baikal kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Saas nähdä missä määrin iso naapuri alkaa varustamaan kalustoaan aktiivisin suojajärjestelmin? Tuo Shtora lienee kuitenkin ihan varteenotettava konsti....helposti käy niin, että kymmenessä vuodessa niitä voi olla järkijään kaikkien uusien tankkien ohessa. Silloin tullaan helposti siihen, että aletaan tarviimaan tankki vs. tankki.
Mitä..eikö voi ampua tavalisella TOW, Apilas silloin jos tankkeilä on Shtora?
Ampua voi, mutta suojajärjestelmien koko repertuaari esiintyessään vaatii keskimäärin useampia laukauksia tuottaakseen tulosta. Jos jotain asetta tarvitaan keskimäärin kolme laukausta per tuhottu kohde ja suojajärjestelmät kasvattavat tuon luvun viiteen tai kuuteen niin ongelmia rupeaa tulemaan.
Ei pidä käsittää niin, että jokainen pst-laukaus tuottaa tuhotun kohteen. Niitä tarvitaan aseesta ja kohteesta riippuen keskimäärin 2-8 haarukalla. Asheikki postasi susi1:ssa kv-tutkimuksen aiheesta.
Asheikki voisi muutenkin aktivoitua, tarvittaisi sellainen kunnon tankkitietäjä kehiin.
Tässä on tänä kesänä ollut mielenkiintoisempaakin puuhaa kuin nettikirjoittelu (melonta, patikointi, pintasukellus) mutta josko sitä jotain yrittäisi kommentoida:
Kuten jo ehdittiin vastata, Shtora-1 on ohjusten häirintäjärjestelmä, joka ensisijaisesti vaikuttaa 2. sukupolven lankaohjattaviin järjestelmiin, joissa ohjuksen paikkaa seurataan infrapunasignaalilla (Suomessa PstOhj 82 ja 83 eri versiot). Lisäksi siinä on laservaroitin ja suojasavuheitteet, joilla pyritään vaikeuttamaan lasersäteen seurantaan perustuvien ns. 2.5-sukupolven ohjusten toimintaa. Muita pst-aseita vastaan sen teho lienee vähäinen. Edes infrapunatekniikkaan perustuvaa ohjusta se ei tee täysin tehottomaksi, koska ohjuksen infrapunalähettimiä voi olla kaksi eri aallonpituuksilla ja vastaavasti ampumalaitteessa kaksi ilmaisinta - ja toinen lähettimistä voi olla pulssitettu siten että se lähettää tiettyä koodia ja sen avulla ampumalaite erottaa ohjuksen muista näkökentän IR-lähteistä. TOWin eli Suomessa PstOhj 83:n uudemmat, PV:llä käytössä olevat versiot toimivat tällä tavalla.
Shtoran tyyppiset järjestelmät yleistyessään aiheuttavat sen, että 2. sukupolven pst-ohjuksia joudutaan modernisoimaan tai korvaamaan ne uudemmilla järjestelmillä. Sinkoaseisiin sillä ei ole vaikutusta.
Aktiiviset suojausjärjestelmät, jotka pyrkivät rikkomaan ohjuksen tai pst-ammuksen lennon aikana kuten Arena (ven), Iron Fist (usa), Trophy (Israel), tai AMAP (saksa) ovat kovan kehityksen kohteena, mutta niitä ei ilmeisesti ole käytetty laajassa mitassa tai sellaisesta ei ainakaan ole kovin paljoa tietoa saatavilla. Niiden todellinen teho on ainakin minulle kysymysmerkki. Venäläisen arvion mukaan Arena lisää selviytymistodennäköisyyttä 1,5 ... 2-kertaiseksi (testatulla venäläisellä tankkimallilla ja tietyillä testatuilla pst-aseilla) eli mikään ihmease se ei ole.
Silmiinpistävää on se, että järjestelmät eivät yleensä suojaa tornin takasektoria. Suhteellisen yksinkertaisessakin pst-väijytyksessä pitäisi pystyä pääsemään tilanteeseen, jossa vaunun on pakko suunnata torninsa vaikkapa uran vasemmalle puolelle ampuakseen sinne tai suojautuakseen sieltä tulevilta singon ammuksilta. Silloin uran vastakkaiselta puolelta pitäisi avautua tilaisuus ampua suojattomaan tornin takaosaan, jossa ei yleensä myöskään ole reaktiivipanssaria tai erityisen paksua kiinteää panssarointia. Lisäksi nuo aktiiviset järjestelmät ovat suureksi osaksi panssarikuoren ulkopuolella. Vaikka epäsuora tuli ei ole erityisen tehokasta panssarivaunuja vastaan, niin tuollaiset monimutkaiset ja herkät laitteet todennäköisesti vioittuvat kranaatin sirpaleista. En siis heittäisi lusikkaa nurkkaan jalkaväen pst:n näkökulmasta. Pst-ohjuksille tuollaiset järjestelmät ovat kovempi pala ja osaltaan varmasti vaikuttavat siihen, että isokaliiperinen vaunukanuuna ei katoa mihinkään panssarivaunuista lähivuosina.
Se susi1.netiin postaamani tuhoamistodennäköisyyksien taulukko on sivumennen komppanian taisteluohjeesta ja löytyy milnet.fi.stä. Siinä ei tietääkseni otettu huomioon Shtoran tai Arenan vaikutusta.