Panssarivaunut

Mä alan epäillä, että kaikki T72:set stenattiin ihan vaan vittuillessaan sen takia, kun Lepard kannatti niiden säilytystä :)

Nälviminen on kyllä sellainen argumentointitekniikka, että jos on mitään mahdollisuutta torjua nälvinnän säestämät näkemykset niin sitä mahdollisuutta ei yksinkertaisesti voi jättää käyttämättä.

Eli vaikka heittäisit tuon herjalla niin kyllähän tuon tyyppistä tapahtuu paljon useammin kuin jää tapahtumatta.

Asenne on joskus suurin syy siihen että asia ei siirry, etene tai onnistu.

Kyllä sitä järvenjääjuttua lukiessakin eka mielleyhtämä oli että "jaa, pomo on ehkä saanut tarpeekseen ja pistää tyypin hakkaamaan päätään kallioon ihan siksi ettei joudu kattomaan ja kuuntelemaan vihamielistä ylimielisyyttä seuraavat kymmenen vuotta".

Onhan se tietysti harmi jos yhden henkilön itseilmaisun tapa johtaa päätökseen joka muuten voisi ehkä olla toisenlainen, mutta hyvin inhimillistä kuitenkin.
 
off topic

Nostan hattua niille ammattilaisille jotka vuodesta toiseen jaksavat keskustella ja rautalangasta vääntäen avata ajatuksiaan meille amatööreille. Meillä kun vahvoja mielipiteitä on paljon mutta tietoa ja ymmärrystä joskus vähän vähemmän kuin luulemme, homma menee välillä jankkaamiseksi.

Turhautuminen tällaisissa tilanteissa on inhimillistä, itselläni ei kärsivällisyys välttämättä riittäisi.

Useimmiten tilanteet näyttävät siltä, että kysyminen "tulkitaan" kyseenalaistamiseksi, tietämättömyys besserwisseröinniksi, mielipide agendaksi, aseman puuttuminen asemoitumiseksi, erimielisyys silmille hyppimiseksi... ja reagoidaan sen tulkinnan eikä todellisen tilanteen mukaan.

Netissä ei ole eikä tule koskaan olemaan mistään yksimielisyyttä. Ikävä kyllä netin ulkopuoliset erimielisyyden kohtaamisen käytännöt, oletukset ja niihin liittyvät esiymmärrystavat valuvat myös tähän ympäristöön vaikka eivät tänne sopisikaan.

Mäkin nostan virtuaalista hattuani niille asiantuntijoille - olivat ammattilaisia tai eivät - jotka avaavat tietämystään ja ymmärrystään asiallisesti ja kunnioittavasti muille, mutta vain niille jotka tekevät sen asiallisesti ja kunnioittavasti.

(Näin sanoessani tiedän etten harvoilla vahvuusalueillani ole kovin usein sen virtuaalisen hatunnoston arvoinen.)
 
(Näin sanoessani tiedän etten harvoilla vahvuusalueillani ole kovin usein sen virtuaalisen hatunnoston arvoinen.)
Sama juttu täällä, siksi en sitä ensimmäistä virtuaalikiveä halunnut heittää.

Ikävä kyllä ammattilaiset/asiantuntijat ovat täällä katoava luonnonvara. Yksi kerrallaan väsähtävät ja jäävät pois, siinä kontekstissa on hienoa että sentään osa vielä jaksaa, vaikka sitten pienellä vittuilu-twistillä.

Olisihan se kiistämättä kyllä mukavampi jos turhat kuitit jäisivät pois. On toki myös minulla peiliin katsomisen paikka tässäkin.
 
Meikäläisellä ei ole A6 koulutusta, mutta tykin vakavointi on erityyppinen. Kuten sanot A6:ssa tornin ja tykin suuntaus on sähköinen, joka on turvallisempi, tarkempi, hiljaisempi, kehittää vähemmän lämpöä ja vaatii vähemmän huoltoa. Kaiken kaikkiaan sähköinen suuntaus on varsin huoltovapaa.
Kiitos @Lepard vastauksesta ja yleensäkin asiantuntemuksestasi! En varmaan osannut riitävän selkeästi (vaimo yleensä aina samaa mieltä) purkaa tuota kysymystäni. Nyt taitaa jo olla todettu, että tornien kääntömekanismi on erilainen A4 ja A6. Mutta tarkoitin sitä, että onko se putken stabilointikoneisto myös erilainen?

Tämä siksi, että tarvitaanko itse torneille erilainen huolto-ohjelma? Tätä en itse tunne, joten kysyn teiltä tietäjiltä.

Sitten se hydrauliikka vastaan sähkö siinä tornin kääntämisessä. Helppo on ymmärtää, että jos jpkin mekanismi toimii öljynpaineella niin se on altis palamiselle. Mutta ei se sitten sähkökään ihan helppo ole. Meinaan se painava torni ei ainakaan vaakasuorassa pelkillä akuilla ihan eleettömästi käänny. Kuulemma massaa on niin paljon, että tasajännitteen kanssa voi olla ongelmia. Vähän kuin polttoainekäyttöne lisälämmitin. Eihän se auto starttaa jos akuston jännite on alle sen 11.6./11.7

Suomesta löytyy maailman parasta osaamista myös tasajännitekniikkaan. Mutta jos ei sitä jännitettä ole ensinkään niin siitä osaamisesta ei ole hyötyä. Tämä näin yleisenä taustana sekä Leon versioihin että vaunujen kunnossapitoon.
 
Mistähän syistä tuotanto sakkaa? Onko länsimaisten osien saatavuudella osuutta asiaan? Vaiko saivatko kehiteltyä liian moni mutkaisen konseptin joka on heidän resursseilaan vain mahdototonta tehdä. Ei olisi ensimmäinen kerta, eikä varmaan viimeinenkään. Vaunun hinta sinällään ei kuulosta mitenkään erikoisen kalliilta ainakaan länsimaisiin vastineisiin nähden.
No viitta ja tikariosaston playboyt kertoo vaikeuksista seuraavaa.
Väärää suunnittelua on tautinen määrä, materiaalivirheitä on alkuun ollut melkoisesti. Suurlujuus panssarilevyä olisi pitänyt olla ulkovaippa kauttaaltaan, s355 normiterästä kuumavalssattuna on kuitenkin ollut panssarointi.
Legendaarinen paskapönttökin on jo onnistuttu sijoittamaan väärin, Eli pönttö mahtui, muuta perseet ei mahtuneet pöntölle. Uusi sijoitus, joka onkin sitten lataajan edessä, mutta kukapa nyt paskapytylle ei tilaa tekisi, vaikka joutuisi hieman huonoon ergonomiaan tyytymään.
Vaihteisto materiaaleista oli ongelma, Eli vedon siirtymisen välittimen aurinkopyörien kehät ei kestäneet nopeaa täysvedon katkeamista ja uudelleen kytkentää, vaan hampaita tippui kuin keripukin aikana vankileireillä on käynyt. Käsittääkseni nyt on laatikko uudelleen suunniteltu?
Eli normi protosarjan vaikeuksia, ilmeisesti varojen puute myös moottoritehtaan syvin ongelma.
 
Turhautuminen tällaisissa tilanteissa on inhimillistä, itselläni ei kärsivällisyys välttämättä riittäisi

No sitähän voi ajatella omalle kohalleen: ryhtyä vääntämään oman ydinosaamisalueensa asioita niiden kanssa, joiden ydinosaaminen on jossain muussa.....kenties -tieto- on hankittu lukemalla hyllymetreittäin sotaromaaneja, kenraalimuistelmia ja tiedejulkaisujen varsin pintapuolisia yleensä toimittajan mielipiteitä noudattavia artikkeleita. Joo, ei riittäisi minunkaan kärsivällisyys.
 
Ihan ekaksi pakko sanoa, että leopard:in tapauksessa kyllä kaverin asiantuntemus on kyllä sitä luokkaa, että ihan pelkillä asiakommenteillakin saa multa täyden huomion. Tämän ketjun edelliset sivut on ollut kyllä perhanan mielenkiintoista luettavaa! Hatunnosto siis kaverille.

Asenne on joskus suurin syy siihen että asia ei siirry, etene tai onnistu.

Kyllä sitä järvenjääjuttua lukiessakin eka mielleyhtämä oli että "jaa, pomo on ehkä saanut tarpeekseen ja pistää tyypin hakkaamaan päätään kallioon ihan siksi ettei joudu kattomaan ja kuuntelemaan vihamielistä ylimielisyyttä seuraavat kymmenen vuotta".

Ainakin itse on tullut töissä törmättyä tosi moneen tapaukseen, jossa muuten fiksut ja pätevät ihmiset eivät ole saaneet ajatuksiaan läpi, koska kyseinen henkilö ei nyt vain ole ollut kaikkien mielestä persoonana kovin rakastettava. Yhtä monesti olen tajunnut, että kokonaisuuden kannalta hyödyllisin rooli itselle on ollut toimia hetkellisesti haulikonpaukun välitulppana ko. kaverin ja muun tiimin välissä ja lopputulos on ollut perhanan hyvä.

Tottahan tässä tietysti pitää ymmärtää, että emme keskustele kasvotusten, vaan internetissä. Itsekin on tuolla politiikkaketjuissa tullut lauottua mieleipiteitäni niin suoraan, että omalla naamalla en vain henkilökohtaisen ristiinnaulitsemisen pelossa uskaltaisi.

Mitä taas tulee viimesivujen aiheeseen, niin tulin kyllä 100%:n vakuuttuneeksi, että vanhojen itäraudan stenaaminen ja organisaation hajottaminen oli huono idea. Toisaalta kun vertaa, että mitä samaan aikaan muut länsieuroopan maat menivät tekemään, niin ehkä tässä nyt kuitenkin selvittiin lähinnä kalsarien vauhtiraidoilla täydellisen perikadon sijaan.
 
Onko se venäläisen tankin ajo todella niin jännää että paska meinaa tulla housuun alvariinsa, että oikein pönttö pitää laittaa. Luulis että kerta päivässä sieltä nyt kerkiäis puunkin taakse. Jo hajuhaittakin luulis olevan melkoinen kuumana kesäpäivänä. Ja mikä sankarikuolema sekin olisi kun tulisi nuolen lävistämäksi paskalla istuessa jossain hikisessä peltitoosassa. Ei tsuhna ymmärrä.
 
Eipä ekalla silmäyksellä muutoksia lukumäärissä. Leo 2L siltavaunuja tämän mukaan edelleen 6, olin jostain saanut päähäni että niitä olisi 10. T-55 miina- ja siltavaunut rivissä yhä.

Jos ne uudet neljä eivät ole vielä virallisesti rivissä.
Minä puolestani luulin, että niitä tulisi nyt kuusi. "Jos vuosikymmen sitten ja nyt tehdään jotain sama määrä, nii voi olettaa lopputulostakin tulevan sama määrä." Olisiko sitten mennyt varaosahyllyyn.
 
Jos ne uudet neljä eivät ole vielä virallisesti rivissä.
Minä puolestani luulin, että niitä tulisi nyt kuusi. "Jos vuosikymmen sitten ja nyt tehdään jotain sama määrä, nii voi olettaa lopputulostakin tulevan sama määrä." Olisiko sitten mennyt varaosahyllyyn.
Rannikkotykistön luolissa on tilaa :cool:
 
Eipä ekalla silmäyksellä muutoksia lukumäärissä. Leo 2L siltavaunuja tämän mukaan edelleen 6, olin jostain saanut päähäni että niitä olisi 10. T-55 miina- ja siltavaunut rivissä yhä.

Vitjassa oli hyvää keskustelua panssarintorjunnasta. Nyt vasta huomaan, että AEMI-lomakkeessa on oma sarake pst-ohjuksille (ATGM - anti tank guided missile), mutta sitä ei ole koskaan kerrottu, ei aiemmissa, ei nyt?
 
Onko se venäläisen tankin ajo todella niin jännää että paska meinaa tulla housuun alvariinsa, että oikein pönttö pitää laittaa. Luulis että kerta päivässä sieltä nyt kerkiäis puunkin taakse. Jo hajuhaittakin luulis olevan melkoinen kuumana kesäpäivänä. Ja mikä sankarikuolema sekin olisi kun tulisi nuolen lävistämäksi paskalla istuessa jossain hikisessä peltitoosassa. Ei tsuhna ymmärrä.

Mietitääs...

Venäläisen tankin miehistö nauttii puna-armeijan kuuluisasta gastronomisesta tasosta. Siihen kuuluu perinteinen neuvosto-venäläinen laadun ja hygienian valvonta, logistiikka ja lähes korruptiovapaa suhtautuminen julkiseen omaisuuteen.

Ruoka tulee venäläisestä meijereistä joiden valmistamaa juusto voidaan käyttää tynnyripommeina Syyriassa, venäläisistä teurastamoista joissa... noh... jätetään kertomatta, venäläisistä lihajalostamoista ja einestehtaista joiden...

Ja sen jälkeen muistetaan että kriisiaikana standardit putoavat sinne minne putoavat.

No niin... Alkaako pöntön tarve valjeta?
 
Eipä ekalla silmäyksellä muutoksia lukumäärissä. Leo 2L siltavaunuja tämän mukaan edelleen 6, olin jostain saanut päähäni että niitä olisi 10. T-55 miina- ja siltavaunut rivissä yhä.


Eihän ainakaan T55-alustaisia siltoja voi poistaa niin kauan kuin moottoroidut tst-osastot ovat vahvuuksissa. Muiden erikoisvaunujen osalta ehkä pärjätään.
 
Mikä sen T55-sillan painoaraja olikaan? Moteillahan on nyt se yksi A4-komppania per motti.

Siellä oli joka tapauksessa neljä siltapanssaria per pumppu jo ennen Leopardeja. Periaatteessa BLG60 ei kestä Leopardia.

Eikä erillisillekään psv-komppanioille tietysti ole siltavaunuja.
 
Kiitos @Lepard vastauksesta ja yleensäkin asiantuntemuksestasi! En varmaan osannut riitävän selkeästi (vaimo yleensä aina samaa mieltä) purkaa tuota kysymystäni. Nyt taitaa jo olla todettu, että tornien kääntömekanismi on erilainen A4 ja A6. Mutta tarkoitin sitä, että onko se putken stabilointikoneisto myös erilainen?

Tämä siksi, että tarvitaanko itse torneille erilainen huolto-ohjelma? Tätä en itse tunne, joten kysyn teiltä tietäjiltä.

Sitten se hydrauliikka vastaan sähkö siinä tornin kääntämisessä. Helppo on ymmärtää, että jos jpkin mekanismi toimii öljynpaineella niin se on altis palamiselle. Mutta ei se sitten sähkökään ihan helppo ole. Meinaan se painava torni ei ainakaan vaakasuorassa pelkillä akuilla ihan eleettömästi käänny. Kuulemma massaa on niin paljon, että tasajännitteen kanssa voi olla ongelmia. Vähän kuin polttoainekäyttöne lisälämmitin. Eihän se auto starttaa jos akuston jännite on alle sen 11.6./11.7

Suomesta löytyy maailman parasta osaamista myös tasajännitekniikkaan. Mutta jos ei sitä jännitettä ole ensinkään niin siitä osaamisesta ei ole hyötyä. Tämä näin yleisenä taustana sekä Leon versioihin että vaunujen kunnossapitoon.

Itseasiassa Leopard 2 -vaunuissa ei ole varsinaisesti putken vakautusta. Esim vanhoissa T-55 vaunuissa ampujalla oli tykin viereen asennettu tähtäinkaukoputki joka liikkui ylös-alas putken mukana. Putken panoskammion alla oli hyrräyksikkö jonka korjaussignaalien avulla hydraulisesti pystysuunnassa suunnattava putki pysyi vaakatasossa vaikka vaunu keula nousi ja laski. Eli hyrräyksikkö mittasi putken liikettä kun se lähti esim nousemaan vaunun keulan noustessa ja automaattisesti antoi tykin hydraulisuuntaukselle korjauskomentoa niin että putki pysyi ampujan asettamalla korotuksella. Sivusuunnassa tornia kääntyi sitä mukaan kun ampuja käänsi "apinanpäätä" eli ampujan suuntauslaitetta.

Leopard 2:ssa ampujalla on EMES15 tähtäin, jossa on vapautettu yläpeili. Yläpeiliin on kaiverrettu on ampujan tähtäin, "piikki", nuolenpää kuvio jonka kärjellä ampuja tähtää. Vakautettu yläpeili on yhteydessä ammunnanhallintajärjestelmään, eri asentosensoreihin sekä tykin korotuskoneistoon ja tornin kääntömoottoriin. Ampuja suuntaa omalla suuntauslaitteellaan itseasiassa vain tähtäimen yläpeiliä, ei itse tykin korostusta ja tornin sivusuuntausta kuten vanhoissa T-55 -vaunuissa. Sitä mukaan kun ampuja kääntää yläpeiliä, ammunnanhallintajärjestelmä kääntää tornia ja putkea niin että putki osoittaa maaliin tai haluttuun suuntaan.

Ampujan laittaessa piikin maalin keskelle ja mittaessa etäisyyden ammunnanhallintajärjestelmä suuntaa putken oikealle korotukselle ja tornin oikeaan sivusuuntaan, niin että putki osoittaa haluttuun maaliin oikealla korotuksella ja sivusuunnalla. Tätä laskiessaan ammunnanhallintajärjestelmä ottaa huomioon etäisyyden maaliin, käytettävän vaunun ballistiikan, ammuksen ruudin lämpötilan, ilman lämmön, ilmanpaineen, vaunun nopeuden, vaunun kallistuskulman jne, niin että putki osoittaa pisteeseen mikä takaa osuman kun tykki laukaistaan. Ja vaikka ampuja vetää liipaisimesta, hän ei itseasiassa edes laukaise asetta. Aseen laukaisun tekee ammunnanhallintajärjestelmä sillä hetkellä kun ampuja on vetänyt liipaisimesta ja järjestelmä tunnistaa asentosensorien avulla että putki on tullut laukaisuikkunaan. Ammuttaessa liikkuvaa maalia ampujan pitää seurata maalia pari sekuntia, jolloin järjestelmä laskee liikkeestä maalin nopeuden ja tarvittavan ennakon. Ampuja ei huomaa käytönnössä mitään, hän pitää vain maalia piikillä, mittaa ja vetää liipaisimesta. Torni ja putki liikkuvat itsenäisesti ammunnahallintajärjestelmän ohjaamana. Leopardissa järjestelmä on niin hyvä, että liikkestäkin ammuttaessa laukaisuviive on niin lyhyt että sitä ei käytännössä ampuja edes huomaa.

Tykin korotusta ohjataan tosiaan korotuskoneistolla joka A4:ssä on nestehydraulinen ja A6:ssä sähkömoottori. Tornin sivusuuntaus on samoin A4:ssä hydraulinen ja A6:ssa sähköinen. Käyttäjän kannalta erot ovat pieniä. Saksan maavoimissa muuntokoulutus A4:stä A5:lle (jolla on samat tornijärjestelmät kuin A6:ssa) on vaunumiehistölle alle päivän. Mekaanikoille ja varikkohenkilöstölle vaaditaan tietenkin enemmän koulutusta.

Tornin kääntökoneiston vaihteistojen hammasraittailla saadaan pienilläkin tehoilla vääntö jolla tornia voi suunnata nopeasti ja tarkasti. Toki jos tornia pyörittää pelkillä akuilla, lämpötähtäimet, ammunnahallintajärjestelmä ja radiot päällä, saa kuivatettua akut aika nopeasti. Mutta moottorin ollessa käynnissä ei ole mitään ongelmia. Pääsääntöisesti sähkölaitteet ovat huoltovapaimpia ja helpompia kuin hydrauliset, joissa on usein haasteita korkeapaineisen hydrauliöljyn aiheuttamien vuotojen kanssa.
 
Back
Top