Panssarivaunut

Joo, keskustelusta jäänyt vähän väärä kuva. Ei minulla mitään Mustia vastaan ole, se on ihan käypänen ase tietyissä tilanteissa. Lähinnä nostin Mustin esille kuvaamaan sitä vajavaista ajettelua mitä maavoimaesikunnassa esiintyi 2000-luvun alussa. Hyväkuntoisia T-72:a ajettiin pataan, toimivia a-tarvikkeita massaräjäytettiin ja isoja varaosakasoja myytiin ulkomaille, samalla kun ratkaisuna panssarintorjuntaan tuotiin Mustit takaisin riviin.
Kyllä se tosiaan tyhjää parempi ase on hyvä lähietäisyyksillä ja hyvä myös tulitukiaseena sirpaleella.

En edelleenkään oikein ymmättä mitä ihmeen vajetta T-72 poistamisen jälkeen(ratkaisuksi?) Mustit muka olettiin takaisin ruotuun. T-72 korvattiin Leopardeilla, ei Musteilla.
Mustit hoitivat ihan sitä samaa tehtävää kuin ennenkin, ymmärtääkseni niitä saatettiin ottaa takaisin ruotuun jatkoajalle enemmänkin ratkaisuksi PstOhj82 happanemisen takia koska Spiken kanssa ei päästy vastaaviin määriin.

Se että Musti kaivetaan naftaliinista ja jo olemassa oleva pst-komp. varuskunnassa jos toisessa kouluttaa sillä jokusen erän taas porukkaa reserviin, ei käytännössä maksa mitään koska laite ei vaadi oikeastaan mitään ylläpitoa jne. Ihan sama kouluttaako pst-komp. Apilasta vai Mustia, jollain tuubilla siellä aina kuitenkin koulutetaan.
T-72 tapauksessa asia ei olisi ollut noin yksinkertainen, koska a)varastotilat (varikon kapasiteettikin) meni alta Leopardeille b) mekanisoidun joukon kouluttamisella nyt on yleisesti vähän erilainen hintalappu kuin jv-joukoilla. Tästäkin olemme varmaan samaa mieltä?

Erimielisyydet alkavat siitä minkälainen hintalappu siitä T-72 rivissä roikottamisesta olisi seurannut ja miten se olisi vaikuttanut nykyisiin ps-joukkoihin. Sinulla on omasi, ja minulla omani. Eiköhän anneta asian olla ja jokainen voi tosiaan muodostaa itse mielikuvan mikä ratkaisu olisi tarkoittanut jatkon kannalta mitäkin tähän päivää mennessä ja tästä eteenpäinkin.
 
Absurdia? Noin voimakkaiden lausuntojen antaja varmaan on ollut koordinoimassa Puolustusvoimien pitkän tähtäimen suunnittelua ja osallistunut selontekotöihin. Montako on takataskussa? Minulla 1+3, joten joten luulen että nuo PV:n resurssit ovat hieman paremmassa hanskassa kun sinulla.

Siitä huolimatta "sinua" ei ilmeisesti kuunneltu, vaan päädyttiin ihan päinvastaiseen ratkaisuun...

PV:n SA-vahvuuden pudottaminen 2000-luvun alussa ei juurikaan vaikuttanut PV:n resurssien käyttöön. Vahvuudesta pudotettiin lähinnä "paperitiikereitä", joukkoja joille ei ollut varustusta juurikaan jakaa. Varikkojen varastotilaa ei juurikana supistettu vaikka varikkoja yhdistettiin toisiinsa. Samaan tapaan joukko-osastojen lakkauttamiset eivät merkinneet niiden joukkotuotantotehtävien lopettamista, pääosa joukkotuotannosta siirrettiin uusiin joukkoihin. Mitä supistettiin, oli panssarijoukot, jotta saatiin tilaa KARPR:n mekanisoinnille. Kallista puuha, varsinkin kun valmis joukkotuotantolavetti oli jo olemassa PSPR:ssa. Panssarijoukkojen supistamisessa ei ollut kyse resurssien puutteesta vaan Hägglundin aikana luodun harhaisen "panssarit pois ja ilmamekanisointi tilalle" -ajattelun viimeisistä korahduksista.

Kyllä kyyti oli aika kylmää. Kuten todettua tuossa oli vasta ensisävelet, sai vahvasti sen kuvan ettei ollut kovin hyvin selvillä mikä on riittävä määrä supistuksia että tavoitteisiin päästään, poliitikot naamat valkosena kiertelivät ja kaartelivat viimeiseen asti kuinka monta ja mitkä varuskunnat täytyy lakkauttaa. En yhtään ihmettele että radikaalin oloisiinkin ratkaisuihin silloin päädyttiin. Säästöpaine päällä jonka loppu ei ollut näkyvissä, maahan saapuu Leopard lautta jolle ei ollut kuin T-72 varastotilat käytettävissä... loppu on historiaa...

Vai ei vaunusta voi louhia läpi pala kerrallaan? Montako taisteluvaunuyksikköä olet kouluttanut, montako taisteluvaunujen ampumatarvikkeiden koeammuntaa olet ollut johtamassa tai mukana toteuttamassa, kuinka monta täyskaliiperilaukausta olet taisteluvaunulla ampunut,? Olettaisin että vastaus kaikkiin on nolla. Meikäläisen osalta vastaukset vaihtelee puolesta tusinasta kolmeen täyttöön.
Eli uskoisin tietäväni taisteluvaunujen tuhoamisesta aikalailla enemmän. Voisit vaikka aluksi vierailla Panssarimuseolla katsomassa suomalaisten käytössä ollutta KV-vaunua joka sai pari ei-läpäisevää osumaa kesällä 1944. Oppisit mitä tapahtuu vaunun sisällä kun suurikaliiperinen ammus lävähtää keulaan. Mitä ei tapahdu, on nopea tuleen vastaaminen...


Yhtälailla voisin heittää tähän esimerkin miten M4 pommitti naamat Tiikerin kanssa vastakkain jonkun Normandialle tyypillisen pusikon puolelta toiselle olikohan 4-5 kuulaa putkeen päin näköä, kunnes täysin Shermanista tietämätön Tiikeri vastasi tuleen... Brittiläinen vaununjohtaja oli ihme ja kyllä kertomassa vielä tarinaa, muut vaunusta ei. Taisteluissa tapahtuu paljon ihmeellisiäkin asioita, mutta:
En ihan heti lähtisi vetämään kauhean pitkälle meneviä johtopäätöksiä tälläisistä yksittäisistä vaunujen kohtaloista varsinaiseen suureen kuvioon missä joka kerta teknisesti liian paljon takamatkalta lähtenyt ps-joukko on joko ottanut täysin turpaansa tai sitten voittanut suuren massan turvin, mutta järjettömillä tappiolla.

Olisihan se ihan kiva jos oma nuoli menisi aina naapurin vaunusta läpi. Mutta se kun ei ole reaalimaailmaa. Siksi vaunumiehiä koulutetaankin mahdollisuuksien mukaan keskittämään tulta sekä jatkamaan maalin tulittamista kunnes se syttyy palamaan tai muuten havaitaan vaunun olevan taistelukyvytön. Vain amatöörit kuvittelevat että taisteluvaunuja tuhotaan "tipa ja laaki" periaatteella. Ja jos naapurilla on tehokas reaktiivipanssarointi, se kannattaa siivota ensiksi pois sirpalekranaatilla. Hyvin koulutetulta vaunumiehistöltä sirpaletta seuraa alikali alta viidessä sekunnissa, kun vähän sovelletaan varomääräyksiä siitä missä sitä alikalia pidetään (tornisäiliössä vai sylissä). Ihan vain tiedoksi...

Kyllä vain, mutta on aika helvetin huono lähtötilanne jos kohtaamisiin joudutaan aina tulemaan sirpale tauluu ensin periaatteella, ollaan heti jo tavallaan yksi laukaus jäljessä (kun siellä on yleensä muitakin vaunuja), ei lupaa hyvää, ei todellakaan...
Perusperiaate kuitenkin on että teknisesti etumatkalla oleva (toki myös osaaminen ratkaisevassa asemassa) dominoi voittosuhteellaan vaunutaisteluita oli kyse sitten Saksalaisista sekä itä- että länsirintamalla, tai Israelilaisista tai Jenkeistä Irakissa tai, tai... aivan suvereenisti. Ja liputan meidän resursseilla aivan ehdottomasti sen laadun puolesta.


En missään nimessä sano että Leopardeja ei olisi pitänyt ostaa. Päinvastoin, olin hankintaa tukemassa. Mutta en missään vaiheessa kuvitellut että se olisi tehty T-72 lautan kustannuksella. Ja kuten jo pari kertaa olen sanonut, kyseessä ei ollut varojen puute vaan se mihin niitä päätettiin käyttää.

Miten halvatussa asia on voinut tulla sinulle yllätyksenä jos täysin selkeästi ensin tutkitaan T-72 modaus projektia ja sitten päädytään Leopardiin järkevämpänä vaihtoehtona ja siitä seuraa sitten se että T-72 luovutaan?
Ymmärrän että osa vaunuista on saattanut olla ajatuksena säästää jossain käytössä, jonkun aikaa... Mutta et kai nyt väitä ihan tosissasi että Leopard hankinnan lisäksi uskoit myös T-72 modaukseen?

Niin on muuten Leopardejakin pantu romuksi Syyriassa ja Abramseja Irakissa ja Jemenissä. Ei ole olemassa tuhoutumatonta panssarivaunua. Kysymys on aina siitä miten niitä käytetään ja oikeasta aselajien yhteistoiminnasta. Mutta kun tykistön tulivalmistelu rojahtaa niskaan, Mustin kahvoissa on paljon ikävämpi olla kuin T-72:n sisällä. Tai jos vaikka pitää lähteä 50 kilometrin siirtymiseen ja siitä suoraan hyökkäykseen, onnistuu se teloilla paljon paremmin kuin pyörätraktorin lavalla raskas sinko lavalla erotettuna. Tästä on kysymys!! Halutaanko käydä sotaa 1930-luvun menetelmillä vai vähän nykyaikaisemmilla.

Niin, kokonaisuutena tässä on kokoajan ollut kysymys siitä haluatko käydä sotaa 70-luvun menetelmin vai 20-luvun?

Jalkaväkiprikaatin piilottaminen syvälle synkkään metsään on ihan hyvä taktiikka. Ongelmana vain on että se mekanisoitu vihollinen ei sinua sinne pöpelikköön seuraa. Sen kohteena kun tuskin on tukkimetsän valtaaminen, todennäköisemmin vaikka pääkaupungin avainkohteiden haltuunotto. Vilkaise huviksesi Etelä-Suomen karttaa. Kuinka monta isoa aarniometsää sieltä löydät? Hyvä siellä metsässä on pitää tulia yllä ja kertoa inttijuttuja kun vähäiset panssarijoukkomme yrittävät pelastaa isänmaata etelän pelto- ja metsäsaarekemaastossa.

Kyllä sitä metsää riittää VT reunustoilla vaikka muille jakaa, älä nyt jaksa mitään aarniometsiä tähän vetää.

Panssarijoukot on tosiaan nyt aika hyvässä hapessa, mutta voisivat olla paljon paremmassakin jos resursseja olisi käytetty järkevämmin. Ja mitä tärkeintä, kalustoa olisi enemmän. Vain amatöörit kuvittelevat että sodassa laatu aina korvaa määrän. Kyllä sillä 900 mustillakin jotain aikaan saisi, mutta hyvin raskaalla hinnalla. Niiden kanssa sotaan lähteminen on vähän kuin koivuhalkojen ja molotovin coctailien jakaminen Talvisodassa. Pystyvät miehet saivat niilläkin jotain aikaiseksi, mutta millä hinnalla?
No tämä on taas tätä ihan samaa vääntämistä, yhtälailla voin verrata T-72m1 koivuhalkoihin ja polttopulloihin jos tuolle linjalle lähdetään, ihan yhtä vähän tai paljon vanhentuneita kapistuksia molemmat, sekä Musti että T-72m1.

Ihan turha tätä on jatkaa...
 
Viimeksi muokattu:
OFF TOPIC

Ei ole mitenkään tavatonta että foorumilla keskustelut hieman polarisoituvat...

Tuohon liittyy lähes aina eräs ikävä ja sen hetken keskustelijoista erittäin huonon kuvan antava piirre:

Koitetaan väärinkäsittää kärjistävällä tavalla eri mieltä olevan kommentointi sen sijaan että yritettäisiin käsittää se.

Jos väärinkäsittämispyrkimyksen sijaan keskityttäisiin siihen, että yritetään käsittää, niin lähes aina huomattaisiin että joku tolkullinen pointti sillä toisellakin on.

Väärinkäsityspyrkimys kertoo hyvin suoraan, että kyse ei ole keskustelusta vaan lapsellisesta nokkimisjärjestyskilpailusta, jota ohjaavat faktojen ja kanssakäymispyrkimyksen sijaan hyvin primitiiviset, suoraan etologian oppikirjoista löytyvät piirteet.

Omituisinta asiassa on se, että aika usein jopa muussa suhteessa älykkäiltä tai asiantuntevilta vaikuttavat henkilöt saattavat antaa nokkimisjärjestyspeleihin ja niissä haettaviin tyrmäysvoittoihin pyrkiessään itsestään kuvan.. miten tämän kauniisti sanoisi.. henkisesti hyvin keskenkasvuisina öyhöttävinä ihmisinä.

Väärinkäsityspyrkimyksen ympärille rakentuva "keskustelu" eli lapsellinen nokkimisjärjestyspeli on usein helposti tunnistettavissa jo siitä, millaisia argumentteja se nostaa esiin. Oma ja toisen asemoituminen ja asemoiminen nousee näissä lähes aina keskiöön. Se on aika vahva näyttö siitä, että keskustelun aiheesta on siirrytty lähes täysin nokkimisjärjestyspeleihin.

Ehkä sellainen vähenisi jos nokkimisjärjestyspelaajat oppisivat tajuamaan, että muiden lukijoiden silmissä nokkiminen ei kerro mitään nokitusta mutta se kertoo kaiken tarpeellisen nokkijasta.

(Hyväksyn kyllä nokkimisen silloin kun sille ei ole vaihtoehtoa. Kun esim. itse jätin MiiikkaJiin jatkuvan, kuukaudesta toiseen jatkuvan epärehellisen ja lapsellisen mustamaalaavan nokkimisen omaan arvoonsa, pistin tyypin ignoreen ja hemmo silti jatkoi stalkkaavaa ämmämäistä nalkuttamistaan, niin tuli eteen vaihe, jossa ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin nokkia takaisin ja jatkaa nokkimista niin monta vuotta tai vuosikymmentä että jopa erittäin heikolla ymmärryksellä ja moraalilla varustettu tapaus hoksaa että asialisuus ja konfliktin välttämiseen pyrkiminen ei ole heikkoutta.)
 
Toinen lääke on syvyys/hajautus = ei selkeitä/sopivan kokoisia maaleja. Mietitäämpä esim. tilannetta että ps-joukon kimppuun käydään useassa kohdassa 1-2km pitkällä pätkällä vaikka ihan VT tason tietä jossa tietä reunastaan ihan normaali Suomalainen metsä, sieltä tieltä on panssareiden melko vaikea kovin paljon metsän puolellekkaan purkautua. Miten ammutat tuollaisessa tilenteessa tienvarsia puhtaaksi epäsuoralla ilman että rautaa sataa myös omaan niskaan?


En tiedä tai ymmärrä asiaa sellaisella tavalla että voisin osallistua keskustelun ytimeen. Tämmöisen yksittäisen ja tarkkarajaisen kysymyksen kohdalla voin ehkä heittää keskusteluun jotain. Tämmöisen käsityksen olen saanut siitä, mikä on venäläinen vastaus kysymykseesi:

Ymmärtääkseni sekä Syyriassa että etenkin Ukrainassa Venäjän keinona on ollut tuon tyyppisissä tilanteissa massamaiseen ja aluevaikutteiseen tuleen keskittyminen. Termobaariset aseet, rypäle- ja kuorma-ammukset jne. ovat tainneet olla se keskeinen menetelmä.


Eli kuvitellaan se ihan normaali suomalainen metsä. (Edellisellä videolla kohdasta 4:00 eteenpäin.) Sitten kuvitellaan se termobaarinen isku joka nostaa metsän lämpötilan jonnekin helvetin ja metsäpalon puoliväliin. Sen jälkeen toinen isku joka sytyttää termobaarisesti lämmitetyn ja kuivatun alueen tuleen. Alueen palaessa sitten kolmas isku joka tapahtuu kuorma-ammuksin maksimaaliseen sirpalevaikutukseen pyrkien. Tämän jälkeen ja vasta tämän jälkeen ne panssaroidut ajoneuvot lähtevät suuntaamaan kyseistä tietä eteenpäin. Nämä kolme iskua tehdään tarkan dronetiedustelun avulla tulta ohjaten.



Jos taas vastassa on ollut panssaroituja ajoneuvoja niin silloin on kai käytetty varsin tehokkaasti tarkkoja ja keskitettyjä tykistöiskuja joilla on saatu aikaan täysosumia ajoneuvoihin. (En tiedä ovatko kranaatit maaliin hakeutuvia.)

Eli jos olen oikein ymmärtänyt niin venäläinen vastaus tuohon tienvarsien putsaamiseen on TOS-1 ja muut termobaariset aseet + kuorma-ammukset raketinheittimin. Eli eivät edes yritä tuollaisessa tilanteessa löytää sitä jalkaväkeä vaan paistavat tietyt karttaruudut mustaksi.

Jos ymmärrän Lepardin kommentoinnin venäläisten tykistöiskuista yhtään oikein, niin ehkä hän viittaa ainakin osittain juuri tämmöiseen massamaiseen tulenkäyttöön, jossa koko isohko alue muuttuu selviytymiskelvottomaksi helvetiksi.

Jos olen ymmärtänyt naapurin toimintatavat väärin, niin on hyvä jos korjaatte mahdolliset virheeni.
 
Viimeksi muokattu:
Kun nyt PST on otettu puheeksi, niin PST:n näkökulmasta vähän liittyen metsiin. Metsän läpi menevä valtatie on todella huonoa PST-maastoakin: ohut ränni metsän läpi, johon PST-miehiä ei voi järkevästi ryhmittää niin, että nämä olisivat suojaisassa tuliasemassa. Jos halutaan hyvä ampuma-ala, on sijoitettava aivan metsän laitaan, ja tällöin on alttiina aivan kaikelle vihollisen tulivaikutukselle, mikä on itsemurhapäätös. Jos sijoitetaan suojaisasti metsään syvemmälle, on ampuma-ala erittäin huono, ja esimerkiksi NLAW:n, PSTOHJ83:n ja PSTOHJ2000:n käyttö mahdotonta. Tällöin käytännössä on luotettava siihen, että vaunut saadaan pysähtymään miinoitteeseen, ja ammuttua paikallaan olevia vaunuja kertasingolla metsästä. Tässäkin on isot riskinsä, koska suomalaisesta puupellosta vaunut tulevat halutessaan aikamoisella ryskeellä läpi ja varsin nopeasti. Etenkin kun mukana on vielä vihollisen jalkaväki, homma käy vaikeaksi.

Parasta PST-maastoa on runsaasti korkeusvaihteluja sisältävä metsäsaarekkeinen maasto, jossa tiet kulkevat ainakin osan matkaa avomaastossa tai metsän ja pellon välissä, jolloin ohjuksilla pystyy vaikuttamaan vaunuihin hyvin. Toiseksi paras on se ilman korkeusvaihteluja, mikä on oikeastaan myös aika lailla parasta panssarimaastoa, mitä Suomesta löytyy.

Mustista en lähde sen pidempiä kirjoituksia laittamaan, kuin että se on PST-miehen painajainen. Ilman valmisteltuja asemia se on käytännössä kuin APILAS lavetilla, yksi laukaus ja sitten pitääkin olla metsän nopein eläin, ellei ole erittäin hyvin valmistellut asemat. Irtaantuminen sen kanssa on yhtä helvettiä, nimenomaan metsämaastossa; jos asemat eivät ole optimaaliset, niin Musti jää siihen.
 
Musti tuotiin takaisin, koska siihen satuttiin 1995 saamaan varsin hyvä ampumatarvike. "Hard-nose"-ammus, jossa muistaakseni läpäisy ERA:n jälkeen 550mm.

Asialla ei siis ole yhtään mitään tekemistä T-72.n stenauksen kanssa ja on jo täysin huvittavaa vertailla Mustia ja sitä keskenään. Tästä voin sanoa sen, että kumpikos nyt olisi parempi, se että ajeltaisiin tällä hetkellä T-72 FINMODeilla vai Leopard 2A4/A6-vaunuilla? Joka kaipaa T-72-vaunuja, voi liittyä esim. Venäjän tai Syyrian asevoimiin saadakseen sitä autuutta :D

T-72:n säilyttäminen olisi tehty jos siinä olisi ollut jotain järkeä. Ko. kalusto on stenattu aikapäiviä sitten ja nyt mennään Leopardeilla. Jos joku on menettänyt sijoituksensta T-72-johtajana, niin voihan sitä hommaa hakea vaikka Libyasta tai Syyriasta. Ne tulisuihkut tornin luukuista ja ilmaan lentävät tornit on niin komeata katsottavaa Youtubesta. :D
 
Parasta PST-maastoa on runsaasti korkeusvaihteluja sisältävä metsäsaarekkeinen maasto, jossa tiet kulkevat ainakin osan matkaa avomaastossa tai metsän ja pellon välissä, jolloin ohjuksilla pystyy vaikuttamaan vaunuihin hyvin. Toiseksi paras on se ilman korkeusvaihteluja, mikä on oikeastaan myös aika lailla parasta panssarimaastoa, mitä Suomesta löytyy.
Hienosti kuvattu:salut: oletettavasti tällaista maastoa on runsaasti olennaisella alueella, koska ohjuskalustoon on satsattu niin rajusti.
 
Jos sijoitetaan suojaisasti metsään syvemmälle, on ampuma-ala erittäin huono, ja esimerkiksi NLAW:n, PSTOHJ83:n ja PSTOHJ2000:n käyttö mahdotonta.

Miksi NLAW:n käyttö on mahdotonta? Jos ollaan syvällä metsässä tai sitten metsän halki kulkevan tien varressa, niin eikös silloin olla myös kohtuu lähellä, joten se ohjuksen vaatima ala ei ole niin suuri? Ja jos mikään muu ei auta, niin väijytään tankkeja jotka liikkuvat hitaasti tai eivät ollenkaan.

Tätä vartenhan niitä kessejä, apilaksia ja NLAW:eja on hankittu niin paljon, että pystytään taistelemaan suomalaisessa maastossa.
 
Tiukkaa keskustelua aiheesta :) Odotan, että itselle niin rakas Sergei stenataan, sitten voin vääntää stenaamisen järkevyydestä/järjettömyydestä samalla pieteetillä.
Todellakin tiukkaa, suorastaan hengästyttävää seurata tätä :). Uskoisin kuitenkin, että uuttakin tulokulmaa on ollut sen verran, että vääntö on oikeuttua.
Mitä vanhempaan kalustoon tulee, toivokaamme että Pohjois-Korea sortuu, jolloin pääsisimme ammentamaan sen laareista :D
 
Todellakin tiukkaa, suorastaan hengästyttävää seurata tätä :). Uskoisin kuitenkin, että uuttakin tulokulmaa on ollut sen verran, että vääntö on oikeuttua.
Mitä vanhempaan kalustoon tulee, toivokaamme että Pohjois-Korea sortuu, jolloin pääsisimme ammentamaan sen laareista :D
Juu, hyvin perusteltuja ajatuksia on heitetty ilmaan ja ammuttu myös tehokkaasti alas :)
Pohjois-Koreasta onkin hyvä hankkia kaikkea meille niin rakasta: Pettereitä, Sergeitä jne :)
 
Tiukkaa keskustelua aiheesta :) Odotan, että itselle niin rakas Sergei stenataan, sitten voin vääntää stenaamisen järkevyydestä/järjettömyydestä samalla pieteetillä.
Vielä mitä, kotimaisiin erityisolosuhteisiin voisimme ottaa oppia irakilaisilta ja heidän älli-sergeistään. Näitä turuille ja toreille, eikä maksa kuin murto-osan AMV+NSV -vaunuista :uzi:

640px-Amna_Sur_02.JPG
 
Tiukkaa keskustelua aiheesta :) Odotan, että itselle niin rakas Sergei stenataan, sitten voin vääntää stenaamisen järkevyydestä/järjettömyydestä samalla pieteetillä.
Sanoit saman mitä ajattelin. Ihan samaa sontaa eri paketissa! En tiedä vaunutaistelusta muusta kuin kirjoista, mutta T-72M1 manaileminen sulatoista ja tilittely on melko hämmästyttävää. T-72 on korvattu jo aikaa sitten paremmilla Leo 2A4 vaunuilla ja vielä uudemmilla versioilla. Eiköhän kannattaisi säästää ne huolet niitä kohtaan ja miten ne pidetään ajanmukaisina?
 
Hienosti kuvattu:salut: oletettavasti tällaista maastoa on runsaasti olennaisella alueella, koska ohjuskalustoon on satsattu niin rajusti.
Semmoinen haastehan tämän Suomen maiseman suhteen tulee, että elinkeinorakenne muuttuu. Maatilojen koot kasvavat, joka tulee pitkällä aikavälillä muuttamaan peltojakin. Vastaavasti metsänomistus sekä keskittyy että pirstaloituu. Niitä parin hehtaarin omistajia on pian paljon.
 
Miksi NLAW:n käyttö on mahdotonta? Jos ollaan syvällä metsässä tai sitten metsän halki kulkevan tien varressa, niin eikös silloin olla myös kohtuu lähellä, joten se ohjuksen vaatima ala ei ole niin suuri? Ja jos mikään muu ei auta, niin väijytään tankkeja jotka liikkuvat hitaasti tai eivät ollenkaan.

Tätä vartenhan niitä kessejä, apilaksia ja NLAW:eja on hankittu niin paljon, että pystytään taistelemaan suomalaisessa maastossa.
NLAW:n lentorata on ampujalle täysin arvaamaton, koska ohjus laskee seurannan aikaisesta inertiasta tarvittavan radan, ja lähtee sitten sen mukaisesti. Jos ampuma-alalla on puita, ei voi tietää, osuuko niihin, ja etenkin jos kyseessä on tyypillinen suomalainen metsä, on niitä sen verran tiheässä, että osumistodennäköisyys puuhun on varsin korkea. Olen NLAW-tietokonesimulaattorilla sitä harjoitellut, ja kyllä se vain on vaikeaa ampua puiden takaa.

Lisäksi minimiamet on 20 metriä.

Metsä nyt vain sattuu olemaan ohjuksille erittäin huono maasto.
 
NLAW:n lentorata on ampujalle täysin arvaamaton, koska ohjus laskee seurannan aikaisesta inertiasta tarvittavan radan, ja lähtee sitten sen mukaisesti. Jos ampuma-alalla on puita, ei voi tietää, osuuko niihin, ja etenkin jos kyseessä on tyypillinen suomalainen metsä, on niitä sen verran tiheässä, että osumistodennäköisyys puuhun on varsin korkea. Olen NLAW-tietokonesimulaattorilla sitä harjoitellut, ja kyllä se vain on vaikeaa ampua puiden takaa.

Lisäksi minimiamet on 20 metriä.

Metsä nyt vain sattuu olemaan ohjuksille erittäin huono maasto.

No, on se hankala vaunullekin jos se meinasi pysyä liikkeessä.
 
Musti tuotiin takaisin, koska siihen satuttiin 1995 saamaan varsin hyvä ampumatarvike. "Hard-nose"-ammus, jossa muistaakseni läpäisy ERA:n jälkeen 550mm.

Asialla ei siis ole yhtään mitään tekemistä T-72.n stenauksen kanssa ja on jo täysin huvittavaa vertailla Mustia ja sitä keskenään. Tästä voin sanoa sen, että kumpikos nyt olisi parempi, se että ajeltaisiin tällä hetkellä T-72 FINMODeilla vai Leopard 2A4/A6-vaunuilla? Joka kaipaa T-72-vaunuja, voi liittyä esim. Venäjän tai Syyrian asevoimiin saadakseen sitä autuutta :D

T-72:n säilyttäminen olisi tehty jos siinä olisi ollut jotain järkeä. Ko. kalusto on stenattu aikapäiviä sitten ja nyt mennään Leopardeilla. Jos joku on menettänyt sijoituksensta T-72-johtajana, niin voihan sitä hommaa hakea vaikka Libyasta tai Syyriasta. Ne tulisuihkut tornin luukuista ja ilmaan lentävät tornit on niin komeata katsottavaa Youtubesta. :D


Jep, vaikka kuinka päivittelisi niin silti se on T-72(syötä jokin numero/kirjainyhdistelmä), jossa on pahoja perusongelmia. Kuten tuo automaattilataajan ammuskaruselli, jossa olevat ammukset räjähtäessään tappaa kaikki tankin sisällä olevat.

 
Viimeksi muokattu:
No, on se hankala vaunullekin jos se meinasi pysyä liikkeessä.
Ei erityisen hankalaa jos olet edes jonkinlaisella uralla. Metsä sivuilla suojaa ohjuksilta, joten vain edestä, tai takaa pääsee ampumaan ohjuksella ja silloinkin uran mutkat saattavat lyhentää ampumaetäisyyttä huomattavasti.
 
Ymmärtääkseni sekä Syyriassa että etenkin Ukrainassa Venäjän keinona on ollut tuon tyyppisissä tilanteissa massamaiseen ja aluevaikutteiseen tuleen keskittyminen. Termobaariset aseet, rypäle- ja kuorma-ammukset jne. ovat tainneet olla se keskeinen menetelmä.

Eli kuvitellaan se ihan normaali suomalainen metsä. (Edellisellä videolla kohdasta 4:00 eteenpäin.) Sitten kuvitellaan se termobaarinen isku joka nostaa metsän lämpötilan jonnekin helvetin ja metsäpalon puoliväliin. Sen jälkeen toinen isku joka sytyttää termobaarisesti lämmitetyn ja kuivatun alueen tuleen. Alueen palaessa sitten kolmas isku joka tapahtuu kuorma-ammuksin maksimaaliseen sirpalevaikutukseen pyrkien. Tämän jälkeen ja vasta tämän jälkeen ne panssaroidut ajoneuvot lähtevät suuntaamaan kyseistä tietä eteenpäin. Nämä kolme iskua tehdään tarkan dronetiedustelun avulla tulta ohjaten.

Eli jos olen oikein ymmärtänyt niin venäläinen vastaus tuohon tienvarsien putsaamiseen on TOS-1 ja muut termobaariset aseet + kuorma-ammukset raketinheittimin. Eli eivät edes yritä tuollaisessa tilanteessa löytää sitä jalkaväkeä vaan paistavat tietyt karttaruudut mustaksi.

Ei ole realismia että hyökkääjä kykenisi paistamaan tai edes moukaroimaan perinteisellä vähintään useita kymmeniä kilometrejä teiden varsia, ns. varmistuksena ja kunnolla.
Pääasiassahan on murjottu tuolla taktiikalla puolustuskeskuksiksi ajautuneita kaupunkeja/kyliä/osia niistä ja ihan ajan kanssa, erityisesti Tshetseniassa, kun ei muuten tulosta tullut. Juuri tällaisistä selkeistä puolustuskeskuksista (paikoillaan staattisesti möllöttävästä maalista) uudistetulla tst-tavalla meillä pyritään mahdollisemman pitkälle eroon, jossain kohdassa sellaisellekin voi olla pakkorako, mutta toivottavasti sinä vaiheessa hyökkääjä on ammuttanut ison osan murkuloistaan pitkin uran varsia + omat aktiiviset toimen myös hyökkääjän tykistöä vastaan ovat saaneet jo jotain aikaan.
Georgiassa ja Ukrainassa on tullut näkyvämmin ilmi onnistumisia ps ja moot.joukkoja vastaan jopa liikkeessä kun kohde ei ole ottanut uhkaa vähääkään tosissaan huomioon.
 
Back
Top