Panssarivaunut

[Einomies1]

T-72:n osittainen säilyttäminenhän olisi tarkoittanut karkeasti sitä että toiminta olisi jo alkujaan jäänyt tasolle 200 tst-vaunua kun se nyt kävi vuosikymmenen verran alhaalla ja nostettiin sitten lähemmäs alkuperäistä tasoa. 200 tst-vaunua ei todistettavasti romahduta puolustustamme kustannusten räjähtäessä. Toki siellä on useita muita potentiaalisia rahanreikiä mutta on selvä että koknaisuuden voisi rakentaa toisinkin kuin mitä nyt on perusteilla X päädytty tekemään.

Omelettia ei voi tehdä rikkomatta munia. Eli vaunut piti uusia ja tarjoutui roadmap Leo-kalustolle, joka on euroopassa yleisin. Joitakin vuosia näytti heikolta, mutta osui 2010-luvun alkuun uudistus ja melkoinen leikkauskin. Ehkäpä suunnitelmia oli tehty, mutta niitä hankintoja ei voitu tehdä tästä syystä?

Jälkikäteen on helppo laukoa vaikka tietysti kritiikille on aina paikkansa. Nythän Suomi on mukana euro-maiden Leo-käyttäjien yhteisössä, jonka tavoite on kehittää ja ylläpitää suorituskykyä kustannustehokkaasti porukassa. Sitä taustaa katsoen voi päätöksessä nähdä järkeäkin. Pohjoismaat sekä Puola, Saksa ja Espanja ym. ovat kaikki Leo-käyttäjiä. T-72 käyttäjinä olisimme Puolan ja Visegrad-maiden porukassa tuossa suhteessa. Ei sekään huono, mutta olen itse tähän tyytyväinen.

Pv:n komentajan mukaan firma on aina paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sen kertominen sisältyy kaiketi jo työsopimukseen

Jos muistelee Puheloisen juttuja, niin ei se nyt ihan noin mennyt aikanaan. Kyllähän PV reagoi voimakkaasti leikkauksiin ja sanoi niiden vaarantavan kehityksen sekä kyvyn. Asiat saatiin järjestymään kuitenkin, osittain tuurilla, osittain olemalla hereillä ja asialla oikeaan aikaan.

 

[Rannari]

• Maastokuorma-autoja olisi prikaatille tarvittu luokkaa 500 kappaletta, hinta-arvio 0,3 miljoonaa => 150 M€

Kokonaisuudet saavat vanteen kiristämään joten puutun vain yksityiskohtaan. Tuo maastokuorma-autojen määrä kuulostaa ainakin täysin epärealistiselle. Kirjavahvuuden mukainen se voi toki olla. Kun Pv oli runsaimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen oli maastokuorma-autoja yhteensä n. 2500 ja siitäkin puolet itäkaluja. Tarkka oli muistaakseni 1340kpl lännestä ja 1200kpl idästä. Luvut on aikanaan julkaistu kumppanuusohjelman yhteydessä. Sittemmin määrä on varmasti kutistunut merkittävästikin kun protot ja Zilit ovat alkaneet poistua. Uusiakin on toki hankittu mutta tuskin samaa tahtia. Jos Pv:lla on yhteensä suuruusluokkaa 1500-2000 maastokuorma-autoa niin ei siitä yhdelle prikaatille tuollaisia määriä anneta. Ei niille ennestään olemassa olevillekaan.

Muiltakin osin kalustoa riittäisi kohtuullisesti kun mietittäisiin kokonaisuutta. Jos lähtökohtana oli 2 sa-panssariprikaatia ja kolme erillistä psv-pataljoonaa sekä kaikki 2000-luvun alun uushankinnat niin pelimerkkejä on hyvin pöydässä. Ei välttämättä tarvitse miettiä uuden prikaatin varustamista kaiken jo olemassa olevan lisäksi.

 

[Iso-Mursu]

Onkin tosi fiksua leikata 50% merivoimien iskukyvyn terävimmästä kärjestä, jotta saadaan tekohengitettyä 3. linjan panssarikalustoa... Korveteilla elinkaari jatkuu jonnekin 2050-luvun alkuun, mutta tämän 3. panssariprikaatin elinkaari olisi väkisinkin lopussa jossain 2020-luvulla.

Reilun 670 miljoonan hankintamenot asettuvat johonkin mittakaavaan, kun muistetaan NASAMS-patterien n. 400 miljoonan hankintakulut ja Moukareiden n. 250 miljoonan kulut. Luopumalla näistä kahdesta hankinnasta olisi voitu kustantaa 3. panssariprikaati auttavalla varustuksella. Kuka haluaa esimerkiksi tällaisen vaihdon?

Ja Kataisen hallituksen aikana hankinnat olivat alhaisimmillaan noin 450 miljoonassa eurossa per vuosi. Ei ihme että ei enää puhuta 30 alueellisesta taisteluosastosta, joille piti hankkia paljon uutta kalustoa.

 

[Rannari]

Onkin tosi fiksua leikata 50% merivoimien iskukyvyn terävimmästä kärjestä, jotta saadaan tekohengitettyä 3. linjan panssarikalustoa... Korveteilla elinkaari jatkuu jonnekin 2050-luvun alkuun, mutta tämän 3. panssariprikaatin elinkaari olisi väkisinkin lopussa jossain 2020-luvulla.

Etenkin jos korvetit ollaan edes jossain mitassa saamassa lisärahoituksella. Silloin korveteista leikkaaminen vain leikkaa korvettien määrää ja varustusta mutta Maavoimat ei saa latiakaan lisää.

 

[Iso-Mursu]

Voimme kysyä myös miksei fregattien (2020- luvun Ilmariset ja Väinämöiset) hankintamenoa olisi voinut ohjata esim. yllä mainittuun 3. panssarilegioonaan tai kohennettuun ilmasuojaan?

Ei ollut Merivoimien syy että talvisota käytiin talvella.

Kesäsodan kunniakkaina 105 päivänä neuvostomatruusien kunniakas maihinnousu Viipurin länsipuolella olisi voinut laittaa pussiin koko Kannaksen puolustuksen. Talvisodan kunniakkaan lopun aikana jäitä pitkin edennyt maihinnousuosasto oli jo sulkemassa Viipuri-Helsinki maantietä. Jolloin puolustuksen huolto olisi katkennut. Ainakin hetkeksi kun olisi rakennettu uusi huoltoreitti kiertämään Saimaan rantoja.

 

[Hanski]

Kokonaisuudet saavat vanteen kiristämään joten puutun vain yksityiskohtaan. Tuo maastokuorma-autojen määrä kuulostaa ainakin täysin epärealistiselle. Kirjavahvuuden mukainen se voi toki olla. Kun Pv oli runsaimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen oli maastokuorma-autoja yhteensä n. 2500 ja siitäkin puolet itäkaluja. Tarkka oli muistaakseni 1340kpl lännestä ja 1200kpl idästä. Luvut on aikanaan julkaistu kumppanuusohjelman yhteydessä. Sittemmin määrä on varmasti kutistunut merkittävästikin kun protot ja Zilit ovat alkaneet poistua. Uusiakin on toki hankittu mutta tuskin samaa tahtia. Jos Pv:lla on yhteensä suuruusluokkaa 1500-2000 maastokuorma-autoa niin ei siitä yhdelle prikaatille tuollaisia määriä anneta. Ei niille ennestään olemassa olevillekaan.

Muiltakin osin kalustoa riittäisi kohtuullisesti kun mietittäisiin kokonaisuutta. Jos lähtökohtana oli 2 sa-panssariprikaatia ja kolme erillistä psv-pataljoonaa sekä kaikki 2000-luvun alun uushankinnat niin pelimerkkejä on hyvin pöydässä. Ei välttämättä tarvitse miettiä uuden prikaatin varustamista kaiken jo olemassa olevan lisäksi.

Kaavioissa kummittelee aikamoinen määrä mm. maastokuorma-autoja ja tietysti maavoimien yleistä surkeutta kuvastaa se, että mitään joukkoa ei voida varustaa kuvitelluilla määrävahvuuksilla. Kun määrävahvuudet eivät täyty, olemassa olevia ajoneuvoja sijoitetaan painopisteisesti tärkeimpiin joukkoihin ja loput yritetään paikata siviilistä otettavilla.

Aikanaan toisesta panssariprikaatista puuttuivat ainakin ITPSV:t ja viestijärjestelmä. Erillisistä pataljoonista puuttuivat ainakin viestijärjestelmät ja lähes kaikki aselajien erikoisvaunut. Nämä olisi pitänyt ensin hankkia toiselle PSPR:lle ja sen jälkeen alkaa varustaa tätä kolmatta.

 

[Rannari]

Omelettia ei voi tehdä rikkomatta munia. Eli vaunut piti uusia ja tarjoutui roadmap Leo-kalustolle, joka on euroopassa yleisin. Joitakin vuosia näytti heikolta, mutta osui 2010-luvun alkuun uudistus ja melkoinen leikkauskin. Ehkäpä suunnitelmia oli tehty, mutta niitä hankintoja ei voitu tehdä tästä syystä?

Jälkikäteen on helppo laukoa vaikka tietysti kritiikille on aina paikkansa. Nythän Suomi on mukana euro-maiden Leo-käyttäjien yhteisössä, jonka tavoite on kehittää ja ylläpitää suorituskykyä kustannustehokkaasti porukassa. Sitä taustaa katsoen voi päätöksessä nähdä järkeäkin. Pohjoismaat sekä Puola, Saksa ja Espanja ym. ovat kaikki Leo-käyttäjiä. T-72 käyttäjinä olisimme Puolan ja Visegrad-maiden porukassa tuossa suhteessa. Ei sekään huono, mutta olen itse tähän tyytyväinen.

Jos muistelee Puheloisen juttuja, niin ei se nyt ihan noin mennyt aikanaan. Kyllähän PV reagoi voimakkaasti leikkauksiin ja sanoi niiden vaarantavan kehityksen sekä kyvyn. Asiat saatiin järjestymään kuitenkin, osittain tuurilla, osittain olemalla hereillä ja asialla oikeaan aikaan.

Eihän koko keskustelu tietenkään ole kuin jälkiviisastelua ja rinnakkaistodellisuuden pohdiskelua. Leopardien hankintahan oli aikanaan ehdottomasti hyvä juttu vaikka yksityiskohdissa sitten olisikin sössitty. Kukapa olisi vuonna 2000 uskonut että meillä näinkin pian on A4 kakkoslinjan vaununa. En ainakaan minä.

Ja Puheloisen osalta olet oikeassa. Silloin kun uudistukseksi nimettyä leikkausohjelmaa vietiin läpi kuului komentajan konttorista tosiaan napinaa.

 

[Kyrätulli]

Ei ollut Merivoimien syy että talvisota käytiin talvella.

Kesäsodan kunniakkaina 105 päivänä neuvostomatruusien kunniakas maihinnousu Viipurin länsipuolella olisi voinut laittaa pussiin koko Kannaksen puolustuksen. Talvisodan kunniakkaan lopun aikana jäitä pitkin edennyt maihinnousuosasto oli jo sulkemassa Viipuri-Helsinki maantietä. Jolloin puolustuksen huolto olisi katkennut. Ainakin hetkeksi kun olisi rakennettu uusi huoltoreitti kiertämään Saimaan rantoja.

Ja tämän kaiken olisi estänyt kaksi vanhentunutta taistelulaivaa?

 

[Rannari]

Kaavioissa kummittelee aikamoinen määrä mm. maastokuorma-autoja ja tietysti maavoimien yleistä surkeutta kuvastaa se, että mitään joukkoa ei voida varustaa kuvitelluilla määrävahvuuksilla. Kun määrävahvuudet eivät täyty, olemassa olevia ajoneuvoja sijoitetaan painopisteisesti tärkeimpiin joukkoihin ja loput yritetään paikata siviilistä otettavilla.

Aikanaan toisesta panssariprikaatista puuttuivat ainakin ITPSV:t ja viestijärjestelmä. Erillisistä pataljoonista puuttuivat ainakin viestijärjestelmät ja lähes kaikki aselajien erikoisvaunut. Nämä olisi pitänyt ensin hankkia toiselle PSPR:lle ja sen jälkeen alkaa varustaa tätä kolmatta.

Tai it-vaunuja kyllä oli jopa erillisille psv-pataljoonille mutta ne olivat pääosin hieman vanhahtavaa ZSU-57-2 -mallistoa joko 60- tai 90-luvulla hankittuna. Siltavaunutkin niille oli antaa kun Saksasta hankitun satsin jälkeen alkoi kaikenlaista löytyä. Viestivälineiden osalta olen kyllä nähnyt väitettävän että molemmille ps-prikaateille olisi ollut YVI-2 hankittuna ja BTR-50-alustoille asennettuna. Ja niiden lisäksi samaiset systeemit myös etelän valmiusprikaateille XA-202-asennuksena. Kainuun jääkäriprikaatissa olisi edelleen ollut käytössä vanhempi YVI-1M.

Noin kaiken kaikkiaan Pv:n ajoneuvovarannot suhteessa tarpeeseen ovat varsin vaatimattomat. Mekanisoiduissa joukoissa näkyy olevan jakosuhde yksi ajoneuvo per viisi miestä. Siitä voi ynnäillä millaisella kalustolla joukkoja todellisuudessa varustetaan. Maastokuorkit varmaankin menevät ensin sinne missä niistä saadaan eniten arvoa eli mm. tykinvetäjiksi ja tärkeimpien kokoonpanojen huolto- ja tukitoimiin.

 

[Hanski]

Tai it-vaunuja kyllä oli jopa erillisille psv-pataljoonille mutta ne olivat pääosin hieman vanhahtavaa ZSU-57-2 -mallistoa joko 60- tai 90-luvulla hankittuna. Siltavaunutkin niille oli antaa kun Saksasta hankitun satsin jälkeen alkoi kaikenlaista löytyä. Viestivälineiden osalta olen kyllä nähnyt väitettävän että molemmille ps-prikaateille olisi ollut YVI-2 hankittuna ja BTR-50-alustoille asennettuna. Ja niiden lisäksi samaiset systeemit myös etelän valmiusprikaateille XA-202-asennuksena. Kainuun jääkäriprikaatissa olisi edelleen ollut käytössä vanhempi YVI-1M.

Noin kaiken kaikkiaan Pv:n ajoneuvovarannot suhteessa tarpeeseen ovat varsin vaatimattomat. Mekanisoiduissa joukoissa näkyy olevan jakosuhde yksi ajoneuvo per viisi miestä. Siitä voi ynnäillä millaisella kalustolla joukkoja todellisuudessa varustetaan. Maastokuorkit varmaankin menevät ensin sinne missä niistä saadaan eniten arvoa eli mm. tykinvetäjiksi ja tärkeimpien kokoonpanojen huolto- ja tukitoimiin.

Unohdinkin jo kokonaan ZSU-57-2:t! Ne olivat jo 1990-luvulla niin vanhentuneita, että toivon mukaan niitä ei olisi enää tekohengitetty tähän uljaaseen 3. PSPR:ään...

 

[Rannari]

Unohdinkin jo kokonaan ZSU-57-2:t! Ne olivat jo 1990-luvulla niin vanhentuneita, että toivon mukaan niitä ei olisi enää tekohengitetty tähän uljaaseen 3. PSPR:ään...

Äläs nyt. NIitähän hommattiin ihan uusi satsi 90-luvulla kun löydettiin Unkarista vähän ajettuja modattaviksi. Päätyivät kuitenkin sellaisenaan käyttöön. Ja jättihän tuo apuvaunukalustokin jo siinä vaiheessa vähän toivomisen varaa kun viimeisille jaettiin niitä ensimmäiseksi 70-luvulla hommattuja siltoja ja hinureita. Ei nuo erilliset pataljoonat ihan parasta A-ryhmää olleet.

 

[Hanski]

Äläs nyt. NIitähän hommattiin ihan uusi satsi 90-luvulla kun löydettiin Unkarista vähän ajettuja modattaviksi. Päätyivät kuitenkin sellaisenaan käyttöön. Ja jättihän tuo apuvaunukalustokin jo siinä vaiheessa vähän toivomisen varaa kun viimeisille jaettiin niitä ensimmäiseksi 70-luvulla hommattuja siltoja ja hinureita. Ei nuo erilliset pataljoonat ihan parasta A-ryhmää olleet.

Nyt en ulkoa muista kaikkien aselajivaunujen määriä 1990-luvulla, mutta vaunuissa taisi olla aikamoisia varikkoruusuja kultaiselta 1960-luvulta?

 

[Rannari]

Nyt en ulkoa muista kaikkien aselajivaunujen määriä 1990-luvulla, mutta vaunuissa taisi olla aikamoisia varikkoruusuja kultaiselta 1960-luvulta?

Ihan kaikelle vanhemmalle kalustolle en ole edes löytänyt hankintamääriä mutta vanhempi kalusto piti sisällään ainakin BTS-2-hinureita ja MTU-20-siltavaunuja. Kymmenisen kappaletta molempia lienee aikanaan hankittu? Sitten oli ykköskappaleet kotimaassa kyhättyjä hinausvaunuja eli KAM-1 ja KAM-2. Nuo kaikki periaatteessa korvattiin Saksasta hankitulla tavaralla mutta kyllä kai niitä edelleen varikkorasvoihin jäi ja jossain mitassa noihin vaatimattomampiin kokoonpanoihinkin.

 

[JR49]

Tässä mielenkiintoinen artikkeli, kuinka Venäjän panssarilautan uudistaminen on kääntymässä kohti T-90M:ää. Ja onpa maininta T-62:sten kunnostamisesta. Jos on ollut jo täällä, niin kerrataan.
T-90M ”Breakthrough” the Armata Russia has to live with
http://blog.vantagepointnorth.net/2019/12/t-90m-breakthrough-armata-russia-has-to.html

Onko tässä nyt sitten se ranskalaisten kehittämä Thalesin lämppäri, jota kai lisenssillä tehtiin/tehdään Venäjällä? Vaikuttivatko pakotteet mitenkään tuotantoon vai oliko jo myöhäistä? Olen jäänyt käsitykseen, että omin avuin venäläiset eivät tuon tason vermettä olisi pystyneet kehittämään.

 

[Hanski]

Ihan kaikelle vanhemmalle kalustolle en ole edes löytänyt hankintamääriä mutta vanhempi kalusto piti sisällään ainakin BTS-2-hinureita ja MTU-20-siltavaunuja. Kymmenisen kappaletta molempia lienee aikanaan hankittu? Sitten oli ykköskappaleet kotimaassa kyhättyjä hinausvaunuja eli KAM-1 ja KAM-2. Nuo kaikki periaatteessa korvattiin Saksasta hankitulla tavaralla mutta kyllä kai niitä edelleen varikkorasvoihin jäi ja jossain mitassa noihin vaatimattomampiin kokoonpanoihinkin.

Nämä on kaikki lueteltu kappaleittan Esa Muikun jossain panssarikirjassa. Voin tarkistaa illalla kotona...

 

[Rannari]

Nämä on kaikki lueteltu kappaleittan Esa Muikun jossain panssarikirjassa. Voin tarkistaa illalla kotona...

Voi olla osunut omaankin silmään. Ajatus ei vain aina kestä kasassa. Sen muistan että määrät ovat toisinaan olleet yllättävän isoja kun yksi ja sama kaikissa valokuvissa esiintynyt hinausvaunu on vaikkapa ohjannut ajatuksen hankintamäärään 1kpl. Ja pessimistihän tarttuu tällaiseen ajatukseen riemumielin.

 

[Huhta]

Vielä toistaiseksi näyttää kaikki hallituspuolueet sitoutuneen Hornettien korvaamiseen ja merivoimien korvetteihin (fregatteihin) on rahat jo myönnetty. Ja molemmat normaalin puolustusbudjetin päälle. Varmasti vielä tulee kova vääntö siitä 10 miljardista ja voi olla että summaa ruuvataan alaspäin, mutta pääosin toteutunee. Ja se luo tilaa nimenomaan maavoimien hankkeille. PV käyttää vuosittain noin 750 miljoonaa euroa materiaalihankkeisiin, ja seuraavat 10 vuotta valtaosa tästä menee maavoimille kun ilma- ja merivoimien päähankinnat rahoitetaan budjetin ulkopuolelta. Eli rahaa on kohtuullisesti käytössä.

Laatu on tärkeää, mutta sitä ei pidä liikaa painottaa. Paras on aina hyvän ja toimivan vihollinen. Saksalaisten Tiikerit on tästä hyvä esimerkki. Jos on varaa hankkia vain muutama huippuvaunu, sota-aikana niitä on käytettävissä liian vähän. Ylivoimaisuudesta huolimatta kun tappioita ja teknisiä vikoja tuppaa vain syntymään. Pitää löytää se balanssi riittävän hyvän ja määrän välillä. Ottaen huomioon se vastustajan potentiaali, ja esim Armatoita massiivisina lauttoina ei ole odotettavissa vielä vuosikymmeniin.

Mikä on sitten Leopardin kehityspotentiaali? Ei se vielä ole lopussa. Hyvänä esimerkkinä on jenkkien viimeisin Abrams M-1A2C jota on juuri alettu tuottamaan, samalla kun valmistellaan M-1A2D -versiota. 1980-luvun vaunu jolla aiotaan ajaa vielä 2050-luvulle. Toki kallis ja käytännössä uusi vaunu vanhaan panssarirunkoon, mutta silti halvempi modata olemassaolevaa kuin rakentaa kokonaan uusi. Suurin kysymys on tosiaan se tykin läpäisy. Jenkit pitäytyvät vielä 120 mm:n kanuunassa ja uskovat sen riittävän, varmaan osin uraaninuolien ansiosta. Saksalaiset katsovat jo 130 mm:n kanuunan suuntaan, joka tosiaan edellyttäisi automaattilatausta ja uutta tornia. Keskeistä on arvioida oikein miten vastustaja kehittyy tulevina vuosikymmeninä.

Nämä maavoimien vuosikymmenet ovat ikävä kyllä kuivahtaneet kokoon kerta toisensa jälkeen. 90-luvun jääkäriprikaatit ja Hornet-maksatukset puolustusbudjetista. 10-luvun alueelliset joukot ja puolustusvoimauudistus. Maavoimat on maksumies.

@Hanski kirjoitti joskus, että LV2020- ja HX-hankkeiden täysimääräinen toteutuminen lisärahoituksella on pahin skenaario, koska niin ei tapahtuisi syyttä. Olemme harvoin samaa mieltä mistään, mutta tästä olemme!

Jos niin tapahtuu, niin kaltaiseni pessimisti (ja moni nykyinen optimisti) voi todeta jälkikäteen, että homma meni taas reisille 1930-luvun malliin. "Sairauden" tunnistaminen on toki edistysaskel verrattuna säästämisestä iloitsemiseen vuonna 1939, mutta jälkipolvet pitävät "diagnoosia ja hoitoa" jälleen täysin väärinä, kun hoidettiin migreeniä buranalla eikä aivokasvainta sytostaateilla ja sädehoidolla.

 

[Heikki]

Et ole sitten huomannut että taisteluvaunu jonka tärkeimmät ominaisuudet ovat tulivoima, liikkuvuus, suoja ja johdettavuus? Neuvostovaunut hakkasivat saksalaiset kolmessa ensimmäisessä kirkkaasti. Joten uskaltaisin väittää että olivat teknisesti kehittyneempiä.

Loistava esimerkki siitä, että kun yksikin osa-alue on liian pahasti jäljessä niin lopputulos on isolla riskillä todella ruma!

Ei se ongelma ollut edes johdettavuus, vaan se, etteivät neuvostoliittolaiset johtaneet. Saksan hyökkäys sai päällystön pasmat aivan täysin sekaisin ja he sitten laittoivat joukot juoksentelemaan edestakaisin kuin päättömät kanat ennen paniikinomaista pakoa. Suurin osa hyvistä vaunuista vain työnnettiin tieltä sivuun miehistön pötkittyä metsiin.

 

[Hanski]

Nämä maavoimien vuosikymmenet ovat ikävä kyllä kuivahtaneet kokoon kerta toisensa jälkeen. 90-luvun jääkäriprikaatit ja Hornet-maksatukset puolustusbudjetista. 10-luvun alueelliset joukot ja puolustusvoimauudistus. Maavoimat on maksumies.

@Hanski kirjoitti joskus, että LV2020- ja HX-hankkeiden täysimääräinen toteutuminen lisärahoituksella on pahin skenaario, koska niin ei tapahtuisi syyttä. Olemme harvoin samaa mieltä mistään, mutta tästä olemme!

Jos niin tapahtuu, niin kaltaiseni pessimisti (ja moni nykyinen optimisti) voi todeta jälkikäteen, että homma meni taas reisille 1930-luvun malliin. "Sairauden" tunnistaminen on toki edistysaskel verrattuna säästämisestä iloitsemiseen vuonna 1939, mutta jälkipolvet pitävät "diagnoosia ja hoitoa" jälleen täysin väärinä, kun hoidettiin migreeniä buranalla eikä aivokasvainta sytostaateilla ja sädehoidolla.

Uskon, että nämä LV2020- ja HX-hankkeet toteutetaan valtaosin lisärahoituksella, joka sitten kattaa jotain 85-100% lisäkustannuksista. Näistä on varsin yhtenevä käsitys poliittisella johdolla ja ne todennäköisesti menevät maaliin (lähes) suunnitellusti.

Sen sijaan jokin muu erillisrahoitus samaan aikaan tarkottaisi sitä, että nyt maanpuolustukseen budjetoidut rahat eivät riitä ja tarvitaan lisää esimerkiksi kiristyneen kansainvälisen tilanteen ja/tai Venäjän uhittelun takia. Tämä voisi pahimmillaan olla todella paha skenaario tai sitten kyseessä olisi Georgian sodan tyyppinen herätys.

 

[Huhta]

Uskon, että nämä LV2020- ja HX-hankkeet toteutetaan valtaosin lisärahoituksella, joka sitten kattaa jotain 85-100% lisäkustannuksista. Näistä on varsin yhtenevä käsitys poliittisella johdolla ja ne todennäköisesti menevät maaliin (lähes) suunnitellusti.

Sen sijaan jokin muu erillisrahoitus samaan aikaan tarkottaisi sitä, että nyt maanpuolustukseen budjetoidut rahat eivät riitä ja tarvitaan lisää esimerkiksi kiristyneen kansainvälisen tilanteen ja/tai Venäjän uhittelun takia. Tämä voisi pahimmillaan olla todella paha skenaario tai sitten kyseessä olisi Georgoan sodan tyyppinen herätys.

Referoin siis tätä:

Pessimistisin näkemys nimenomaan on, että 20-luvulla tulee 11 miljardin erillisrahoitus. Tuskin tuollaista tulisi ilman syytä! Olen ihan tyytyväinen mahdolliseen 68 ohjukseen varsinkin, jos niistä viimeiset räjäytetään Pokassa 2060-luvulla eikä niitä ole tarvinnut käyttää Lohtajaa pahemmissa paikoissa...