Panssarivaunut

[Teräsvilla]

Jos meillä olisi suojeluskunnat kaluston siirto olisi ollut helppoa, poliittisista syistä niitä ei anneta perustaa.

Meillä kuitenkin on varusmiehet. Eikai siihen suojeluskuntia tarvita?

 

[Soldierblue]

Jos meillä olisi suojeluskunnat kaluston siirto olisi ollut helppoa, poliittisista syistä niitä ei anneta perustaa.

Eikö ne ole samaa kun maakuntakomppaniat? tai Ruotsin hemvärnet? kodinturvajoukot?

 

[Talvela]

Meillä kuitenkin on varusmiehet. Eikai siihen suojeluskuntia tarvita?

Varusmiehet ovat koulutuksessa olevia asevelvollisia jotka suorittavat heille palveluksen aikana osoitettuja tehtäviä joista suurin osa liittyy suoraan heidän tulevan reservin sijoituksen vaatimaan koulutukseen.

Suojelukuntalaiset ovat vapaaehtoisia reserviläisiä jotka lahjoittavat aikaansa ja rahaansa heille luovutetun kaluston varastointiin ja huoltoon, sen lisäksi että osallistuvat koulutuksiin ja harjoituksiin.

Meillä on paikallisjoukot ja alueelliset joukot joiden kaluston varastoi ja huoltaa puolustusvoimat, suojeluskuntia meillä ei ole koska ne lakkautettiin fasistisina viime sodan jälkeen.

 

[Talvela]

Eikö ne ole samaa kun maakuntakomppaniat? tai Ruotsin hemvärnet? kodinturvajoukot?

Eivät ole.

 

[kimmo.j]

Jaa, mitähän ne ongelmat sitten oli? Venäjällä on T-72:n vaunukanuunan uudempia versioita, mutta peruskonstruktio on ihan sama kuin M1-vaunussakin. Lähinnä on tykis ripustuksia parannettu tarkkuuden lisäämiseksi. Tykki ei ole tosiaankaan läheskään yhtä tarkka kuin Leo:n kanuuna, mutta ihan riittävä meidän ampumaetäisyyksillemme. Meillä ei ollut käytössä T-72:n parhaita ampumatarvikkeita, pelkästään ostamalla uusia a-tarvikkeita olisi saatu mittavasti lisää suorituskykyä.

Toki T-72:n latausautomatiikka rajoittaa nuolen pituutta ja läpäisyä, mutta kaikkea ei pidä optimoida siihen että pitää kyetä louhimaan vastustajan taistelupanssarivaunun etupanssarista läpi kertalaukauksella. Taistelupanssarivaunun tärkein tehtävä ei ole taistella muita taistelipanssarivaunuja vastaan. Tämä on harhakuvitelma mitä asiaa tuntemattomat toistavat. Siksi vaunulla tuleekin olla laaja ampumatarvikevalikoima joka soveltuu muidenkin kuin raskaiden panssarimaalien tuhoamiseen. Tämän takia Leopardeihin ollaan meilläkin hankkimassa uutta sirpalelaukausta.

Panssarijoukon kuluttaminen taistelussa vastustajan panssarikärkeä vastaan ei ole taktiikkaa johon pyritään. Kuuterselässä 1944 se jo nähtiin. Vaikka oma joukko on koulutukseltaan ylivoimainen ja aiheuttaa vastustajalle 10-kertaiset tappiot, joukko kuluu nopeammin kuin suurvaltavihollisen kyky tuoda täydennyksiä peliin. Taistelussa vihollisen moottoroitua jalkaväkeä ja selustan joukkoja vastaan saadaan parhaat tulokset. Toinen asia mitä jalkaväki ei meillä ymmärrä. Suurvaltavihollisen selustajoukotkin ovat niin tulivoimainen ja panssarisuojattu joukko, että siellä ei meikäläinen jalkaväki pärjää.

Näistä syistä johtuen olisi kannattanut pitää kiinni T-72 ja BMP-kalustosta. Sodassa massakin on laatua ja Leopardien tueksi olisi ollut käyttöä vanhemmallekin kalustolle.

Asiat ovat varmaan muuttuneet, mutta kyllä meille kapiaset väittivät, että vihollisen taisteluvaunut (erikosvaunut oman maalihierarkkian mukaan) ovat se päävihollisiamme. Sitten kevyet vaunut ja jalkaväen tukeminen sitten sen jälkeen.
Vastaisku pyrittiin tekemään vihollisen pehmeään kylkeen, mutta meille kerrottiin, että Ivanalla vihollisella on niin paljon vaunuja, että aina niitä tulee vastaan.

 

[Huhta]

Älä nyt edelleenkään horise omiasi, kyseiset tst-vaunut ja rynnäkkövaunut korvattiin Leopardeilla ja CV90:llä.

Laadullisesti varmasti, mutta määrällisesti?

Montakos itävaunua oli ysärin huippuvuosina, kun käytössä olivat T-72 ja T-55 eri varianteissaan sekä T-54? Sitten se vahvuus romautettiin ~sataan Leopard 2A4:ään ja kouralliseen T-55:ia. Viime vuosina tilanne on toki ollut paranemaan päin Leo 2A6 -toimitusten myötä.

Ykkösbemareissa on samankaltainen tilanne. Vaunuja oli lähemmäs pari sataa, CV90:tä saatiin "tilalle" karvan yli sata vaunua. No, Ruotsin ällitällien voi ajatella korvanneen loppuosan kuljetuskyvystä, mutta eivät ne rynnäkköpanssarivaunuja kuitenkaan ole.

 

[Rannari]

Laadullisesti varmasti, mutta määrällisesti?

Montakos itävaunua oli ysärin huippuvuosina, kun käytössä olivat T-72 ja T-55 eri varianteissaan sekä T-54? Sitten se vahvuus romautettiin ~sataan Leopard 2A4:ään ja kouralliseen T-55:ia. Viime vuosina tilanne on toki ollut paranemaan päin Leo 2A6 -toimitusten myötä.

Ykkösbemareissa on samankaltainen tilanne. Vaunuja oli lähemmäs pari sataa, CV90:tä saatiin "tilalle" karvan yli sata vaunua. No, Ruotsin ällitällien voi ajatella korvanneen loppuosan kuljetuskyvystä, mutta eivät ne rynnäkköpanssarivaunuja kuitenkaan ole.

Neukkuvaunuja hankittiin kaiketi yhteensä jokseenkin 280kpl. Hankintamäärät olivat suuruusluokkaa 43+74+162kpl. Paitsi että tuo kokonaismäärä on teoriaa koska viisnelosia alkoi poistua vahvuudesta jo 80-luvulla. 270 itäpanssaria voisi olla lähellä totuutta samanaikaisena vahvuutena.

Panssariprikaateissa oli 120kpl ykkösbemareita ps-jääkäreillä. Siihen nähden 102kpl CV90 ei ole iso muutos määrässä. Useampi kymmenen bemariahan on edelleen käytössä niin kuin jo aiemmin todettiin.

 

[Old Boy]

Asiat ovat varmaan muuttuneet, mutta kyllä meille kapiaset väittivät, että vihollisen taisteluvaunut (erikosvaunut oman maalihierarkkian mukaan) ovat se päävihollisiamme. Sitten kevyet vaunut ja jalkaväen tukeminen sitten sen jälkeen.

Tässähän ei välttämättä ole mitään ristiriitaa! Kysymys on ainoastaan näkökulmasta vai olisiko parempi sanoa miltä tasalta kukin taistelualuetta tarkastelee. Vaununjohtajana maailmasi on se mitä ulos näet. Näköpiiriin ilmestyvä tst-vaunu on tietysti kaiken huomion kohde. Kevyt vaunu samoin; kykeneehän sekin aiheuttamaan vaurioita. Jv tulee tässä kategoriassa vasta kolmantena.

Kantahenkilökuntaan kuuluva komppanianpäällikkösi sekä patl kom tietysti myös eivät ohjaa joukkojaan kovinta kärkeä kohti vaan pyrkivät suuntaamaan hyökkäyksen sivustojen ja vihollisten heikompien kohtien kautta menestykseen. Kouluttajasi eivät vaan ole halunneet rasittaa varusmiehiä ja ressuja pataljoonatason murheilla.

 

[kimmo.j]

Tässähän ei välttämättä ole mitään ristiriitaa! Kysymys on ainoastaan näkökulmasta vai olisiko parempi sanoa miltä tasalta kukin taistelualuetta tarkastelee. Vaununjohtajana maailmasi on se mitä ulos näet. Näköpiiriin ilmestyvä tst-vaunu on tietysti kaiken huomion kohde. Kevyt vaunu samoin; kykeneehän sekin aiheuttamaan vaurioita. Jv tulee tässä kategoriassa vasta kolmantena.

Kantahenkilökuntaan kuuluva komppanianpäällikkösi sekä patl kom tietysti myös eivät suuntaa joukkojaan kovinta kärkeä kohti vaan pyrkivät suuntaamaan hyökkäyksen sivustojen ja vihollisten heikompien kohtien kautta menestykseen. Kouluttajasi eivät vaan ole halunneet rasittaa varusmiehiä ja ressuja pataljoonatason murheilla.

Voi hyvin pitää paikkaansa.

 

[Huhta]

Neukkuvaunuja hankittiin kaiketi yhteensä jokseenkin 280kpl. Hankintamäärät olivat suuruusluokkaa 43+74+162kpl. Paitsi että tuo kokonaismäärä on teoriaa koska viisnelosia alkoi poistua vahvuudesta jo 80-luvulla. 270 itäpanssaria voisi olla lähellä totuutta samanaikaisena vahvuutena.

Panssariprikaateissa oli 120kpl ykkösbemareita ps-jääkäreillä. Siihen nähden 102kpl CV90 ei ole iso muutos määrässä. Useampi kymmenen bemariahan on edelleen käytössä niin kuin jo aiemmin todettiin.

Eikös niissä käytössä olevissa ole pääase enää näön vuoksi? Vai onko niihin ampumatarvikkeitakin?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ykkösbemareissa on samankaltainen tilanne. Vaunuja oli lähemmäs pari sataa, CV90:tä saatiin "tilalle" karvan yli sata vaunua. No, Ruotsin ällitällien voi ajatella korvanneen loppuosan kuljetuskyvystä, mutta eivät ne rynnäkköpanssarivaunuja kuitenkaan ole.

Vaikea vakauttamattomalla tornilla olevasta ykkös bemarista olisi enää pitkään aikaan ollut puhua rynnäkkövaununa siihen verrattuna millaiset kyvyt kyseiset vaunut omaavat nykyään... ilman pääaseen A-tarviketta se on käytännössä ahtaampi mtlb joka kestää itkon etusektorista. Oikeastaan pienin vaunun torniase joka noihin voi kohdistua on btr-80 raskas kk joka taas raikaa läpi jo molemmista keulastakin. Ei ole oikein tätä päivää puhua rynnäkkövaunusta jos joudutaan ensin pysähtymään ja sitten sihtaamaan yhdenmiehen tornilla että minnes täräytetään tyyliin T-34/76.
Kait siitä jtn iloa olisi saattanut paikoillaan tulituessa olla, mutta mennään jo vahvasti toivotaan toivotaan osastolle panostukseen nähden.

Määriä kun tässä perataan, niin muistakaa että siellä seassa oli x-määrä vaunuja joissa oli ns. jo tunnit täynnä ja peruskorjaus edessä ihan valmistajan ilmoittaman lukeman mukaisesti. Koskee toki varmaan jo osaa Leo-2a4 lautastakin(sillä erotuksella että vastaavia valmistajan remonttirajoja sille ei ole annettu), mutta sieltä on sentään saatavissa ihan oikeasti tst-tehojakin vielä irti

 

[TT]

Muistat ihan oikein. Ja Puola sai ostaa muutakin rämpettä sakulta pilkkahinnoin. No, Saku rakensi itselleen sellaisen eteentyönnetyn varsin hyvän puolustusaseman.

Siinä oli fiksu "palvelun ulkoistus". Parempi lokaatio ja talousjohtajan silmille silkkaa säästöä. Ja olisiko jopa palvelun tasokin parantunut, Bundeswehristä saanut aika toivottoman rapakuntoisen kuvan samaan aikaan kun puolalaiset ovat kovasti treenannet Afgoissa ja varmaan kotimaassakin.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Te jotka hyvin tunnette T-72 vaunut, niin mitä olette mieltä taktiikasta, jossa niillä olisi tuettu kiinteän kohteen puolustusta? Itelle tärkeimpänä tulee mieleen ilmavoimien maantietukikohdat. Vastassa ei olis vaunuja vaan jalkaväkeä ja huoltoa voisi tehdä ns rauhassa kun vaunujen määrä ja käyttö olis fiksusti mietitty. Olisko niistä sirpaleammuksella hyötyä, vai olisko bmp-1 ollu sittenin parempi?

Vastaavia kohteita on varmasti muitakin...

Otetaampa nyt järki käteen, millä todennäköisyydellä vihollinen tekee maahanlaskun siellä sun täällä sijaitsevia maantietukikohtia vastaan...? Eiköhän ne pyritä lamauttamaan ilmasta käsin tavalla tai toisella, ja tähän mahdollisesti liittyvää erikoisjoukkojen toimintaa vastaan ps-kalustolla nyt ei kyllä tee sitten mitään. Joku pks lentokenttä tai vastaava joka sijaitsee kohteessa tai hyökkäysreitillä sinne voisi jtn käyttöä teoriassa olla, mutta: Olen antanut ainakin itseni ymmärtää että PorPr AMV pataljoona on tavalla tai toiselle varattu tämän tyyppistä uhkaa vastaan (riippuen vähän kriisin vaiheesta), koska operatiivinen nopeus on maantiellä erinomainen ja lämpökameroitu/vakautettu 0,5cal ps-luodilla puree kyllä maahanlaskun vaunukalustoonkin. Ennenmuinoinhan noita Sturmeja sun muita parkkeerattiin tärkeille lentokentille kyseistä uhkaa vastaan, mutta näkisin että joukkojen liikenopeus ja kaikki muukin reagointiin liittyvät asiat ovat kehittyneet/yleistyneet niin paljon ettei ihan vastaavaa tarvetta enää ole.

Jos jatketaan spekulaatiota aiheella, niin kyseiseen tehtäväänhän soveltuisi parhaiten mahdollisemman hyvin varastointia heikoissa olosuhteissa kestäva kalusto. Ja mahdollisemman hyvin ns. kaksoiskäyttöön soveltuvalla asejärjestelmällä, eli kevyet maamaalit + it kyky. MtLb sergei katolla, se olisi siinä Eikä kyse ole ihan täydestä vitsistä, sillä PV:n jollain it-leirin testiammunta listallahan roikkui joku MtLb23 tyylisellä nimellä varustettu, mutta tuntemattomaksi jäänyt kapistus tässä ihan jokunen vuositakaperin(2014?)!

Onko tästä kuulunut sen koommin mitään? Nim.merk. Vääpeli tiesi tuolloin kertoa että ruotsista olisi tullut pari hassua tuollaista it-versiota

 

[Samovarius]

Jos jatketaan spekulaatiota aiheella, niin kyseiseen tehtäväänhän soveltuisi parhaiten mahdollisemman hyvin varastointia heikoissa olosuhteissa kestäva kalusto. Ja mahdollisemman hyvin ns. kaksoiskäyttöön soveltuvalla asejärjestelmällä, eli kevyet maamaalit + it kyky. MtLb sergei katolla, se olisi siinä Eikä kyse ole ihan täydestä vitsistä, sillä PV:n jollain it-leirin testiammunta listallahan roikkui joku MtLb23 tyylisellä nimellä varustettu, mutta tuntemattomaksi jäänyt kapistus tässä ihan jokunen vuositakaperin(2014?)!

Onko tästä kuulunut sen koommin mitään? Nim.merk. Vääpeli tiesi tuolloin kertoa että ruotsista olisi tullut pari hassua tuollaista it-versiota

BMP-23?

BMP-23 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Bulgarian BMP-23

Bulgarian BMP-23 light tank

tanks-encyclopedia.com

Ukrainalaisilla on samanlainen BTR-alustalla: https://en.wikipedia.org/wiki/BTR-94

 

[Ohjus-tiedustelija]

BMP-23?

Pitäisi ilmeisesti olla joku malli mitä on ollut DDR käytössä jos juttu ruotsista tulleista pitää kutinsa?
Itse oletin että kyse on omasta virityksestämme... ja olin tuollaisen huputettuna näkevinänikin tuolloin motarilla lavetilla, mutta taisi olla jälkikäteen ajateltuna se pioneeri versio jossa takatilan päällä koroke tms. yleensä pressun alla...

 

[Iso-Mursu]

Jos meillä olisi suojeluskunnat kaluston siirto olisi ollut helppoa, poliittisista syistä niitä ei anneta perustaa.

Meillä on jo MPK

 

[Rannari]

Eikös niissä käytössä olevissa ole pääase enää näön vuoksi? Vai onko niihin ampumatarvikkeitakin?

Ei aavistustakaan. Eikä juuri merkitystäkään. Yksittäin BMP-2-komppanioiden mukana liikkuvien tulenjohtajataksien pääaseella ei sotia voiteta. Ja varsinaisessa tulenjohtovaunussa ei edes ole enää pääasetta.

 

[Talvela]

Meillä on jo MPK

Ja hyvä että on mutta heillä ei ole yhtään ajoneuvoa tai muuta asejärjestelmää hallussaan.
Kysymys on täysin sisäpoliittinen koska Virossa ja muissa pohjoismaissa mitään esteitä ei ole.
Tilannetta toki lievittää se että Suomi on alueen voimakkain valtio sotilaallisesti Venäjän jälkeen.
Suojeluskunnat olivat kuitenkin virallinen osa puolustusvoimia ja he vastasivat esimerkiksi joukkojen perustamisesta.

Vertailun vuoksi.

Sammutussopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntia oli Suomessa 709 vuonna 2019 Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan. Toimenpidepalkkaukseen perustuvia puolivakinaisia palokuntia oli vuonna 2001 207 kappaletta. Edellä mainitut sopimuspalokunnat vastaavat etenkin haja-asutusalueiden pelastustoiminnan toteutumisesta. Tällaisissa kunnissa asuu noin 46 prosenttia Suomen asukkaista, ja kyseiset kunnat edustavat 95:tä prosenttia maan kokonaispinta-alasta.[2] Sopimuspalokunnissa on käytännöllisesti katsottuna jatkuvassa hälytysvalmiudessa noin 15 000 koulutettua palokuntalaista.

Vapaaehtoinen palokunta – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[rukkaskikka]

MtLb sergei katolla, se olisi siinä Eikä kyse ole ihan täydestä vitsistä, sillä PV:n jollain it-leirin testiammunta listallahan roikkui joku MtLb23 tyylisellä nimellä varustettu, mutta tuntemattomaksi jäänyt kapistus tässä ihan jokunen vuositakaperin(2014?)!

Onko tästä kuulunut sen koommin mitään? Nim.merk. Vääpeli tiesi tuolloin kertoa että ruotsista olisi tullut pari hassua tuollaista it-versiota

Suomalaisesta MT-LB:stä Sergei katolla olen lukenut, mutta onko kukaan onnistunut näkemään suomalaisversiota edes kuvassa? Ruotsilla oli ruotsinkielisen Wikin mukaan 12 kpl RBS-70 -ohjusta ampuvaa Ällitällin it-versiota.

"Lvrbpbv 4016 (luftvärnsrobotbandvagn, "anti-air missile tracked wagon") – an unconfirmed designator for vehicles, equipped with RBS 70."

MT-LB - Wikipedia

en.wikipedia.org

Pansarbandvagn 401 – Wikipedia

sv.wikipedia.org

It-vaunusta en löytänyt kuvaa, mutta alla kuva Ruotsin ilmeisesti ainoasta BILL-ohjusta ampuvasta pst-versiosta.

Vähän OT, mutta saitilla on jonkin verran keskustelua joukkojen polttoainehuollon kalustosta. Kosovossa ruotsalaisratkaisu näyttää olleen Scanian lava täyteen farmarisäiliöitä.

Pbv 401 (MT-LB)

 

[Iso-Mursu]

Ja hyvä että on mutta heillä ei ole yhtään ajoneuvoa tai muuta asejärjestelmää hallussaan.
Kysymys on täysin sisäpoliittinen koska Virossa ja muissa pohjoismaissa mitään esteitä ei ole.
Tilannetta toki lievittää se että Suomi on alueen voimakkain valtio sotilaallisesti Venäjän jälkeen.
Suojeluskunnat olivat kuitenkin virallinen osa puolustusvoimia ja he vastasivat esimerkiksi joukkojen perustamisesta.

Vertailun vuoksi.

Vapaaehtoinen palokunta – Wikipedia

fi.wikipedia.org

En itse usko että nimen muuttaminen toisi taikaiskua toimintaan