Panssarivaunut

Vähän infoa T-80BVM

The armour protection of the T-80BVM is one of the best, especially if the incoming round hits one of the Relikt ERA plates which are twice as effective as CONTACT-5 ERA against kinetic projectiles (meaning that the Leopard 2A6, one of the most dangerous opponents, cannot penetrate the UFP).

Pros and cons​


Pros:


  • Armour is superb, most of the hull and turret is immune to all shells in the game, including the dreaded DM53 APFSDS shell utilized by the Leopard 2A6
  • Access to the unlockable 3BM60 APFSDS shell with 580 mm of penetration
  • Autoloader grants a short and constant reload time

Cons:


  • Relatively low reverse speed, hard to retreat from a threatening situation
  • The cramped interior, with the crew placed tightly together, means that the tank is easily disabled if a shot penetrates
  • Poor survivability from side shots due to the massive ammunition carousel mounted in the centre of the hull
  • Spare ammunition not carried in the autoloader is distributed around the hull and turret - meaning a penetrating shot might ignite a round carried as a spare, setting off the carousel
  • Poor gun depression of -5° due to the low turret height. This makes it difficult to shoot over hills and other obstacles, especially on maps with rough terrain
  • While the front is covered with ERA, the gaps between ERA plates are weak spots


Jos joku ei huomannut niin nuo tiedot ovat pelistä "War Thunder", joten tiedot kannattaa ottaa tietyllä varauksella.
 
No, onnistuttiin meillä asentamaan 120 krh telakuorma-auton takavaunuun, joten samalla periaatteella se asentaminen T-72 tornin tilalle varmasti olisi onnistunut.. Kaiken ei pidä olla AMOS:ta joka ei edes toimi siten, kuin sen kuviteltiin toimivan.
En tiedä, mutta oletan, ettei tuollaista konstruktiota ole maailmalla juurikaan käytetty. (Pohjois-Korealla voi olla tuollainenkin käytössä) Siihen saattaa olla joku hyväkin syy? Korvallista hieromalla tulee mieleen ainakin raha. Kaikkea ei kannata tehdä vaikka se olisikin teknisesti mahdollista.
 
En tiedä, mutta oletan, ettei tuollaista konstruktiota ole maailmalla juurikaan käytetty. (Pohjois-Korealla voi olla tuollainenkin käytössä) Siihen saattaa olla joku hyväkin syy? Korvallista hieromalla tulee mieleen ainakin raha. Kaikkea ei kannata tehdä vaikka se olisikin teknisesti mahdollista.
Israelissa istutettiin 160 mm raskas heitin M4 alustaan. No, onhan se järkevää hinata heittimiä erilaisten kinnerien perässä ja kaivaa kuoppia vastimelle. Todella nopeaa tuliasematoimintaa kaikella tavalla ja hyvin heitin suojattuna maan pinnalla.

Ai niin onhan ällistä myös raskas heitin versio, ei toki meillä..
 

Liitteet

  • Bulgarian SMM 74 B1_10 Tundzha-Sani (left) and SMM B1.10 Tundzha (right) mortar carriers. The ...jpg
    Bulgarian SMM 74 B1_10 Tundzha-Sani (left) and SMM B1.10 Tundzha (right) mortar carriers. The ...jpg
    34.1 KB · Luettu: 17
Panssariprikaatissa pohditaan taistelupanssarivaunujen torjuntaa modaamattomalla T-72:lla ja sirpalekranaatilla, vaikka kumpiakaan ei ole ollut 15 vuoteen? Ymmärsinkö oikein?

Pohditaankohan Merivoimissa sukellusvenetoimintaa Laatokalla? :unsure:
Nojoo, jos nyt haluat olla näsäviisas. Silloin kun oli T-72:t, pohdittiin noita asioita. Nyt pohditaan miten Leopardeilla tehdään Armatasta romua jne.
 
Asiastahan en mitään tiedä, mutta ymmärtääkseni maasto maamme koillis-, itä, ja kaakkoispuolella on pitkälti metsää ja suota. Mitä virkaa panssarivaunuilla on sellaisessa maastossa, teiden ulkopuolella? Ja tiethän miinoitettaisiin täydellisesti, jos pilli viheltäisi. Kuten metsätkin, jos ei sitä umpihullua jalkaväkimiinakieltoa olisi tullut.
Kannattaa tutustua vaikka Pohjois-Suomen ja Kainuun metsäautotieverkkoon. Kantavaa tieverkkoa riittää. Ja mekanisoitu joukko käyttää koneellista miinanraivausta tai rakettiraivaimia. Venäläisillä kumpaakin tunnetusti riittää.
 
Onko ne meidän Leo A6 lämpökamerat päivitetty.

Voiko tuollaista lämpökameraa edes päivittää jos ei koko päätähtäintä uusi.
Entäs johtajan periskooppi?


Mietin vain että ollaanko altavastaajana yöllä vihollisen päivitettyä kalustoa vastaan.
2010 luvun lämppäri pesee varmaan mennen tullen 80lukulaisen, oli se uusi sitten minkälainen tahansa.
Ei ole päivitetty syytä olisi.
 
T-72BM3 uudetkin versiot ovat karkeasti Leo 2A4 tasolla. T-72B3 on suojan osalta parempi, mutta Leon L44 tykki sekä uusin nuoliammusperhe ovat taas puolestaan suorituskykyisempiä.
Pv on jo tutkinut aikanaan T-72 päivittämismahdollisuudet tarkasti ja todennut sen kannattamattomaksi. Syynä lienee korkean hinnan lisäksi päivityksessä saatava rajallinen suorituskykylisäys.

Tätä keskustelua on siis hyödytöntä jatkaa koska asia on menneisyyttä, enkä itse näe että asiassa olisi tehty mitään väärin. Tutkittu on huolella ja tilanne on nyt erittäinkin hyvä noin 200 Leopard- vaunun osalta. Onnea on ollut matkassa, mutta myös sinnikkyyttä ja suunnitelmallisuutta.
T-72:n päivittäminen todettiin kannattamattomaksi vain koska saatiin Leo 2A4:n halvalla, ja niiden päivityspotentiaali oli suurempi jolloin oletettiin että saadaan enemmän käyttöikää. Leo-hankinnassa oli suoritusportaassa (PSPR) ajatusena, että A4:t modernisoidaan, mutta sitten tulikin mahdollisuus ostaa A6:t.
 
Tämä on kuin omasta kynästä! Olen ollut tilanteessa missä 3 kpl 122 Psh 74 ja tykistön valmisteluosasto pysäytti JP:n hyökkäyksen heille edullisessa maastossa tunneiksi. Nöyryytystä lisäsi se, että he eivät päässeet eteenpäin eivätkä taaksepäin. Tapahtui Niinisalossa toukokuussa 2008.

Vastaavasti olen myös ollut taistelussa missä PSP:n hyökkäys pysäytettiin T-55M komppanialla ja kun PSP:n liike pysähtyi kylkeen iski jalan kaksi JV-komppaniaa ja käytännössä he juoksivat PSP:n yli. Nyt meiltä puuttuu liki täysin tuo kyky hidastaa liikettä metsämaastossa muiden, kuin operatiivisten joukkojen osalta joilla on panssarikalustoa.

T-72 kaluston osalta olisin säästänyt rungot ja tehnyt niistä vaikka RsKrh vaunuja 120 mm kranaatinheittimien kanssa. Tietyllä tavalla PV:ltä puuttuu innovatiivisuus.
Juuri tämä innovatiivisuus puuttu. Meillä on kyllä hienoja ostoksia maailta(halvalla), minusta pitäisi katsella rikkaiden öljyvaltioiden kalustoa. T-72 purettuna, olisiko jotain voinut kierrättää? telat, torni tai jotain.
 
Pohjoisen valmiusyksiköillähän on jo Leo 2A4 vaunuja, joten onhan niillä se kova kärki. Mitä haikailet T-72 vaunuilla? Ne ovat menneisyyttä, joten vaan jossitella voi.

Noita "sirpaleella tankkeja vastaan" toiveunia olen kuullut joskus aikaisemminkin ja todella toivon että meikäläinen panssaritaktiikka ei enää nykyään nojaa "toivotaan, toivotaan" ajatteluun. Ehkä tuota ajattelua oli 1990-luvulla ja ennen Leojen tuloa mukaan? Vastapuolen vaunut pitää tuhota kerralla, eikä roiskia sinne jotakin toivorikkaana. Eihän meillä edes ole enää vaunuissa kuin monitoimisia sirpale-onteloja ja nuoliammuksia+uusi ohjelmoitava ammustyyppi.

Pohjoinen tai ei, vähälukuiset tankit on keskitettävä hyökkäyksiin, ei mihinkään staattisiin väijytyksiin. Panssarintorjunnalla varustettu jalkaväki + tykistö ovat sulutuksen lisäksi parhaita puolustukseen metsässä ja kapeilla tieurilla. Tst-vaunuilla voidaan vahventaa joukkoja puolustuksessa, mutta vasta sitten kun tarvitaan vastahyökkäystä vihollisen läpimurron uhatessa/tapahduttua. Ei tankkeja kannata uhrata heti alkuun etulinjassa, vaan käyttää säästäen niitä pahimman varalle.

Taktiikan osalta suosittelen katselemaan pv:n koulutusvideoita, kuten tst-tapa 2015. Puolustuksen osaltahan me emme yksin hyökkää tiestöä pitkin, vaan syvyydestä. Puolustus voi alkuvaiheessa odottaa hyökkääjän toimia, eikä haaskata voimia siirtymällä metsiä ja soita pitkin sinne tänne. Välillä niinkin voidaan joutua tekemään erämaissa, mutta ei vihollinenkaan voi edetä nopeasti kapeita tieuria pitkin hankalan maaston takia. Mekanisoidut joukot eivät voi levittäytyä ja hyökätä täydellä voimallaan joka paikassa. Vanhat konstit purevat edelleen tuossa ja tärkeätä on saada vastapuolen tykistö- ja ilmatuki aisoihin, aiheuttamalla tappioita ja pakottamalla ne liikkumaan.

Voidaan lopettaa tämä jankkaaminen ainakin romutettujen vaunujen osalta. Ei mitään järkeä.
No, sinähän se asiantuntija olet. Vastapuolen vaunu pitää tuhota kerralla? Niin varmaan pitäisi, mutta entäpä jos se naapuri ei suostu tuhoutumaan kertalaakista kun sillä on niin hyvä panssarisuoja? Jäädään haavi auki ihmettelemään tai mennään reklamoimaan ammuksen valmistajalle? Nykyaikaisen taisteluvaunun tuhoaminen yhdellä osumalla on varsin epätodennäköistä ja venäläinen raskas reaktiivipanssari on pahuksen vaativa louhittavaksi läpi. Ei kannata uskoa kaikkea mitä elokuvissa näytetään vaunukanuunoiden tehosta.

Minua paljon viisaammat ovat todenneet että sirpale keulaan on ihan toimiva vaihtoehto jos alikali ei mene muuten läpi. Ja sirpalelaukaus on leopardeihin hankinnassa. Itseasiassa täytöstä olisi syytä olla 2/3 sirpaleita ja vain 1/3 nuolia. Nuolet ovat kalliita ja ylitehokkaita pääosaan taistelukentän maaleista. Se taistelu kun ei nyt vain ole pelkkää taisteluvaunu vastaan taisteluvaunu sotaa, jos komentajat yhtään osaavat hommiaan.

PV:n koulutusvideot ovat vauhdikkaita, mutta moni asia niissä jää käsittelemättä. Jalkaväen hyökkäykset jäävät tosi lyhyiksi taktisiksi liikkeiksi, ellei käytössä ole tiestöä jota pitkin saadaan tykistä, huolto ja muu tuki paikalle. Puhutaan muutamista kilometreistä umpimetsässä, sitten on jääkäripataljoona kyvytön jatkamaan. Ja mekanisoidulle vastustajalle vaunun kääntäminen ympäri ja vastahyökkäys omaan selustaan ei kestä kauaa...varsinkin kun on jo useampaan kertaan todistettu että se naapurin selusta on liian kova paikka meidän jalkaväelle. Uutta taistelutapaa testattiin 2013 pohjoisen Trombi-harjoituksessa missä sinisen taisteluosasto viivytti keltaisen mekanisoitua prikaatia. Sininen pestiin perusteellisesti, ja hajautetusta taistelutavasta ei enää juurikaan puhuta.

Ja tässä on keskusteltu siitä, oliko vaunujen romuttaminen aikanaan järkevää ja olisiko niille löytynyt käyttöä. Kaikki kyllä tietävät että ei niitä enää naulatehtaalta takaisin saada. Hyvää keskustelua pohtimaan eri kalustojen käytettävyyttä ja kustannustehokkaita keinoja kasvattaa maavoimien taistelukykyä, sitten kun taas aletaan "vanhentunutta" kalustoa poistamaan. Ikävää jos keskustelu häiritsee sinua, siitä selviää pitäytymällä pois ketjusta.
 
Muistikuvieni mukaan suunnitelmissa taisi olla ihan maltillinen kevyt HEKO-komppania tiedusteluun ja yhteystoimintaan.

Merivoimien ITA-konsepti syntyi erään ulkopuolisen laivanrakennukseen keskittyneen insinööritoimiston esityksestä mittavan OR-tutkimuksen jälkeen (meriupseerien suureksi harmiksi).
Presidentti Halonen nosti merivoimien komentajaksi ITAn vastustajan. Näin saatiin hyökkäysase poistettua.
 
Uskallan olla vähän eri mieltä. T-72:sta ei olisi saanut Leopardin vertaista (paitsi suojan osalta), mutta ihan soivan pelin ottaen huomioon vastapuolen kaluston.
Vaunutaistelussa nimenomaan miehistön osaamisen tasolla on merkitystä. Pikatilanteessa kohtaamistaistelussa 300-500 metrin etäisyyksillä (jotka ovat normaaleja meikäläisessä maastossa), T-72 osuu taistelutähtäimellä suoraan pyyhkäisyyn tukeutuen aina, jos ampuja osaa tehtävänsä. Ja ampuu nopeammin kuin vastustaja, koska ei hukkaa aikaa laserilla mittailuun. Itseasiassa Leopardillakin koulutetaan menemään taisteluun taistelutähtäimellä, niin että pikatilanteissa ampuu aina ensimmäisenä.

Venäläisten taisteluvaunujen panssarointi on ihan samaa tavaraa kuin T-72M1:llä, lisättynä reaktiivipanssarit, jotka on halpa ja helppo valmistaa vaikka kotimaassa. Latauslaitteessa ei ole mitään vikaa, pimeätoimintakyky olisi tosiaan pitänyt saada, mutta BMP-2M osoittaa että nykyään sekin on halpaa kauraa.

Ja toivoisin että ymmärrettäisiin että T-72:ta ei olisi käytetty idän hurmeisten taistelupanssarivaunulauttojen torjumiseen. Ensinnäkin kun niitä panssarilauttoja ei saa meillä oikein mihinkään levälleen, ja toisaalta kun Venäjällä ei niitä enää edes ole. Taistelupanssarivaunujen suhteellinen määrä on organisaatioissa laskenut neuvostoliiton ajoista. Ja kolmanneksi, olen aina vihannut sitä että panssarivaunu nähdään panssarintorjuntavälineenä. Mikään ei ole niin tyhmää kuin mennä sodassa tappelemaan tasapuolista vihollista vastaan samalla kalustolla. Siellä missä ei voida kiertää vaan on pakko mennä suoraan kohti, kannattaa tietenkin käyttää parasta ja toivottavasti myöe teknisesti ylivoimaista kalustoa. Mutta kyllä taistelukentältä löytyy paljon paikkoja jossa vähän huonommallakin taisteluvaunulla pärjää ja olisi käyttöä.

Panssarivaunu on parhaimmillaan syvässä murrossa naapurin selustassa, missä se saa paljon pahaa aikaiseksi. Kannattaa muistaa että venäläisten selustaan ovelasti päässyt jääkäripataljoona pysähtyy kuin paska Junttilan tuvan seinään kun vastaan tulee ensimmäinen aukealla tuliasemissa oleva panssarihaupitsipatteristo tai panssari-ilmatorjuntapatteri, jotka laskevat putken vaakaan ja alkavat ampumaan päin näköä. Sen sijaan selustan muodostelmien sekaan päässyt panssarivaunukomppaniakin tekisi siellä lyhyessä ajassa paljon pahaa.

Meillä sivusuunnassa hyökkäävä jalkaväki on vaikeuksissa pelkästään naapurin panssaritiedusteluosien lyömisessä kohtaamistilanteessa. T-72, vaikka ilman mitään modernisointia, tuhoaisi ne kevyesti. Totta, että vaunut tarvitsisivat tukiosat, mutta nekin olivat olemassa tai järjestettävissä. Edelleen, arvotuskysymys. Kannattaako laittaa satoja miljoonia johonkin jalkaväkiprikaatiin, jota ei voi hyökätä koska sillä ei ole laittaa kovaa kärkeä vai satsata vähän jotta sillä on mahdollisuus ottaa kosketus ja sitten suunnata jalkaväki edullisessa maastossa taisteluun?
Taistelutähtäintä käytettiin meilläkin.

Olen panssarointi asiasta eri mieltä, mutta mielipiteeni perustuu julkisiin (internet) lähteisiin, joten voit olla oikeassa.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tekniikka on vain pieni osa. Osaava ja motivoitunut miehistö, sekä ennen kaikkea oikea organisaatio joka kykenee hyödyntämään taisteluvaunun kyvyt ja osaa ottaa huomioon sen vaatimukset ja heikkoudet on onnistumisen elinehto.
Olisiko sielä jääkäripataljoonassa osattu hyödyntää vaunujen vahvuudet? Olisiko silloisilla resursseilla kyetty ylläpitämään reservin ja henkilökunnan osaaminen ja huolto-organisaatio? Olen hiukan skeptinen resurssien suhteen. Toki asiat ovat priorisointi kysymyksiä.

Siitä mihin taisteluvaunuilla pystytään olen samaa mieltä kanssasi, mutta onko yksi erillinen komppania oikea malli, kykeneekö se operoimaan yksin jalkaväkipataljoonan osana? Olen tästäkin skeptinen.
Määrä on laatua, myönnän, mutta olisiko kokonaisuus ollut säilyttämisen arvoinen, en usko.
 
Israelissa istutettiin 160 mm raskas heitin M4 alustaan. No, onhan se järkevää hinata heittimiä erilaisten kinnerien perässä ja kaivaa kuoppia vastimelle. Todella nopeaa tuliasematoimintaa kaikella tavalla ja hyvin heitin suojattuna maan pinnalla.

Ai niin onhan ällistä myös raskas heitin versio, ei toki meillä..
Heitinvaunuja ja - ajoneuvoja kyllä maailmalla riittää. Tst-vaunualustaisia onkin sitten vähemmän.
 
Israelissa istutettiin 160 mm raskas heitin M4 alustaan. No, onhan se järkevää hinata heittimiä erilaisten kinnerien perässä ja kaivaa kuoppia vastimelle. Todella nopeaa tuliasematoimintaa kaikella tavalla ja hyvin heitin suojattuna maan pinnalla.

Ai niin onhan ällistä myös raskas heitin versio, ei toki meillä..

Meillähän on ollut heittimet jo pitkään Tekassa ja AMV:ssä. Ei oikein kuulosta tarkoituksenmukaiselta käyttää rahaa vielä kolmannen (tai oikeastaan neljännen, NEMO kun ei taida olla kotimaassa käytössä, vaan vanhempi AMOS) itseliikkuvan krh:n kehittämiseen, kun vielä itse vaunu olisi tähän tarkoitukseen sangen raskas ja ahdas. Kehitys- ja hankintakustannuksilla saisi varmaan saman verran NEMO-kontteja ajoneuvoineen tai jopa AMV-alustalla, piensarjat tuppaavat olemaan yksilökustannuksiltaan kalliita.
 
Meillähän on ollut heittimet jo pitkään Tekassa ja AMV:ssä. Ei oikein kuulosta tarkoituksenmukaiselta käyttää rahaa vielä kolmannen (tai oikeastaan neljännen, NEMO kun ei taida olla kotimaassa käytössä, vaan vanhempi AMOS) itseliikkuvan krh:n kehittämiseen, kun vielä itse vaunu olisi tähän tarkoitukseen sangen raskas ja ahdas. Kehitys- ja hankintakustannuksilla saisi varmaan saman verran NEMO-kontteja ajoneuvoineen tai jopa AMV-alustalla, piensarjat tuppaavat olemaan yksilökustannuksiltaan kalliita.
No, jos otetaan torni pois, latauskaruselli pois ja rungon a-säiliö pois jää melko paljon tilaa. Samanlainen tukijärjestelmä tilalle kuin on tekan takavaunussa, uusi a-tarvikesäilö etuviiston alle, puhelaitteen päivitys koska tornia ei ole, radiotelineet ja asepääte. Alusta on ilmainen.
Eipä tuon kehittelystannukset päätä huimaa, lopputuloksena ase jolla on liikkuvuutta ja parempi suoja, kuin perinteisellä heittimellä.
 
No, jos otetaan torni pois, latauskaruselli pois ja rungon a-säiliö pois jää melko paljon tilaa. Samanlainen tukijärjestelmä tilalle kuin on tekan takavaunussa, uusi a-tarvikesäilö etuviiston alle, puhelaitteen päivitys koska tornia ei ole, radiotelineet ja asepääte. Alusta on ilmainen.
Eipä tuon kehittelystannukset päätä huimaa, lopputuloksena ase jolla on liikkuvuutta ja parempi suoja, kuin perinteisellä heittimellä.

Sinulta jäi nyt Samovariuksen pointti huomaamatta. Ei kannata tehdä kolmatta itseliikkuvaa heitinjärjestelmää, kun siihen on jo valmiita ratkaisuja PV:llä käytössä.

Mikään ei ole ilmaista. Nuokin vähät tuotekehityskulut olisi olleet jostain pois. Alustan säilyttäminen olisi tarkoittanut ylläpitoärjestelmän säilyttämistä, eli ei se alustakaan ilmainen olisi ollut.
 
Ei ole päivitetty syytä olisi.
2A6:ssa siis sama lämpökamera kuin 2A4:ssa? Siinähän tulisi nelosille taas varaosaa, jos kutoset päivitettäisiin ajan tasalle, ja toimivaa osaa sitten kierrätettäisiin eteenpäin. Kun tässä on peistä taitettu erityisesti puolesta ja osin rahapussilla perustellen vastaan toisen linjan vaunujen pitämisestä rivissä, niin onhan näissä nyt kuitenkin todella hyvää synergiaetua Saksan kissojen sukupolvien kesken.
 
Osui lomapäivän aamuun kuusiosainen artikkelisarja teemana Leopard 2 MBT täyttää 40 vuotta: ei varmastikaan mitään sinällään uutta ja ihmeellistä, mutta mainio kooste. Artikkeli n:o 5 mm. keskittyy uusimpaan 2A7V versioon sekä pioneeriversiohin.

 
Taistelutähtäintä käytettiin meilläkin.

Olen panssarointi asiasta eri mieltä, mutta mielipiteeni perustuu julkisiin (internet) lähteisiin, joten voit olla oikeassa.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tekniikka on vain pieni osa. Osaava ja motivoitunut miehistö, sekä ennen kaikkea oikea organisaatio joka kykenee hyödyntämään taisteluvaunun kyvyt ja osaa ottaa huomioon sen vaatimukset ja heikkoudet on onnistumisen elinehto.
Olisiko sielä jääkäripataljoonassa osattu hyödyntää vaunujen vahvuudet? Olisiko silloisilla resursseilla kyetty ylläpitämään reservin ja henkilökunnan osaaminen ja huolto-organisaatio? Olen hiukan skeptinen resurssien suhteen. Toki asiat ovat priorisointi kysymyksiä.

Siitä mihin taisteluvaunuilla pystytään olen samaa mieltä kanssasi, mutta onko yksi erillinen komppania oikea malli, kykeneekö se operoimaan yksin jalkaväkipataljoonan osana? Olen tästäkin skeptinen.
Määrä on laatua, myönnän, mutta olisiko kokonaisuus ollut säilyttämisen arvoinen, en usko.
Eikös se Napoleonkin puhunut hengen voiman suhteessa massaan olevan jotain 5:1?

Ei meikäläinen mitenkään ylenpalttisen rakastunut ole venäläiseen kalustoon. Mielluummin laittaisin taistelijat Leopard 2A7+ ja CV90FINM vaunuihin jne. Mutta kun tätä asiaa viran puolesta sai vuosikausia pohtia ja suunnitella vähien varojen käyttöä, tuli tuska siitä että mieluummin laitettiin taistelijat traktorien lavoille tai jalkaisin, kuin että olisi säästetty ne 163 T-72 vaunua ja yli 100 BMP-1 vaunua pienellä rahalla. Siitä tämä meikäläisen pohdinta juontuu. Itäkalustollakin pärjää jos on pakko, ja aina se on parempi kuin ei mitään.

Jos ei ole jalkaväen kuljettamiseen kuljetus- tai rynnäkkövaunuja (ne 100 BMP-1:tä olisi hoitaneet tämänkin) ja pitää mennä puhtaalla taisteluvaunujoukolla, kannattaisi ne pitää erillisinä pataljoonina joissa olisi esikunta- ja huolto-osat, kolme vaunukomppaniaa ja panssarijääkärikomppania. Silloin siihen saa edes jotain huolto- ja evakuointitukea, komppanialle voisi alistaa jalkaväkeä joka osaa toimia vaunujen kanssa ja komentajaksi maj/evl josta jalkaväkijohtaja ei kävele heti ylitse kuten tapahtuisi nuorelle yliluutnantille. Erillisen vaunukomppaniat päätyvät joukkueittain ripoteltuina pitkin prikaatin vastuualuetta ja tuhoutuvat sitten siellä yksitellen. Pataljoonan komentaja pystyis tn turvaamaan kootumman käytön. Näin ainakin sotakokemusten mukaan.

Jos olisi aikanaan vähän satsattu asiaan, meillä voisi olla nyt kaksi modernisoidulla kalustolla varustettu panssariprikaatia, länsikalustolla mekanisoitu Karjalan Jääkäriprikaati ja Porin Prikaati jolle voitaisiin alistaa länsimaisilla taisteluvaunuilla varustettu panssaripataljoona. Olisi parempi kuin mitä on nyt.
 
Back
Top