Kaksi eri asiaa. Taistelutilanteessa taisteluvaunu on tärkein maali koska se on vaarallisin. Taistelutekniikkaa. Taktiikassa pyritään aina iskemään vastustajan pehmeisiin osiin. Lähinnä pataljoonan komentajan ja ylempien käsissä oleva asia.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Kaksi eri asiaa. Taistelutilanteessa taisteluvaunu on tärkein maali koska se on vaarallisin. Taistelutekniikkaa. Taktiikassa pyritään aina iskemään vastustajan pehmeisiin osiin. Lähinnä pataljoonan komentajan ja ylempien käsissä oleva asia.
+yli 100 BMP-2 -vaunua. Olivat tiedustelu- ja pst-yksiköiden vaunuina mutta jouduttiin ottamaan psjääkärien vaunuiksi kun menetettiin BMP-1:t.
Vaikea vakauttamattomalla tornilla olevasta ykkös bemarista olisi enää pitkään aikaan ollut puhua rynnäkkövaununa siihen verrattuna millaiset kyvyt kyseiset vaunut omaavat nykyään... ilman pääaseen A-tarviketta se on käytännössä ahtaampi mtlb joka kestää itkon etusektorista. Oikeastaan pienin vaunun torniase joka noihin voi kohdistua on btr-80 raskas kk joka taas raikaa läpi jo molemmista keulastakin. Ei ole oikein tätä päivää puhua rynnäkkövaunusta jos joudutaan ensin pysähtymään ja sitten sihtaamaan yhdenmiehen tornilla että minnes täräytetään tyyliin T-34/76.
Kait siitä jtn iloa olisi saattanut paikoillaan tulituessa olla, mutta mennään jo vahvasti toivotaan toivotaan osastolle panostukseen nähden.
Määriä kun tässä perataan, niin muistakaa että siellä seassa oli x-määrä vaunuja joissa oli ns. jo tunnit täynnä ja peruskorjaus edessä ihan valmistajan ilmoittaman lukeman mukaisesti. Koskee toki varmaan jo osaa Leo-2a4 lautastakin(sillä erotuksella että vastaavia valmistajan remonttirajoja sille ei ole annettu), mutta sieltä on sentään saatavissa ihan oikeasti tst-tehojakin vielä irti
BMP-1:n tärkein ominaisuus on telat ja panssarisuoja. Mahdollistaa jalkaväen tuomisen taisteluvaunujen mukana taisteluun, itse taistelu meidän maastossa lähes aina jalkautettuna. Taisteluvaunut hoitavat kyllä tulituen, varsinkin kun meillä taistellaan aina ristiinalistetuilla vaunu- ja jääkäriyksiköillä.
Panssari Salama
Respected Leader
Eri pioneeri- ja taistelupanssarivaunujen lukumäärän arvailusta tuli mieleeni, että julkaistaanko AEMI 2020 heti tammikuun alussa? Mielenkiintoista seurata, mitä muutoksia mahdollisesti erityisesti pioneerivaunuista kerrotaan. Jos kerrotaan.
Poikkeuksellisen mielenkiintoinen keskustelu jatkuu. Kyllähän tuollainen T-72 + Leo inventaario olisi houkutteleva nojatuolikenraalinkin näkökulmasta. Ymmärsinkö oikein, että syy T-72:n stenaukselle oli jalkaväkimiehien ymmärtämättömyys panssariaseesta? Aiheuttiko tämä porua enemmänkin panssariasiantuntijoiden keskuudessa?
Kyllä kyllä. Tst-panssareita oli esittämäni verran plus tietysti muutamat sodan aikana hankitut. Kevyempiä myös panssarivaunuksi luettavia vehkeitä oli ja on tuon päälle useita satoja. Etuliitteet vain vaihtelevat ( rynnäkkö/kuljetus/silta/evakuointi ym ym )
D
Deleted member 2762
Guest
En nyt ota kantaa siihen, että onko venäjäkaluston stenaaminen ollut järkevää vai ei. Se mistä on edes jonkinlaista kokemusta on ulkona säilytettyjen koneiden käyntiinsaaminen edes vuoden säilytyksen jälkeen. Jopa niin yksinkertainen asia kuin traktori vuodelta 72 on aikamoinen heräteltävä. Ja siinä ei ole elektroniikka, ei optiikkaa ainoastaan patarautaa. Ja on tullut herätelteyä kaverin Gazia ja Uralia, se vasta helvettiä on. Sitä taustaa vasten vain mietin, että miten nuo BMP:t ja T72:t olisi säilötty? Kyllähän tietty sitä luolastoa riittää kilometri tolkulla, mutta luulen että nuo olis lykötty kuitenkin taivasalle. Olisiko niillä realistisesti tehnyt enää mitään muutaman vuoden kuluttua? Kuka piru ne olisi saanut iskuun jos tarvis olisi tullut? Kaikki koneet menee ns paskaksijos niitä ei käytetä, kokeilkaapa jättää se oma Toyota siihen pihalle pariksi vuodeksi kokeilumielessä 
Kyllähän tuota vääntöä riitti. Ennen maavoimien perustamista itsenäiseksi puolustushaaraksi Pääesikunnan maavoimaesikunnan johdossa oli porukkaa jolla oli vahvoja antipatioita panssarimiehiä kohtaan. Ajatuksena oli luopua neuvosto-kalustosta, lakkauttaa Panssariprikaati ja perustaa uusi uljaampi Karjalan Prikaatiin länsimaisella kalustolla. Lisäksi osa ei edes osannut lukea tiedustelun analyyseja joissa todettiin että Venäjä nousee 2000-luvun alusta lähtien uudeksi uhaksi.
Onneksi puolustusvoimien johto torppasi pahimmat ideat, mutta paljon pahaa ehtivät saada aikaiseksi. Kolmen panssariprikaatin mallilla olisi nykyään käyttöä. Onneksi nykyisin maavoimien johto jo ymmärtää sodan käynnistä jotain...
En nyt ota kantaa siihen, että onko venäjäkaluston stenaaminen ollut järkevää vai ei. Se mistä on edes jonkinlaista kokemusta on ulkona säilytettyjen koneiden käyntiinsaaminen edes vuoden säilytyksen jälkeen. Jopa niin yksinkertainen asia kuin traktori vuodelta 72 on aikamoinen heräteltävä. Ja siinä ei ole elektroniikka, ei optiikkaa ainoastaan patarautaa. Ja on tullut herätelteyä kaverin Gazia ja Uralia, se vasta helvettiä on. Sitä taustaa vasten vain mietin, että miten nuo BMP:t ja T72:t olisi säilötty? Kyllähän tietty sitä luolastoa riittää kilometri tolkulla, mutta luulen että nuo olis lykötty kuitenkin taivasalle. Olisiko niillä realistisesti tehnyt enää mitään muutaman vuoden kuluttua? Kuka piru ne olisi saanut iskuun jos tarvis olisi tullut? Kaikki koneet menee ns paskaksijos niitä ei käytetä, kokeilkaapa jättää se oma Toyota siihen pihalle pariksi vuodeksi kokeilumielessä
Kannattaa muistaa että vain pieni osa Venäjän panssarikalustosta on modernisoitua. Ei edes kaikkien valmiudessa olevien prikaatien ja rykmenttien kalustoa ei ole saatu modattua. Suursotatilanteessa siellä vedetää varikolta ihan 1970-luvun varusteissa olevia koneita vitjaan.
Kuten jo aiemmin sanoin, varastointina riittää kylmä halli missä Munter-laitteisto pitää vaunun sisältä kuivana. Toki pitkä seisottaminen aina aiheuttaa korjaustarvetta, mutta ei mitään mahdotonta. Ja sen takia meidän järjestelmä onkin erinomainen kun koneita voidaan joukkotuotannon avulla kierrättää, niin että 5-10 vuoden välein kone otetaan varastosta käyttöön joksikin aikaa. Ongelmat T-72 kaluston kanssa oli itäsaksan koneiden kanssa. Niitä oi varastoitu aivan luokattoman huonosti, osa aivan taivasalla. Venäjältä uusina tulleet koneet jotka olivat omassa säilytyksessä, olivat ihan hyvässä kunnossa parin vuoden seisomisenkin jälkeen.
Toki vaunu on vaikeampi ylläpidettävä varastossa kuin raskas sinko, ja kalliimpikin. Mutta kun sillä halvalla varastoidulla vesijohdo pätkällä ei kannata lähteä sotaan mekanisoitua vihollista vastaan...
Oliko nämä antipatiat jotain historiallista perua vai/ja ymmärtämättömyydestä johtuvia?
OT: minulle on jäänyt erittäin hyvin mieleen kuinka viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla nettikeskustelussa eräs oululainen historijoitsija totesi minulle, että Suomen ei tarvitse liittyä Natoon, koska kohtahan Venäjä itse on Naton jäsen. Niin ne ajat muuttuvat
Panssari Salama
Respected Leader
En nyt edelleenkään enää osaa murehtia T-72 -fleetin ajoa luiskalle.
Mutta voinpa arvata minkälaiset olivat palautekeskustelut 080808 -sodan hetkillä (Georgia). Venäjä katsoi oikeudekseen hyökätä ihan perinteisen sodankäynnin keinoin lähiulkomaaksi katsomaansa naapuriin. Täällä oli juuri laitettu kaksi panssariprikaatia pataan, ja tilalle saatu kaksi panssaroitua pataljoonaa (MEK:it). (Ja toki Karjalan prikaatia työstetty nykyaikaiseksi mekanisoiduksi prikaatiksi, mutta ei käsitellä sitä tässä, sehän oli osa valmiusprikaatihanketta). Miten meni niin kuin omasta mielestä?
Venäjä jatkoi varustautumistaan, jatkoi uhitteluaan, ei tullut Venäjästä NATO:n jäsentä, eikä taloudellinen yhteistyö estänyt uhittelua EU:n suuntaan. Jotain täällä oli opittu, koska 1980-varustetasolla olleet Leo A4:t saatiin MLU-käsittelyn sijaan korvattua Haglundin Hollannin kaupoilla. A6:t KARPR:iin ja MEK:eihin korvaamaan A4:t, jotka laitettiin reserviin odottamaan operatiiviisen elinkaarensa loppua.
A4:ista on sitten otettu Marksman-alustat, noin komppaniallinen varustettu miinajyrin pioneerivaunuiksi, ja MOT:eilla on nyt psvkomppania per taisteluosasto.
MPKK:n julkaisun luettuani MOT:it ovat melkoinen turhake, toivottavasti niistä ollaan tosiaan luopumassa. Samainen julkaisu tosiaan kertoi, että MOT:it syntyivät T-72- ja BMP-1 stenailun tuloksena jääneen kaluston mahdollisimman tarkaksi hyödyntämiseksi SA-joukoissa.
Taktiikka ja Strategia -vitjassa oli hyvää pohdintaa itänaapurin pataljoonataisteluosastoista, ja niiden käytöstä. Itä-Ukrainassa nämä venäläiset ammattijoukoista koostuvat yksiköt taistelevat palkkasotureista, seikkalijoista yms "kaivosmiehistä" koostuvan etulinjan takana, tuoden iskukykynsä valittuihin kohteisiin, valituilla hetkillä. Periaattessa vastaavia kuin MEK:it, eli itsenäisiä taisteluosastoja, oma epäsuora tuli. 1 pvs + 3 jv komppaniaa, ei vähemmän panssareita ja enemmän jalkaväkeä kuin MEK:eillä.
Itse toivon Panssariprikaatin paluuta prikaatiosastoksi, jolla luotaisiin kyky muodostaa tämän 2 MEK + 2 MOT osastojen sijaan kolme itsenäistä MEK;iä. Bemarit tasajakoon, telahaupitsit tasajakoon, ällit tasajakoon niin että KARPR saisi myös osansa. Tela+pyöräsekamelskasta eroon, enemmän epäreilua tulta, what's there not to like. Nyt olisi KARPR lisäksi 3 itsenäistä panssaroitua taisteluosastoa, joita heittää alueellisten tueksi painopistesuunnalla. Kolme MEKiä antaisi kuitenkin paljon enemmän pelivaraa, kuin kaksi.
Itsenäiset PSVK:t luiskaan organisaatioina, sen sijaan PSPR:n kolmelle MEK:ille parin komppanian edestä reserviksi toimivia A4-vaunuja, ja KARPR:lle yksi komppania. Iskunkestävyys paranisi oleellisesti. Ja jos pohjoiseen halutaan vaunuja, niin yksi MEK sitten pohkjoiseen, ja kaksi jää etelään.
Yllä oleva tarkoittaisi, että noin sadasta A4-taistelupanssarivaunusta pitäisi noin suunnilleen pitää ajantasalla telavaunut 1 PSVK , kolmas MEK 2 PSVK, sekä varavaunuina vielä toiset kolme PSVK. (Varavaunujen kaava oli kolmea PSVK kohti yksi varavaunu PSVK).
Yhteensä 6 PSVK eli 84 vaunua. Onnistuuko, kun kello tikittää kohti 2020-luvun puoltaväliä? Tai kun se näyttää jo 2020-luvun loppua?
Jos ei, niin onnistuisiko edes puolet tuosta, unohdetaan jollain aikavälilllä varavunut, pidettäisiin edes kolme PSVK valmiudessa (telavaunut + kolmas MEK). 42 vaunua. Aika paljon sekin.
En tässä yhtälössä vaan näe mitään tilaa kuivassa varastossa n. 2005 varastoiduille modaamattomille T-72-vaunuille. Saati BMP-1:lle. Jos tarvitaan lisää miehistönkuljetusvaunuja, niin Venäjä varmaan mielellään myy lisää Ällejä edulliseen hintaan...
Mutta voinpa arvata minkälaiset olivat palautekeskustelut 080808 -sodan hetkillä (Georgia). Venäjä katsoi oikeudekseen hyökätä ihan perinteisen sodankäynnin keinoin lähiulkomaaksi katsomaansa naapuriin. Täällä oli juuri laitettu kaksi panssariprikaatia pataan, ja tilalle saatu kaksi panssaroitua pataljoonaa (MEK:it). (Ja toki Karjalan prikaatia työstetty nykyaikaiseksi mekanisoiduksi prikaatiksi, mutta ei käsitellä sitä tässä, sehän oli osa valmiusprikaatihanketta). Miten meni niin kuin omasta mielestä?
Venäjä jatkoi varustautumistaan, jatkoi uhitteluaan, ei tullut Venäjästä NATO:n jäsentä, eikä taloudellinen yhteistyö estänyt uhittelua EU:n suuntaan. Jotain täällä oli opittu, koska 1980-varustetasolla olleet Leo A4:t saatiin MLU-käsittelyn sijaan korvattua Haglundin Hollannin kaupoilla. A6:t KARPR:iin ja MEK:eihin korvaamaan A4:t, jotka laitettiin reserviin odottamaan operatiiviisen elinkaarensa loppua.
A4:ista on sitten otettu Marksman-alustat, noin komppaniallinen varustettu miinajyrin pioneerivaunuiksi, ja MOT:eilla on nyt psvkomppania per taisteluosasto.
MPKK:n julkaisun luettuani MOT:it ovat melkoinen turhake, toivottavasti niistä ollaan tosiaan luopumassa. Samainen julkaisu tosiaan kertoi, että MOT:it syntyivät T-72- ja BMP-1 stenailun tuloksena jääneen kaluston mahdollisimman tarkaksi hyödyntämiseksi SA-joukoissa.
Taktiikka ja Strategia -vitjassa oli hyvää pohdintaa itänaapurin pataljoonataisteluosastoista, ja niiden käytöstä. Itä-Ukrainassa nämä venäläiset ammattijoukoista koostuvat yksiköt taistelevat palkkasotureista, seikkalijoista yms "kaivosmiehistä" koostuvan etulinjan takana, tuoden iskukykynsä valittuihin kohteisiin, valituilla hetkillä. Periaattessa vastaavia kuin MEK:it, eli itsenäisiä taisteluosastoja, oma epäsuora tuli. 1 pvs + 3 jv komppaniaa, ei vähemmän panssareita ja enemmän jalkaväkeä kuin MEK:eillä.
Itse toivon Panssariprikaatin paluuta prikaatiosastoksi, jolla luotaisiin kyky muodostaa tämän 2 MEK + 2 MOT osastojen sijaan kolme itsenäistä MEK;iä. Bemarit tasajakoon, telahaupitsit tasajakoon, ällit tasajakoon niin että KARPR saisi myös osansa. Tela+pyöräsekamelskasta eroon, enemmän epäreilua tulta, what's there not to like. Nyt olisi KARPR lisäksi 3 itsenäistä panssaroitua taisteluosastoa, joita heittää alueellisten tueksi painopistesuunnalla. Kolme MEKiä antaisi kuitenkin paljon enemmän pelivaraa, kuin kaksi.
Itsenäiset PSVK:t luiskaan organisaatioina, sen sijaan PSPR:n kolmelle MEK:ille parin komppanian edestä reserviksi toimivia A4-vaunuja, ja KARPR:lle yksi komppania. Iskunkestävyys paranisi oleellisesti. Ja jos pohjoiseen halutaan vaunuja, niin yksi MEK sitten pohkjoiseen, ja kaksi jää etelään.
Yllä oleva tarkoittaisi, että noin sadasta A4-taistelupanssarivaunusta pitäisi noin suunnilleen pitää ajantasalla telavaunut 1 PSVK , kolmas MEK 2 PSVK, sekä varavaunuina vielä toiset kolme PSVK. (Varavaunujen kaava oli kolmea PSVK kohti yksi varavaunu PSVK).
Yhteensä 6 PSVK eli 84 vaunua. Onnistuuko, kun kello tikittää kohti 2020-luvun puoltaväliä? Tai kun se näyttää jo 2020-luvun loppua?
Jos ei, niin onnistuisiko edes puolet tuosta, unohdetaan jollain aikavälilllä varavunut, pidettäisiin edes kolme PSVK valmiudessa (telavaunut + kolmas MEK). 42 vaunua. Aika paljon sekin.
En tässä yhtälössä vaan näe mitään tilaa kuivassa varastossa n. 2005 varastoiduille modaamattomille T-72-vaunuille. Saati BMP-1:lle. Jos tarvitaan lisää miehistönkuljetusvaunuja, niin Venäjä varmaan mielellään myy lisää Ällejä edulliseen hintaan...
A4:t saisi käyttää Puolassa samassa modauksessa kun omilleen tekevät, lisää bemareita jostain ja oma modaus niihin, ällitällistä olisi myös kiva nähdä oma modaus jossa vaihdetaan kone ja voimansiirto.
Panssari Salama
Respected Leader
Puolan MLU olisi kyllä hyvä speksi. Löysin äkkiseltään alla olevan artikkelin. 128 vaunua, 130 miljoonaa euroa, eli miljoonan per vaunu. Tästä PL -standardista on ollut juttua vitjassa aiemminkin, oliko niin että meillä ei olisi tarvetta ammunnanhallintajärjestelmän uusimiselle uusia ammuksia varten, näin muistan lukeneeni?
Melkoinen lista yhtä kaikki. Tästäpä projekti pystyyn, komppania vaunuja per vuosi, 14 miljoonaa per vuosi. Ei paha.
Puolan MLU olisi kyllä hyvä speksi. Löysin äkkiseltään alla olevan artikkelin. 128 vaunua, 130 miljoonaa euroa, eli miljoonan per vaunu. Tästä PL -standardista on ollut juttua vitjassa aiemminkin, oliko niin että meillä ei olisi tarvetta ammunnanhallintajärjestelmän uusimiselle uusia ammuksia varten, näin muistan lukeneeni?
Melkoinen lista yhtä kaikki. Tästäpä projekti pystyyn, komppania vaunuja per vuosi, 14 miljoonaa per vuosi. Ei paha.
Ei todella pitäisi olla rahasta kiinni, ei sillä parasta saa mutta riittävän hyvää.
Einomies1
Respected Leader
Oliko nämä antipatiat jotain historiallista perua vai/ja ymmärtämättömyydestä johtuvia?
OT: minulle on jäänyt erittäin hyvin mieleen kuinka viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla nettikeskustelussa eräs oululainen historijoitsija totesi minulle, että Suomen ei tarvitse liittyä Natoon, koska kohtahan Venäjä itse on Naton jäsen. Niin ne ajat muuttuvat
Vähän molempia. Osasyynä varmasti oli panssarimiehet, jotka eivät aina osoittaneet asiallista käytöstä jalkaväkeä kohtaan. Etenkin sotaharjoituksissa nokiteltiin ihan kohtuullisesti ja jv-porukat sai välillä aikamoista kyytiä. Tämä jätti joillekin henkilöille jotain hampaan koloon.
Toinen ongelma oli, että panssariosaaminen keskitettiin yhteen joukko-osastoon. Ei ollut maavoimissa riittävästi ymmärrystä panssarisodankäynnistä, hankinnoista ja ylläpidosta. Järjestelmänäkemys puuttui, jolloin juuri esim KARPR:n mekanisoinnissa lähdettiin "soitelleen sotaan" ja luultiin että mekanisointi on vain kaluston hankintaa ja väen kurssittamista. Vasta nyt, 15 vuoden vääntämisen jälkeen, se alkaa muistuttaa mekanisoitua joukkoa, vaikka hommaa vielä riittää. Tosin huonolla organisaatiolla...
J0h1F
Ylipäällikkö
Venäläiset säilövät ihan taivasalla, mutta palvelukseen terveydellisin rajoituksin määrätyt (jotakuinkin meidän B-miehiämme vastaavat) käyvät pyörittämässä noita muutaman kuukauden välein varikoiden ympäri, jotta hydrauliikat eivät mene jumiin, ja myös vastaavat niiden pidosta hyvässä maalissa ja ruosteeneston kunnossa, sekä raportoivat ilmenevät viat.En nyt ota kantaa siihen, että onko venäjäkaluston stenaaminen ollut järkevää vai ei. Se mistä on edes jonkinlaista kokemusta on ulkona säilytettyjen koneiden käyntiinsaaminen edes vuoden säilytyksen jälkeen. Jopa niin yksinkertainen asia kuin traktori vuodelta 72 on aikamoinen heräteltävä. Ja siinä ei ole elektroniikka, ei optiikkaa ainoastaan patarautaa. Ja on tullut herätelteyä kaverin Gazia ja Uralia, se vasta helvettiä on. Sitä taustaa vasten vain mietin, että miten nuo BMP:t ja T72:t olisi säilötty? Kyllähän tietty sitä luolastoa riittää kilometri tolkulla, mutta luulen että nuo olis lykötty kuitenkin taivasalle. Olisiko niillä realistisesti tehnyt enää mitään muutaman vuoden kuluttua? Kuka piru ne olisi saanut iskuun jos tarvis olisi tullut? Kaikki koneet menee ns paskaksijos niitä ei käytetä, kokeilkaapa jättää se oma Toyota siihen pihalle pariksi vuodeksi kokeilumielessä
Niin, FINMOD-projektissahan oli "nimeltämainitsemattomasta" maasta oleva volframinuoli mukana, huhupuheiden mukaan israelilainen ammus siis.
Viimeksi muokattu:
BlackFox
Ylipäällikkö
Kun puhutte lämpöisistä halleista niin unohdatte kokonaan lämmityskustannukset.
Se on yllättävän kallista touhua kun neliömäärä alkaa kasvamaan.
Tosin kuivuus se monesti on tärkeintä
tosiaan, jos ulos jätetään seisomaan, nii ajoa ja lämpimänä käyttöä on tehtävä kerran kuussa. Lämmin halli se pitää olla ja Sielläkin savuimurit koneissa kiinni ja kerran neljännesvuodessa käyntiin ja lämpimäksi asti.En nyt ota kantaa siihen, että onko venäjäkaluston stenaaminen ollut järkevää vai ei. Se mistä on edes jonkinlaista kokemusta on ulkona säilytettyjen koneiden käyntiinsaaminen edes vuoden säilytyksen jälkeen. Jopa niin yksinkertainen asia kuin traktori vuodelta 72 on aikamoinen heräteltävä. Ja siinä ei ole elektroniikka, ei optiikkaa ainoastaan patarautaa. Ja on tullut herätelteyä kaverin Gazia ja Uralia, se vasta helvettiä on. Sitä taustaa vasten vain mietin, että miten nuo BMP:t ja T72:t olisi säilötty? Kyllähän tietty sitä luolastoa riittää kilometri tolkulla, mutta luulen että nuo olis lykötty kuitenkin taivasalle. Olisiko niillä realistisesti tehnyt enää mitään muutaman vuoden kuluttua? Kuka piru ne olisi saanut iskuun jos tarvis olisi tullut? Kaikki koneet menee ns paskaksijos niitä ei käytetä, kokeilkaapa jättää se oma Toyota siihen pihalle pariksi vuodeksi kokeilumielessä
Elektroniikka ei kestä säilytystä Suomen oloissa luonnon armoilla.
Ohjus-tiedustelija
Ylipäällikkö
Kuten todettua, olisit voinut heti kärkeen kertoa visiosi (eikä pelkän T-72 varastoinnin/parin RA-komppanian muuntamista) jatkaa 90-luvun koulutus/SA-vahvuuksilla ja jopa kasvattaa niitä merkittävästi jättämällä vanhan kaluston aktiiviseen palvelukseen + modata vielä kyseinen kalusto kaupan päälle... En olisi lähtenyt koko keskusteluun edes mukaan koska temppu oli/on taloudellisesti tekemätön paikka jos/kun haluamme mennä ja olemmekin menneet eteenpäin.
Koko tästä visiostasi unohdat myös edelleen sen tosiasian että PV kävi samaan aikaan läpi ison luokan supistukset varuskuntaverkossa ja henkilöstössäkin, mikä vaan lisää mahdottomuus kerrointa tuolle utopialle.
Niin, väitit nimenomaan että T-72m1 puree 90% kalustosta ja se on ihan yhtä relevantti väittämä kuin että Musti puree 90% kalustosta
Laitappa historiasta esimerkkiä miten hyvin/millä hinnalla tuollainen taktiikka on tupannut tuottamaan sitä tulosta
Jälleen kerran sekoitat ilmeisesti tahallasi PsPr tyylisen joukon puolustuksen JvPr vastaavaan. Minulle on ainakin harvinaisen selvää että Musti joukkueet sijoitetaan puolustukseen maastoa käyttäen hyökkäysuran sivustaan siten että sinne pääsee ampumaan vain sinkojen (sivustalta uralle suuntautuvalta) A-sektorilta ja sinne hyvinkin rajalliselle sektorille ei käytännössä mahdu samaan aikaan koko lautallista vaunuja vaan todennäköisesti ensimmäiset "vaunu tai pari", jolloin homma pysyy hyvinkin tod.näk. hanskassa. Eli väliin metsää tai pinnanmuotoa siten ettei sen läpi joko näe tai edes pysty ampumaan kuin maaleina olevat vaunut, perässä tulevat näkevät vain että kärkeen tulee osumaa. Jos hyökkääjä jalkauttaa sinne maastoesteen taakse tai muuten kauemmas, niin pääsääntöisesti JvPr tyylinen joukko on kuten todettua juuri silloin vahvoilla jos aletaan taistelemaan jalkamiehet vs. jalkamiehet tapaan metsässä, hyökkääjä menettää suuren osan tulivoimastaan näkyvyyden supistuessa minimiin ja kaivautunut miesmäärältään vahvempi puolustaja on vahvoilla metsän sisällä, josta voidaan ampua kevyimmillä singoilla jos ryntövaunut ajavat metsän rajaan/sen sisään jalkauttamaan, jolloin hyökkääjän epäsuorakin jo putoaa pois pelistä. Tämä toki, kuten tiedetään vaatii sen hyökkäyksen kanavoimisen sinne puolustukselle edullisiin maastonkohtiin.
Jos taas PsPr tyylinen joukko alkaa puolustamaan jotain aukeaa suoraan sen laidoilta/reunoilta tms. tai uraa suoraan "vastapalloon", niinkuin vaunujen kyvyt mahdollistavat, mutta oman pääaseen teho ei riitä ym, puutteet (T-72m1), niin on epärealistista olettaa että vastaan tulee joku BMP-2 yksikkö, siellä seassa on todella isolla tod.näk. paljon ja modernimpia tst-vaunuja jotka myös tällaisessa maastossa isolla määrällä pääsevät vastaamaan tuleen ja silloin ei hyvä pääsääntöisesti heilu! Tämän takia Leopard tuplasti suuremmalla läpäisyllä ja ajanmukaisille optiikalla, jne, jne, jne
ps. en edelleenkään ymmärrä miksi vedit Mustin tähän mukaan ja loit vastakkainasettelun sen ja T-72 kesken kun niiden kohtalot liittyvät hyvin heikosti, jos lainkaan toisiinsa?
Musti oli tehtävässään suurella määrällään hyvinkin asiallinen/kustannustehokas kapistus kun maasto sen käytön mahdollisti, T-72m1 sen omassa tehtävässään ei sitä enää pitkään aikaan ole ollut ja siitä syystä se lähti luiskaan huomattavasti aijemmin ja korvattiin modernimmalla. Eivät nuo kumpikaan olisi toistensa tehtäviä voineet kovinkaan hyvin hoitaa, määrissä liian isot erot, vaunua vaikea parkkeerata metsän sisään juuri sinne sopivaan kohtaan sivustaan ja Mustia taas lennättää asemasta toiseen tulen alla jne, jne,
Samoin, ja perehtymisiä PV budjettiin/kulurakenteeseen vaikka ihan kautta aikain...
Viimeksi muokattu: