Ruotsalaisilta meni yksi Leo katolleen ojaan kun BLG hajosi alta. Asiaa tutkittiin meilläkin, ja todettiin että siltojen kantavuus oli hyvin yksilöllistä. Riippuen yliajojen määrästä ja miten paljon sillan alumiinirakennetta oli kolhittu, kantokyky vaihteli jopa kymmeniä tonneja. Sinällään hyvä silta, helpo yliajettava ja suhteellisen nopea asentaa. Suurin ongelma kantavuuden lisäksi oli se miten silta nousee pystyyn ennen laskua, joilloin laskupaikka näkyy pitkälle vihollisen puolelle ja on vaikea pitää salassa.
Panssarivaunut
- Viestiketjun aloittaja ctg
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- panssarivaunut
Einomies1
Respected Leader
Tavoitteet on aina konflikteissa erilaiset, mutta taktiikat ovat perin samanlaisia. Miksi? Koska niitä pitää harjoitella etukäteen ja taisteluoppi on kaadettu johtajien päähän jo peruskoulutuksessa, ne eivät muutu konfliktin mukaan. Koko puolustushaara ja sen tukiosat eivät pysty äkkiseltään muuttelemaan toimintatapoja tai taktiikkaa kovin paljon, koska silloin monimutkainen toimintaperiaate sekoaa ja tulee kömmähdyksiä.
Sensijaan Venäjä voi päättää missä ja koska se tekee aloitteen hyökkääjänä, jos tekee. Se kaikki sitoutuu taas isompaan strategiaan. Taktiikat ja toimintaperiaatteet taas testataan noissa pikkusodissa aseiden kera. Niitä hiotaan ja parannellaan kunnes taas testataan toispaikassa. Jotakin jota meillä ei voida tehdä. Tosin Suomen puolustuksen etuja ovat: toiminta tunnetuissa olosuhteissa ja paikoissa, pelkkä puolustukseen/viivytykseen optimoitu taistelutapa (vastahyökkäykset on osattava kuitenkin) ja vastapuoli on tunnettu kun muita olennaisia vaihtoehtoja ei ole. Tämä tuo meille pienen edun.
Lue Taktiikka-ja strategia- ketjusta Venäjän BTG-taisteluosastojen käytöstä Ukrainassa jos kiinnostaa. Siellä keskusteltiin ko. taktiikan ja taistelujärjestyksen testaamisesta ja käytöstä myös muualla. Esimerkiksi Donetskin-Luhanskin taisteluissa kierrätettiin lukuisia Venäläisprikaateja osakokoonpanossa vuosien aikana hankkimassa taistelukokemusta. BTG:t käyttivät ns. Proxy-joukkoja eli vierastaistelijoita tai palkkasotureita etulinjassa sekä suojaamassa varsinaista mekanisoitua joukkoa.
Vaikka Suomen rajoilla noita hampaattomia, Venäjämielisiä turakkeja ei löydy, se ei tarkoita että palkkasotilaita ei voitaisi käyttää.
Paljos meillä piti ollakkaan ällitällejä?
Panssari Salama
Respected Leader
Ihmettelin juuri Miehistönkuljetusvitjassa ällejä...
Mitäänhän en tiedä, mutta hyvähän se on jos testataan kykyä torjua yllätyshyökkäys.
ak.tied
Greatest Leader
Tätä ilmoitusta on pohdittu monessa vitjassa, erityisesti tällien osalta. Tähän ketjuun liittyen joulun tienoilla kyselin Leo 1 -erikoisvaunujen kohtalosta ja niistä löytyi ihan videokuvaa harjoituksista ym. Tuolla Aemin ilmoituksella niitä ei kuitenkaan näy lainkaan.
Tästä voinemme vetää johtopäätöksen, ettei tuo Aemin paperi selkeästi ole (ennenkään ollut) koko totuus.
Ei tuota varmasti voi lopullisena totuutena ottaa ihan ykköskappaleiden tasolle saakka.
Panssari Salama
Respected Leader
Pienellä etsimisellä löysin "dokumentin AEMI-dokumentista", sisältäen nuo kalustoluokitukset sekä mitä lyhenteet ovat syöneet: https://www.osce.org/fsc/86597?download=true
Voisiko olla, että Leo1-kalustoa ei ole listattu, koska pioneerikalustolle ei sinällään ole omaa kategoriaa.
- T-55 jyrävaunut linee listattu BT (battle tank) osiossa, koska niissä on tornit ja aseistus tallessa.
- Leo 2R on listattu ACV LAL (armored combat vehicle look-alike) listassa syystä tai toisesta, mutta Leo 1 ei. Yhtälailla voisi olla molemmat, tai ei kumpikaan?
- ATGM kategoria ei olekaan pst-ohjukset sinällään, ihmettelin tuossa aiemmin miksi tämä jätetty tyhjäksi. Tarkoittaakin ajoneuvokalustoon integroituja pst-laukaisualustoja.
- AVLB viitta bridge layereihin, kuten tämä lyhenne yleisesti ymmärretäänkin.
Muoks: ja ARTY -kategoria edellyttää 100+ mm tykistön, krh ja mrls -listaukset, kuten tehtykin.
Panssari Salama
Respected Leader
Edelliseen jatkaen, mielenkiintoista että XA-202, MT-LBU ja BMP-1 TJ/TJJ listattu ACV-look-alike kategoriassa, tärkoittanee(ko) että XA-202 todellakin vain viesti/elso/yms käytössä.
Muistelen jossakin mainitun, että koulutuskäytössä olevaa kalustoa ei tarvitse ilmoittaa. Ja jos vaunut on tulleet maahan kohtuu äskettäin, niin eikös niille vasta kouluteta kouluttajia, eivätkä ole millään tavoin operatiivisesti valmiita, niin liekkö tuo ihme jos niitä ei ole listalla.
Ainakin sotilashenkilökunnalle ja näiden perheille on asetettu matkustusrajoitteita. Taitavat vielä päästä matkustamaan tiettyihin maihin. Valko-Venäjä tulee mieleen, kuten myös Ukrainan miehitetyt osat, mutta ryssä ei laske niitä ulkomaaksi. Turkki saattaa olla tälläinen maa, en ole ihan varma.
Suuremmin väittämättä vastaan, mutta sikäli kun ajelin VT7 pitkin Helsingistä itään (navigaattori mainosti sitä lyhimpänä reittinä Joensuuta kohti) ja käännytään siitä Kotkan kohdilla VT26:lle, niin sain kyllä sellaisen kuvan, että ei siinä hirveän montaa tankkia vierekkain mahtuisi ja siinä on paljon pullonkauloja ja muuta pioneerien puuhapaikkaa, että en olisi ainakaan siitä tiestä niin varma. Toki pitää sanoa, että tämä uusi VT7 ei ole ainoa ura tuolla välillä.
Mutta joo, ei niille voi antaa etumatkaa tuolla välillä.
Hei, meikäläinen on vain ihminen, ei pyhimys...
Mutta edelleenkin odottaisin jonkinlaisia vinkkejä joita tavan jalkaväki käyttää panssarilauttojen pysäyttämiseen?
Esim. jossakin viestissä taisit myöntää, että tankit eivät voi toimia ilman panssarijääkäreitä, joten voisiko sitten sellaiset keinot toimia, joilla isketään nimenomaan panssarijääkäreiden kimppuun?
Siis jos ei muuta, niin ensialkuun pakotetaan jääkärit rynnäkkövaunujen sisään, jolloin jos vihollinen saadaan väijytettyä, niin jalkaväki joutuu vääntäytymään ajoneuvon sisältä ulos. Olettaisin tämän haittaavan yhteistoimintaa.
Puhumattakaan siitä, jos ensiksi saadaan jääkärit sisälle ja sen jälkeen isketään niihin ajoneuvoihin oikeastaan millä relevantilla keinolla tahansa.
Ja lopuksi jos saadaan viholliselle vakuutettua, että nyt ja ikuisesti eteenpäin on väijytys\IED vaara, niin vihollinen käsittääkseni jalkauttaa ukot jotka kulkevat uran molemmin puolin, niin eikö tämä ole käytännössä pysäytetty vihollisosasto ainakin tykistön kannalta?
Tuon tapauksen olisi voinut epäilemättä hoitaa diplomaattisemminkin, esim. julistaa ukko sotapelin "rikkojaksi/voittajaksi" ja käskeä resetoimaan tilanne ja aloittamaan uudelleen käyttämättä äskeisiä keinoja. Tilanteen pelaaminen loppuun voisi toki olla valaisevaa tietyllä tasolla, mutta suuremmalla tasolla ei kovin hyödyllistä koulutuksen kannalta. Mutta jonkinlainen postitiivinen tunnustus tuosta pitäisi tulla, tuollaisia liikkeitä kuitenkin aina pyritään tekemään, joten pitäisi opettaa väki hakemaan niitä, tai ainakin huomioimaan niiden mahdollisuus että vihollinen ei yllätä.
Ja nyt kun oli puhe asiasta, niin mikä vaikutus tykistötulella mahtaisi olla tuollaisessa tilanteessa? Vaikka jää kestäisikin panssarijoukot, niin en usko että jää kestäisi sekä panssareita ja tykistön tulta.
Einomies1
Respected Leader
Tämä menee strategian ja taktiikan puolelle, mutta minusta Lappeenranta-Kouvola-Kotka linja olisi pidettävä kaikin keinoin. Imatra ja Hamina jäisivät vihulaiselle, eikä niitä kannattaisi ensialkuun edes yrittää vallata (sori niille jotka siellä asuvat). Tämä siitä syystä että mekanisoiduille joukoille oivaa aluetta on Kymijoen länsipuolella hyvinkin 50 km matkalla eli VT 7 ja VT 6/VT 12 risteykseen karkeasti.
Kymijoki on ainoa luonnollinen este matkalla länteen, jonka länsipuoli pitäisi saada pidettyä hallussa ainakin alkuun.
Elimäen-Lapinjärven tasalle päästyään, pienet tiet ja laajat peltoauket vaikeuttavat puolustusta ja tuovat edun mekanisoiduille joukoille. Siellä tarvitaan ehdottomasti omia mek. joukkoja riittävän lähelle sijoitettuna että niillä voidaan iskeä suoraan tai sivustaan vihollista.
Lappeenranta on hankala alue puolustaa, koska se on aivan Saimaan rannalla, eikä alueelta pääse kuin pohjoiseen ja länteen. Toisaalta sieltä on hankala edetä eteenpäin. Vainikkalasta ja Nuijamaalta on suhteellisen nopea ja helppo edetä kaupunkiin. Kaupungin puolustaminen edellyttäisi nopeata joukkojen siirtoa ja vahvoja paikallisjoukkoja. Lpr olisi meidän hallussamme hyvä saareke, joka sitoisi hyökkääjän voimia joksikin aikaa. Myös VT 6 pitkin etelään suuntautuva hyökkäys olisi helpompi torjua, koska tie kulkee salpausselän päällä ja harjumuodostelmien päällä.
ak.tied
Greatest Leader
VT6 ja VT7 seutu ainakin Porvoo/Loviisa-Kotka-Kouvola akselilla metsämaasto on yhä (ilmeisesti) jääkauden jäljiltä todella rokkoinen. Muutamat kerrat katsonut niitä silminkantamattomiin jatkuvia kallioita ja kiviröykkiöitä ja miettinyt ovatko luonnon vai ihmisen tekosia. Ei sieltä raivaamatta aja oikein millään läpi. Miinoja aukkoihin ja niin on viikoiksi ihmettelemistä mistä mahtuu kulkemaan samalla kun sataa epistä niskaan.
Einomies1
Respected Leader
Kyllä Anjalankoskelta Kouvolaan on hyvin tasaista, eikä siellä enää niitä kiviröykkiötä ole. Kymijoen itäpuoli on hankalaa, mutta maasto muuttuu aikalailla senjälkeen. Rannikko on tietysti kivikkoinen meillä aina suomenlahdella, mutta ei siellä tarvitse ajella.
Ei voi ei. Ja se kivi-kallio-rypyli-maastoinen alue ei ole kovin -syvä-....kun se loppuu kohti länttä tullessa, niin maasto, tiestö jne. muuttuu todella hankalaksi puolustajan näkökulmasta. Kymijoki tarjoaa luonnonesteen, mutta jokia tässä maailmassa on ylitelty niin monta kertaa, että ei sekään autuaaksi tee.
Käsitykseni: panssarikalustomme sitoutuu taisteluun HETI, ei 17. pvä, kun puomi rutistuu. Ei ole olemassa mitään -syvyyttä- siinä mielessä kuin vielä Talvisodan syttyessä. Piste. Puolipiste. Huutomerkki.