Panssarivaunut

[kaislajääkäri]

Ei voi ei. Ja se kivi-kallio-rypyli-maastoinen alue ei ole kovin -syvä-....kun se loppuu kohti länttä tullessa, niin maasto, tiestö jne. muuttuu todella hankalaksi puolustajan näkökulmasta. Kymijoki tarjoaa luonnonesteen, mutta jokia tässä maailmassa on ylitelty niin monta kertaa, että ei sekään autuaaksi tee.

Käsitykseni: panssarikalustomme sitoutuu taisteluun HETI, ei 17. pvä, kun puomi rutistuu. Ei ole olemassa mitään -syvyyttä- siinä mielessä kuin vielä Talvisodan syttyessä. Piste. Puolipiste. Huutomerkki.

Tekisi mieli sanoa, että etutikki on puoli voittoa. Mutta onko siihen kanttia?

 

[Einomies1]

Käsitykseni: panssarikalustomme sitoutuu taisteluun HETI, ei 17. pvä, kun puomi rutistuu. Ei ole olemassa mitään -syvyyttä- siinä mielessä kuin vielä Talvisodan syttyessä. Piste. Puolipiste. Huutomerkki.

No ei ne sinne puomille kerkiä. Näistä ei huudella tietenkään, mutta lähin valmiusyksikkö vaunuineen ei kerkiäisi yllätyksen onnistuessa kyllä vastaan edes Vironlahdelle. Kyllä se puolustus pitää suunnitella realistisesti sinne, mihin saadaan poppoota riittävästi ja suotuisaan asemaan. Jokia ylitetään kyllä, mutta ei joka paikasta ja silloin vain erikoiskaluston avulla. Sillat voidaan myös tuhota ja ne erikoisvaunutkin (vink, vink havumies).

Erikoisjääkärit ja Rajakoulun porukat olisi paras tapa hoitaa vispilällä vihulaisen eteen/sivulle tuomaan tiedustelutietoa ja väijyyn. Kyllä sillä hankkisi aikaa puolustukseen.

 

[kaislajääkäri]

Vispilöillä voi olla vaikeaa noin edessä lennellä? Ehkä joku jatkosodan Matti-partioiden tapainen toiminta voisi olla realistisempi vaihtoehto, jos pystytään ennakoimaan.

 

[Huhta]

Edelliseen jatkaen, mielenkiintoista että XA-202, MT-LBU ja BMP-1 TJ/TJJ listattu ACV-look-alike kategoriassa, tärkoittanee(ko) että XA-202 todellakin vain viesti/elso/yms käytössä.

Eikö tuo ole selvää, koska XA-203 on listattu erikseen?

 

[Einomies1]

Vispilöillä voi olla vaikeaa noin edessä lennellä? Ehkä joku jatkosodan Matti-partioiden tapainen toiminta voisi olla realistisempi vaihtoehto, jos pystytään ennakoimaan.

Nehän ovat suhteellisen huonosti näkyviä tutkassa ja pystyvät lentämään puiden latvoja hipoen. Ei niitä ole niin helppo havaita ainakaan kovin kaukaa edes tutkilla. Eikä vihulaisen päälle olla menossa vaan riittävästi niiden eteen.

 

[Herman30]

Ja kopterilla voi lentää maata hipoen metsän suojassa kun vaan on tarpeeksi peltoaukeaa.
Tämmöistä maastoa on Kymenlaaksossa, peltoa ja metsää. Klassikkovideo:

 

[Huhta]

No ei ne sinne puomille kerkiä. Näistä ei huudella tietenkään, mutta lähin valmiusyksikkö vaunuineen ei kerkiäisi yllätyksen onnistuessa kyllä vastaan edes Vironlahdelle. Kyllä se puolustus pitää suunnitella realistisesti sinne, mihin saadaan poppoota riittävästi ja suotuisaan asemaan. Jokia ylitetään kyllä, mutta ei joka paikasta ja silloin vain erikoiskaluston avulla. Sillat voidaan myös tuhota ja ne erikoisvaunutkin (vink, vink havumies).

Erikoisjääkärit ja Rajakoulun porukat olisi paras tapa hoitaa vispilällä vihulaisen eteen/sivulle tuomaan tiedustelutietoa ja väijyyn. Kyllä sillä hankkisi aikaa puolustukseen.

Ehkä Suomen tiedustelu pohjaa toimintansa muuhun kuin rajavartiolaitoksen virka-apupyyntöön T-72:n miehistön kieltäytyessä rajatarkastuksesta?

Ylipäätään Karjalan kannakselle on sijoitettu yksi (1) moottoroitu kivääriprikaati Kaukjärvelle (Kamenka), 35 km etelä-kaakkoon Viipurista. Pietarin pohjoispuolella on pioneerirykmentti. Loput maajoukot tulevatkin sitten huomattavasti kauempaa.

Yllätys tuolla kokoonpanolla vaikuttaa aavistuksen rajoitetulta, kun tälläkään puolella rajaa ei ole pyöritelty vain peukaloita. Maasotakoululla on toimipisteet niin Haminassa kuin Lappeenrannassakin. Rajavartiolaitoksella lienee edelleen sodanaikainen roolinsa ja maakuntakomppanioiden nopeaa liikekannallepanoa on ymmärtääkseni harjoiteltu. Jos saakin kärjen läpi ja kunnolla rajan yli, niin perässä ei ole vähään aikaan tulossa huoltoa eikä uutta joukkoa työnnettäväksi kärkeen.

 

[Loyd]

Eikö aluepuolustus tarkoita sitä että vihollista ei yritetä pysäyttää rajalle tai jollekin tietylle linjalle.
Asetekniikka on kehittynyt niin että kiinteät linjat eivät pidä.

Siksi ei kannata kerätä rautaa rajalle. Tosin itänaapuri on sinne keskittänyt paljonkin, mutta heillä ei olekaan tarkoituksena pysättää hyökkäystä...

 

[Sardaukar]

Sillä mitä Venäjällä on Kannaksella saadaan ehken käynnistysnarusta nykäisemällä pari pataljoonataisteluosastoa liikkeelle.

Niillä ei pahemmin Suomea valloiteta. Lisäjoukkojen siirrot taas ovat suhteellisen helposti havaittavissa ja valmiutta voidaan kohottaa sen mukaisesti.

Tässä yksi kaaviokuva mitä BTG sisältää. Monissa tosin on mukana vielä panssarikomppania (10 vaunua).

 

[Sardaukar]

Lisänä vielä, että Venäjän käytäntönä on muodostaa prikaateista/divisioonista yksi tai kaksi BTG:tä kun välitöntä toimintaa tarvitaan. Tästä johtuen kriisissä saattaa olla noita taisteluosastoja useista prikaateista/divisioonista, joten yhteistyö voi alussa kangerrella.

Toinen venäläisille huono puoli näkyy suoraan kaaviosta. Eli huolto/viesti/korjaus ja lääkintä on läsnä joukkueen kokoisina taisteluosastolle. Voi tulla vaikeuksia jo parin päivän taistelujen jälkeen. Tällaiset pumput tulevat vaatimaan paljon valmisteluja ja tukea taustalle jos aikomus on sotia viikonkin verran.

 

[Sardaukar]

Vaikka ei sinänsä liity ihan täysin panssareihin, niin tässä on hyvä artikkeli luettavaksi:

Appendix B: Russian Ground Forces - Russia Military Power Report 2017 - Defense Intelligence Agency

Appendix B: Russian Ground Forces - Outlook: A Modernizing Force - Russia Military Power Report 2017 - Defense Intelligence Agency

erenow.net

Battalion Tactical Groups

BTGs are task-organized battalion-plus-sized tactical combat entities that are capable of performing independent combined-arms combat missions. They are similar in purpose, structure, and tactical use to U.S. Army battalion task forces. Most, if not all, New Look maneuver brigades have one BTG, manned entirely or mostly with contract soldiers, that is used to perform the most difficult or complicated combat tasks assigned to the brigade. An order issued on 19 September 2012 required all maneuver brigade commanders to create a contract-manned BTG within the brigade if they had not already done so.413

Se miten pitkällä tuossa ollaan on sitten eri asia, koska nyt ollaan taas osittain siirtymässä prikaatikokoonpanosta takaisin divisioonakokoonpanoon. Osasyynä on ilmeisesti se, että prikaatit eivät ole pystyneet täyttämään tuota lihavoitua v. 2012 määräystä.

Tämä johtuu osittain organisatöörisistä ongelmista ja osittain palkatun henkilökunnan vähyydestä (miehistö ja aliupseerit).

 

[Teräsvilla]

Sillä mitä Venäjällä on Kannaksella saadaan ehken käynnistysnarusta nykäisemällä pari pataljoonataisteluosastoa liikkeelle.

Niillä ei pahemmin Suomea valloiteta. Lisäjoukkojen siirrot taas ovat suhteellisen helposti havaittavissa ja valmiutta voidaan kohottaa sen mukaisesti.

Tässä yksi kaaviokuva mitä BTG sisältää. Monissa tosin on mukana vielä panssarikomppania (10 vaunua).

En osaa noihin kokoonpanoihin kommentoida, mutta Krimilläkään ei taidettu lähteä varuskunnasta naruja nykimällä?

 

[SJ]

Sillä mitä Venäjällä on Kannaksella saadaan ehken käynnistysnarusta nykäisemällä pari pataljoonataisteluosastoa liikkeelle.

Niillä ei pahemmin Suomea valloiteta. Lisäjoukkojen siirrot taas ovat suhteellisen helposti havaittavissa ja valmiutta voidaan kohottaa sen mukaisesti.

Tässä yksi kaaviokuva mitä BTG sisältää. Monissa tosin on mukana vielä panssarikomppania (10 vaunua).

Onko kellään mitään tietoa noiden erillaisten joukkueiden kokoonpanoista? Siis eniten kiinnostaa Weapons, Pioneeri, RPO ja KK -joukkueet. Tuo korjaus ja evakuointi joukkue sisältänee yhden hinausvaunun ja toisessa vaunussa on arvatenkin nosturi, ja loput joukkueesta on sitten kuorma-autossa kyydissä?

Kiväärijoukkue lienee se kaikille tuttu, heitin joukkueessa lienee sen 3-4 heitintä (81mm ?) ja 2S1 sekä Nona-K lienee kolmen joukkueissa?

 

[Ylimatruusi]

Mietteitä ja kommentteja. Tuolla on keskusteluissa määrällä ja laadulla on tarvetta molemmille liittyen T-72 tinauksiin.
1. T-72 olisiko voinut antaa paikallisjoukoille/ reverviläisille. Siis olisivat paikallisesti pitäneet huolta ja "majoittaneet". Näin olisi paikallisjoukoilla muutama tankki per pieni kaupunki tai kriittinen ifra. Tämä olisi ilman päivityksiä tankkeihin. Kuitenkin maahanlasku ja muutkin kevyet vihulaiset joutuvat ottamaan huomioon nämäkin tankit. Paikallisvartoinnissa ja paikallisjoukkojen operaatioissa olisi mukava lisä. Voiko samaa ajatella L2A4 tulevaisuudessa?
2. CV9030 MLU, onko liian kallista vaihtaa 30mm suoraan 120mm. Tästä tehtäisiin tankin tappaja. Itselle tuon Cv9030 vs CV90120 kääntyy 120mm puolelle. onko liian hölmöä ja uskomattoman kallista tai jopa käytännössä mahdotonta?
3. olisiko Leon MLU:ssa A4 parempi päivittää kuin A6 jos hinta on lähes sama? Terävinkärki tylsistyy hieman mutta levenee paljon..Ymmärrän kyllä tuon kalliin A4 hydrauliikan vs Sähköisen A6. Vai yrittää hankkia A5 (joka on sähköinen).

 

[magitsu]

Luepa nyt nuo vasta puhutut tarinat T-72:sta, kukaan ei jaksa toistaa jatkuvasti. Tästä voi vaikka aloittaa: https://maanpuolustus.net/threads/panssarivaunut.122/page-513#post-811718

Hölmöä on tehdä tankintappajaa IFV:sta kun siitä tulee yhtä kallis, mutta ei yhtä kestävä kuin MBT:sta. Etenkin vielä kun siitä olisi puolet elinkaaresta jo käytetty.

Eiköhän Leon MLU ole aikanaan niin hintava, että on varaa päivittää vain Leo 6:ia tai jopa pienempi määrä. Kymmeneen vuoteen ei ainakaan pitäisi olla kovin paljon käytettyjä tarjolla, ei nämä nykyiset uhat pitäisi hetkessä unohtua. Sitten voikin olla jo korealaisten K2 Black Panther tms. olla ajankohtainen. Puolahan suunnittelee vaihteeksi nyt tekevänsä korealaisten kanssa seuraavaa tankkia.

 

[Panssari Salama]

Siivoilin nurkkia, vastaan tuli nippu vanhoja Rannikonpuolustaja -lehtiä. Ja kas vain, numerossa 2 v.2003 kannessa oli kissankokoisin (pun intended) kirjaimin "Leopardeja kotikoivikossa" sekä kuva silloin jos ei tuliterästä niin ainakin tuoreesta hankinnasta.

Sisältä löytyi nelisivuinen Pekka Toverin kirjoittama laadukas artikkeli uudesta taistelupanssarivaunustamme. Tsekkasin, Toveri oli silloin juuri siirtynyt Panssarikoulun johtajan paikalta pääesikuntaan operatiiviselle osastolle.

Muutama nosto:

- Kommentoi T-72 modaamista, toteaa että A4 on jo sellaisenaan suorituskykyisempi kuin modattu T-72, ja lisäksi T-72 olisi investoinnin jälkeen viimeistään suorituskykynsä huipulla, kun taas A4 tarjoaa mahdollisuuksia nostaa suorituskykyä tulevaisuudessakin vielä korkeammalle tasolle.
- Erittelee A4-ominaisuuksia, mm. kyky ampua liikkeestä jne.
- Erittelee ostohankintaa, jonka hinnaksi kertoo noin 100 miljoonaa. Kun tiedämme, että vaunut olivat n. 500 t. euroa kappale, niin erittelee myös lisähankinnat: vaunukohtaiset tarvikkeet, pataljoonan ja prikaatin huoltovälineet, tarkistu ja mittausvälineistöä, koulutuksen aloittamisessa tarvittavat varaosat ja koulutusampumatarvikkeet, sekä sodan ajan ammustarvikkeet. Tämän kun lukee, niin huomio mitä ei sano, eli varaosia tuli tosiaan minimaalisesti, siksi varmaan niin merkittävä määrä vaunua osoitettiin varaosiksi myöhemmin, kuten tiedämme.
- Tietää jo Panssariprikaatin uuden roolin koulutusorganisaationa, kertoo että rooli on levittää panssariosaamista muihin osastoihin.
- Arvioi, että Leot pidetään etelässä, suurin osa muodostetaan panssaripataljoonia, lisäksi vaunuja orgaanisesti Karjalan prikaatiin.
- Arvioi, että T72-prikaatit säilytetään operatiivisen ikänsä loppuun ensi vuosikymmenen puoliväliin, eli n. 2015 asti siis. Hupsista!
- Arvoi, että A4:t säilyvät ajan tasalla taistelumielessä ilman päivityksiä seuraavan vuosikymmenen loppuun, eli juurikin näille ajoille joita elämme.

Mielenkiintoinen. Löytyy netistäkin, lukaiskaapa:

http://www.rannikonpuolustaja.fi/wp-content/uploads/Lehtiarkisto_PDF/2000-luku/2003_2.pdf

 

[Panssari Salama]

-snip-
2. CV9030 MLU, onko liian kallista vaihtaa 30mm suoraan 120mm. Tästä tehtäisiin tankin tappaja. Itselle tuon Cv9030 vs CV90120 kääntyy 120mm puolelle. onko liian hölmöä ja uskomattoman kallista tai jopa käytännössä mahdotonta?
-snip-

Mieluusti näkisin, että Porin AMV-lauttaan hankittaisiin osalle tornit, joissa ase jolla puhkoa vastustajan IFV-kalustoa. Bushmaster edes.

 

[Einomies1]

Ehkä Suomen tiedustelu pohjaa toimintansa muuhun kuin rajavartiolaitoksen virka-apupyyntöön T-72:n miehistön kieltäytyessä rajatarkastuksesta?

Ei se voi olla mahdollista!

Ylipäätään Karjalan kannakselle on sijoitettu yksi (1) moottoroitu kivääriprikaati Kaukjärvelle (Kamenka), 35 km etelä-kaakkoon Viipurista. Pietarin pohjoispuolella on pioneerirykmentti. Loput maajoukot tulevatkin sitten huomattavasti kauempaa.

Se että henkilöstöä ei ole kasarmeilla, ei tarkoita etteikö niitä voisi siirtää nopeasti paikalle. Tätähän on harjoiteltu Venäjän Zapad-harjoituksissa ja muissa jo useita kertoja. Jopa 80000 henkilöä vaihtoi paikkaa eräässäkin harjoituksessa ja Siperiasta saakka.

Mitään tietoa ei ole siitäkään että missä itse kalustoa on varastoituna. Sitä voi olla tai sitten ei, mutta ei USMC pidä myöskään kymmeniä tuhansia sotilaita Norjan varastojen liepeillä valmiina. Samanlailla voidaan toimia muuallakin, eikä tälläisistä voida olettaa meidän tiedustelun tietävän välttämättä.

Sanoihan Putin että Venäläisjoukkoja ei ole 1000 km säteellä Suomen rajasta. Oliko se totta? Uskoitko siihen itse? Eli ihmiset+kalusto+huolto tarvitaan joukkojen liikuttamiseen. Pelkkä ihmisten sijoittuminen ei ratkaise missä sotaa käytäisiin. Venäjällä on valtavat rajat, eikä suuria määriä joukkoja voi olla ihan joka rajan tuntumassa. Ne siirretään tarpeen mukaan sinne missä tarvitaan.
Kalustoa voi sitten olla valmiudessa missä vaan.

Yllätys tuolla kokoonpanolla vaikuttaa aavistuksen rajoitetulta, kun tälläkään puolella rajaa ei ole pyöritelty vain peukaloita. Maasotakoululla on toimipisteet niin Haminassa kuin Lappeenrannassakin. Rajavartiolaitoksella lienee edelleen sodanaikainen roolinsa ja maakuntakomppanioiden nopeaa liikekannallepanoa on ymmärtääkseni harjoiteltu. Jos saakin kärjen läpi ja kunnolla rajan yli, niin perässä ei ole vähään aikaan tulossa huoltoa eikä uutta joukkoa työnnettäväksi kärkeen.

Maasotakoulun toimipisteet (avoinna klo 8-16 arkisin)ei merkitse paskan vertaa, saati yksi maakuntakomppania kevyesti aseistettuna ressuja mekanisoidun pataljoonan sekä sitä tukevien elementtien edessä. Valmiusyksiköt ja tehokas pst, tykistö sekä toimintavalmis alueellinen taisteluosasto/pataljoona on esimerkiksi niitä joilla on merkitystä.

Yllätyshyökkäys on hyvin epätodennäköinen ja vaatii sekin suunnittelua, mutta ilmakuljetuksella joukkoja saadaan siirrettyä yllätyksellisesti ja nopeasti. Maakuntakomppania ei voi kevyesti aseistettuna toimia kuin tukevissa rooleissa sivustoilla tai hidastamassa, koska se kevyenä joukkoja, ilman panssarisuojaa silputaan BTG-pataljoonan tulessa.

Löpön saamiseksi esim. kaupallisista pa-asemilta on varmaan sielläkin keksitty keinot. Asemia on jokapuolella, kuten on osulan kauppojakin.
Täällä mokoman joukon huoltaminen kädestä suuhun sujuu paljon vaivattomammin kuin jossain Ukrainan rajoilla. Ei niitä ruokakauppoja aleta ensimmäisenä tyhjentelemään vihollisen edestä.

 

[Hanski]

Ei se voi olla mahdollista!

Se että henkilöstöä ei ole kasarmeilla, ei tarkoita etteikö niitä voisi siirtää nopeasti paikalle. Tätähän on harjoiteltu Venäjän Zapad-harjoituksissa ja muissa jo useita kertoja. Jopa 80000 henkilöä vaihtoi paikkaa eräässäkin harjoituksessa ja Siperiasta saakka.

Mitään tietoa ei ole siitäkään että missä itse kalustoa on varastoituna. Sitä voi olla tai sitten ei, mutta ei USMC pidä myöskään kymmeniä tuhansia sotilaita Norjan varastojen liepeillä valmiina. Samanlailla voidaan toimia muuallakin, eikä tälläisistä voida olettaa meidän tiedustelun tietävän välttämättä.

Sanoihan Putin että Venäläisjoukkoja ei ole 1000 km säteellä Suomen rajasta. Oliko se totta? Uskoitko siihen itse? Eli ihmiset+kalusto+huolto tarvitaan joukkojen liikuttamiseen. Pelkkä ihmisten sijoittuminen ei ratkaise missä sotaa käytäisiin. Venäjällä on valtavat rajat, eikä suuria määriä joukkoja voi olla ihan joka rajan tuntumassa. Ne siirretään tarpeen mukaan sinne missä tarvitaan.
Kalustoa voi sitten olla valmiudessa missä vaan.

Maasotakoulun toimipisteet (avoinna klo 8-16 arkisin)ei merkitse paskan vertaa, saati yksi maakuntakomppania kevyesti aseistettuna ressuja mekanisoidun pataljoonan sekä sitä tukevien elementtien edessä. Valmiusyksiköt ja tehokas pst, tykistö sekä toimintavalmis alueellinen taisteluosasto/pataljoona on esimerkiksi niitä joilla on merkitystä.

Yllätyshyökkäys on hyvin epätodennäköinen ja vaatii sekin suunnittelua, mutta ilmakuljetuksella joukkoja saadaan siirrettyä yllätyksellisesti ja nopeasti. Maakuntakomppania ei voi kevyesti aseistettuna toimia kuin tukevissa rooleissa sivustoilla tai hidastamassa, koska se kevyenä joukkoja, ilman panssarisuojaa silputaan BTG-pataljoonan tulessa.

Löpön saamiseksi esim. kaupallisista pa-asemilta on varmaan sielläkin keksitty keinot. Asemia on jokapuolella, kuten on osulan kauppojakin.
Täällä mokoman joukon huoltaminen kädestä suuhun sujuu paljon vaivattomammin kuin jossain Ukrainan rajoilla. Ei niitä ruokakauppoja aleta ensimmäisenä tyhjentelemään vihollisen edestä.

Onko iskenyt jokin ihmeellinen tammikuun masennus? Tätä kun lukee, niin ilmeisesti mitään emme voi tehdä. Suomalainen on niin tyhmä, että kyhjöttää vain hiljaa luolassaan ja odottaa, milloin ryssä hyökkää...

Venäjän lähialueen varastoalueet ovat varmasti pv:ssä hyvin tiedossa, alueet ovat kooltaan isoja ja valtaosa niistä on vanhojen neukku-varuskuntien vierellä. Voit katsella niitä ihan itsekin vaikka Google Earthilla.

Mitään suurempia joukkojen siirtoja ei voi tehdä ilman, että ne paljastuvat. Viimeistään venäläisotilaat itse somettavat sijaintinsa...

 

[Sardaukar]

Venäläiset eivät Star Trekin tapaan teleporttaa tänne ja lähialuetta pidetään tiedustelun toimesta hyvin silmällä.

Voi hyvä odin tai muut jumaluudet sentään. Miksei sitä tajuta ettei rynkkyjä aleta jakaa kun rajalla puomit alkavat kolista ja kun "hävittäjälentäjätkin on tapettu koteihinsa"...

Moiseen kun on valmistauduttu vuosikymmeniä sitten, asioista ei vaan todellakaan huudella ja kehuskella julkisesti.

Erikoisjoukkojen operaatiot voivat onnistua, mutta olisivat hyödyttömiä ilman hyökkäystä. Porukka lukenut liikaa Remestä.