Panssarivaunut

[kimmo.j]

Ei ollut tarkoituskaan verrata T-72:n, käsittääkseni tuo 2A4 olisi vielä aika kuranttia ilman päivitystäkin, pelkästään peruskorjattuna?

Paha sanoa, tod.näköisesti ihan jo käytännön syistä, peruskorjaus olisi samalla myös modaus, esim lämpötähtäimen vaihto olisi edessä ja samaa ei enää tehdä.
Mutta Leo 2 A4 olisi peruskorjattuna tod.näköisesti tänään ja vielä huomennakin vähintään hyvä vaunu venäiläisiä vastaan, mutta vaikka en Ivanan vaunuja arvostakkaan, kehitystä sielläkin tapahtuu, joten kuinka pitkään vaunu olisi kurantti pelkällä peruskorjauksella on hyvä kysymys.

 

[tulikomento]

Ruottalaisia Leopard-koulutuksessa Saksassa vuonna 94.

 

[Panssari Salama]

Paha sanoa, tod.näköisesti ihan jo käytännön syistä, peruskorjaus olisi samalla myös modaus, esim lämpötähtäimen vaihto olisi edessä ja samaa ei enää tehdä.
Mutta Leo 2 A4 olisi peruskorjattuna tod.näköisesti tänään ja vielä huomennakin vähintään hyvä vaunu venäiläisiä vastaan, mutta vaikka en Ivanan vaunuja arvostakkaan, kehitystä sielläkin tapahtuu, joten kuinka pitkään vaunu olisi kurantti pelkällä peruskorjauksella on hyvä kysymys.

A4 on nyttemmin kakkoslinjan vaunu, mutta ehkäpä olennaisesti sille on tehty ammunnanhallintajärjestelmän päivitys, joka mahdollistaa ajantasaisten nuoliammusten käytön. Niin kauan kun rivissä pysyvät, käyvät rooliinsa oikein hyvin. Sekä A4 että A6 käyttää samaa vanhaa lämpötähtäintä, johon ei saa enää varaosia, joten niiden päivitys on ajankohtainen. Päivitetäänkö molemmat, vai saadaanko A6 päivityksellä niiden vanhat tähtäimet vielä kukkumaan A4:ssa. vaikea sanoa.

 

[Ylimatruusi]

Voiko osa kalustosta olla toissijaisiin tehtäviin (A4) ja päivitys unohdetaan?
Vain minimi ylläpito korjaukset. A4 on kuitenkin vanhentuneenakin aika pala purtavaksi muille kuin vihollisen panssareilla ehkä näillekin puolustus tehtävissä.

 

[Ressu70]

Asiaa sen tarkemmin tuntematta voisin kuvitella, että ainakin lähivuosina nelosille löytyy ostajia suhteellisen hyväänkin hintaan. Päivitettävyyttä runkoon kuitenkin riittää todella pitkäksi ajaksi, eli stena on mielestäni pois laskuista kaikissa eri vaihtoehdoissa. Toivottavasti pysyvät meillä rivissä vielä pitkään.

 

[PJ85]

Jenkeistä tuli mieleen, montakohan panssariprikaatia niillä oli joskus cold war loppuvaiheessa?

 

[Einomies1]

Tankkien perustekniikka (moottorit, hydrauliikka ja telapyörästöt) eivät ole mitään high-techia. Niille löytyy varmasti kotimaastakin korjaus- ja uusimiskykyä. Ongelmana on aina ajalle ja olosuhteille herkkä elektroniikka. Se pitäisi toimia ja saada uusittuakin määrävälein. Sen hinnat on arvioiden mukaan suolaisia, ainakin saksasta ostettuna.

En tiedä olisiko välimeren pohjukassa tuotteita tai intoa kustannustehokkaaseen päivitykseen tuon osalta? Siellä kun puuhataan kaikenlaista tuotetta ja parannusta itä- ja länsikalustoon.

 

[Hanski]

Tankkien perustekniikka (moottorit, hydrauliikka ja telapyörästöt) eivät ole mitään high-techia. Niille löytyy varmasti kotimaastakin korjaus- ja uusimiskykyä. Ongelmana on aina ajalle ja olosuhteille herkkä elektroniikka. Se pitäisi toimia ja saada uusittuakin määrävälein. Sen hinnat on arvioiden mukaan suolaisia, ainakin saksasta ostettuna.

En tiedä olisiko välimeren pohjukassa tuotteita tai intoa kustannustehokkaaseen päivitykseen tuon osalta? Siellä kun puuhataan kaikenlaista tuotetta ja parannusta itä- ja länsikalustoon.

Välimeren pohjukassa on varmasti intoa tehdä vaikka mitä, kunhan shekeleitä laittaa riittävästi pinoon...

 

[PH]

Jenkeistä tuli mieleen, montakohan panssariprikaatia niillä oli joskus cold war loppuvaiheessa?

Tässä vuoden 1989 tietoja aktiivisten divisioonien osalta



Lähde: https://www.ausa.org/sites/default/files/SR-1989-Profile-of-the-Army.pdf

Wikipediassa tarkempia lisätietoja minkälainen CENTAG:n yhtymien kokoonpano oli vuonna 1989: https://en.wikipedia.org/wiki/CENTAG_wartime_structure_in_1989

 

[Hanski]

Jenkeistä tuli mieleen, montakohan panssariprikaatia niillä oli joskus cold war loppuvaiheessa?

The Military Balance 1990-1991 kertoo USA:n panssarivaunujen määrästä seuraavaa:

• 1013 kpl M-48A5
• 2659 kpl M-60/M-60A1
• 5328 kpl M-60A3
• 6440 kpl M-1/M-1A
• 1334 M-331 Sheridan

Lisäksi merijalkaväellä oli seuraavat panssarit:

• 716 kpl M-60A1

Armeija valmistautui perustamaan seuraavat mekanisoidut joukot:

• 4 panssaridivisioonaa (kussakin 3 panssariprikaatia ja helikopteriprikaati)
• 6 mekanisoitua divisioonaa (kussakin 3 mekanisoitua jalkaväkiprikaatia ja helikopteriprikaati)
• 1 moottoroitu jalkaväkidivisoona, jossa 3 mekanisoitua tai moottoroitua prikaatia
• 1 jalkaväkidivisioona, jossa nimestä huolimatta 3 prikaatissa vahva mekanisoitu komponentti
• 2 itsenäistä panssariprikaatia
• 1 itsenäinen mekanisoitu prikaati
• 2 jalkaväkiprikaatia, joissa kuitenkin vahva panssarikomppania+
• 3 panssaroitua ratsuväkirykmenttiä (Sheridan-vaunut)

Army National Guard olisi sotatilanteessa mobilisoinut seuraavat mekanisoidut joukot:

• 2 panssaridivisioonaa
• 2 mekanisoitua divisioonaa
• 5 panssariprikaatia
• 6 mekanisoitua prikaatia
• prikaateista 6 oli varattu vakinaisen armeijan divisioonien saattamiseen sotavahvuisiksi, eli kokonaismäärästä nämä tulee vähentää
• 2 panssaroitua ratsuväkirykmenttiä (Sheridan-vaunut)
• 5 itsenäistä panssaripataljoonaa
• 3 itsenäistä mekanisoitua pataljoonaa

Yllä olevien lisäksi Army Reserve olisi perustanut 1 mekanisoidun koulutusprikaatin ja 12 koulutusdivisioonaa (osa mekanisoitu). Näillä ei kuitenkaan ollut kuin koulutustehtävä.

Merijalkaväki olisi perustanut seuraavat mekanisoidut joukot:

• 3 divisioonaa, joissa kussakin panssaripataljoona
• 1 reservidivisioona, jossa 2 panssaripataljoonaa

EDIT: @PH oli nopeampi!

 

[Hanski]

Tuosta yllä olevasta postauksesta voi vielä todeta, että Jenkkien Division 86 on varmasti ollut kovin sotilaallinen yhtymä kautta aikojen! Se on tehty 3. maailmansodan olosuhteisiin rajattomilla resursseilla.

Panssaridivisioona käsitti seuraavat joukot:

• 3 prikaatin esikuntaa
• 6 panssaripataljoonaa
• 4 mekanisoitua jalkaväkipataljoonaa
• 3 telahaupitsipatteristoa
• MLRS-patteri
• IT-pataljoona
• vahvat pioneerivoimat
• helikopteriprikaati, jossa johto-osien lisäksi komentohelikopteriosasto, kuljetushelikopterikomppania ja 2 TST-helikopterikomppaniaa
• maakomponenttia käytettiin hyvin nykyaikaisesti: prikaatin esikunnan alle muodostettiin joustavasti kuhunkin tehtävään räätälöity taistelujaotus

 

[Huhta]

Tankkien perustekniikka (moottorit, hydrauliikka ja telapyörästöt) eivät ole mitään high-techia. Niille löytyy varmasti kotimaastakin korjaus- ja uusimiskykyä. Ongelmana on aina ajalle ja olosuhteille herkkä elektroniikka. Se pitäisi toimia ja saada uusittuakin määrävälein. Sen hinnat on arvioiden mukaan suolaisia, ainakin saksasta ostettuna.

En tiedä olisiko välimeren pohjukassa tuotteita tai intoa kustannustehokkaaseen päivitykseen tuon osalta? Siellä kun puuhataan kaikenlaista tuotetta ja parannusta itä- ja länsikalustoon.

Israelin kanssa kaveeraamisessa vain on se riski, että tulee ongelmia KMW:n kanssa. Tätähän joskus kertoiltiin syyksi, ettei esim. Israelista osteta rypäleraketteja raskaalle raketinheittimelle. Grobien kanssahan tämä välirikko valmistajaan toteutui, vaikka rahat eivät edes menneet kilpailijalle.

 

[Huhta]

Paha sanoa, tod.näköisesti ihan jo käytännön syistä, peruskorjaus olisi samalla myös modaus, esim lämpötähtäimen vaihto olisi edessä ja samaa ei enää tehdä.
Mutta Leo 2 A4 olisi peruskorjattuna tod.näköisesti tänään ja vielä huomennakin vähintään hyvä vaunu venäiläisiä vastaan, mutta vaikka en Ivanan vaunuja arvostakkaan, kehitystä sielläkin tapahtuu, joten kuinka pitkään vaunu olisi kurantti pelkällä peruskorjauksella on hyvä kysymys.

Olihan meillä T-55M:t rivissä ei-niin-kauan-sitten. Siihen peilaten Leopard 2A4 olisi varmasti riittävän hyvä kaikkea T-72/T-80/T-90 -alustaista kalustoa vastaan pitkälle tulevaisuuteen.

Suurempi ongelma on se raha sekä vaunujen itsensä että niiden ympärille rakennettavan organisaation osalta. Ei kestä perse rakentaa uutta panssariprikaatia, vaikka tst-panssarivaunun aihioita olisikin varastoissa.

 

[Panssari Salama]

Suurempi ongelma on se raha sekä vaunujen itsensä että niiden ympärille rakennettavan organisaation osalta. Ei kestä perse rakentaa uutta panssariprikaatia, vaikka tst-panssarivaunun aihioita olisikin varastoissa.

Leikitään tällä ajatuksella. Entä jos paukut riittäisivät esimerkiksi KARPR varustamisella omalla PSVP:llä.

Kolme mekanisoitua pataljoonaa, kuten nyt, ja lisäksi panssaripataljoona. Kaikki A6:t KARPR:lle. Yllä olevasta tulee kuusi komppaniaa, jäisi viekä se seitsemäs, täydennysvaunukomppania. Nythän kaikki meidän kalusto on kai sijoitettu suoraan riviin.

Näin päästäisiin eroon Kuuterselän haamuista, jossa vastahyökkäys venyi ratkaisevasti koska riideltiin komentosuhteista, riideltiin hyökkäävistä joukoista, ja PsD oli käytössä vain palasena. Nyt KARPR kykenisi itse keskittämään iskuvoimaa siten kuin tilanne vaatii, ilman erillisiä komentosuhteita.

A4:t sitten kaikki MEK ja MOT osastoille, kuten niissä on nyt vaunuja. Sinnekin tulisi - jos sataan rivissä olevaan A4-vaunuun on uskominen kuten PV sivuilla lukee, ja miksi ei olisi - täydennysvaunukomppania. MOT luiskalle menoista on täällä paljon kirjoitettu, en ihan tiedä mikä siellä vanhenee ensimmäisenä (liikkeen edistämiskalusto?), mutta jos näin on, niin luiskalle vaan, ja jäljelle jää MEKit (ja täydennysvaunukomppania, tai niistä tehtäisiin pioneerivaunuja, what not).

Kaikki vaunut selkeästi käytössä, yhdenlaista kalustoa yhdessä paikassa, KARPR valmiusprikaatina olisi terävintä kärkeä. Tämä näin SA ajatuksena. RA koulutus yms varmasti voisi olla jotain muutakin, mikä koulutusta parhaiten palvelisi.

 

[Einomies1]

Leikitään tällä ajatuksella. Entä jos paukut riittäisivät esimerkiksi KARPR varustamisella omalla PSVP:llä.

Kolme mekanisoitua pataljoonaa, kuten nyt, ja lisäksi panssaripataljoona. Kaikki A6:t KARPR:lle. Yllä olevasta tulee kuusi komppaniaa, jäisi viekä se seitsemäs, täydennysvaunukomppania. Nythän kaikki meidän kalusto on kai sijoitettu suoraan riviin.

Näin päästäisiin eroon Kuuterselän haamuista, jossa vastahyökkäys venyi ratkaisevasti koska riideltiin komentosuhteista, riideltiin hyökkäävistä joukoista, ja PsD oli käytössä vain palasena. Nyt KARPR kykenisi itse keskittämään iskuvoimaa siten kuin tilanne vaatii, ilman erillisiä komentosuhteita.

A4:t sitten kaikki MEK ja MOT osastoille, kuten niissä on nyt vaunuja. Sinnekin tulisi - jos sataan rivissä olevaan A4-vaunuun on uskominen kuten PV sivuilla lukee, ja miksi ei olisi - täydennysvaunukomppania. MOT luiskalle menoista on täällä paljon kirjoitettu, en ihan tiedä mikä siellä vanhenee ensimmäisenä (liikkeen edistämiskalusto?), mutta jos näin on, niin luiskalle vaan, ja jäljelle jää MEKit (ja täydennysvaunukomppania, tai niistä tehtäisiin pioneerivaunuja, what not).

Kaikki vaunut selkeästi käytössä, yhdenlaista kalustoa yhdessä paikassa, KARPR valmiusprikaatina olisi terävintä kärkeä. Tämä näin SA ajatuksena. RA koulutus yms varmasti voisi olla jotain muutakin, mikä koulutusta parhaiten palvelisi.

En tiedä mitään tarkkaa todennäköisyyksistä ja meidän taktiikoista vastapelurin suhteen mekanisoiduissa operaatioissa, mutta jos tuota ajatusta hyväksikäyttäen heitän muutaman kysymyksen?
Eli oletus on että jos KarPr saa kaikki (100 kpl) Leo 2A6 vaunut + tukivaunut ja epäsuoraa ja MekTos saa nyt sen n. 90 kpl Leo 2 A4 vaunuja:

- miten suojattaisiin ilmauhkalta KarPr melkoisen suurta mekanisoitua komponenttia nykyisen kokoisilla ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla? 100+tst vaunua ym. voivat levittäytyä vain joissain paikoin laajoille peltoaukeille, mutta hyökkäykset ja kohtaamistaistelut tapahtuvat hyvin todennäköisesti ake:n ulkopuolella kuten II MS aikaan Kuuterselässä. Vaunut ovat pitkinä jonoina liikkeessä, ehkä 2 suunnassa yhtaikaa.
- miten tuo vertautuu nykyiseen, oletettuun KarPr 40-50 tst vaunun liikuttamiseen ja taktiikkaan? Luulen että meidän varsin hankalissa olosuhteissa(jotka eivät suosi massiivisia tankkitaisteluita) puolet pienempää määrää taistelualueella on helpompi suojata ja liikutella taktisesti. Toki määrä vaikuttaa iskukykyyn, mutta heittämällä kerralla operaatioon kaikki parhaat vaunut, ei reserviin jää mitään yllätyksien varalle. Pitäisin ehdottomasti parhaita vaunuja erillisessä tst-osastossa reservinä sen 20-30 tankkia.

 

[Panssari Salama]

En tiedä mitään tarkkaa todennäköisyyksistä ja meidän taktiikoista vastapelurin suhteen mekanisoiduissa operaatioissa, mutta jos tuota ajatusta hyväksikäyttäen heitän muutaman kysymyksen?
Eli oletus on että jos KarPr saa kaikki (100 kpl) Leo 2A6 vaunut + tukivaunut ja epäsuoraa ja MekTos saa nyt sen n. 90 kpl Leo 2 A4 vaunuja:

- miten suojattaisiin ilmauhkalta KarPr melkoisen suurta mekanisoitua komponenttia nykyisen kokoisilla ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla? 100+tst vaunua ym. voivat levittäytyä vain joissain paikoin laajoille peltoaukeille, mutta hyökkäykset ja kohtaamistaistelut tapahtuvat hyvin todennäköisesti ake:n ulkopuolella kuten II MS aikaan Kuuterselässä. Vaunut ovat pitkinä jonoina liikkeessä, ehkä 2 suunnassa yhtaikaa.

Tämä on hyvä kysymys. Mutta eikö toisaalla ole todettu, että Mekit ja Motit nimenomaan vaativat valmiusyhtymän, jolla ilmatorjunta kunnossa, joten nyt nämä vaunut olisivat automaattisesti KARPR ilmatorjunnan sateenvarjon alla.

- miten tuo vertautuu nykyiseen, oletettuun KarPr 40-50 tst vaunun liikuttamiseen ja taktiikkaan? Luulen että meidän varsin hankalissa olosuhteissa(jotka eivät suosi massiivisia tankkitaisteluita) puolet pienempää määrää taistelualueella on helpompi suojata ja liikutella taktisesti. Toki määrä vaikuttaa iskukykyyn, mutta heittämällä kerralla operaatioon kaikki parhaat vaunut, ei reserviin jää mitään yllätyksien varalle. Pitäisin ehdottomasti parhaita vaunuja erillisessä tst-osastossa reservinä sen 20-30 tankkia.

Tämä oli lääke toisaalta vaunujen ripottelua käyttöä vastaan, mutta toisaalta lääke organisaatiorajoja vastaan ja nopean päätöksen teon ja kyvykkyyden puolesta. Nyt tuo toivomasi reservi olisi nimenomaan KARPR reservi, ei mikään ylijohdon reservi, jonka vapauttaminen ottaa aikaa ja tupakkaa.

Vastaavasti, Leo 2A4 on ihan soiva peli, kyllä sillä ja sen avulla MEKit (ja MOTit) ottavat iskua vastaan ja antavat samalla mitalla takaisin. Voihan olla, että MEKit jopa olisivat edessä, pysäyttämässä vastustajan kärkeä, ja KARPR tekisi vastahyökkäykset yms sitten paremmalla tilannetiedolla, ja vihollisen vauhdin jo hiivuttua tai kanavoitua lisää.

Jos tekisin tästä lautapelien ystävänä peliä, jossa vaikka olisi pataljoonatason yhtymät ja yksiköt laudalla, niin näin minä sen tekisin. Usein näissä lautapeleissä maksetaan penalttia, jos eri organisaation alla olevat yksiköt ovat samassa taistelussa, joten se toki myös ajatuksen takana.

 

[Huhta]

Leikitään tällä ajatuksella. Entä jos paukut riittäisivät esimerkiksi KARPR varustamisella omalla PSVP:llä.

Kolme mekanisoitua pataljoonaa, kuten nyt, ja lisäksi panssaripataljoona. Kaikki A6:t KARPR:lle. Yllä olevasta tulee kuusi komppaniaa, jäisi viekä se seitsemäs, täydennysvaunukomppania. Nythän kaikki meidän kalusto on kai sijoitettu suoraan riviin.

Näin päästäisiin eroon Kuuterselän haamuista, jossa vastahyökkäys venyi ratkaisevasti koska riideltiin komentosuhteista, riideltiin hyökkäävistä joukoista, ja PsD oli käytössä vain palasena. Nyt KARPR kykenisi itse keskittämään iskuvoimaa siten kuin tilanne vaatii, ilman erillisiä komentosuhteita.

A4:t sitten kaikki MEK ja MOT osastoille, kuten niissä on nyt vaunuja. Sinnekin tulisi - jos sataan rivissä olevaan A4-vaunuun on uskominen kuten PV sivuilla lukee, ja miksi ei olisi - täydennysvaunukomppania. MOT luiskalle menoista on täällä paljon kirjoitettu, en ihan tiedä mikä siellä vanhenee ensimmäisenä (liikkeen edistämiskalusto?), mutta jos näin on, niin luiskalle vaan, ja jäljelle jää MEKit (ja täydennysvaunukomppania, tai niistä tehtäisiin pioneerivaunuja, what not).

Kaikki vaunut selkeästi käytössä, yhdenlaista kalustoa yhdessä paikassa, KARPR valmiusprikaatina olisi terävintä kärkeä. Tämä näin SA ajatuksena. RA koulutus yms varmasti voisi olla jotain muutakin, mikä koulutusta parhaiten palvelisi.

Moottoroidut taisteluosastot ovat eräänlaisia jämäkokoonpanoja, niitä tuskin olisi ilman Ruotsista tulleita ällejä. Ilmatorjuntakyky lepää Sergein varassa ja viestivarustuksessa on mainittu olevan puutteita. Kalustosta on vanhenemassa ainakin tykistö (122 PSH 74). Ällitälleilläkin tulee jossakin vaiheessa elinkaaren pää vastaan. Vaikka Ruotsista tiettävästi tuli hyväkuntoisia vaunuja, niin yli puolet Suomen ällitälleistä on hankittu 1980-luvulla bilateraalikaupalla ja ko. vaunuja tarvitaan myös mekanisoitujen taisteluosastojen tukirooleissa...

Jos miettii moottoroidun taisteluosaston varustamista kunnostetuilla Leopardeilla, niin edellä mainittujen lisäksi ratkaistavaksi tulee pioneerikaluston yhteensopivuus Leopardien kanssa (siltavaunujen silloista loppuu kantavuus kesken ja hinausvaunuista teho, nyttemminhän länsikalustoa on hankittu kumpaankin rooliin muille joukoille). Sekä tietysti oppiristiriita kuljetuspanssarivaunusta ja rynnäkköpanssarivaunusta - kannattaako päivittää 100 Leopardia (olemassaolevan ja näin ollen ilmaisen) MT-LB:n rinnalle vai pitäisikö tyytyä pienempään määrään päivitettyjä Leopardeja ja ostaa niille kaveriksi ihan oikeita rynnäkköpanssarivaunuja? Tällä foorumillahan on esitetty joskus, että monta miljoonaa maksaneen CV90:n sijaan olisi pitänyt haalia ylijäämämarkkinoilta hirmuinen erä käytettyjä Leopardeja ja ällitällejä. Ajatus ei kai saanut hirveästi vastakaikua.

 

[Panssari Salama]

Moottoroidut taisteluosastot ovat eräänlaisia jämäkokoonpanoja, niitä tuskin olisi ilman Ruotsista tulleita ällejä. Ilmatorjuntakyky lepää Sergein varassa ja viestivarustuksessa on mainittu olevan puutteita. Kalustosta on vanhenemassa ainakin tykistö (122 PSH 74). Ällitälleilläkin tulee jossakin vaiheessa elinkaaren pää vastaan. Vaikka Ruotsista tiettävästi tuli hyväkuntoisia vaunuja, niin yli puolet Suomen ällitälleistä on hankittu 1980-luvulla bilateraalikaupalla ja ko. vaunuja tarvitaan myös mekanisoitujen taisteluosastojen tukirooleissa...

Jos miettii moottoroidun taisteluosaston varustamista kunnostetuilla Leopardeilla, niin edellä mainittujen lisäksi ratkaistavaksi tulee pioneerikaluston yhteensopivuus Leopardien kanssa (siltavaunujen silloista loppuu kantavuus kesken ja hinausvaunuista teho, nyttemminhän länsikalustoa on hankittu kumpaankin rooliin muille joukoille). Sekä tietysti oppiristiriita kuljetuspanssarivaunusta ja rynnäkköpanssarivaunusta - kannattaako päivittää 100 Leopardia (olemassaolevan ja näin ollen ilmaisen) MT-LB:n rinnalle vai pitäisikö tyytyä pienempään määrään päivitettyjä Leopardeja ja ostaa niille kaveriksi ihan oikeita rynnäkköpanssarivaunuja? Tällä foorumillahan on esitetty joskus, että monta miljoonaa maksaneen CV90:n sijaan olisi pitänyt haalia ylijäämämarkkinoilta hirmuinen erä käytettyjä Leopardeja ja ällitällejä. Ajatus ei kai saanut hirveästi vastakaikua.

Niinpä, tuossa mätäkuun jutussani lähdinkin Mottien osalta siitä, että ovat ensimmäisenä uupumassa vanhaan kalustoonsa, ja nyt niille osoitetut PSVK per Motti samalla voidaan osoittaa varaosakäyttöön. Alussa siis PV:n sivujen mukaisesti kaikki 100 Leo 2A4:ää olisi Mekkien ja Mottien käytössä, sitten Motit luiskaan, Mekit jäävät. Mekkien määrän A4:sia (4 komppaniaa) voisi ajatella olevan säilytettävissä rivissä sen, mitä Mekitkin ovat.

Samanaikaisesti, KARPR olisi selkeä ensilinjan valmiusyhtymä, kuten valmiusprikaatina sen tuleekin olla.

Osittain tämä pohdintani lähti liikkeelle kun törmäsin KILPI-lehdessä olleseen tarinaan valmiusprikaatien synnystä. Melkoinen avobordelli löytyy tarinan takaa, hienoa että se näin avoimesti on lukijoille avattu , kts tämä postaus ja sen liite:

Ja tuo Kilpi-lehden juhlanumero näkyykin olevan vuodelta 2007, ei 2006. Liitteenä olennaiset osat.

Olisi vain loogista saattaa nyt lopultakin KARPR todelliseksi voimayhtymäksi, eikös niin

 

[Huhta]

Niinpä, tuossa mätäkuun jutussani lähdinkin Mottien osalta siitä, että ovat ensimmäisenä uupumassa vanhaan kalustoonsa, ja nyt niille osoitetut PSVK per Motti samalla voidaan osoittaa varaosakäyttöön. Alussa siis PV:n sivujen mukaisesti kaikki 100 Leo 2A4:ää olisi Mekkien ja Mottien käytössä, sitten Motit luiskaan, Mekit jäävät. Mekkien määrän A4:sia (4 komppaniaa) voisi ajatella olevan säilytettävissä rivissä sen, mitä Mekitkin ovat.

Samanaikaisesti, KARPR olisi selkeä ensilinjan valmiusyhtymä, kuten valmiusprikaatina sen tuleekin olla.

Osittain tämä pohdintani lähti liikkeelle kun törmäsin KILPI-lehdessä olleseen tarinaan valmiusprikaatien synnystä. Melkoinen avobordelli löytyy tarinan takaa, hienoa että se näin avoimesti on lukijoille avattu , kts tämä postaus ja sen liite:



Olisi vain loogista saattaa nyt lopultakin KARPR todelliseksi voimayhtymäksi, eikös niin

KARJPR voitaneen saattaa voimayhtymäksi muutamaksi vuodeksi, jahka mekanisoitujen taisteluosastojen itäperäinen kalusto lahoaa käsiin. Panssariprikaatin ilmoitus Ruotuväessä joskus n. vuonna 2030: "58 koditonta Leopardia etsii uutta, rakastavaa kotia."

Jos panssarijoukkojen kehitystä mietitään, niin panostaminen karjalaisiin voisi kyllä olla mielenkiintoinen vaihtoehto. Unelma-vaihtoehto on nykytilan jatkaminen (eli kahden mekanisoidun taisteluosaston ja yhden mekanisoidun prikaatin kaluston ylläpito) ja inhorealismi-vaihtoehto taas on valojen sammuttaminen Parolassa ja karjalaisten kaluston ylläpito nykyisillä numeroilla. Kompromissina voisi ajatella valojen sammuttamista Parolassa ja KARJPR:n kehittämistä.

Lisätään neljäs pataljoona sekä hankitaan lisää rynnäkköpanssarivaunuja tämän mahdollistamiseksi ja Pasien korvaamiseksi panssarijääkärijoukkueissa. Leopardien korvaajia hankitaan komppania per pataljoona, eli neljä komppaniaa. Mekanisoitujen taisteluosastojen K9 Moukarit ja länsimaiset pioneeripanssarivaunut luonnollisesti liitetään osaksi prikaatia.

Toimisiko? Valtakunnan rynnäkköpanssarivaunujen määrä pysyisi nykytasolla, taistelupanssarivaunujen määrä supistuisi selvästi ja tukivaunuja olisi jonkin verran enemmän vaunua kohden kuin nykyään. Meillä olisi käytettävissä eurooppalaisellakin mittapuulla tulivoimainen yhtymä! Toisaalta pitkä perinne katkeaisi Parolan sammuttaessa valot ja Karjalan Prikaati saisi panssarikoulutuksen monopolin, joka ei välttämättä edistä osaamisen kehittymistä.

 

[Lunni]

valojen sammuttaminen Parolassa ja karjalaisten kaluston ylläpito nykyisillä numeroilla. Kompromissina voisi ajatella valojen sammuttamista Parolassa ja KARJPR:n kehittämistä.

Ei kai niitä valoja Parolasta kannata sammuttaa. Jonkun verran Vekaran maastoa tietävänä, väitän että Parolassa on paremmat harjoittelupaikat ammuntoineen. Vekaran maasto on sitten realistisempi, mutta ne ammunnat... Onhan siellä jo panssariuraa useita kilometrejä, mutta sellainen "aukee laakee" vähän puuttuu...

edit: Tai kai sen lentokentän voi ostaa ja pistää uusiokäyttöön