Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
kimmo.j
Respected Leader
Vaunun leveyttä ei oikein enää kasvattaa koska se ei mahdu enää junavaunuun, tai kuljetusrekkan peräväunuun. Lisäksi liikkuvuus sekä rakennetulla- , että metsäiselläalueella kärsisi. Lisäksi rungossa ei ehkä ole tilaa kaventamiselle jotta miehistö ja tarvittavat a-tarvikkeet saadaan kyytiin.
Touhottaja
Majuri
Voi kai sitä vaunun leveyttä lisätä myös ulospäin.. meneekö liian ahtaaksi kaupunkiympäristössä sitten? Ja onko leveämpi tela haavoittuvampi sitten miinoille? Ihan mutuilua kyllä taas.
Nonni, ja Kimmo kerkesi lyödä faktoja pöytään sillä aikaa kun näpyttelin omaa viestiä.. Hyvä, sivitys kasvaa.
Nonni, ja Kimmo kerkesi lyödä faktoja pöytään sillä aikaa kun näpyttelin omaa viestiä.. Hyvä, sivitys kasvaa.
Raveni
Greatest Leader
Touhottaja kirjoitti:
Mutta jos ajatellaan että vaikka tuplattaisiin telan leveys? Mitä tuollainen painaa...1-2t per kappale?!? Polttoaineen kulutus saattaisi lisääntyä jonkin verran mutta samalla maastoliikkuvuus paranisi. Tai sitten on ajateltu että huonompi maastoliikkuvuus mutta pidempi ajomatka. Kai tuossa joku kompromissi on.
Touhottaja
Majuri
Pitänee musitaa, että suurin osa niistä taistelukentistä, joihin panssarivehkeet suunnitellaan ovat erilaista maastoa kuin täällä pohjoisessa.. poikkeuksena ehkä itänaapurin vehkeet.. mutta eiköhän sielläkin ole haettu vähän jokapaikan kompromisseja.
Touhottaja kirjoitti:
Tuo on hyvä pointti, joka meillä tahtoo unohtua alvariinsa. Panssarivoima Ilmavoiman ryydittämänä mukanaan loihakka tykistö ovat kotonaan tasaisilla ja avarilla mailla, jossa tilaa riittää ja menopaikoista ei ole pulaa. Hyvä esimerkki on varmasti Irak.
koponen
Kenraali
Kovin leveällä telastolla alkaa tulla jo huomattavia momentteja ja toleransseilla ynnä ohjauksella on isompi merkitys. Kasvattaa koko alustan massaaa olennaisesti, jos pitäisi kuitenkin olla vastaavalla tasolla olosuhde- ja käyttökestävä kuin nykylevyinen. Ei tekemätön paikka, mutta mitä ilmeisimmin ei-haluttu kehityssuunta.
Pelkästään nakkamalla leveämmät telat paikalleen tuskin haluttua maastoliikkuvuuslisäystä saavutetaan. Kyse on siis myös koetun tarpeen vs. kehityskustannuksen suhteesta. Esimerkiksi helikopteri pärjää ihan kohtuullisesti myös "vaikeammassa maastossa", ja pystyy halutun asevaikutuksen toimittamaan yhtä lailla. Näin siis isompien budjettien armeijoissa.
Pelkästään nakkamalla leveämmät telat paikalleen tuskin haluttua maastoliikkuvuuslisäystä saavutetaan. Kyse on siis myös koetun tarpeen vs. kehityskustannuksen suhteesta. Esimerkiksi helikopteri pärjää ihan kohtuullisesti myös "vaikeammassa maastossa", ja pystyy halutun asevaikutuksen toimittamaan yhtä lailla. Näin siis isompien budjettien armeijoissa.
koponen kirjoitti:
No kyllä tuossa sakujen vanhassa mallissa vaan saavutettiin: vinterkettenit oli sellainen bolt-on kit muistaakseni, eli telakenkiin lisättiin ulokkeet talviliikkuvuuden lisäämiseksi. Liejuolosuhteisiin suunnitellut ostkettenit taisi taas olla normaalia reippaasti leveämmät telaketjut, jotka iskettiin vaunuun kiinni ilman mitään mittavia modifikaatioita. Käytettiin ainakin Pz III ja Pz IV-alustaisissa malleissa. Eikös MT-LB ja sama alustaiset MT-LBu ja 2S1 käytä tuota ostketten-tyylistä ratkaisua, kun leveämpää telaa halutaan alle?
Jos tuollainen moderni vinterketten-systeemi tehtäisiin, voisi ne varmaan myös irrottaa kohtuullisessa ajassa vaunusta juna/automarssia varten. Tulevaisuuden vaihtari voisi varmaan olla jonkinlainen terästelojen päälleympättävä kumitelapohjainen ratkaisu, jahka niiden teknologia riittävästi kehittyy tst-vaunujen painoja käsittelemään.
vm78 kirjoitti:
Talvitelat taisivat olla ihan erikseen. Niissä oli ulkoreunassa leveyttä lisäävät ulokkeet. Lumella tällainen on ok, mutta sopivasti kiveen ajamalla tulee ongelmia. Telakenkä vääntyy tai tela lähtee pois paikaltaan:
Vaunujen leveys tuli vastaan jo toisen maailmansodan aikana. Saksalaiset kiersivät ongelmaa tekemällä Tiikereihin kapeammat siirtotelat. Vaunun saamiseksi junaan, piti uloimmat telapyörät poistaa ja telat vaihtaa:
E-100 vaunu ei tullut tuotantoon, mutta siitä olisi pitänyt lisäksi purkaa osa kylkipanssareista pois, jotta sen olisi saanut junaan.
E-100 ja muutama sivupanssarin pala irti:
Suurvaltojen reippaaseen hyökkäysdoktriinin tällaiset vaunut eivät oikein sovi, mutta pienen maan panssarijoukkojen rajoitetumpaan rooliin raskaat ja ylisuuret vaunut voisivat sopia. Strategista liikkuvuutta ei tarvitse samalla tavalla huomioida, kun vaunuja ei tarvitse kuljettaa tuhansien kilometrien päähän. Itse tosin panostaisin telojen sijaan kylkien suojaamiseen. Liikkuvuuteen liittyviä ongelmia voidaan helpottaa ennakolta suoritetulla maaston tiedustelulla.
koponen
Kenraali
Amatööriä pikkuisen hirvittää ajatus superraskaiden vaunujen siunauksellisuudesta pienelle, peitteisen maaston maalle.
Veikkaisin että sellaisia vastaavalla rahalla saataisiin aika paljon esimerkiksi kevyttä maastoliikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja lähi-ilmatorjuntaa. Saattaisi olla suorituskyvyn perustana toimivampi.
Veikkaisin että sellaisia vastaavalla rahalla saataisiin aika paljon esimerkiksi kevyttä maastoliikkuvuutta, panssarintorjuntaa ja lähi-ilmatorjuntaa. Saattaisi olla suorituskyvyn perustana toimivampi.
kimmo.j kirjoitti:
Emme voi, mutta voi olla aikamoinen unelma rynnäkkökoneen lentäjän näköpuolesta, joten emme voi myöskään unohtaa ilmatorjuntaa, jos tuollaiseen päädytään pillin puhalluksen jälkeen. Ei naapurin kannata edes tuhota rataa, jos se tietää, että kuinka karvaasti se voi vaikuttaa moraaliin tavaroiden tullessa asemalle reikäisinä, savuavina läjinä.
veffeade
Eversti
Vähän OT, mutta periaatteessa kysymys heräsi jo vaunuaikoika...
Itte kun olin raskaassa, oli ihan kiitettäviä kelejä talviaikaan. Pahimmillaan pakkanen näytti -30 tjsp. Leireillä kun oltiin, oli meillä morteilla kipinämikkovuorot myös taisteluvaunuporukalle: Kerran tunnissa piti käydä herättämässä joukkueen vaunukuskit lämmittämään vaunuja. Jos en väärin muista niin, vaunut piti käynnistää, antaa käydä tyhjäkäyntiä 1/2 tuntia. Ei siinä paljoa nukuttu...
Tuo sinällään ymmärrettävää, koska vaunujen piti olla ajovalmiudessa koska vaan, mutta se mitä ihmettelen on, mikä ihme on arktisessa dieselistä; vissiin pakkaskestävyys jotain 35-40+. Mitä ihmeen litkuja sekaan on laitettu?.
Itse kun ensimmäiden dieselin hankin, myyjä sano jotta, jos oikein paha keli tulee, niin laita tyhjään tankkiin pohjalle 1-2 l bensaa ja tankkaa dieselit päälle.
Siis, kysymys kuuluu; mitä ihmeen litkuja normi dieselin perään laitetaan jotta siitä saa arktista laatua?
Itte kun olin raskaassa, oli ihan kiitettäviä kelejä talviaikaan. Pahimmillaan pakkanen näytti -30 tjsp. Leireillä kun oltiin, oli meillä morteilla kipinämikkovuorot myös taisteluvaunuporukalle: Kerran tunnissa piti käydä herättämässä joukkueen vaunukuskit lämmittämään vaunuja. Jos en väärin muista niin, vaunut piti käynnistää, antaa käydä tyhjäkäyntiä 1/2 tuntia. Ei siinä paljoa nukuttu...
Tuo sinällään ymmärrettävää, koska vaunujen piti olla ajovalmiudessa koska vaan, mutta se mitä ihmettelen on, mikä ihme on arktisessa dieselistä; vissiin pakkaskestävyys jotain 35-40+. Mitä ihmeen litkuja sekaan on laitettu?.
Itse kun ensimmäiden dieselin hankin, myyjä sano jotta, jos oikein paha keli tulee, niin laita tyhjään tankkiin pohjalle 1-2 l bensaa ja tankkaa dieselit päälle.
Siis, kysymys kuuluu; mitä ihmeen litkuja normi dieselin perään laitetaan jotta siitä saa arktista laatua?
Tavallinen bensa jäätyy jossakin -23 asteen tienoilla, joten siihen lisätään etanolia taikka jotakin muuta alkoholi pohjaista, jotta se pysyy toiminnassa jonnekkin -70 tienoille. Joten kait ne jollakin mystisellä kaavalla nostaa tuota dieselin taikka tupa-öljyn (kielletty) toimintakykyä. Mutta ei kait Leo:ssa taikka CV:ssä ne ole unohtaneet tuota tankin oikeaa paikka sijoituspaikkaa sellaiseen asemaan, että se nyt ei ihan heti rupea jäätymään.
Pantherapardus
Kersantti
Kyljissä on polttoainetankit panssarin alla tuomassa lisää suojaa. Tankit ovat mallia sellaiset, että ne tukkivat mahdolliset reiät itse. Kokemuksesta voin sanoa, että kun lämpötila oli alle -15C, niin käynnistysvaikeudet alkoivat ilmetä. Apuvirralla lähtivät kyllä käyntiin.
ctg kirjoitti:
Bensa jäätyy pikkupakkasella? Ei meillä ainakaan. Nykyiset etanoli-paskat ei tietty oikein kestä pakkasta, mutta 98 paremminkin.
Diesel on asia erikseen. Vaikken koneista mitään ymmärrä, tuli rassailtua isojen koneiden polttoainejärjestelmiä viime talvena, kun napapiirin takana oli ihan oikeasti pakkasta. Tuttava tekee koneurakointeja ja väitti venäläisten dieselin olevan kaikkein pakkaskestävintä "vapailla markkinoilla" olevista laaduuista. Nesteen normaali talvilaadun PÖ oli melkoista hyyhmää 30-asteen pakkasella.
En tiedä, miten oikeaa tietoa, mutta PowerPoint on aina uskottava vaihtoehto. Sivulla 22 on jonkinnäköinen taulukko.
http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/liikenteen_biopolttoaineet/Tekniikka_yleiset.pdf
Käsittääkseni raaka petrooli on eri asia kuin nykyaikainen bensa, joka alkaa jäätymään -71.1 asteessa and muodostamaan hyytelö aineesta, päätyen käsittääkseni hilamaiseksi jossain -123 asteen tienoinnalla. En tiedä missä vaiheessa se jämähtää kokonaan. Enkä myöskään tiedä valmistus kaavaa kun en ole hyvin pitkälle lukenut petrokemiaa.