Panssarivaunut

[Huhta]

Lainasit yhden lauseen kommentistani, joka koski 2020-luvulla tulevaa 11 miljardin erillisrahoitusta BMD-ohjuksille ja Tomahawk-ohjuksille. Olisi tietysti mukavaa, että lainaat koko viestin,josta selviää asiayhteys, etkä yhtä lausetta...

No nyt on taas sellaiset olkipukit, että...

Jos luet tuon viestini tarkemmin, niin hyvin selvästi tulee esiin, mistä me molemmat keskustelemme tuon 11 miljardin erillisrahoituksen kohdalla. Se summa tulee budjetin ylärajoilla olevista HX- ja LV2020-hankkeista yhdessä, ei mistään BMD-ohjuksista. Normibudjetista voi sitten lohkoa vähän kirsikoita, BMD-ohjuksia, kakun päälle.

10+1,2 miljardin lisärahoitus, ja PV lohkaisee normaalista hankintabudjetista korvetteihin BMD-kykyiset ilmatorjuntaohjukset ja vaikkapa ne Tomahawkit.

 

[Hanski]

No nyt on taas sellaiset olkipukit, että...

Jos luet tuon viestini tarkemmin, niin hyvin selvästi tulee esiin, mistä me molemmat keskustelemme tuon 11 miljardin erillisrahoituksen kohdalla. Se summa tulee budjetin ylärajoilla olevista HX- ja LV2020-hankkeista yhdessä, ei mistään BMD-ohjuksista. Normibudjetista voi sitten lohkoa vähän kirsikoita, BMD-ohjuksia, kakun päälle.

Hoh hoijaa... Lukisit koko kirjoitukseni. Kyse ei ole olkipukista vaan sisälukutaidosta. Edelleen olen varma, että korvetit ja hävittäjät rahoitetaan valtaosin erillisrahoituksella. Comprendo?

 

[Panssari Salama]

Vielä toistaiseksi näyttää kaikki hallituspuolueet sitoutuneen Hornettien korvaamiseen ja merivoimien korvetteihin (fregatteihin) on rahat jo myönnetty. Ja molemmat normaalin puolustusbudjetin päälle. Varmasti vielä tulee kova vääntö siitä 10 miljardista ja voi olla että summaa ruuvataan alaspäin, mutta pääosin toteutunee. Ja se luo tilaa nimenomaan maavoimien hankkeille. PV käyttää vuosittain noin 750 miljoonaa euroa materiaalihankkeisiin, ja seuraavat 10 vuotta valtaosa tästä menee maavoimille kun ilma- ja merivoimien päähankinnat rahoitetaan budjetin ulkopuolelta. Eli rahaa on kohtuullisesti käytössä.

Laatu on tärkeää, mutta sitä ei pidä liikaa painottaa. Paras on aina hyvän ja toimivan vihollinen. Saksalaisten Tiikerit on tästä hyvä esimerkki. Jos on varaa hankkia vain muutama huippuvaunu, sota-aikana niitä on käytettävissä liian vähän. Ylivoimaisuudesta huolimatta kun tappioita ja teknisiä vikoja tuppaa vain syntymään. Pitää löytää se balanssi riittävän hyvän ja määrän välillä. Ottaen huomioon se vastustajan potentiaali, ja esim Armatoita massiivisina lauttoina ei ole odotettavissa vielä vuosikymmeniin.

Mikä on sitten Leopardin kehityspotentiaali? Ei se vielä ole lopussa. Hyvänä esimerkkinä on jenkkien viimeisin Abrams M-1A2C jota on juuri alettu tuottamaan, samalla kun valmistellaan M-1A2D -versiota. 1980-luvun vaunu jolla aiotaan ajaa vielä 2050-luvulle. Toki kallis ja käytännössä uusi vaunu vanhaan panssarirunkoon, mutta silti halvempi modata olemassaolevaa kuin rakentaa kokonaan uusi. Suurin kysymys on tosiaan se tykin läpäisy. Jenkit pitäytyvät vielä 120 mm:n kanuunassa ja uskovat sen riittävän, varmaan osin uraaninuolien ansiosta. Saksalaiset katsovat jo 130 mm:n kanuunan suuntaan, joka tosiaan edellyttäisi automaattilatausta ja uutta tornia. Keskeistä on arvioida oikein miten vastustaja kehittyy tulevina vuosikymmeninä.

Toivotaan, että arviosi rahan riittävyydestä maavoimille toteutuu, kuten yllä ennustat. @CV9030FIN tosiaan pari vuotta sitten postauksissaan luki madonluvut toiveille, että A4-lauttaa saataisiin pidettyä rivissä: vaativat peruskunnostuksen, rahaa ei ole, ja mitä ylläpitorahaa on, niin se menee A6-lautan rivissä pitämiseen.

Maavoimilla tunnetusti rahareikiä riittää, jos tässä vitjassa itsekin toivon A4-vaunujen rivissä pitämistä, niin Tykistövitjassa puolestaan ristin pienet sormeni K9 Moukari lisäoption käytölle...

Mutta mitä tulee Leo2 -kalustoon, niin raapustelinpa ajan kulukseni tupakkiaskin kanteen, missä (mitä julkisesti on kerrottu) noin suunnilleen mennään kaluston kanssa.

A6:n on jaettu kuten tiedämme, lisäksi papereihin piirretty MOT:eihin A4-komppania per Motti. Kun laskee mukaan pioneerivaunut (joista jyrävaunujen lkm ei kai tiedossa, mutta laitoin yksi per PSVK niin tuli sopivan pyöreä luku) ja Marksmanit, niin A4-lavetteja on rivissä ihan kunnioitettavat 60 vaunua. Ei mikään ihan pieni luku sekään.



Jos toiveikkaana laskee mukaan vielä pari Leo-komppaniaa lisää, ja niille jyrävaunut (saadaan taas kiva pyöreä luku), niin silloin A4-lavetteja olisi rivissä jo ihan komeat 90 kpl vaunuja. Taitaa olla toiveajattelua.

Mottien kaksi komppaniaa (ja jyrävaunut) soisi todella pysyvän rivissä. Kun tuossa surffailin, niin silloinen PVKOM Puheloinen A6-hankinnan yhteydessä lupaili A4-lautan pysyvän rivissä vielä noin 10 vuotta, eli noin 2025-27 luiska kutsuisi loppujakin A4-vaunuja.

Muoks ja vielä: ihan kohtahan saadaan lukea taas PV:n kalustoilmoitukset 2020-vuodelle. Aina yhtä mielenkiintoista mitä sieltä löytyy, aiemmin olen laskenut putkien lukumääriä, mutta mitähän kertoo vaunuista...

 

[AKE-ukki]

Tulipa moinen kuva vastaan netin syövereistä. En ole moista aikaisemmin nähnyt. Oliko kyseessä meidän keksimä oma kahlaus-kokeilu vai Venäläisten standardi kamaa??

 

[Iso-Mursu]

Toivotaan, että arvioisi rahan riittävyydestä maavoimille toteutuu, kuten yllä ennustat. @CV9030FIN tosiaan pari vuotta sitten postauksissaan luki madonluvut toiveille, että A4-lauttaa saataisiin pidettyä rivissä: vaativat peruskunnostuksen, rahaa ei ole, ja mitä ylläpitorahaa on, niin se menee A6-lautan rivissä pitämiseen.

Maavoimilla tunnetusti rahareikiä riittää, jos tässä vitjassa itsekin toivon A4-vaunujen rivissä pitämistä, niin Tykistövitjassa puolestaan ristin pienet sormeni K9 Moukari lisäoption käytölle...

Mutta mitä tulee Leo2 -kalustoon, niin raapustelinpa ajan kulukseni tupakkiaskin kanteen, missä (mitä julkisesti on kerrottu) noin suunnilleen mennään kaluston kanssa.

A6:n on jaettu kuten tiedämme, lisäksi papereihin piirretty MOT:eihin A4-komppania per Motti. Kun laskee mukaan pioneerivaunut (joista jyrävaunujen lkm ei kai tiedossa, mutta laitoin yksi per PSVK niin tuli sopivan pyöreä luku) ja Marksmanit, niin A4-lavetteja on rivissä ihan kunnioitettavat 60 vaunua. Ei mikään ihan pieni luku sekään.

Katso liite: 35923

Jos toiveikkaana laskee mukaan vielä pari Leo-komppaniaa lisää, ja niille jyrävaunut (saadaan taas kiva pyöreä luku), niin silloin A4-lavetteja olisi rivissä jo ihan komeat 90 kpl vaunuja. Taitaa olla toiveajattelua.

Mottien kaksi komppaniaa (ja jyrävaunut) soisi todella pysyvän rivissä. Kun tuossa surffailin, niin silloinen PVKOM Puheloinen A6-hankinnan yhteydessä lupaili A4-lautan pysyvän rivissä vielä noin 10 vuotta, eli noin 2025-27 luiska kutsuisi loppujakin A4-vaunuja.

Muoks ja vielä: ihan kohtahan saadaan lukea taas PV:n kalustoilmoitukset 2020-vuodelle. Aina yhtä mielenkiintoista mitä sieltä löytyy, aiemmin olen laskenut putkien lukumääriä, mutta mitähän kertoo vaunuista...

Ja oletko huomannut, että valmiusporukoiden yhteyksissä on youtubessa videoita, joissa valmiusyksiköt menee kohti taistelukosketusta Leo2A4:n avulla?

Jos valmiuspataljoonista haaveillaan, niin veikkaan että ainakin osa A4 saa modernisoinnin/perushuollon. Muuten vähät tulevat prikaatit ei saa valmiuspataljoonia ja niiden kohtaamiskykyä

 

[tulikomento]

Katso liite: 35924

Tulipa moinen kuva vastaan netin syövereistä. En ole moista aikaisemmin nähnyt. Oliko kyseessä meidän keksimä oma kahlaus-kokeilu vai Venäläisten standardi kamaa??

En osaa versiosta sanoa tarkemmin onko kotimainen vai ei. Mutta T-55 -luokan vaunuissa oli neukkusnorkkeli vesistönylityksiä varten.

 

[Hanski]

Keskustelu ajautui tässä säikeessä korvettien ja hävittäjien erityisrahoitukseen. Kiistely tästä on sinällään turhaa, koska valmistelut ovat jo pitkällä ja korvettien osalta päätetty.

Valtiovarainministerön laatima Julkisen talouden suunnitelma 2020-2023 toteaa seuraavaa (https://vm.fi/documents/10623/307577/Julkisen+talouden+suunnitelma+2020-2023+(7.10.2019)/b7bc2317-c96c-8b81-0c3b-88b991897e0d/Julkisen+talouden+suunnitelma+2020-2023+(7.10.2019).pdf):

(Taulukko 6, sivu 21)

2020 2021 2022 2023
27. Puolustusministeriö 2 791 4 247 4 268 4 260
Arvio kehyksen ulkopuolisista menoista 367 738 741 739

Saman julkaisun sivu 28:
Puolustusministeriön hallinnonala
Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 3,2 mrd. euroa v. 2020 ja se kasvaa kehyskaudella 5,0 mrd. euroon. Muutos aiheutuu Puolustusvoimien strategisiin suorituskykyhankkeisiin suunnitellusta rahoituksesta. Suomi pitää huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedellytykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Puolustuksen resursoinnissa noudatetaan vuoden 2017 puolustusselontekoa. Kehyskaudella toteutetaan meri- ja ilmapuolustuksen pääjärjestelmien hankkeet, joissa korvataan merivoimien vanheneva taistelualuskalusto ja ilmavoimien Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky. Molemmat hankinnat kuuluvat valtion menokehysten piiriin. Kehykset sisältävät Laivue 2020 -hankkeen menoja vuositasolla 192—194 milj. euroa ja monitoimihävittäjien hankinnan kolmen ensimmäisen vuoden arvioitua rahoitusta vuodesta 2021 alkaen yhteensä 4,5 mrd. euroa. Toimintamenoihin on lisätty rahoitusta hallitusohjelman mukaisesti Puolustusvoimien henkilöja tehtävämäärän lisäämiseksi hallituskauden aikana noin sadalla tehtävällä, kertausharjoitusten määrän asteittaiseen nostamiseen kehyskaudella sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestelyihin. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuden toimintamallin toimeenpanoa varten määrärahoja on myös kohdennettu uudelleen hallinnonalan sisällä. Puolustusmateriaalihankintamäärärahoihin, Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin (pl. henkilöstömenot) ja sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin (pl. henkilöstömenot) tehdään vuosittain vakiintuneen käytännön mukaiset kustannustasotarkistukset.

***

Nykyinen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmaansa, jossa mainitaan puolustusvoimien strategiset hankkeet. Lisäksi hallituskauden rahoituskehykset sovitaan hallitusohjelman yhteydessä. Lisärahoitus on siis jo taputeltu! Sinällään paradoksaalista, että 1940-luvun jälkeen vasemmistolaisin hallitus tekee päätökset Suomen rauhanaikojen suurimmista asehankinnoista!

 

[nurmipora]

Tai alituksia varten

 

[Rannari]

Keskustelu ajautui tässä säikeessä korvettien ja hävittäjien erityisrahoitukseen. Kiistely tästä on sinällään turhaa, koska valmistelut ovat jo pitkällä ja korvettien osalta päätetty.

Valtiovarainministerön laatima Julkisen talouden suunnitelma 2020-2023 toteaa seuraavaa (https://vm.fi/documents/10623/307577/Julkisen+talouden+suunnitelma+2020-2023+(7.10.2019)/b7bc2317-c96c-8b81-0c3b-88b991897e0d/Julkisen+talouden+suunnitelma+2020-2023+(7.10.2019).pdf):

(Taulukko 6, sivu 21)

2020 2021 2022 2023
27. Puolustusministeriö 2 791 4 247 4 268 4 260
Arvio kehyksen ulkopuolisista menoista 367 738 741 739

Saman julkaisun sivu 28:
Puolustusministeriön hallinnonala
Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 3,2 mrd. euroa v. 2020 ja se kasvaa kehyskaudella 5,0 mrd. euroon. Muutos aiheutuu Puolustusvoimien strategisiin suorituskykyhankkeisiin suunnitellusta rahoituksesta. Suomi pitää huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedellytykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Puolustuksen resursoinnissa noudatetaan vuoden 2017 puolustusselontekoa. Kehyskaudella toteutetaan meri- ja ilmapuolustuksen pääjärjestelmien hankkeet, joissa korvataan merivoimien vanheneva taistelualuskalusto ja ilmavoimien Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky. Molemmat hankinnat kuuluvat valtion menokehysten piiriin. Kehykset sisältävät Laivue 2020 -hankkeen menoja vuositasolla 192—194 milj. euroa ja monitoimihävittäjien hankinnan kolmen ensimmäisen vuoden arvioitua rahoitusta vuodesta 2021 alkaen yhteensä 4,5 mrd. euroa. Toimintamenoihin on lisätty rahoitusta hallitusohjelman mukaisesti Puolustusvoimien henkilöja tehtävämäärän lisäämiseksi hallituskauden aikana noin sadalla tehtävällä, kertausharjoitusten määrän asteittaiseen nostamiseen kehyskaudella sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestelyihin. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuden toimintamallin toimeenpanoa varten määrärahoja on myös kohdennettu uudelleen hallinnonalan sisällä. Puolustusmateriaalihankintamäärärahoihin, Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin (pl. henkilöstömenot) ja sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin (pl. henkilöstömenot) tehdään vuosittain vakiintuneen käytännön mukaiset kustannustasotarkistukset.

***

Nykyinen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmaansa, jossa mainitaan puolustusvoimien strategiset hankkeet. Lisäksi hallituskauden rahoituskehykset sovitaan hallitusohjelman yhteydessä. Lisärahoitus on siis jo taputeltu! Sinällään paradoksaalista, että 1940-luvun jälkeen vasemmistolaisin hallitus tekee päätökset Suomen rauhanaikojen suurimmista asehankinnoista!

Lisärahoitus on tosiaan jo suunniteltu. Suunnitelman toteutuminen nähdään sitten aikanaan. Ei kuitenkaan ole mitään erityistä syytä pelätä etteikö ainakin nykyhallitus pysyisi suunnitellussa. Jos seuraavan kymmenvuotiskauden aikana iskee rapeampi valtiontalouden säästökuuri niin sitten voi olettaa Maavoimienkin päätyvän maksumieheksi.

 

[Protheon_93]

5 miljardia euroa on 2,2 prosenttia BKT:sta. Kyllä, jos NATOtettaisiin, niin Rumppi tykkäisi.

 

[Lepard]

Nämä maavoimien vuosikymmenet ovat ikävä kyllä kuivahtaneet kokoon kerta toisensa jälkeen. 90-luvun jääkäriprikaatit ja Hornet-maksatukset puolustusbudjetista. 10-luvun alueelliset joukot ja puolustusvoimauudistus. Maavoimat on maksumies.

@Hanski kirjoitti joskus, että LV2020- ja HX-hankkeiden täysimääräinen toteutuminen lisärahoituksella on pahin skenaario, koska niin ei tapahtuisi syyttä. Olemme harvoin samaa mieltä mistään, mutta tästä olemme!

Jos niin tapahtuu, niin kaltaiseni pessimisti (ja moni nykyinen optimisti) voi todeta jälkikäteen, että homma meni taas reisille 1930-luvun malliin. "Sairauden" tunnistaminen on toki edistysaskel verrattuna säästämisestä iloitsemiseen vuonna 1939, mutta jälkipolvet pitävät "diagnoosia ja hoitoa" jälleen täysin väärinä, kun hoidettiin migreeniä buranalla eikä aivokasvainta sytostaateilla ja sädehoidolla.

En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat. 1990-luvulla tarjottiin Hornettien hankintaa lisämäärärahana, mutta ehkä peläten sudenkuoppia silloinen PV:n johto kieltäytyi tästä ja seurauksena oli todellinen maavoimien nälkäkuuri, josta osin pelasti Itä-Saksan halvat hankinnat.

 

[Huhta]

5 miljardia euroa on 2,2 prosenttia BKT:sta. Kyllä, jos NATOtettaisiin, niin Rumppi tykkäisi.

Ei nyt kannata kiihottua ennen kuin se on edes sisällä amerikkalaisessa puolustusteollisuudessa.

 

[Lepard]

Minulle on jäänyt muistiin jostain vuosien takaa ilmaisu "saksalainen suihkulähde". Se liittyi Leopard 2A4:n hydraulideen tornin kääntöön. Kutosessahan torni pyörii sähköllä. Joku joskus "pelotteli", että jos jää/kun jää huonolle ylläpidolle, alkavat tiivisteen suihkuamaan joka puolella. Täällä on nyt selvästi asiantuntijaa paikalla, esim. @Lepard. Miten on? Onko asiaa vai turhaa uhkakuvaa?
Toinen juttu. Joissain A4 - > A6 - päivityksissä vaunuun tuli addregaatti (tai mitä termiä tässä käyttävätkään?), jottei sähkölaitteitten tyhjentämiä akkuja tarvitse isolla koneella ladata. Meidän A6:ssa ei tätä kuulemma ole. Onko toivelistalla?

Sähköinen suuntaus on tosiaan parempi kuin hydraulinen. Se reagoi nopeammin ja tarkemmin ja on paljon paloturvallisempi osumatilanteessa. Aggregaatteja tarvitaan jos vaunu on pitkään tornipäivystyksessä (tornin kaikki järjestelmät kuten lämppärit, radiot jne päällä). Syö akkuja ja akkujen lataaminen tosiaan syö löpöä. Tämä oli erityisesti ongelma jenkkien Abramseilla, joissa kaasuturbiinimoottori syö aina käynnissä ollessaan polttoainetta aivan sikana. Leon dieselien kanssa ongelma ei ole yhtä akuutti. Olisi tietenkin ihan kiva, mutta ei välttämätön.

 

[Lepard]

Joo niin menee.

Itseäni vain tympäisee tuo jankkaaminen että talvisodassa ei tarvittu laivastoa. Ei kai ole merivoimien syy, että Stalin hyökkäsi kun meri oli jäässä

Samaa mieltä. Jos Stalin olisi tosiaan hyökännyt kesällä ja aloittanut yllättävällä merivoimien iskulla Ahvenanmaan valtaamiseksi, olisi siihen ollut huono vastata ilman panssarilaivoja ja sukellusveneitä. Ja jos Ahvenanmaa olisi menetetty, olisi homma ollut aika taputeltu.

 

[Lepard]

Katso liite: 35924

Tulipa moinen kuva vastaan netin syövereistä. En ole moista aikaisemmin nähnyt. Oliko kyseessä meidän keksimä oma kahlaus-kokeilu vai Venäläisten standardi kamaa??

Taitaa olla niin sanottu syväkahlauksen koulutusputki. Syväkahlauksessa taistelutilanteessa oli tarkoitus käyttää ohuempaa putkea, mutta rauhan ajan koulutuksessa voitiin käyttää isompaa putkea, joka mahdollisti vaunun miehistön evakuoimisen jos tuli ongelmia. Meillä noita kokeiltiin lähinnä Lehijärven rannassa, meiltä ei löydy jokia joissa laitteistoa voisi käyttää. Keski-Euroopassakin niitä oli tarkoitus käyttää etupäässä jokien pohjiin valmisteltuja teitä pitkin.

 

[Protheon_93]

Ei nyt kannata kiihottua ennen kuin se on edes sisällä amerikkalaisessa puolustusteollisuudessa.

Ainoastaan Rafale-valinnassa tuo ei ole sisällä osittain amerikkalaisessa puolustusteollisuudessa.

Mutta tätä keskustelua pitäisi jatkaa Mikä konetyyppi korvaa Hornetit - vitjassa. Menee ohi panssarivaunuista yli äänennopeudella.

 

[Huhta]

En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat. 1990-luvulla tarjottiin Hornettien hankintaa lisämäärärahana, mutta ehkä peläten sudenkuoppia silloinen PV:n johto kieltäytyi tästä ja seurauksena oli todellinen maavoimien nälkäkuuri, josta osin pelasti Itä-Saksan halvat hankinnat.

Avaapa lisää näitä sudenkuoppia siinä määrin kuin asiaa voi avata. Ainakin allekirjoittaneelle kyse on täysin uudesta tiedosta ja varmaan monelle muullekin.

 

[ctg]

Seuraavan sukupolven vehkeet voi olla vaihtoehto 2a4lle, jos niitä saadaan lännestä. En lämpeä hirveästi naapurin lastauksille. Miksi tuossa pitää olla ilmatorjuntaohjukset mukana?

 

[Protheon_93]

Avaapa lisää näitä sudenkuoppia siinä määrin kuin asiaa voi avata. Ainakin allekirjoittaneelle kyse on täysin uudesta tiedosta ja varmaan monelle muullekin.

Itse olen juurikin ymmärtänyt että 90-luvulla luvattiin ja PV hyväksyi Hornettien erillisrahoituksen kunnes koko erillisrahoitus suli 90-luvun lamaan ja ilman Itä-Saksan kauppoja Maavoimille olisi käynyt tosi rumasti.

 

[Rannari]

Itse olen juurikin ymmärtänyt että 90-luvulla luvattiin ja PV hyväksyi Hornettien erillisrahoituksen kunnes koko erillisrahoitus suli 90-luvun lamaan ja ilman Itä-Saksan kauppoja Maavoimille olisi käynyt tosi rumasti.

Minulle ei ole jäänyt minkäänlaista muistijälkeä tuollaisesta lisärahoituskeskustelusta. Joku on ehkä voinut sellaista yksityisajatteluna kaavailla silloin kun hanketta alettiin julkisuudessa 80-luvulla varovasti käsitellä.

Edit

Ja lisätään vielä se ilmeinen eli eipä olisi ensimmäinen kerta kun allekirjoittaneella muisti pätkii...