Panssarivaunut

[Hejsan]

Niin

BMO-T is specially designed to transport troops with flamethrowers type RPO. The high level of protection afforded by the vehicle allows the squad probably transported far in attacking the target in order to be able to do avsittning. Flamethrower RPO is intended to be primarily deployed against field fortifications. The vehicle can carry a rifle squad of seven soldiers and normally has space for 32 flamethrowers RPO. The crew consists of two people, director + driver.

BMO-T is based on tank T-72 and was approved for the Russian army 2,001th The trolley weighs 43.9 tons and has a maximum speed of 60 km / h. The trailer is equipped with a 12.7 mm heavy machinegun NSV and 12 pieces smoketrower and countermeasure systems Shtora. The trailer is equipped with night vision goggles and infrared active for driving. The trailer is equipped with collective CBRN protection.

http://oplatsen.wordpress.com/2011/11/30/pansarbandvagn-for-eldskastartrupp/

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tuon tyyppisten vaunujen hyöty on kaksipiippuinen asia. Venäläiset eivät ole vaunujen käytön kehittämisen suhteen mitään idiootteja. Tällaiset vaunut nähtiin tarpeelliseksi Tsetseenia sodan jälkeen, niillä on tarkoitus suojata raskaita vaunuja kevyttä PST vastaan, erityisesti rakennetussa ympäristössä.

Olivat kuitenkin sen verran idiootteja että ajattivat panssariletkansa siellä Tshetseniassa ns. possujunina suoraan keskustaan ja jopa kuduille joissa ei ollut tilaa edes kääntyä... Ja lopputulos oli sitten sen mukainen. Jos on tarvetta tunkea noin ahtaaseen ympäristöön alle 50m A-etäisyyksille, niin mukana on oltava riittävästi rakennuksia puhdistavaa jalkaväkeä joka myös uskaltaa astua vaunuista uloskin.

Vaunulla on kohtuullinen suoja, tulivoimaa erilaisia maaleja vastaan ja liikkuvuutta joka vastaa taisteluvanujen liikkuvuutta. Konsepti on mielenkiintoinen ja voisi toimia Suomessa jos se toteutettaisiin Leo 2 alustalle. Suomen peitteisessä maastossa tuollainen on tehokas kevyiden vaunujen tuhoaja, jolla on kyky tuhota taisteluvanuja.

Perusmallina ei oleellisesti parempi kuin vastaavalla pääaseella&optiikalla varustettu BMP-2. Ja tst-vaunuja vastaan nimenomaan peitteisessä maastossa huono koska ohjuksella on pikatilanteissa onneton reagointinopeus.

Toisekseen Venäläisten hinta tuolle T-55 konseptille omalla vaunulla oli mainittu 400 000 taalaa. Mitä aseita tuohon hintaan sisältyy? Ei takuu varmasti vapaavalintaisesti kaikkia lueteltuja, nehän olivat ainakin osittain eri vaihtoehtoja.
Sarjassamme Venäläisiä erikoisuuksia joita ei kukaan osta vaikka periaatteessa ihan toimivia/hinnaltaan kilpailukykyisiä olisivatkin. Suomalaisesta versiosta voi haarukoida hintaa tutustumalla tornittoman Leopard-2R mallin kustannuksiin :doh:

 

[Iso-Mursu]

Tuon tyyppisten vaunujen hyöty on kaksipiippuinen asia. Venäläiset eivät ole vaunujen käytön kehittämisen suhteen mitään idiootteja. Tällaiset vaunut nähtiin tarpeelliseksi Tsetseenia sodan jälkeen, niillä on tarkoitus suojata raskaita vaunuja kevyttä PST vastaan, erityisesti rakennetussa ympäristössä.

Olivat kuitenkin sen verran idiootteja että ajattivat panssariletkansa siellä Tshetseniassa ns. possujunina suoraan keskustaan ja jopa kuduille joissa ei ollut tilaa edes kääntyä... Ja lopputulos oli sitten sen mukainen. Jos on tarvetta tunkea noin ahtaaseen ympäristöön alle 50m A-etäisyyksille, niin mukana on oltava riittävästi rakennuksia puhdistavaa jalkaväkeä joka myös uskaltaa astua vaunuista uloskin.

Vaunulla on kohtuullinen suoja, tulivoimaa erilaisia maaleja vastaan ja liikkuvuutta joka vastaa taisteluvanujen liikkuvuutta. Konsepti on mielenkiintoinen ja voisi toimia Suomessa jos se toteutettaisiin Leo 2 alustalle. Suomen peitteisessä maastossa tuollainen on tehokas kevyiden vaunujen tuhoaja, jolla on kyky tuhota taisteluvanuja.

Perusmallina ei oleellisesti parempi kuin vastaavalla pääaseella&optiikalla varustettu BMP-2. Ja tst-vaunuja vastaan nimenomaan peitteisessä maastossa huono koska ohjuksella on pikatilanteissa onneton reagointinopeus.

Toisekseen Venäläisten hinta tuolle T-55 konseptille omalla vaunulla oli mainittu 400 000 taalaa. Mitä aseita tuohon hintaan sisältyy? Ei takuu varmasti vapaavalintaisesti kaikkia lueteltuja, nehän olivat ainakin osittain eri vaihtoehtoja.
Sarjassamme Venäläisiä erikoisuuksia joita ei kukaan osta vaikka periaatteessa ihan toimivia/hinnaltaan kilpailukykyisiä olisivatkin. Suomalaisesta versiosta voi haarukoida hintaa tutustumalla tornittoman Leopard-2R mallin kustannuksiin :doh:

Eikös 400 000 taalalla saisi jo ostettua ja modattua vaikka bemarin kakkos tuotantokautta?

 

[kimmo.j]

Tuon tyyppisten vaunujen hyöty on kaksipiippuinen asia. Venäläiset eivät ole vaunujen käytön kehittämisen suhteen mitään idiootteja. Tällaiset vaunut nähtiin tarpeelliseksi Tsetseenia sodan jälkeen, niillä on tarkoitus suojata raskaita vaunuja kevyttä PST vastaan, erityisesti rakennetussa ympäristössä.

Olivat kuitenkin sen verran idiootteja että ajattivat panssariletkansa siellä Tshetseniassa ns. possujunina suoraan keskustaan ja jopa kuduille joissa ei ollut tilaa edes kääntyä... Ja lopputulos oli sitten sen mukainen. Jos on tarvetta tunkea noin ahtaaseen ympäristöön alle 50m A-etäisyyksille, niin mukana on oltava riittävästi rakennuksia puhdistavaa jalkaväkeä joka myös uskaltaa astua vaunuista uloskin.

Vaunulla on kohtuullinen suoja, tulivoimaa erilaisia maaleja vastaan ja liikkuvuutta joka vastaa taisteluvanujen liikkuvuutta. Konsepti on mielenkiintoinen ja voisi toimia Suomessa jos se toteutettaisiin Leo 2 alustalle. Suomen peitteisessä maastossa tuollainen on tehokas kevyiden vaunujen tuhoaja, jolla on kyky tuhota taisteluvanuja.

Perusmallina ei oleellisesti parempi kuin vastaavalla pääaseella&optiikalla varustettu BMP-2. Ja tst-vaunuja vastaan nimenomaan peitteisessä maastossa huono koska ohjuksella on pikatilanteissa onneton reagointinopeus.

Toisekseen Venäläisten hinta tuolle T-55 konseptille omalla vaunulla oli mainittu 400 000 taalaa. Mitä aseita tuohon hintaan sisältyy? Ei takuu varmasti vapaavalintaisesti kaikkia lueteltuja, nehän olivat ainakin osittain eri vaihtoehtoja.
Sarjassamme Venäläisiä erikoisuuksia joita ei kukaan osta vaikka periaatteessa ihan toimivia/hinnaltaan kilpailukykyisiä olisivatkin. Suomalaisesta versiosta voi haarukoida hintaa tutustumalla tornittoman Leopard-2R mallin kustannuksiin :doh:

Käyttö ja kaluston ja sen käytön kehittäminen kokemusten jälkeen, ovat kaksi eri asiaa.
Kuten huomasit mainitsemiesi kämmien jälkeen todettiin tarvittavan jotain tällaista.
Ensimmäisessä Tsetseenian rähinässä todettiin, etteivät venäläiset panssarijääkärit halunneet/suostuneet jalkautumaan puhdistamaan rakennuksia. Haluttiin siis vaunu jolla voisi kurmottaa rakennuksia ilman jalkautumista.

Ehkä venäläiset olivat väärässä rynnäkkövaunu konseptistakin, idea on vielä uusi, on vielä aikaista sanoa mitä siitä tulee. En ota venäläiseen tuotteeseen kantaa, vaan konseptiin. Israelilaiset ovat jo vuosia tehneet taisteluvaunujen rungoille miehistönkuljetusvanuja. Joten on taisteluvaunun jatko jalostamista mietitty muuallakin.

Jos taas puhutaan rahasta taitaa kannattaa unohtaa kaikki hankinnat, mutta koska olen vapaa valtionvarainministeriön talutusnuorasta voinen visioida rauhassa.

 

[Hejsan]

Nyt mulla on enemmän pohjaa.

T-55 tämä tulinopeus, kun ampuu niin sitten pitää otta ylös se putki maximus että saa sen panoksen ulos ja että voi laitaa se uus ammus siihen. Se otta 15-20 sek.
Varmasto otetaan ylös se putki manuellisesti?

Ja sama homma T-62, 4 ammos/minuutissa

T-72 siinä on että se pittää myös otta ylös, mutta vain pari astetta että saa ammuksen ulos. Meneekö se putki automaatisesti ylös ja sitten auto alas?
Sem tulinopeus on 7 laukasta minuuti

T-80 ja T-90 oli 7-9 laukasta minuuti, en tiedä jos putki pitää otta ylös

T-80 malli vuonna 1997 Omskissa oli joku versio, niin sillä oli 10-12 laukasta minuuti. (aniakin sanotiin)

Tuota kun Suomi moddasi T-55 saiko se nopempi tulinopeus silloin??
Mikä on länsimaiden tulinopus? (Leo, Leclerc, abrhams....)

 

[Mosuri]

Kuten huomasit mainitsemiesi kämmien jälkeen todettiin tarvittavan jotain tällaista.
Ensimmäisessä Tsetseenian rähinässä todettiin, etteivät venäläiset panssarijääkärit halunneet/suostuneet jalkautumaan puhdistamaan rakennuksia. Haluttiin siis vaunu jolla voisi kurmottaa rakennuksia ilman jalkautumista.

No tuohon täytyy todeta, että amerikkaisilla oli aivan samanlaisia ongelmia Irakissa vuonna 2003. Tosin ongelma kuulemma koski lähinnä armeijaa, merijalkaväellä jalkautuminen kävi ilman ongelmia.

Jo ensimmäisessä tsetsenian sodassa venäläisten jalkaväki pystyi taistelemaan tavoitteellisesti mikäli osastoille saatiin päättäväisiä johtajia.

Toisessa tsetsenian sodassa ei rynnäkkövaunuilla enää ajeltu kaupunkeihin vaan jalkaväki valtasi rakennukset ja korttelit yksi kerrallaan voimakkaan tykistön ja suorasuuntaustulen tukemina.

Ylipäätänsä täytyy nyt oikaista eräs panssaritaisteluihin liittyvä asia. Osumakohtana on panssaritaisteluissa harvemmin ns. suoraan kylkeen. Konetykin läpäisy kylkipelteihin tuosta osumakohdasta on kyllä melko hyvä. Ongelmaksi vain muodostuu kuinka tuollaiseen asemaan päästään. Esimerkiksi T-34:ää vastaan 45 millisen piiskan läpäisykyky oli riittävä mikäli päästiin lasautttamaan kylkeen. Oliko 45 millinen pst-tykki kurantti ase vuonna 1944? Ei ollut! Käytännössä panssaritaisteluissa osumat kuitenkin tulevat tornin ja rungon etuosaan. Sen jälkeen suurimman osumakohtaryhmän muodostavat rungon ja tornin kylkipanssareihin etuviistosta melko loivassa kulmassa osuvat laukaukset. Se mikä on Curriculum vitaen tai BMP 2:n konetykin läpäisykyky kylkeen loivalla osumakulmalla on taas aivan eri asia.

Toki panssareita on mahdollista tuhota yllättävän kevyillä aseilla. Amerikkalaiset tuhosivat ensimmäisessä persianlahden sodassa T-72 vaunuja konetykeillä. No parhaimmat Suomi pojat eliminoivat vuonna 1939 panssareita ampumalla pistoolilla kuskin tähystysaukosta sisään. Uroteot palkitaan ja palkitaan siitä syystä, että ne on vaikeita ja vaarallisia.

Talvisodassa vaunujen tuhoaminen onnistui kasapanoksilla ja polttopulloilla. Vuonna 1944 kyseisillä aseilla ei juuri vaunuja pois vahvuuksista saatu. Vajaassa viidessä vuodessa vastapuoli oli oppinut lähisuojausmiesten merkityksen. Jos nyt uskottelemme, että 30 millinen sirpalelinko on kurantti ase panssaritaisteluun niin teemme lähinnä karhunpalveluksen omille panssarijääkäreille. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että tyhmä ja modernisoimaton T-72 ampuu kilometriin ilman laskentoja tai etäisyyden mittauksia lähes nolla lentoajalla. Mikä on CV:n jako sellaisen kanssa nokikkain jouduttaessa suomalaisessa maastossa?

Ryntövaunu on loppujen lopuksi vain erittäin kehittynyt ja melkoisen tulivoimainen taistelukentän taksi. On sitten täysi eri asia kannattaako meidän käyttää neljä miljoonaa per ajoneuvo. Siinä tulee hintaa noin 500 000 euroa per ajoneuvon kuljettama taistelija vai kannattaisiko tuo raha käyttää toisin?

 

[kimmo.j]

Hejsan:
T-55;ssa on lataaja, eli ammunnan jälkeen automaattivarmistin menee päälle, varmistin estää mm. vakaimen toiminnan jotta lataaja voi rauhassa työntää uutta panosta putkeen. Ladattuaan lataaja kytkee varmistimen pois. Eli putki ei käänny mihinkään.
Myöhemmissä T-sarjan vaunuista en osaa sanoa varmasti, mutta muistelin kuulleeni vastaavaa kuin sinä.

 

[kimmo.j]

Ehkä meidän pitäisi ensin määritellä panssaritaistelu ja vasta sitten miettia mikä on siinä kuuminta hottia ja mikä out.:a-rolleyes:

Miksi konetykillä pitäisi kyetä tuhoamaan taisteluvaunu?
Sitä tehtävää varten on ohjukset ja omien taisteluvaunujen pääaseet. Konetykit on (mielstäni) tarkoitettu vastustajan kevyiden vaunujen ja jalkaveän tuhoamiseen. Kun nyt tiedetään, että vihollisella on molempia kentällä, miksi niitä ei huomioitaisi.
Paksu nahkainen, taisteluvaunun alustalla ja sopivalla aseitukselle oleva vaunu tukisi taistelua, ei korvaisi rynnäkkövanuja.

Todellisuudessa Suomessa rahat lienevät niin finaalissa, että voimme olla tyytyväisiä jos nykyisiä vanuja ei stenata.

 

[kunnas]

Nyt mulla on enemmän pohjaa.

T-55 tämä tulinopeus, kun ampuu niin sitten pitää otta ylös se putki maximus että saa sen panoksen ulos ja että voi laitaa se uus ammus siihen. Se otta 15-20 sek.
Varmasto otetaan ylös se putki manuellisesti?

Ja sama homma T-62, 4 ammos/minuutissa

T-72 siinä on että se pittää myös otta ylös, mutta vain pari astetta että saa ammuksen ulos. Meneekö se putki automaatisesti ylös ja sitten auto alas?
Sem tulinopeus on 7 laukasta minuuti

T-80 ja T-90 oli 7-9 laukasta minuuti, en tiedä jos putki pitää otta ylös

T-80 malli vuonna 1997 Omskissa oli joku versio, niin sillä oli 10-12 laukasta minuuti. (aniakin sanotiin)

Tuota kun Suomi moddasi T-55 saiko se nopempi tulinopeus silloin??
Mikä on länsimaiden tulinopus? (Leo, Leclerc, abrhams....)

Pääase ladataan käsin, joten käytännön tulinopeus riippuu lataajan ammattitaidosta, ollen kuitenkin keskimäärin 4-8 laukausta minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leopard_2

 

[Hejsan]

Onko länsimaiden panssareilla myös 4-8 laukasta minuuti.

Mutta miten voisi länsimaiden panssarit niin helposti lyödä ulos ne irakilaiset panssarit jos niilä on melkein sama tulinopeus?

Onko/oliko se parempi ammos, yötähtäin, elektrooniika ??

 

[Hejsan]

Hejsan:
T-55;ssa on lataaja, eli ammunnan jälkeen automaattivarmistin menee päälle, varmistin estää mm. vakaimen toiminnan jotta lataaja voi rauhassa työntää uutta panosta putkeen. Ladattuaan lataaja kytkee varmistimen pois. Eli putki ei käänny mihinkään.
Myöhemmissä T-sarjan vaunuista en osaa sanoa varmasti, mutta muistelin kuulleeni vastaavaa kuin sinä.

Kiitos Kimmo

Sä meinaat nyt Suomen T-55 modaukseen jälkeen?

 

[Mosuri]

Ehkä meidän pitäisi ensin määritellä panssaritaistelu ja vasta sitten miettia mikä on siinä kuuminta hottia ja mikä out.:a-rolleyes:

Akateeminen keskustelu kuumimmillaan... Historiallisesti panssaritaisteluihin on kannattanut ottaa osaa lähinnä sellaisilla ajoneuvoilla jotka pystyvät tuhoamaan vastustajan raskaat vaunut edestä. Miksi vastustaja toisi "bemarit" eteen kohtaamistaistelussa, jos niillä ei ole muuta roolia kuin tuhoutua suomalaisten ryntö- ja ps-vaunujen tulessa?

Miksi konetykillä pitäisi kyetä tuhoamaan taisteluvaunu?
Sitä tehtävää varten on ohjukset ja omien taisteluvaunujen pääaseet. Konetykit on (mielstäni) tarkoitettu vastustajan kevyiden vaunujen ja jalkaveän tuhoamiseen. Kun nyt tiedetään, että vihollisella on molempia kentällä, miksi niitä ei huomioitaisi.
Paksu nahkainen, taisteluvaunun alustalla ja sopivalla aseitukselle oleva vaunu tukisi taistelua, ei korvaisi rynnäkkövanuja.

Ai oikein erikoisvaunu kevyiden vaunujen ja jalkaväen tuhoamiseen! Kun maailma suistui toiseen maailmanpaloon oli panssarivaunuissa mistä valita. Oli raskasta vaunua, keskiraskasta pst-kykyistä vaunua, keskiraskasta offensiivista panssaria, kevyttä pst-vaunua, kevyttä kk-vaunua, kevyttä liekinheitinvaunua, keskiraskasta rynnäkkötykkiä ja jalkaväkeä vastaan tarkoitettuja "haupitsi rynnäkkötykkiä". Lisäksi vielä löytyi sirpalesuojattuja ajoneuvoja panssarijääkäreille.

Mitä löytyi tuotannosta sodan loppupuolella ja rauhan tultua? Keskiraskas pst-kykyinen vaunu, raskas vaunu, pst-kykyinen raskas ja kevyt rynnäkkötykki, it-panssari ja miehistönkuljetus ajoneuvo. Lisäksi löytyi erikoisvaunuja pioneereille tms. porukoille. Jostain syystä ne kevyet vaunut joilla ei ollut kykyä panssarintorjuntaan olivat kadonneet???

Nyt sitten yritetään tyrkyttää sitä kevyttä ei pst-kykyistä vaunua jolla on kyky kuljettaa jv-ryhmä. Ihmetyttää vain miksi? Varsinkin kun hinta huitelee lähes samoissa luvuissa kuin raskailla panssareilla?

Aikoinaan 70-luvulla Panssariprikaati koostui kahdesta jv-pataljoonasta ja kahdesta panssaripataljoonasta. Jalkaväki pataljoonien oli tarkoitus taistella metsämaastossa tms. maastoissa joissa ajoneuvot urautuivat teille. Panssaripataljoonat taas olisivat taistelleet niille otollisissa maastoissa. Tosin panssaripataljooniin kuului pienet panssarijääkäriosastot joideen rooli oli tuottaa vartiointia ja vaunujen lähisuojausta. Oliko konsepti selvempi kuin nykyiset mekanisoidut "sekasikiöt"?

 

[kunnas]

Onko länsimaiden panssareilla myös 4-8 laukasta minuuti.

Mutta miten voisi länsimaiden panssarit niin helposti lyödä ulos ne irakilaiset panssarit jos niilä on melkein sama tulinopeus?

Onko/oliko se parempi ammos, yötähtäin, elektrooniika ??

Irakilaiset käytti BM-15 ammusta jonka läpäisykyky on 340 mm/2 km. Irakilaiset olivat ampuneet lähes kaikki BM-15 ammukset Irania vastaan joten heidän piti kopioida itse BM-15 ammuksia joita käytettiin sitten jenkkejä vastaan.
Eivät välttämättä olleet yhtä laadukkaita.
Myös Suomi käytti T-72 vaunuissaan BM-15 ammusta jotka eivät kokeissa läpäisseet edes toista T-72 vaunua edestä. Parolan panssarimuseossa on siitä todiste.
Toinen vakava puute oli pimeänäkölaitteiden puute.

Kolmas ja pahin puute oli miehistö ja sen koulutuksen puute.
Panssarilehdessä oli juttua eräästä hyökkäyksesta jossa liittouma hyökkäsi Irakilaisten kimppuun. Liittouma huomasi että paikanpäällä oli paljon liikkumattomia tankkeja ja arveltiin että ne oli tuhottu ilmahyökkäyksessä. Mutta osoittautuikin että niiden miehistö oli nukkumassa bunkkerissa. :lanssi:

 

[kimmo.j]

Mosuri, onneksi keskustelu on vain akateemista, en halua saada moisesta(panssaritaistelusta) ensikäden kokemusta.
Jos vain taisteluvaunuilla pärjättäisiin, miksi rynnäkkövanuja sitten tarvitaan, kuitenkaan kukaan ei ole luopumassa niistä.
Jos halutaan tehdä jotain uutta, on oltava valmis hylkäämään vanha ajattelu ja kehitettävä uutta.
Pienen maan on minun mielestäni oltava osaamisessa edellä kun vastassa on isompi. En ole mikään asiantuntija, mutta menestykäs panssaritaistelu on eri aselajien yhteistyötä, ei taisteluvanujen omaa show.

Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen. Ilman sitä suojaa meidän panssarijääkärit tuhoavat heidän taisteluvanunsa.

Vanhaan vertailu on ehkä hiukan ontuvaa kun ohjukset tuovat kykyä tuhota taisteluvaunuja. Toisaalta kukaan ei liene halua hankkia rynnäkkötykkejä? Maailma muuttuu. Toisaalta kevyiden vaunujen määrä on kasvanut runsaasti, niitä on taistelukentällä enemmän kuin paksuja taisteluvanuja.

Minähän vaan kehitän ilman ymmärrystä:a-cool:, mutta jos tuo vanha konsepti olisi ollut parempi, siihen olisi luultavasti palattu, mutta ei, joten en usko ammattilaisten pitävän sitä toimivana.

 

[Kapiainen]

Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

 

[baikal]

Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

Ja tuossa tilanteessa puntit tasoittuvat lujasti, jopa niin, että aloite siirtyy toiselle. Jalkaväki kietoutuu helposti otteluihin yhä laajemmilla alueilla ja aikaresurssi alkaa paukuttamaan hyökkääjäkomentajien takaraivossa.

Ei tarvi ihmetellä miksi ihmeessä kevyttä jalkaväkeä katsotaan tarvittavan edelleen ja paljon. Tappioita nimittäin alkaisi syntymään puolin ja toisin aika reippaasti.

 

[SJ]

Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

Miten tuo olisi käytännössä mahdollista? Siis eihän kukaan pysty saamaan mitään aikaan, jos hyökkäys etenee kävelyvauhtia? Pakkohan niiden on laittaa jokin ajoneuvo etummaiseksi ja katsoa, että milloin PST käy sietämättömäksi? Ja uskoisin, että meillä on rahkeita tehdä se siettämättömäksi jo ensimmäisen kymmenen kilsan matkalla ja tarvittaessa jatkaa sitä sillä matkalla vielä senkin jälkeen kun kärki on mennyt ohi? Riippuen tietenkin siitä, että miten pitkälle PST kalustoa riittää.

 

[kunnas]

Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

Miten tuo olisi käytännössä mahdollista? Siis eihän kukaan pysty saamaan mitään aikaan, jos hyökkäys etenee kävelyvauhtia? Pakkohan niiden on laittaa jokin ajoneuvo etummaiseksi ja katsoa, että milloin PST käy sietämättömäksi? Ja uskoisin, että meillä on rahkeita tehdä se siettämättömäksi jo ensimmäisen kymmenen kilsan matkalla ja tarvittaessa jatkaa sitä sillä matkalla vielä senkin jälkeen kun kärki on mennyt ohi? Riippuen tietenkin siitä, että miten pitkälle PST kalustoa riittää.

Yleensä pst-aseilta suojaudutaan käyttämällä vaunuja keskitetysti. Hyökkäjä valitsee ajan ja paikan. Eikä puolustaja voi puolustaa joka kohtaa ja silloin vastassa on vain muutama sinko.

 

[SJ]

Vastauksena kysymyksesi miksi vastustaja toisi omat rynnäkkövanut eteen tapetaviksi.
Vastustajan on tuotava omat rynnäkkövaununsa eteen koska taisteluvanut tarvisevat niiden jalkaväkeä suojakseen.

Niinhän se on..ja vastustajan aseistus viime kädessä sanelee millaisella kokoonpanolla hyökkääjän kannattaa tulla.
Jos puolustajan PST on heikohkoa, perustuen esim kertasinkoihin, kannattaa nykypäivänä tulla hyvin vahvasti taistelupanssarivaunuihin perustuvalla kärjellä, jolla on vain heikohko jalkaväen suojaus..jopa metsämaastossa. Jos taas puolustajan PST rakentuu NLAW:n kaltaisen asejärjestelmän varaan, ei ole päätä eikä häntää tulla metsämaastossa paksuilla vaunuilla kärjessä suht kevyellä jalkaväen suojalla..vaan silloin kärki pitää rakentaa jalkaväen ympärille.

Miten tuo olisi käytännössä mahdollista? Siis eihän kukaan pysty saamaan mitään aikaan, jos hyökkäys etenee kävelyvauhtia? Pakkohan niiden on laittaa jokin ajoneuvo etummaiseksi ja katsoa, että milloin PST käy sietämättömäksi? Ja uskoisin, että meillä on rahkeita tehdä se siettämättömäksi jo ensimmäisen kymmenen kilsan matkalla ja tarvittaessa jatkaa sitä sillä matkalla vielä senkin jälkeen kun kärki on mennyt ohi? Riippuen tietenkin siitä, että miten pitkälle PST kalustoa riittää.

Yleensä pst-aseilta suojaudutaan käyttämällä vaunuja keskitetysti. Hyökkäjä valitsee ajan ja paikan. Eikä puolustaja voi puolustaa joka kohtaa ja silloin vastassa on vain muutama sinko.

Itse ajattelin, että puolustaja ei puolustaisi joka paikkaa, mutta kuitenkin koettaisi tuottaa tappioita koko matkan. Tällöin hyökkääjä ei valitsisi kuin ajan ja reitin, puolustaja paikan missä olettaa vihollisen olevan lyötävässä kunnossa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ylipäätänsä täytyy nyt oikaista eräs panssaritaisteluihin liittyvä asia. Osumakohtana on panssaritaisteluissa harvemmin ns. suoraan kylkeen. Konetykin läpäisy kylkipelteihin tuosta osumakohdasta on kyllä melko hyvä. Ongelmaksi vain muodostuu kuinka tuollaiseen asemaan päästään. Esimerkiksi T-34:ää vastaan 45 millisen piiskan läpäisykyky oli riittävä mikäli päästiin lasautttamaan kylkeen.

Tai sitten ei ollut...
T-34 rungon kylkipanssarin vahvuudeksi ilmoitetaan 40mm(+41-ast. yläosa) ja tornin kyljen 52mm(+30-ast.)

Venäläisen 45mm piiskan läpäisyksi ilmoitetaan 500m:stä 38mm(60-ast.) ja Boforsin 37mm piiskan läpäisyksi 300m:stä 40mm(60-ast.), kauemmaksi mentäessä läpäisy luonnollisesti putoaa. Ottaen huomiin telapyörät 90-asteessa olevan rungon kyljen edessä + mahdollinen lisäkulma ns. enemmän tai vähemmän etuviistosta ammuttaessa, niin ei noiden piiskojen läpäisy enää riittänyt läheskään sellaisella varmuudella että homma olisi kannattanut laskea täydellistenkään sivustan tuliasemien varaan.

Saksalaisten kehittämällä alikaliberin esi-isällä ns. "lankarullalla" (joka tuplasi läpäisyn sodan alkupään ps-kranaateihin nähden) läpäisy olisi sivusta riittänyt hyvin jopa 37mm "pikkupakilla", mutta niitä ei Suomalaisille annettu.

Kyllähän meillä on iät ajat harjoiteltu liikkuvien radalla ampumaan vaunujen kylkisilhuettiin pst-aseilla, joten ei epäilystäkään etteikö sellaisiin asemiin tosipaikassa hakeuduttaisi kun Suomalainen tyypillinen metsä+peltoaukea antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Siis nimenomaan pst-aseilla.

Vaunuilla ei ole yhtä helpo hakea asemia metsän sisältä, varsinkaan siten että sieltä päästää vielä poiskin suht vaivattomasti. Eli varsinaiseen ps vs. ps taisteluun liittyen olet ihan oikeassa.

Oliko 45 millinen pst-tykki kurantti ase vuonna 1944? Ei ollut! Käytännössä panssaritaisteluissa osumat kuitenkin tulevat tornin ja rungon etuosaan. Sen jälkeen suurimman osumakohtaryhmän muodostavat rungon ja tornin kylkipanssareihin etuviistosta melko loivassa kulmassa osuvat laukaukset. Se mikä on Curriculum vitaen tai BMP 2:n konetykin läpäisykyky kylkeen loivalla osumakulmalla on taas aivan eri asia.

Nykyisten T-sarjalaisten rungon kyljen vahvuudet keikkuvat ymmärtääkseni jossain 80-60mm välissä, siihen päälle telapyörät + mahdolliset reaktiivit + tosiaan mahdollinen etuviistosta tuleva ns. lisäkulma... Ei kai kukaan tosissaan ole suunnitellutkaan haastamaan ryntövaunuilla systemaattisesti tst-vaunuja?