Panssarivaunut

aivan, olen samaa mieltä kuin vihokki nalle wahlroos. kehitysmaa-apu voidaan lopettaa heti, se vaan taannuttaa vastaanottajia.

sama muuten pätee maataloustukeen....
 
This is an educational video documenting the characteristics, strengths, and weaknesses of two famous Soviet tanks of the Cold War era, the T-64 and T-72. We apologize for the poor quality of the video which has stored under challenging conditions for many years causing the technical charcteristics to degrade.
 
Last edited by a moderator:
Tansaniassa on vain viety pidemmälle ne ja me -kehitys. Tai ohitettu näitä "kansallisen yhtenäisyyden" vaiheita. Jos sattuisi kuulumaan omistavaan luokkaan niin olisi syytäkin halata vaunuja ylläpitämään vallitsevaa tilannetta.

Kysynpä kun en tiedä: onko missään nähty tarpeelliseksi elvyttää rynnäkkötykkiperinnettä? Liikesodankäyntiin kehitetyt raskaat ja kevyetkin vaunut ovat karanneet aivan tolkuttoman hintaisiksi, mutta yksinkertainen shoot and scoot -tykkipesäke lienee aivan eri hinnoissa. Vai onko taktinen kehitys tehnyt ajatuksesta mahdottoman? Tai se kuuluisa suomalainen erityisolosuhde eli vain puolustamiseen valmistautuminen todellakin ainutlaatuinen asetelma?
 
Joko nämä on kaikki stenattu, vai mitä niille kuuluu?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stridsvagn_103

Stridsvagn 103:a ei ole koskaan käytetty taistelukentällä joten sen taistelukyky on jäänyt osoittamatta. Asian tekee mielenkiintoiseksi se että kyseessä on ainut taistelupanssarivaunu jossa ei ole kääntyvää tykkitornia. Discovery Chanel-televisiokanavan sarjassa "Greatest tanks ever" se valittiin kuudenneksi parhaaksi vaunuksi. Vuonna 1967 norjalaiset vertailivat Stridsvagnia kahden viikon ajan saksalaiseen Leopard 1:een. Kävi ilmi että Stridsvagnin miehistö havaitsi luukut suljettuina enemmän maaleja ja kykeni avaamaan tulen nopeammin kuin Leopardissa. Vuonna 1968 Britit testasivat vaunua Panssarikoulussaan Bovingtonissa ja totesivat että tykkitornittomalla Stridsvagnilla on etumatka tornillisiin vaunuihin nähden.
 
miheikki kirjoitti:
Joko nämä on kaikki stenattu, vai mitä niille kuuluu?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stridsvagn_103

Stridsvagn 103:a ei ole koskaan käytetty taistelukentällä joten sen taistelukyky on jäänyt osoittamatta. Asian tekee mielenkiintoiseksi se että kyseessä on ainut taistelupanssarivaunu jossa ei ole kääntyvää tykkitornia. Discovery Chanel-televisiokanavan sarjassa "Greatest tanks ever" se valittiin kuudenneksi parhaaksi vaunuksi. Vuonna 1967 norjalaiset vertailivat Stridsvagnia kahden viikon ajan saksalaiseen Leopard 1:een. Kävi ilmi että Stridsvagnin miehistö havaitsi luukut suljettuina enemmän maaleja ja kykeni avaamaan tulen nopeammin kuin Leopardissa. Vuonna 1968 Britit testasivat vaunua Panssarikoulussaan Bovingtonissa ja totesivat että tykkitornittomalla Stridsvagnilla on etumatka tornillisiin vaunuihin nähden.

Saattaa olla stenattukin, mutta poissa käytöstä ihan varmasti. Sinällään ihan kelvollinen vaunu, mutta sitä ei vaan olisi millään järkevällä tavalla saanut panssaroitua tasolle mitä nykypäivä vaatisi. Lisäksi se 105mm:n tykki oli vain 105 millinen.
 
Eli yhdistelmä panssarintorjuntaohjuksia ja epäsuoraa tulta katsotaan edullisehkoa panssarintuhooja-/tulitukivaunua toimivammaksi? Vai onko kaikilla oikeasti sodankäyntiin valmistautuneilla valtioilla riittävästi taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja?
 
koponen kirjoitti:
Eli yhdistelmä panssarintorjuntaohjuksia ja epäsuoraa tulta katsotaan edullisehkoa panssarintuhooja-/tulitukivaunua toimivammaksi? Vai onko kaikilla oikeasti sodankäyntiin valmistautuneilla valtioilla riittävästi taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja?

No, Leopardi on kylliksi halpa, joten Ruotsalaiset päätyivät niihin. Mutta vastatakseni kysymykseen, niin panssarivaunussa nykypäivänä maksaa juuri ne osat mitkä pidetään välttämättöminä tehokkaaseen toimintaan. Ja jos tuollainen heikompi vaunu meinataan kentälle lähettää, niin tehokkaastihan sen on toimittava.
 
Panssarivaunua pidetään parhaana pst-aseena, varmaan ihan syystäkin. Mitäs se uusi vaunu oikeasti maksaa, onko se jotain 7 miljoonaa dollaria ja mirnaansa paketoituna lähes 10 miljoonaa kpl? Sata kpl miljardin pyöreesti. Toimiakseen tehokkaasti yhtymänä siihen on ympättävä reilu 100 rynnäkkövaunua, Sitten it-vaunut, huolto-orkesteri, sillat, korjausvaunut, panssaritykistö, ohjustimet ja muu kuljetuskalusto...äkkiä uutena hankittuna kasassa on 3 miljardin dollarin paketti. Ylläpitokulut, kouluttaminen, varastointi, toimintainfra ja - ympäristö kallista kuin filesiika. Se on oikeasti sietämättömän kallis ratkaisu yhtään mihinkään paitsi, jos tarkoitus on hyökätä, kuten Isot sotavaltiot rauhantahdossaan taitavat inuta........

Tähän lisätään vaatimus siitä, että toimiakseen tuollainen yhtymä tarvii ehdottoman oman ilmaherruuden tai sen ottaa ohrakyrsä ennenkuin kukko kolmesti on laulanut. Ja mielellään panssariaseelle sopivan toimintaympäristön ja maaston. Ja täydennysten saamisen.

Tästä kun palikoi niitä ratkaisuja, joita meillä on tehty niin alkaa ymmärtää tietyt hmmm, painotukset. Ja pitää huomata sekin, että jos tänne joku hyökkää panssarilautoin, sillä on edessään ne samat rajoitteet, joihin voidaan lisätä edullisessa tilanteessa puolustajan kannalta valmistelut, miinoitukset ja muut sopivat järjestelyt. Ei helppoa leikin leipää ole tänä päivänä panssarilautoin hyökätä epäedullisessa paikassa valmisteltuun puolustajan ryhmitykseen, se on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

Jos teillä on käytössänne 3 miljardia dollaria ja teille sanotaan, että kumman perustatte: panssariyhtymän vai taisteluhekorykmentin? Tst-hekorykmentti liikkuu ra-väellä taisteluun, ps-yhtymä tarvii väkeä rulliin, hekorykmentti voi olla periaatteessa sotavalmis ra-tilanteessa, ps-yhtymän perustaminen vie aikaa ...? En olisi läheskään niin varma, että sanoisin: perustan ps-yhtymän....saattaisin hyvinkin valita toisin.
 
baikal kirjoitti:
Tähän lisätään vaatimus siitä, että toimiakseen tuollainen yhtymä tarvii ehdottoman oman ilmaherruuden tai sen ottaa ohrakyrsä ennenkuin kukko kolmesti on laulanut. Ja mielellään panssariaseelle sopivan toimintaympäristön ja maaston. Ja täydennysten saamisen.

Uskoakseni se vaatii vain sen, että vihollisella ei ole ilmaherruutta, eli rynnäkkökoneet eivät pääse vapaasti mellastamaan.
 
Tässä videossa tuhotaan helpon näköisesti paikoillaan oleva serbien panssaroitu ajoneuvo ohjuksella.

http://www.liveleak.com/view?i=cb5_1330962547

Kasaillaan kaikessa rauhassa laukaisulaite ja annetaan palaa.
 
SJ kirjoitti:
miheikki kirjoitti:
Joko nämä on kaikki stenattu, vai mitä niille kuuluu?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stridsvagn_103

Stridsvagn 103:a ei ole koskaan käytetty taistelukentällä joten sen taistelukyky on jäänyt osoittamatta. Asian tekee mielenkiintoiseksi se että kyseessä on ainut taistelupanssarivaunu jossa ei ole kääntyvää tykkitornia. Discovery Chanel-televisiokanavan sarjassa "Greatest tanks ever" se valittiin kuudenneksi parhaaksi vaunuksi. Vuonna 1967 norjalaiset vertailivat Stridsvagnia kahden viikon ajan saksalaiseen Leopard 1:een. Kävi ilmi että Stridsvagnin miehistö havaitsi luukut suljettuina enemmän maaleja ja kykeni avaamaan tulen nopeammin kuin Leopardissa. Vuonna 1968 Britit testasivat vaunua Panssarikoulussaan Bovingtonissa ja totesivat että tykkitornittomalla Stridsvagnilla on etumatka tornillisiin vaunuihin nähden.

Saattaa olla stenattukin, mutta poissa käytöstä ihan varmasti. Sinällään ihan kelvollinen vaunu, mutta sitä ei vaan olisi millään järkevällä tavalla saanut panssaroitua tasolle mitä nykypäivä vaatisi. Lisäksi se 105mm:n tykki oli vain 105 millinen.

Se mitä olen keskuteluja ulkomaanelävien kanssa seurannut, niin kuulemma 105mm olisi vielläkin hyvä suurintaosaa maailman panssareita vastaan.

Ja syy miksi aika tavallaan ajoi tornittoman vaunun ohi oli modernien (mikä oli suomenkielinen termi psv:n fire control system:ille) kehittyminen.

Jenkkien M60 modernilla komposiittipanssarilla.
phoenix_m60_kaddb_jordan_sofex_2004_01.jpg
 
Miettikääpäs, miten Stridsvagn 103 ampuu liikkeestä. Ja minne...
 
S 103;ssa kuljettaja oli samalla ampuja, lisäksi oli radisti ja johtaja. Muistelisin, että erikoisuutena oli normaalin moottorin lisäksi kaasuturbiini. Olisiko ollut vileä toisena erikoisuutena, että radisti kykeni ajamaaan paikaltaan vaunua taaksepäin.

Taktisesti vaunu sopi erittäin hyvin viivyttämiseen, mutta hyökkäys ei sitenkään ollut sen laji.
 
kimmo.j kirjoitti:
S 103;ssa kuljettaja oli samalla ampuja, lisäksi oli radisti ja johtaja. Muistelisin, että erikoisuutena oli normaalin moottorin lisäksi kaasuturbiini. Olisiko ollut vileä toisena erikoisuutena, että radisti kykeni ajamaaan paikaltaan vaunua taaksepäin.

Taktisesti vaunu sopi erittäin hyvin viivyttämiseen, mutta hyökkäys ei sitenkään ollut sen laji.

Kimmo.j muistelee ihan oikein. Vauhdista vaunulla ei siis pystynyt ampumaan tähdättyjä laukauksia ollenkaan. Tämä siitä syystä, että ajaja käytännössä tähtäsi kääntelemällä vaunua ja alustan hydrauliikkaa hyödyntäen kohdisti tykin.

"Berge's design tried to solve the aiming problem through the use of a fully automated transmission and suspension system, which would turn and tilt the tank under the gunner's control. The gun itself would be fixed to the hull. Unfortunately, this made it impossible to use a stabilized gun. As a result, the tank could not accurately move and fire at the same time. However, during the period the S-tank was in service, turreted tanks rarely fired on the move, and especially not when used defensively."


http://en.wikipedia.org/wiki/Stridsvagn_103
 
Tässä olisi ollut täydellinen panssarintorjuntavaunu itärauhaa rakastavalle komukalle. Vaunun tykki sojottaa taaksepäin, joten hyökkäystoiminta olisi täysin mahdotonta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Archer_(tank_destroyer)

300px-Archer_SP_17_pdr_Tank_Destroyer.jpg


Näitä vaunuja käytti brittien lisäksi Egyptin asevoimat toisen maailmansodan jälkeen.
 
Iivo kirjoitti:
Se mitä olen keskuteluja ulkomaanelävien kanssa seurannut, niin kuulemma 105mm olisi vielläkin hyvä suurintaosaa maailman panssareita vastaan.

Joo, mutta meitä vastassa ei ole ne "suurintaosaa" edustavat vientimalli T-72:t ja T-55:t. Ellei sitten tarkoitus olisi viedä tankkeja ulkomaankomennuksille.
 
SJ kirjoitti:
Iivo kirjoitti:
Se mitä olen keskuteluja ulkomaanelävien kanssa seurannut, niin kuulemma 105mm olisi vielläkin hyvä suurintaosaa maailman panssareita vastaan.

Joo, mutta meitä vastassa ei ole ne "suurintaosaa" edustavat vientimalli T-72:t ja T-55:t. Ellei sitten tarkoitus olisi viedä tankkeja ulkomaankomennuksille.

Ne T-55:en ja T-72:en epävientimallit kuuluivat siihen suurimpaan osaan. :/

Ja tämän 90mm olisi vielläkin kylkiin riittävän tehokas.
600px-Bundesarchiv_B_145_Bild-F027421-0002%2C_Kanonenjagdpanzer_(KanJPz)_-_Jagdpanzer_Kanone_90_mm.jpg
 
Iivo kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iivo kirjoitti:
Se mitä olen keskuteluja ulkomaanelävien kanssa seurannut, niin kuulemma 105mm olisi vielläkin hyvä suurintaosaa maailman panssareita vastaan.

Joo, mutta meitä vastassa ei ole ne "suurintaosaa" edustavat vientimalli T-72:t ja T-55:t. Ellei sitten tarkoitus olisi viedä tankkeja ulkomaankomennuksille.

Ne T-55:en ja T-72:en epävientimallit kuuluivat siihen suurimpaan osaan. :/

Entä T-90, T-80 ja lisäpanssaroidut T-72:t?
 
Tämä saksalainen PUMA IFV siihen laitetaan softkill system panssaritorjuntaohjuksia varten eli MUSS

MUltifunctional Self protection System (MUSS, German: Multifunktionales Selbstschutz-System) is a softkill active protection system developed to protect military vehicles against guided anti-tank missiles

MUSS consists of three main elements: the sensors, consisting of laser warner and a missle warner using ultraviolet sensors, the computer, and the electronic or pyrotechnic countermeasures. When the sensors detect an incoming missile or a laser beam aimed at the vehicle, the computer activates the countermeasures. MUSS offers 360° protection with elevation up to 70° and can handle up to four threats at once.

The whole system has a weight of 65 to 160 kg

Se oli ennen testattu Leopard 2 päälle.

Voisiko se olla jotain suomelle sitten kuin on rahaa....vaikka CV9030 päälle tai vaikka Leopardiin??

http://en.wikipedia.org/wiki/MUSS_Active_Protection_System

Ja ne valitsi 30mm tykki PUMAN ja ei 40mm kuten ruotsin CV9040

The smaller 30 x 173 mm caliber (for example in comparison to the Bofors 40 mm gun mounted on the CV9040) offers major advantages because of a much lower ammunition size and weight, and the large number of rounds ready to fire, e.g. the CV9040 offers only 24 shots per magazine.

Mietin vaan jos Suomi päivittää sen CV9030 ja laitaa niile 40mm

http://en.wikipedia.org/wiki/Puma_(IFV)
 
Mitenkähän 30mm tykki puree uusiin Venäjän vaunuihin? Ei kovin hyvin käsittääkseni. 40mm tykki puree yhä. Eikö tätä ole Puman tekijät ottaneet huomioon?
 
Back
Top