Panssarivaunut

[ctg]

 

[setämies]

"IIiiiih! Junallinen bradleyta. Jänskää."

Hyvä pätkä vaikka otsikko on hivenen sensaatiohakuinen. Salaisesta lähteestäni olen kuullut että jossain päin kylmää pohjolaa panssarit liikkuvat samalla lailla.

 

[Touhottaja]

"IIiiiih! Junallinen bradleyta. Jänskää."

Hyvä pätkä vaikka otsikko on hivenen sensaatiohakuinen. Salaisesta lähteestäni olen kuullut että jossain päin kylmää pohjolaa panssarit liikkuvat samalla lailla.

Menar du så de här vis?

Junabongarit on ollu monta vuotta ihmeissään. Juutupesta lisää hakusanalla sotilasjuna tai finnish military train.

 

[ctg]

"IIiiiih! Junallinen bradleyta. Jänskää."

Hyvä pätkä vaikka otsikko on hivenen sensaatiohakuinen. Salaisesta lähteestäni olen kuullut että jossain päin kylmää pohjolaa panssarit liikkuvat samalla lailla.

En mää sitä sen sensaationilaisuuden vuoksi pistänyt vaan sen, että on ne montaa saaneet mahtumaan yhteen junaan. Pisimmillään mitä mä VRllä olen nähnyt oli jossain 57. vaunun tienoilla.

 

[Peiper]

Paino alkaa olla sellainen, ettei sitä koslaa ihan joka suonlaitaan enää ajetakaan.

Niin, olisi mielenkiintoista tietää telapaine, alkuperäisessä A2:ssähän se on itseasiassa pienempi kuin T-72:n vastaava.

 

[baikal]

Forumin ps-asiantuntijat mittaavat telapaineita. Minä ottaisin huomioon senkin, että miten onkapannussa oikeasti riittää enää puristus, kun paino kasvaa tarpeeksi? Toiseksi vaikuttaa ajokin maavara, kokonaispituus ja - leveys, kun mennään tiestön ulkopuolelle. Mitkä sillat kestävät 65-tonnista vaunua? Entäs sivutiet? Murskaantuuko tien rungot jo muutaman yliajon jälkeen ja kohta seuraavat kahlaavat jo mahaansa myöten. Kyllä vaunujen käytettävyyteen vaikuttaa taatusti muutkin asiat kuin telapaine. Opettawainen oli näköalapaikkani joskus, kun kolmen yliajon jälkeen tie jauhautui nuuskaksi ja neljäs yliajo tapahtui enää vain vaivoin konetta rääkkäämällä maha kannokkoa ryystäen...on näissä seikkansa ilman telapaineitakin.

 

[Raveni]

Forumin ps-asiantuntijat mittaavat telapaineita. Minä ottaisin huomioon senkin, että miten onkapannussa oikeasti riittää enää puristus, kun paino kasvaa tarpeeksi? Toiseksi vaikuttaa ajokin maavara, kokonaispituus ja - leveys, kun mennään tiestön ulkopuolelle. Mitkä sillat kestävät 65-tonnista vaunua? Entäs sivutiet? Murskaantuuko tien rungot jo muutaman yliajon jälkeen ja kohta seuraavat kahlaavat jo mahaansa myöten. Kyllä vaunujen käytettävyyteen vaikuttaa taatusti muutkin asiat kuin telapaine. Opettawainen oli näköalapaikkani joskus, kun kolmen yliajon jälkeen tie jauhautui nuuskaksi ja neljäs yliajo tapahtui enää vain vaivoin konetta rääkkäämällä maha kannokkoa ryystäen...on näissä seikkansa ilman telapaineitakin.

Ja useasti noita teitä on käytettävä muillakin ajoneuvoilla eikä vain panssareilla... Vuoden aika vaikuttaa myös paljon raskaankaluston taktiseen käyttöön. Suomessa toisaalta on aika vähän tiettömiä korpia joita kannattaisi puolustaa ja oletettavaa on että vihollinenkin pyrkii tavoitteisiinsa nopeasti eli kohti kasvukeskuksia ja ruuhka suomea. Joten painopiste olisi varmaankin alueella joissa on paljon teitä mutta kuten sanoit niin huonolla mäihällä joudutaan teitä rakentamaan uudestaan ja vahvistamaan kilometri tolkulla että pumppu pysyy liikkeellä.

Silloista en niin paljon huolta kantaisi koska yhdistelmäkin painaa helposti tuon. Tietenkin vanhat puu sillan ovat oma asiansa mutta kivi ja betoni ankkuroidut varmaankin kestävät...

 

[baikal]

Forumin ps-asiantuntijat mittaavat telapaineita. Minä ottaisin huomioon senkin, että miten onkapannussa oikeasti riittää enää puristus, kun paino kasvaa tarpeeksi? Toiseksi vaikuttaa ajokin maavara, kokonaispituus ja - leveys, kun mennään tiestön ulkopuolelle. Mitkä sillat kestävät 65-tonnista vaunua? Entäs sivutiet? Murskaantuuko tien rungot jo muutaman yliajon jälkeen ja kohta seuraavat kahlaavat jo mahaansa myöten. Kyllä vaunujen käytettävyyteen vaikuttaa taatusti muutkin asiat kuin telapaine. Opettawainen oli näköalapaikkani joskus, kun kolmen yliajon jälkeen tie jauhautui nuuskaksi ja neljäs yliajo tapahtui enää vain vaivoin konetta rääkkäämällä maha kannokkoa ryystäen...on näissä seikkansa ilman telapaineitakin.

Ja useasti noita teitä on käytettävä muillakin ajoneuvoilla eikä vain panssareilla... Vuoden aika vaikuttaa myös paljon raskaankaluston taktiseen käyttöön. Suomessa toisaalta on aika vähän tiettömiä korpia joita kannattaisi puolustaa ja oletettavaa on että vihollinenkin pyrkii tavoitteisiinsa nopeasti eli kohti kasvukeskuksia ja ruuhka suomea. Joten painopiste olisi varmaankin alueella joissa on paljon teitä mutta kuten sanoit niin huonolla mäihällä joudutaan teitä rakentamaan uudestaan ja vahvistamaan kilometri tolkulla että pumppu pysyy liikkeellä.

Silloista en niin paljon huolta kantaisi koska yhdistelmäkin painaa helposti tuon. Tietenkin vanhat puu sillan ovat oma asiansa mutta kivi ja betoni ankkuroidut varmaankin kestävät...

En minäkään huolta kanna, totean vain, että telapaine ei ole suinkaan ainoa asia, joka määrittää telavekottimen käyttökelpoisuutta ja - mahdollisuuksia.

 

[Hande]

Ihan tasainenkin tie voi olla siviilikuorma-autolle haasteellinen paikka sen jälkeen, kun pinta on ensin telavehkeillä murjottu ja liettynyt.

 

[Raveni]

Forumin ps-asiantuntijat mittaavat telapaineita. Minä ottaisin huomioon senkin, että miten onkapannussa oikeasti riittää enää puristus, kun paino kasvaa tarpeeksi? Toiseksi vaikuttaa ajokin maavara, kokonaispituus ja - leveys, kun mennään tiestön ulkopuolelle. Mitkä sillat kestävät 65-tonnista vaunua? Entäs sivutiet? Murskaantuuko tien rungot jo muutaman yliajon jälkeen ja kohta seuraavat kahlaavat jo mahaansa myöten. Kyllä vaunujen käytettävyyteen vaikuttaa taatusti muutkin asiat kuin telapaine. Opettawainen oli näköalapaikkani joskus, kun kolmen yliajon jälkeen tie jauhautui nuuskaksi ja neljäs yliajo tapahtui enää vain vaivoin konetta rääkkäämällä maha kannokkoa ryystäen...on näissä seikkansa ilman telapaineitakin.

Ja useasti noita teitä on käytettävä muillakin ajoneuvoilla eikä vain panssareilla... Vuoden aika vaikuttaa myös paljon raskaankaluston taktiseen käyttöön. Suomessa toisaalta on aika vähän tiettömiä korpia joita kannattaisi puolustaa ja oletettavaa on että vihollinenkin pyrkii tavoitteisiinsa nopeasti eli kohti kasvukeskuksia ja ruuhka suomea. Joten painopiste olisi varmaankin alueella joissa on paljon teitä mutta kuten sanoit niin huonolla mäihällä joudutaan teitä rakentamaan uudestaan ja vahvistamaan kilometri tolkulla että pumppu pysyy liikkeellä.

Silloista en niin paljon huolta kantaisi koska yhdistelmäkin painaa helposti tuon. Tietenkin vanhat puu sillan ovat oma asiansa mutta kivi ja betoni ankkuroidut varmaankin kestävät...

En minäkään huolta kanna, totean vain, että telapaine ei ole suinkaan ainoa asia, joka määrittää telavekottimen käyttökelpoisuutta ja - mahdollisuuksia.

Onko muuten jotain syytä miksei panssareissa käytettäisi mahdollisimman leveitä teloja? Tällöin paine pienisi, maastoliikkuvuus paranisi ja ehkä tietkin kestäisivät paremmin... Ajattelin jotain muuta syytä kuin vaikeutuva huolto ja lisääntyvä paino...

 

[Einomies1]

Viritetääs seuraavaa ajatusta:

Mikä Leo2 modis Suomen kannattaisi valita; nythän on niin, ettei rahat riitä uusien 2A7:n hankintaan, joten ... Aselsan, KMW, joku muu???

Kysymykseen on mahdoton vastata yleisen tiedon varassa. Otetaan halukaat kandinaatit ja järjestetään testit. Testien perusteella pisteytetään eri alueet ja priorisoidaan asiat. Näinhän kai käsittäkseni on tehty ja tehdäänkin.

Pääasia on ettei Aselsanin halvin tarjous ole itsestäänselvyys.
Halvan ja hyvän ostaja ostaa yleensä ensin halvan ja sitten perään hyvän.

KMW:n puolesta puhuu paras tuntemus vaunusta (valmistaja) ja 3 vuoden kenttäkokeet Afganistanista Leo 2 A 4M Can version kanssa. Tietääkseni Kanukit on olleet ainakin vaunun suojaukseen erittäin tyytyväisiä. Kanadalaiset tekivät päivityksen ja uusien vaunujen kanssa suurimman ja kokeneiman käyttäjän kanssa yhteistyötä eli Bundeswehrin kanssa. He kehuivat vuolaasti saksan panssarijoukkojen yhteistyökykyä ja opetusta vaunusta. Kanukkien vaunumiehistöt saivat ensikoulutuksensa Saksassa.

Tuskin Turkin ja Saksan panssarijoukkojen tietotaitoa voi oikeasti edes vertailla.
Me emme käy sotaa kurdisissejä vastaan vuoristossa vaan todennäköisimmin panssarisotaa suurvalta-armeijaa vastaan. Saksassa on kokemusta tällaisestä sodankäynnin mallista ja taktiikasta.

Aselsanilla ei ole näyttöjä kenttäkokeista eikä päivityspakettaja ole myyty vielä ulkomaille. turkin oma kokemus Leo 1 A 5:n moodaamisesta ei ole hirveä meriitti kun puolueettomat arviot puuttuvat.

 

[Peiper]

Forumin ps-asiantuntijat mittaavat telapaineita. Minä ottaisin huomioon senkin, että miten onkapannussa oikeasti riittää enää puristus, kun paino kasvaa tarpeeksi? Toiseksi vaikuttaa ajokin maavara, kokonaispituus ja - leveys, kun mennään tiestön ulkopuolelle. Mitkä sillat kestävät 65-tonnista vaunua? Entäs sivutiet? Murskaantuuko tien rungot jo muutaman yliajon jälkeen ja kohta seuraavat kahlaavat jo mahaansa myöten. Kyllä vaunujen käytettävyyteen vaikuttaa taatusti muutkin asiat kuin telapaine. Opettawainen oli näköalapaikkani joskus, kun kolmen yliajon jälkeen tie jauhautui nuuskaksi ja neljäs yliajo tapahtui enää vain vaivoin konetta rääkkäämällä maha kannokkoa ryystäen...on näissä seikkansa ilman telapaineitakin.

Ja useasti noita teitä on käytettävä muillakin ajoneuvoilla eikä vain panssareilla... Vuoden aika vaikuttaa myös paljon raskaankaluston taktiseen käyttöön. Suomessa toisaalta on aika vähän tiettömiä korpia joita kannattaisi puolustaa ja oletettavaa on että vihollinenkin pyrkii tavoitteisiinsa nopeasti eli kohti kasvukeskuksia ja ruuhka suomea. Joten painopiste olisi varmaankin alueella joissa on paljon teitä mutta kuten sanoit niin huonolla mäihällä joudutaan teitä rakentamaan uudestaan ja vahvistamaan kilometri tolkulla että pumppu pysyy liikkeellä.

Silloista en niin paljon huolta kantaisi koska yhdistelmäkin painaa helposti tuon. Tietenkin vanhat puu sillan ovat oma asiansa mutta kivi ja betoni ankkuroidut varmaankin kestävät...

En minäkään huolta kanna, totean vain, että telapaine ei ole suinkaan ainoa asia, joka määrittää telavekottimen käyttökelpoisuutta ja - mahdollisuuksia.

Otit tuon suon puheeksi joten siitä tuo telapainepohdinta tuli

 

[Hejsan]

Mieleenkiinostava lukemnista: Swedish Army Land Force Capabilities

http://www.ointres.se/2010-11-23_Lindstrom_at_Armoured_Vehicles_India_Conference.pdf

 

[Hejsan]

Ja tässä lukemista: Ruotsin Stridsvagb 103S

http://www.ointres.se/2010_S-vagnen.pdf

 

[baikal]

Forumin ps-asiantuntijat mittaavat telapaineita. Minä ottaisin huomioon senkin, että miten onkapannussa oikeasti riittää enää puristus, kun paino kasvaa tarpeeksi? Toiseksi vaikuttaa ajokin maavara, kokonaispituus ja - leveys, kun mennään tiestön ulkopuolelle. Mitkä sillat kestävät 65-tonnista vaunua? Entäs sivutiet? Murskaantuuko tien rungot jo muutaman yliajon jälkeen ja kohta seuraavat kahlaavat jo mahaansa myöten. Kyllä vaunujen käytettävyyteen vaikuttaa taatusti muutkin asiat kuin telapaine. Opettawainen oli näköalapaikkani joskus, kun kolmen yliajon jälkeen tie jauhautui nuuskaksi ja neljäs yliajo tapahtui enää vain vaivoin konetta rääkkäämällä maha kannokkoa ryystäen...on näissä seikkansa ilman telapaineitakin.

Ja useasti noita teitä on käytettävä muillakin ajoneuvoilla eikä vain panssareilla... Vuoden aika vaikuttaa myös paljon raskaankaluston taktiseen käyttöön. Suomessa toisaalta on aika vähän tiettömiä korpia joita kannattaisi puolustaa ja oletettavaa on että vihollinenkin pyrkii tavoitteisiinsa nopeasti eli kohti kasvukeskuksia ja ruuhka suomea. Joten painopiste olisi varmaankin alueella joissa on paljon teitä mutta kuten sanoit niin huonolla mäihällä joudutaan teitä rakentamaan uudestaan ja vahvistamaan kilometri tolkulla että pumppu pysyy liikkeellä.

Silloista en niin paljon huolta kantaisi koska yhdistelmäkin painaa helposti tuon. Tietenkin vanhat puu sillan ovat oma asiansa mutta kivi ja betoni ankkuroidut varmaankin kestävät...

En minäkään huolta kanna, totean vain, että telapaine ei ole suinkaan ainoa asia, joka määrittää telavekottimen käyttökelpoisuutta ja - mahdollisuuksia.

Otit tuon suon puheeksi joten siitä tuo telapainepohdinta tuli

Ahaa, olenko taas höpissyt jotain suonlaitajuttua täh.:angel:

Mitä tulee modaamisiin: en panisi latiakaan minkään rautahässäkän modaamiseen tässä tilanteessa. PARHAIMMILLAANKIN Suomen värkit pl. CV-vaunut ovat iltaruskon rompetta.....ei ole mitään tolkkua veivata niiden käyttöikää isolla rahalla. Niille jos sitten jonkun 12 vuotta saa käyttöikää...ei tässä tilanteessa.

 

[Touhottaja]

Mitä tulee modaamisiin: en panisi latiakaan minkään rautahässäkän modaamiseen tässä tilanteessa. PARHAIMMILLAANKIN Suomen värkit pl. CV-vaunut ovat iltaruskon rompetta.....ei ole mitään tolkkua veivata niiden käyttöikää isolla rahalla. Niille jos sitten jonkun 12 vuotta saa käyttöikää...ei tässä tilanteessa.

Oiskohan niin, että on x rahaa, uudet maksaa 2x rahaa ja ½x rahalla saadaan tekohengitettyä kalustolle ikää..

 

[vm78]

Onko muuten jotain syytä miksei panssareissa käytettäisi mahdollisimman leveitä teloja?

Samaa minkäkin olen ihmetellyt. Saksalaisethan modasivat omia varsin kapeatelaisia vaunujaan sopivammaksi itärintaman olosuhteisiin Ostketten ja Vinterketten-systeemeillä, joten mikäs siinä on ettei moista viritelmää saisi nykyaikana tehtyä. Vai onko tämä taas näitä ei maksa vaivaa-juttuja.

:huh:

 

[Touhottaja]

Onko muuten jotain syytä miksei panssareissa käytettäisi mahdollisimman leveitä teloja?

Samaa minkäkin olen ihmetellyt. Saksalaisethan modasivat omia varsin kapeatelaisia vaunujaan sopivammaksi itärintaman olosuhteisiin Ostketten ja Vinterketten-systeemeillä, joten mikäs siinä on ettei moista viritelmää saisi nykyaikana tehtyä. Vai onko tämä taas näitä ei maksa vaivaa-juttuja.

:huh:

Oisko äkkiä arvattuna enemmän pinta-alaa maata vasten = tarvitaan suurempi energiamäärä liikkumiseen? Ja kestävyyskin toi tuoda omat ongelmansa. Mutta arvaus, korjatkaa.

 

[vm78]

Oisko äkkiä arvattuna enemmän pinta-alaa maata vasten = tarvitaan suurempi energiamäärä liikkumiseen? Ja kestävyyskin toi tuoda omat ongelmansa. Mutta arvaus, korjatkaa.

Ei varmana ole ongelma nykypäivän tehohirmuilla, kun ei ollut ongelma edes 30- ja 40-luvun heikkotehoisilla vaunuilla. Ja nykyiset materiaalit ovat varmasti myös kestävämpiä kuin sakujen heikkolaatuiset sekoitukset sodan lopulla.

 

[Touhottaja]

Oisko äkkiä arvattuna enemmän pinta-alaa maata vasten = tarvitaan suurempi energiamäärä liikkumiseen? Ja kestävyyskin toi tuoda omat ongelmansa. Mutta arvaus, korjatkaa.

Ei varmana ole ongelma nykypäivän tehohirmuilla, kun ei ollut ongelma edes 30- ja 40-luvun heikkotehoisilla vaunuilla. Ja nykyiset materiaalit ovat varmasti myös kestävämpiä kuin sakujen heikkolaatuiset sekoitukset sodan lopulla.

Luultavastikin näin, mutta ekologisuus ja vihreät arvot kävi mielessä. Vähempi energiaa = taloudellisempaa. :a-grin:

Ja onhan nykyvehkeet tosiaan suorituskyvyltään ihan eri luokassa kuin 70 vuotta sitten.. ei luulis olevan iso ongelma kasvattaa telan leveyttä. Pakkohan siinä joku suunnitteluaspekti on olla, muukin kuin hinta.