Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Halpa on suhteellinen käsite. En osaa sanoa sotateknistä arviota, mutta pärjäsimme II MS jälkeen suunnitellulla T-55M vaunulla tähän päivään saakka, vaikka se onkin jo nyt pahasti vanhentunut. Silti vaunutyyppi toimi palveluskäytössä yli 50 vuoden ajan ja vasta 1990-luvun vaihteessa tehtiin päivitys.Miten ajattelit Leopard 2A4:n tekohengittämisen halvalla vastaavan 2030-luvun haasteisiin? 2030-luvulla edessä on muutenkin mittavat kalustohankinnat maavoimissa, esim. Leopard 2A6 täytyy korvata tai remontoida täydellisesti. Sitä todellisuutta ei pidä pahentaa käyttämällä rahaa lyhytnäköisesti tekohengittämällä jotain fiktiivistä parasta osaa vaunuista!
Lisärahaa ei löydy, vain rahaa jota jaetaan riippuen mielipiteistä. Näistä voi olla tietysti montaa mieltä. Tuo pari komppaniaakin olisi parempi kuin ei mitään ja tuosta olen samaa mieltä että päivittää kannattaa jokatapauksessa. Lähtökohtahan oli, kuten sanoit ja viittasit CV9030 kirjoituksiin että rahaa on oltava Leo 2A6 päivittämiseen, mutta minusta sitä on oltava myös osaan Leo 2A4 päivitykseen. Kallistako? On, elämä on yleensä. Mahdotonta? Ei suinkaan vaan valintakysymys.Jos panssarivoimaan löytyy lisärahaa, niin se pitää käyttää vuosikymmeniä palveleviin hankintoihin. Tällainen voisi olla esimerkiksi parin Leopard 2A4 -komppanian täydellinen peruskorjaus ja modernisointi 2A7-standardiin. Maksaako? Ihan helvetisti. Toisaalta se vähentää 30-luvun paineita ja sillä menee pitkälle tulevaisuuteen.
Ei olla kylmän sodan lukemissa, mutta reservissä riittää rautaa idässä vielä. Vain osa on kerrallaan aktiivipalveluksessa ja iso osa ei varmaankaan ole taistelukykyistä, mutta kyllä sieltä voidaan nostaa tavaraa tarvittaessa korvaamaan tappioita.Eikä vaunumääriä kannata verrata vain omaan menneisyyteen. Se on kovin lyhytnäköistä. Panssariase ei ole naapurissakaan mitä se oli kylmän sodan aikana, siellä on supistettu vielä voimakkaammin kuin täällä. Samaan aikaan olemme siirtyneet kaluston laadussa eri tasolle. Kalusto ei enää ole neuvostoliittolaista tusinatankkia, vaan meillä on käytössä yksi maailman parhaista taistelupanssarivaunuista, Leopard 2A6.
Varmasti. En osaa sanoa vaunuista tarkemmin, mutta varastoituina ne eivät kulu. Jos elektroniikka pidetään ajanmukaisena, vaunu toimii vielä hyvällä a-tarvikkeella pelottavana vastustajana ainakin joissain rooleissa. Se on paljon parempi kuin ei tulitukea lainkaan.Paskamaisin asia on se kallis peruskorjaus. Tai voithan toki jättää sen tekemättä ja sitten tuskailla luotettavuuden kanssa, kun vaunut ovat jatkuvasti korjaamolla milloin minkäkin pettäneen osan takia...
En osaa sanoa vaunuista tarkemmin, mutta varastoituina ne eivät kulu.
Halpa on suhteellinen käsite. En osaa sanoa sotateknistä arviota, mutta pärjäsimme II MS jälkeen suunnitellulla T-55M vaunulla tähän päivään saakka, vaikka se onkin jo nyt pahasti vanhentunut. Silti vaunutyyppi toimi palveluskäytössä yli 50 vuoden ajan ja vasta 1990-luvun vaihteessa tehtiin päivitys.
...
T-72 oli aikanaan kelpo ase ja sopi pienenä Suomen olosuhteisiin hyvin. Tyypin luotettavuus on osoitettavissa helposti lukuisten modifiointien kautta ja edelleen se on lukumääräisesti eniten käytetty Venäjän armeijassa. Osaava porukka kyllä olisi tehnyt modaamattomallakin vaunulla tuhoa puolustuksessa.
Suomen Erityisolosuhteiden vuoksi, eli siis kustannuskysymys, piti saada varastotilojen käyttöä optimoitua, ja koulutus- ja huolto-organisaatioiden ylläpitäminen niille olisi maksanut merkittävästi. Kun Leopardit ostettiin Saksasta, ei suorituskyvyltään selkeästi heikompaa vaunumallia haluttu säilyttää (omituista kyllä, suunnitelmissahan oli yhden panssariprikaatin kaluston säilyttäminen itäkalustolla, mutta sitten kaikki kuitenkin laitettiin pataan).Miksi T-72:t olivat Suomessa käytössä niin vähän aikaa jos T-55:t 50 vuotta?
Rekkari on hävinnyt muistista, mutta meidän vaunussa oli tuo makkara lisäpanssari. Muistelisin sen olleen aito harppi-Saksan tuote. Liekö sama vaunu kun kuvassa.Suomen Erityisolosuhteiden vuoksi, eli siis kustannuskysymys, piti saada varastotilojen käyttöä optimoitua, ja koulutus- ja huolto-organisaatioiden ylläpitäminen niille olisi maksanut merkittävästi. Kun Leopardit ostettiin Saksasta, ei suorituskyvyltään selkeästi heikompaa vaunumallia haluttu säilyttää (omituista kyllä, suunnitelmissahan oli yhden panssariprikaatin kaluston säilyttäminen itäkalustolla, mutta sitten kaikki kuitenkin laitettiin pataan).
Syy taas siihen, että miksi nimenomaan T-72M1 stenattiin, mutta T-55M (jotka olivat alun perin T-55A) säilytettiin, oli siinä, että T-55M:t oli päivitetty 1980-1990-lukujen vaihteessa uudella ammunnanhallintajärjestelmällä (Bofors FCS-FV/K), ampumatarvikkeella (Mecar M-1000 -volframinuoliammus) ja pimeätoimintakyvyllä ynnä muilla käytettävyyttä parantavilla päivityksillä (tosin merkittävänä pimeätoiminnan puutteena niissä ei ole lämpökameroita, eikä lisäpanssarointioptiota toteutettu, joka olisi suojannut vaunuja etusektorista venäläisten teräsnuoliammuksilta). T-72M1:lle oli vastaavanlaiset päivitykset sisältänyt projekti olemassa, mutta Neuvostoliiton romahduksen ja laman vuoksi sitä ei ikinä toteutettu ennen Leopardien hankkimista. Ja kun T-55M:t ja T-72M1:t ottivat harjoitustaisteluissa yhteen, kävi ilmi, että kaikista puutteistaan huolimatta T-55M:t laittoivat T-72M1:t siististi nippuun etenkin pimeällä. Lisäksi T-72M1:n teräsnuolinen 3BM15 oli suorituskyvyltään huonompi kuin T-55M:n M-1000.
Lisäksi T-55M:iin oli varaosia hyvin saatavilla, kun meillähän oli myös vanhemmat T-54:t olemassa, jotka olivat pitkälti yhtenevät etenkin monilta mekaanisilta osiltaan.
Käytännössä siis T-55M:n pelasti juuri kylmän sodan lopussa toteutettu päivitysprojekti, joka teki siitä, kaikista puutteistaan huolimatta, paremman taistelupanssarivaunun kuin mitä perusmallin T-72M1 oli. Ja tietenkin myös erikoisvaunumme olivat pitkälti T-55 -alustalla.
Tässä muuten tuo kotimainen lisäpanssarointioptio T-55M:ssä (jota ei siis prototyyppiä lukuunottamatta toteutettu):
Katso liite: 38714
Katso liite: 38715
Katso liite: 38716
Minäpä visioisin, että nyt ei kannattaisi sitoutua hankkimaan taistelupanssarivaunuja lainkaan. Tstpsv on asejärjestelmä joka korvautuu maasodankäynnissä ensimmäisenä erinäisillä kauko-ohjattavilla ajoneuvoilla tai robottien kombinaatioilla. Leo 2A6 kannattaa ilman muuta pitää kunnossa ja modernisoidakin, mutta Black Pantherien uushankinta tms. on investointi menneeseen.
Mieluummin kaipaisin
a) Kaukotulivoimaa Ilmavoimille HX -hankinnan yhteyteen, esim. SPEAR 3 - voidaan laukaista vihollisen it:n ulkopuolelta.
b) Ison valikoiman pitkän kantaman PST-ohjuksia (SPIKE NLOS / vast) - ongelmana mahdolliset laseraseet ja muut torjuntakeinot
c) Epäsuoran tulen erilaisia täsmäammuntatarvikkeita krh:sta tykistöön ja raketinheittimiin.
d) Jalkaväen tulivoimaa erilaisilla 40mm älykranaateilla, singoilla, lyhyen kantaman pst-ohjuksilla
e) Pieniä droneja, maalla kulkevia ja ilmassa kulkevia. Aseilla ja ilman.
f) Tulitukidroneja kunhan ne tulevat.
Taistelupanssarivaunun piti korvautua taisteluhelikopterilla jo 20 vuotta sitten. No kuinkas kävi?
En usko kaukokäytön tai tekoälyn laajamittaiseen tulemiseen taistelupanssarivaunujen korvaajana lähivuosikymmeninä. Kaukokäyttö vaatii tässä tapauksessa paljon kaistanleveyttä ja on häirintäaltis. Tekoälyllä taas näen vielä vähemmän toivoa, maasodankäynti on aivan liian monimutkaista ja toisaalta myös epäsäännöllistä. Yhteistoiminnan pitäisi sujua saumattomasti ennakoimattoman ihmisen kanssa ja toisaalta tekoälyn pitäisi ymmärtää abstrakteja ohjeita, pyyntöjä ja käskyjä - nuolten piirtely kartalle ja ehtolauseiden ketjuttaminen ei sovellu taistelutilanteeseen.
Näkisin, että korkeintaan kyseeseen voi tulla valinnainen miehitettävyys. Eri asia sitten, kuinka usein sitä käytettäisiin ja missä tilanteissa, mutta miksipä ei esimerkiksi kärkivaunun osalta hiekkamaissa sodittaessa, kun miehistötappioita ei saa syntyä. Tai hiekkamaiden sotiessa toisissa hiekkamaissa, kun ollaan paskahousuja (vrt. saudit Jemenissä).
Teknisesti on huomattavasti realistisempaa korvata epäsuoran tulen järjestelmät miehittämättömillä kuin tehdä sama taistelupanssarivaunuille. Sillä sarallahan teknologia on jo käytännössä olemassa - BAE-Tesla kehittää Archerin seuraavan sukupolven version, joka ajaa ja ampuu ilman miehistöä.
Panssarivaunun liikkuvuuden ja massan tärkein määrittäjä on sisätilavolyymi. Kun ihmiset karsitaan paketista pois, tulee ajoneuvosta huomattavasti kevyempi, ulkotiloiltaan pienempi ja näin ollen myös liikkuvampi. Kaukokäyttö tarjoaa nämä mahdollisuudet. Käyttäjällä (-jillä) on VR-kypärät päässään, pieni viive varmistetaan lyhyillä etäisyyksillä, suuntaavila antenneilla ym. Tilannetietoisuus on parempi kuin tämän hetken panssarivaunun miehistöllä.
Parempi taktinen ja operatiivinen liikkuvuus mahdollistaa ihan erilaiset operaatiot kuin tänä päivänä. Paino lienee lähempänä 10 tonnia kuin 60 tonnia.
Pienempi koko ja massa mahdollistaa myös piiloutumisen entistä paremmin.
Missä nämä käyttäjät sitten ovat lyhyen etäisyyden päässä? Hajautettuna kontteihin? Montako käyttäjää per vaunu? Montako yhdessä kontissa?
Käytännön syistä helpointa olisi, että käyttäjät olisivat n. 1km päässä korjausvaunussa. Korjausvaunun ei tarvitsisi olla nykyisten korjausvaunujen kaltainen, sillä autettava kalustokin olisi huomattavasti kevyempää.
Haavoittuvuutta vähentäisi luonnollisesti vaunujen kyky tarvittaessa semi-autonomiseen toimintaan, sekä viestiyhteyksien kautta kaukokäytettäväksi kauempaa.
Pääase ja telat kuitenkin olisivat samankaltaisia? Mitä korjausvaunusta voidaan jättää pois vaunujen keventyneen painon vuoksi? Montako käyttäjää per vaunu?
Itse rakastan kaukovaikuttamista ja kannatan juuri niitä hankintoja joita listasit aikaisemmin.
Mutta panssarien ja jalkaväen osalta luotan tyhmään rautaan, kun niitä käytetään niiden käytön tulisi olla agressiivista, tulla iholle, halata ja viiltää kurkku auki.
Jos vaunut olisivat kaukokäyttöisiä, miksi kukaan edes yrittäisi vaikuttaa itse vaunuun? Droneilla ja epäsuoralla / kaukovaikuttsmisella tuhotaan vaunut joissa miehistö on. Eli näistä vaunuista pitää tehdä vähintään yhtä hyvin suojattuja kuin nykyiset vaunut pl. kineettinen vaikuttaminen etusektorista. Lisäksi niitä pitää olla (lähes) yhtä paljon. Kuulostaa siltä, että reserviläisarmeijalla ei tähän ole varaa.
Tällä hetkellä hinausvaunu pohjautuu tstpsv:n juuri sen vuoksi, että sen liikkuvuus, suoja ja vetokyky olisi samaa luokkaa autettavan kaluston kanssa. Kun autettava kalusto on kevyempää, voidaan käyttää myös kevyempää vaunua.
Tyhmässä raudassa ei ole mitään vikaa, mutta fiksulla raudalla saadaan tulevaisuudessa aikaiseksi enemmän kuin tyhmällä raudalla, ja paremmalla kustannus-tehokkuus hyötysuhteella.
Joo, varmasti toimii etäkäyttö hyvin! Tuskin vihollinen älyää häiritä yhteyksiä