikkein tehokkain ratkaisu).
 
polttokennosähkömoottori
Tuntemattomassa "onnen potkima" saa kk:n kannettavakseen.

Nykyaikana tuon vastine mekanisoidussa jalkavaessa (Ranskassa) on se, joka saa selkaansa lainauksen mukaisen vehkeen. Toki se on poikkeustapaus, mutta ilman vaunuakin taytyy selvita, ja hienot soldier-systeemit simahtaa ilman uudelleen lataamisen mahdollisuutta (repullinen D-pattereita ei oikein riita).
 
Mistä tulee ajatus, että polttoainetankkia voisi pienentää? Hybridimoottori ei auta siihen yhtään, jos sen polttomoottoriosio toimii generaattorina sähkövirralle - sillä hyötysuhde polttomoottori-generaattori-sähkömoottori -yhdistelmällä on huonompi kuin polttomoottorilla suoraan. Toisin sanoen akkujen lataaminen polttomoottorilla hukkaa energiaa liikkumisen kannalta verrattuna sen käyttämiseen suoraan liikkumiseen. Hybridiautojen näennäinen energiatehokkuus tulee siitä, että niitä ladataan töpselistä kun niitä ei käytetä.

Polttomoottori suoraan vs. hybridijärjestelmä -hyötysuhteen vertaaminen on älyllisesti epärehellistä, sillä yksikään panssaroitu ajoneuvo ei liiku suoraan polttomottorilla vaan siellä on vaihteisto, voiman jako eri suuntiin/tasauspyörästö, kardaani, vetoakselit..

Kun nämä huomioidaan, niin huomataan, että se "polttomoottori suoraan" on satujen ja tarinoiden maailmasta.

Pitää verrata kokonaisuutta kokonaisuuteen eikä yhtä osaa kokonaisuuteen jos halutaan vertailukelpoisuutta.

1. Laivoissa azipod-systeemi hukkaa noin prosentin tehosta moottorin ja propellin välillä. Kardaaniin perustuvat ratkaisut hukkaavat moninkertaisesti.

2. Vaihteistojen ja muun voimansiirron energiahukat ovat ajoneuvoissa varsin isot. Niiden pois jääminen on merkittävä asia.

3. Polttomoottorin ollessa generaattorina, sitä voidaan käyttää lähes koko ajan optimaalisilla kuormitusalueilla. Polttomoottorin ollessa mekaanisen voimansiirron kautta voimanlähteenä tähän ei ole yhtä suurta mahdollisuutta.

4. Generaattorina toimiva polttomoottori ei tarvitse starttimoottoria, laturia, vaihteistoa, vauhtipyörää... Generaattori hoitaa kaikki nuo hommat. Samalla jää joitain energian hukkaantumisen reittejä pois.

5. Myös ei-ladattavat hybridiautot ovat energiatehokkaampia kuin vastaavilla teho- ja vääntölukemilla varustetut, samantasoisen muun moottoriteknologian omaavat perinteiset autot.

6. Voimansiirtojärjestelmän vapaamman sijoittelun mahdollisuus auttaa kompaktimman ja toimivamman kokonaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa. (Erityisesti vaihteiston, kardaanien ja tasauspyörästöjen tms. voimanjakojärjestelmien puuttumisen suhteen.

7. Vaunu tarvitsee usein valtavasti vääntöä. Se tarvitsee maksimitehoaan harvemmin ja lyhyempiä aikoja kerrallaan. Hybridijärjestelmä voi tuottaa tarvittavan tehon ja väännön teholtaan ja kooltaan paljon pienemmällä moottorilla.

8. Täyssähköisessä voimansiirrossa mekaaniset rasitukset eivät ulotu samalla tavoin moottorille asti kuin mekaanisen voimansiirron omaavissa järjestelmissä. Tämäkin auttaa kokonaisuuden optimoinnissa energiatehokkuuden suuntaan.

9. Suorituskyvyssä jäävät esim. vaihteiston aiheuttamat aikaviiveet pois, joten esim. sama kiihtyvyys voidaan saavuttaa pienemmälläkin teholla.

Hybridivaunuilla taas on omia etujaan, kuten lämpöjäljen pienentäminen, kun vaunu voi paikallaan ollessaan käyttää järjestelmiään akuillaan, eikä tarvita välttämättä edes APU:a. Lisäksi sähkömoottorilla saadaan nopeampi kylmäkäynnistys ja liikkeellelähtö.

Hybridien kohdalla täytyy myös muistaa se, että akut vievät enemmän tilaa kuin saman energian säilyttämiseen tarvittava määrä polttoainetta...

- Lämpöjäljen pieneneminen
- Vaunun kyky toimia isona ja tehokkaana kenttägeneraattorina
- Mahdollisuus käyttää vaunun suureen sähköntuottokykyyn perustuvia ase- ja sensorijärjestelmiä.
- Mahdollisuus tulla esiin tulittamaan minimaalisella lämpöjäljellä.
- Mahdollisuus perääntyä moottoriosumakin jälkeen.
- Mahdollisuus hyödyntää jousituksessa sähköisiä järjestelmiä.
- Mahdollisuus jättää hydrauliikka/pneumatiikka (jos sellaista on) pois ja korvata se sähköisillä järjestelmillä.
- Mahdollisuus ladata naapuriajoneuvoa tarvittaessa.
- Mahdollisuus ladata verkosta jos voimavirtaa on saatavilla.
- Jarrutusenergian talteenotto moottorijarrutuksen yhteydessä.

Akkujen suorituskyky on ollut kännyköiden ja ladattavien työkalujen tulemisesta lähtien koko ajan kasvussa. Mikään ei viittaa siihen suuntaan, että tuo kasvu olisi hiipumassa, päinvastoin.

Modulaarisissa järjestelmissä on luonnollista, että voimakkaimman ja keskeisimmän kehityksen kohteena olevat asiat kuuluvat muutettaviin ja vaihdettaviin.

Akkujen tilantarpeen vertaaminen polttoaineen tilantarpeeseen ei ole hirveän toimivaa, koska yhden polttoainetankillisen aikana ladataan ja käytetään, ladataan ja käytetään, ladataan ja käytetään... moneen kertaan.

Moni asia - esim. jarrutusenergian talteenotto - ei ehkä ole yksinään iso, mutta monien asioiden kumuloituva vaikutus on jättiläismäinen.
 
Viimeksi muokattu:
Lämpöjäljen pieneneminen

Mahdollinen pieneminen. Sähkössä on se ongelma että se tuottaa lämpöä. Toinen asia tässä on että sähkömagneettinen spektri lisääntyy kun sähköllä toimivien vehkeiden määrä kasvaa. Luonnossa noita korkeita jälkiä ei ole paljoa, joten sensoritekniikan kehittyessä helpoin konsti voi olla suunnistaa kohti epänormaaleja kohteita.
 
Pihatonttu hyvin listasi hybridijärjestelmän etuja. Lisäisin tähän vielä sen, että sähkömoottorin vääntö on tasaisesti koko kierrosalueella. Vääntöä on myös ihan erilailla, kuin polttomoottorissa. Jarrutusenergian talteenotolla myös säästetään polttoainekulutuksessa. Äkkiseltään ajateltuna panssarivaunukin tuottaa melkoisen määrän jarrutusenergiaa, vaikka sillä ei ajettaisi ruuhkasykllissä.
 
Pihatonttu hyvin listasi hybridijärjestelmän etuja. Lisäisin tähän vielä...

Kiitos kehuista.

Jos katsoo ihan tavallisen rekan alle, niin huomaa, että voimansiirto asettaa kokonaisuuden suunnittelulle ja tilankäytölle aika paljon reunaehtoja. Sitten kun kurkistaa jonkun ison moottorin päässä olevaa vaihteisto-kytkin -koonaisuutta, niin huomaa reunaehtojen kasvavan entisestään aika rajusti.

Tai jos joku Pasi tai AMV on joskus jossain yleisön nähtävillä niin niidenkin alle voi kurkistaa.

Hybridijärjestelmän akkuihin ja niiden tilantarpeeseen kiinnitetään paljon huomiota. Kuitenkin akkujen sijoittelussa on aika vapaat kädet. Sen sijaan tuo voimansiirron kokonaisuus on ihan eri juttu.

Jos voidaan viedä kohtuukokoinen sähkömoottori aivan vetävän telapyörän lähelle, niin koko alaosa voidaan suunnitella täysin uusista lähtökohdista. Ne lähtökohdat voivat olla vaunun tehtävistä lähteviä kun nyt ne ovat voimansiirron paino-, tila-, kuormitus- sun muista lähtökohdista lähteviä.

Vaunun alaosan tilankäytön muutoksilla voidaan tuottaa vaunun kokonaissuunnitteluun kompaktiutta aika näppärästi.
 
7. Vaunu tarvitsee usein valtavasti vääntöä. Se tarvitsee maksimitehoaan harvemmin ja lyhyempiä aikoja kerrallaan. Hybridijärjestelmä voi tuottaa tarvittavan tehon ja väännön teholtaan ja kooltaan paljon pienemmällä moottorilla.

- hyvaa vaantoa {maksimoin skandien puutteen, aivan lyhykaiseen kommenttiin} taalla kaydaan:cool:
 
vetävän telapyörän lähelle, niin koko alaosa voidaan suunnitella täysin uusista lähtökohdista. Ne lähtökohdat voivat olla vaunun tehtävistä lähteviä kun nyt ne ovat voimansiirron paino-, tila-, kuormitus- sun muista lähtökohdista lähteviä.

Yksi noista lihavoinnin kohdealueista on redundanssi, eli yksi osuma (jos pahasti sattuu) ei valttamatta lopeta liiketta
- ja tama kun lisataan mukaan, niin pyora-panssariajoneuvojen osakkeet nousevat kummasti (riippuu tietysti tehtavista; mika sekin on lihavoinnissa mukana)
 
Jarrutusenergian talteenotolla myös säästetään polttoainekulutuksessa. Äkkiseltään ajateltuna panssarivaunukin tuottaa melkoisen määrän jarrutusenergiaa, vaikka sillä ei ajettaisi ruuhkasykllissä.

Mitenköhän tuo mahtaa olla? Hybridi-auto lataa sähköä, kun vauhtia hidastetaan. Mutta voimakas jarrutus tehdään silti jarruilla.

Kuinka iso panssarivaunun telojen vierintävastus on? Jos tankki hidastuu kohtuu nopeasti jo itsekseen, kun syöttö katkaistaan, niin silloin ei hybridi-ratkaisun energian talteenotto toimi.

Edit. Asia vielä korostuu maastossa. Ei autokaan rullaa pehmeällä alustalla kuten asfaltoidulla tiellä.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaako BT-5/7 tyyppinen ilman teloja ajettava Christie-alustainen vaunu tehdä paluun? Telat kannelle ja 100km/h siirtymät?
Ei. Jos tässäkin ketjussa heitellyissä ajatuksissa on tarkoituksena pienentää vaunua, niin Christie-jousitus ei käy, sillä se vei jo aikalaisiinsa verrattuna tilaa sisältä. Ne myös vaati enemmän huoltoa, ja oli vaivalloisempia huoltaa koska jousipaketin vaihto tiesi useamman muun komponentin purkamista pois edestä. Muutenkin telat painaa niin paljon, ettei niitä ilman trukkia siirrellä (tai nostella) mihinkään, puhumattakaan vaunun kannelle, mihin ne ei edes mahdu.
 
Back
Top