Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ihan vaan ideatasolla kysyn, miten paljon mielestänne IFV-vaunujen ilmaantuminen 1960-luvun jälkipuolella vaikutti mekanisoituun sodankäyntiin ? Neukut ehtivät ensimmäisenä BMP-1 -vaunullaan. Amerikkalaisilla oli tuohon aikaan lähinnä APC-vaununa M113. 70-luvulla tuli sitten Bundeswehrin Marder. 80-luvulla brittien Warrior ja USA:n Bradley.
Harmi vaan kun taitaa Venäjällä olla noita vaunuja enemmän(1) kuin Suomella laserohjattuja pommeja.Tuohon katolle kun tipauttaa 2000 paunan laserohjatun pommin ...
Wikipediasta: ”After some early mechanical problems, only 2,176 were built”Neukut eivät olleet ensimmäisiä.
Saksalaisen jalkaväen taisteluajoneuvojen doktriini oli jo 50-luvulla sellainen, jossa ajoneuvojen piti pysyä panssarivaunujen kanssa ja pystyä tukemaan niiden jalkaväkijoukkoja.
Saksassa oli hylätty amerikkalainen oppi, jonka mukaan panssaroidun miehistönkuljetusvaunun tulisi toimia vain "taistelutaksina" eikä hyökkäysajoneuvona. Siksi saksalaiset kehittivät SPz 12-3:n (https://en.wikipedia.org/wiki/Schützenpanzer_Lang_HS.30) taistelemaan tankkien rinnalla ja josta heidän panssaroitu jalkaväkensä voisi taistella vaunun sisältä.
Bundeswehr päätyi tähän tulokseen toisen maailmansodan Panzergrenadierien (panssarijalkaväen) myötä. Saksalainen oppi näki SPz 12-3:n osana joukkueen kalustoa ja joukkue oli koulutettu taistelemaan ajoneuvon kanssa sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa.
BMP-1 kehitettiin sitten myöhemmin 60 -luvun alussa.
Varmaan, mutta unohdit muut aseet. Vai pitäänkö nostaa kädet pystyyn koska Venäjä?Harmi vaan kun taitaa Venäjällä olla noita vaunuja enemmän(1) kuin Suomella laserohjattuja pommeja.
Harmi vaan kun taitaa Venäjällä olla noita vaunuja enemmän(1) kuin Suomella laserohjattuja pommeja.
Armata perhe on todennäköisesti liian kallis konsepti venäjän armeijalle ja mahdollisuus hankkia niitä jää todella rajalliseksi.Armatoja? Tuskin, kun miettiin senkin projektin kehityssaagaa....
Tarkoitin tuota komentovaunua, jota on todennäköisesti tuo yksi.Armatoja? Tuskin, kun miettiin senkin projektin kehityssaagaa....
Mistä tuo metri tulee? Tstpsv:n maavara on tyypillisesti sen 40-50cm, eli metriä tuosta ei saa vaikka laskisi pohjan maata vasten. Tietenkin jos vaunun runko vastaavasti on myös matalampi on asia eri.Sovitaan näin, että metri korkeudessa ei vaikuta näkyvyyteen.
Sauvajousen vaihtaminen on yleensä helppo tehdä maastossa, kunhan lyhyt katkennut pää ei "ui" sauvakotelon vast sisään.Mistä tuo metri tulee? Tstpsv:n maavara on tyypillisesti sen 40-50cm, eli metriä tuosta ei saa vaikka laskisi pohjan maata vasten. Tietenkin jos vaunun runko vastaavasti on myös matalampi on asia eri.
Mitenköhän tuon alusta korjaaminen kenttäolosuhteissa menee? Polviakseliasetelman tai sauvajousen vaihto, kun mukana on alustan säätö?
Sauvajousen vaihtaminen on yleensä helppo tehdä maastossa, kunhan lyhyt katkennut pää ei "ui" sauvakotelon vast sisään.
Katkenneen sauvajousen telapyörä ja polviakseli pitää vain saada roikkumaan vapaana esim kaivetun montun päälle.
Hydraulisen järjestelmä korjaamisesta en omaa kokemusta, joten siihen en osaa sanoa mitään.
Edit: sana sauvakotelo
Hydraulipalo osuman jälkeen on aina hyvä, ei jää haudattavaa
K2:n tuotantomallissa jokainen telapyöräyksikkö on hydrauliikaltaan täysin rungon ulkopuolinen ja suunniteltu kentällä vaihdettavaksi (muistaakseni tosiaan nuo näkyväy osat ovat vain kaapelointeja, mutta ne eivät ainakaan mene miehistötilan sisäpuolelle).Yleensä hydrauliputket (osin myös letkuja) kulkee vaunun rungon sisällä, kuten myös sylinterit jotka kääntävät polviakseleita. Osumasta yleensä irtoaa erilaisia sirpaleita vaunun sisällä, jotka rikkovat paikkoja.
Tuon perusteella ei pysty sanomaan miten esteettömästi on nuo kiinnikepultit, ideali olisi tilanne missä niihin pääsee käsiksi viereisten telapyörien ohi.K2:n tuotantomallissa jokainen telapyöräyksikkö on hydrauliikaltaan täysin rungon ulkopuolinen ja suunniteltu kentällä vaihdettavaksi (muistaakseni tosiaan nuo näkyväy osat ovat vain kaapelointeja, mutta ne eivät ainakaan mene miehistötilan sisäpuolelle).
Tässä koko K2:n ISU (in-arm suspension unit) demonstraattorina:
Katso liite: 56089
Ja tässä sitten telapyöräyksikkö asennettuna, kiinnittyy siis runkoon isoilla pulteilla:
Katso liite: 56088
Tässä näkyy kaaviokuva voimansiirrosta (mustalla menevät nuo, joita pidän kaapelointeina):
Katso liite: 56090
Kyllähän noista kuvista näkee että pystyy vaihtamaan koskematta viereiseenTuon perusteella ei pysty sanomaan miten esteettömästi on nuo kiinnikepultit, ideali olisi tilanne missä niihin pääsee käsiksi viereisten telapyörien ohi.
JepKyllähän noista kuvista näkee että pystyy vaihtamaan koskematta viereiseen
Korealaiset ovat varmasti miettineet ja testanneet asiaa, mutta silti tuolla telakoneistossa kulkeva putkisto/ kaapeli näyttää vähintäänkin kauhistuttavan vaurioherkälle. Ja mitenköhän lienee noiden sylinterien kestävyys vaikka sirpaleita vastaan? Helmalevyt tulevat toki aika alas.K2:n tuotantomallissa jokainen telapyöräyksikkö on hydrauliikaltaan täysin rungon ulkopuolinen ja suunniteltu kentällä vaihdettavaksi (muistaakseni tosiaan nuo näkyväy osat ovat vain kaapelointeja, mutta ne eivät ainakaan mene miehistötilan sisäpuolelle).
Tässä koko K2:n ISU (in-arm suspension unit) demonstraattorina:
Toivottavasti Norjalaiset testaa yleisimpiä remontteja myös tuossa kenttäkokeessa. Jos eivät niin jää aika paljon asioita sen varaan mitä toimittaja "lupaa".Korealaiset ovat varmasti miettineet ja testanneet asiaa, mutta silti tuolla telakoneistossa kulkeva putkisto/ kaapeli näyttää vähintäänkin kauhistuttavan vaurioherkälle. Ja mitenköhän lienee noiden sylinterien kestävyys vaikka sirpaleita vastaan? Helmalevyt tulevat toki aika alas.
Hienoa tekniikkaa jo polviakseliasetelmasta lähtien, ja hintakin on varmasti sen mukainen. Eipä ihme että vaunun hinta on korkea...