Panssarivaunut

Nuoli olisi varmasti suhahtanut kaikista läpi jos olisi säilynyt ehjänä. Ontelokin olisi varmasti päässyt aika pitkälle.

Leo2:n panssari on siis ontto, että vihollisen nuoli kerkeää ottaa siitä läpi mennessään "kimmokkeen" ja menettää läpäisytehoaan jo lyhyellä matkalla huomattavasti. Eikös tässä kassakaappitestissä ole kyse vähän samasta asiasta? Korjatkaa, jos olen väärässä
 
En ole asiantuntija mutta olen ymmärtänyt, että nuoli on erittäin kovaa materiaalia, siihen on ahdettu kohtuullinen massa ja nopeus. Tällä päästään suureen kineettisen energian määrään = läpäisyyn. Nuolen muoto on sellainen, että sillä pyritään juuri vakauttamaan nuoli läpäisyssä ettei se lähde kääntymään koska kääntyminen saattaa katkaista nuolen, murtaa kärjen ja vie joka tapauksessa energiaa. Sen vuoksi itse pohdin, että aito nuoli olisi voinut hyvinkin suhahtaa jokaisesta kassakaapista läpi jos nuoli vain säilyy ehjänä murtumatta.

Tuossa videossahan periaatteessa ammuttiin muotoon sorvattu metallikappale. Jonka läpäisy perustuu vain massaan ja nopeuteen. Silläkin näkyi saavutettavan kohtuullinen tulos mutta käytännössä kappale lähti pyörimään jo ensimmäisestä osumasta joka syö energiaa ja tekee ammuksesta epävakaan.

Paremmin asiaa ymmärtävät korjatkoon :)
 
Leo2:n panssari on siis ontto, että vihollisen nuoli kerkeää ottaa siitä läpi mennessään "kimmokkeen" ja menettää läpäisytehoaan jo lyhyellä matkalla huomattavasti. Eikös tässä kassakaappitestissä ole kyse vähän samasta asiasta? Korjatkaa, jos olen väärässä
Tuo Leopardin kiilamainen panssari on muistaakseni NERA:a, jonka tarkoituksena on joustaa hieman ja aiheuttaa voimia sekä ontelosuihkuun tai nuoleen niin, että se suistuu sivuttain tai katkeaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Mikä ero on ontelon ja nuolen vaikutuksella panssarin takana? Käsittääkseni molemmissa primääriläpäisijä jatkaa matkaa melko suoraan ja sekundäärisirpaleet sitten aiheuttavat laajemmin tuhoa. Puhtaan ontelopanoksen räjähdysvaikutus panssarin ulkopuolella ei liene paljon käsikranaattia kummempi. Erilaiset "multi purpose" kranaatit ovat toki tässä suhteessa tehokkaampia.

Esitän arvauksen: onteloa on käytetty heikommin panssaroituihin kohteisiin koska se on halvempi eli nuoliammuksia ei ole ollut loputtomasti käytettävissä. Hieman pienempi lähtönopeus kuluttaa myös putkea vähän vähemmän. Näillä perusteilla ontelon puuttuminen suomalaisten vaunujen valikoimasta ei vaikuta taistelukykyyn, jos nuolta on riittävästi.
 
Esitän arvauksen: onteloa on käytetty heikommin panssaroituihin kohteisiin koska se on halvempi eli nuoliammuksia ei ole ollut loputtomasti käytettävissä. Hieman pienempi lähtönopeus kuluttaa myös putkea vähän vähemmän. Näillä perusteilla ontelon puuttuminen suomalaisten vaunujen valikoimasta ei vaikuta taistelukykyyn, jos nuolta on riittävästi.

Nuo kaksi syytä ovat varmasti osaltaan vaikuttamassa asiaan.

Ontelon puuttuminen ei varmaankaan vaikuta suuresti enää sen jälkeen, kun saamme uudet ohjelmoitavat sirpaleet. Siihen asti tuo on näin maallikon silmin valtava puute, joka tekee pehmeiden kohteiden tuhoamisen vaunun tykillä mahdottomaksi.
 
Tuossa videossahan periaatteessa ammuttiin muotoon sorvattu metallikappale. Jonka läpäisy perustuu vain massaan ja nopeuteen. Silläkin näkyi saavutettavan kohtuullinen tulos mutta käytännössä kappale lähti pyörimään jo ensimmäisestä osumasta joka syö energiaa ja tekee ammuksesta epävakaan.

Uskon että tuo harjoituspanos antaa paremman tuloksen kun ontelo. Ontelon oletan läpäisevän vähintään kaksi ensimmäistä kaappia, mutta menettävän tehonsa sen jälkeen koska sulattavaa massaa ei ole paljon jäljellä läpäisyjen jälkeen. Nuolessa ja tuossa "täyteisessä" on massaa vaikka se vääntyy matkalla. Ontelossa on spalling efekti ja se että läpäisyn jälkeen se rupeaa menettämään sitä tehoa.
 
Mikä ero on ontelon ja nuolen vaikutuksella panssarin takana? Käsittääkseni molemmissa primääriläpäisijä jatkaa matkaa melko suoraan ja sekundäärisirpaleet sitten aiheuttavat laajemmin tuhoa. Puhtaan ontelopanoksen räjähdysvaikutus panssarin ulkopuolella ei liene paljon käsikranaattia kummempi. Erilaiset "multi purpose" kranaatit ovat toki tässä suhteessa tehokkaampia.

Esitän arvauksen: onteloa on käytetty heikommin panssaroituihin kohteisiin koska se on halvempi eli nuoliammuksia ei ole ollut loputtomasti käytettävissä. Hieman pienempi lähtönopeus kuluttaa myös putkea vähän vähemmän. Näillä perusteilla ontelon puuttuminen suomalaisten vaunujen valikoimasta ei vaikuta taistelukykyyn, jos nuolta on riittävästi.
Omista kokemuksista on toki jo vuosia, mutta kyllä se 100mm vaunukanuunalla ammutun ontelon aiheuttama pölähdys oli vähän eriluokkaa kun käsikranaatin. Toki katselin kaukaa;)

Nykyaikainen nuoliammus ei ihan hirveästi auheuta vahinkoa jos ammutaan ohutseinäistä vaunua esim. kylkeen. Nuoli porhaltaa kyljestä sisääm ja toisesta ulos. sirpaleita, lämpöä ja yipainetta toki syntyy, mutta ei ehkä ihan hirveästi.
Ontelo tuottaa optimaalisemman vaikutuksen ohut seinäiseen kohteeseen.
 
Minkä luokan panssarivaunun tykkiä tarvitsisi 20 senttimetrin paksuisen teräspanssarin penetroimiseen?

Lueskelen Warhammer 40000 scifi-sarjan kirjoja ja ko. universumin Adeptus Astartes - erikoisjoukoilla on rynnäkkökiväärit, jotka ovat noin tehokkaita.
 
Minkä luokan panssarivaunun tykkiä tarvitsisi 20 senttimetrin paksuisen teräspanssarin penetroimiseen?

Lueskelen Warhammer 40000 scifi-sarjan kirjoja ja ko. universumin Adeptus Astartes - erikoisjoukoilla on rynnäkkökiväärit, jotka ovat noin tehokkaita.
Onkohan tämä nyt ihan oikeassa ketjussa...:rolleyes:
 
Minkä luokan panssarivaunun tykkiä tarvitsisi 20 senttimetrin paksuisen teräspanssarin penetroimiseen?
Ei kovin kummoista

Taitaa jo rynnäkkövaunujen 40 millimetriset päästä oikealla ampumatarvikkeella suht lähelle tuota.

Vaunukanuunat läpäisevät muistaakseni noin 700-1000 milliä vielä muutaman kilometrin päästä.
 
Minkä luokan panssarivaunun tykkiä tarvitsisi 20 senttimetrin paksuisen teräspanssarin penetroimiseen?

Lueskelen Warhammer 40000 scifi-sarjan kirjoja ja ko. universumin Adeptus Astartes - erikoisjoukoilla on rynnäkkökiväärit, jotka ovat noin tehokkaita.

Sikäli kun muistan, niin 30 ja 40 milliset alikalit eivät riitä tuohon.
 
Ei kovin kummoista

Taitaa jo rynnäkkövaunujen 40 millimetriset päästä oikealla ampumatarvikkeella suht lähelle tuota.

Vaunukanuunat läpäisevät muistaakseni noin 700-1000 milliä vielä muutaman kilometrin päästä.

Siis ihan nykyaikaisimmat sellaiset. T-72:n se vanha nuoli mitä meilläkin ilmeisesti oli, oli varsin aneeminen, joskin sekin taisi läpäistä S-tankin panssarin. S-tankin panssari taas taisi kestää ainakin 90 millisen AP-ammuksen joka ei ollut APFSDS. Ja ww2:n tankeista aika harva läpäisi 20 senttiä. Isoimmat vaunukanuunat AP laukauksella, muut mahdollisesti onteloammuksella. Ja muistaakseni panssarinyrkin ne isommat mallit läpäisi tuota luokkaa.
 
Sikäli kun muistan, niin 30 ja 40 milliset alikalit eivät riitä tuohon.
Siis ihan nykyaikaisimmat sellaiset. T-72:n se vanha nuoli mitä meilläkin ilmeisesti oli, oli varsin aneeminen, joskin sekin taisi läpäistä S-tankin panssarin. S-tankin panssari taas taisi kestää ainakin 90 millisen AP-ammuksen joka ei ollut APFSDS. Ja ww2:n tankeista aika harva läpäisi 20 senttiä. Isoimmat vaunukanuunat AP laukauksella, muut mahdollisesti onteloammuksella. Ja muistaakseni panssarinyrkin ne isommat mallit läpäisi tuota luokkaa.
Ei kovin kummoista

Taitaa jo rynnäkkövaunujen 40 millimetriset päästä oikealla ampumatarvikkeella suht lähelle tuota.

Vaunukanuunat läpäisevät muistaakseni noin 700-1000 milliä vielä muutaman kilometrin päästä.
Kiitokset vastauksistanne.
 
Minkä luokan panssarivaunun tykkiä tarvitsisi 20 senttimetrin paksuisen teräspanssarin penetroimiseen?

Lueskelen Warhammer 40000 scifi-sarjan kirjoja ja ko. universumin Adeptus Astartes - erikoisjoukoilla on rynnäkkökiväärit, jotka ovat noin tehokkaita.

Uskoakseni siinä on yksikkö virhe, mutta fiktiotahan se on muutenkin.
 
Mikä ero on ontelon ja nuolen vaikutuksella panssarin takana? Käsittääkseni molemmissa primääriläpäisijä jatkaa matkaa melko suoraan ja sekundäärisirpaleet sitten aiheuttavat laajemmin tuhoa. Puhtaan ontelopanoksen räjähdysvaikutus panssarin ulkopuolella ei liene paljon käsikranaattia kummempi. Erilaiset "multi purpose" kranaatit ovat toki tässä suhteessa tehokkaampia.

Esitän arvauksen: onteloa on käytetty heikommin panssaroituihin kohteisiin koska se on halvempi eli nuoliammuksia ei ole ollut loputtomasti käytettävissä. Hieman pienempi lähtönopeus kuluttaa myös putkea vähän vähemmän. Näillä perusteilla ontelon puuttuminen suomalaisten vaunujen valikoimasta ei vaikuta taistelukykyyn, jos nuolta on riittävästi.
Ontelon primäärivaikutuksena on leviävä sula kuparisuihku. Kevyisiin osuessaan sisällä on aika ikävä olla, tulee vähän kuuma ja keuhkot kärisee myrkkyhöyryistä. Vastaavasti nuoli saattaa vain sujahtaa molemmin puolin läpi - nopeutta on niin paljon, ettei se kerkiä kunnolla edes sirpaloitua ja nykyaikaisten vaunujen anti-spalling kevlarsuojat vähentävät myös sirpalevaikutusta edelleen.
 
Hyväksyn kuumat palokaasut hyväksi selitykseksi, mutta minun näkemäni ontelosuihkut eivät ole juurikaan levinneet, usein nekin jatkaneet toiselta puolelta yhdestä reiästä ulos. Joitakin roiskeita on ollut lähistöllä, mutta en osaa sanoa ovatko olleet peräisin primäärisuihkusta vai panssarista irronnutta kamaa.
 
Ontelon primäärivaikutuksena on leviävä sula kuparisuihku. Kevyisiin osuessaan sisällä on aika ikävä olla, tulee vähän kuuma ja keuhkot kärisee myrkkyhöyryistä.

Huomauttaisin vain että paino sanalla "vähän", ellei sitten osuta johonkin palavaan. Tietyissä oloissa ontelo toki tuottaa suuremman panssarin takaisen vaikutuksen, mutta kyllä silläkin on taipumusta sujahtaa läpi kuten sillä nuolellakin.
 
Back
Top