Panssarivaunut

Aika paljon on luvattu vaunulle, jolla panssari kestää 30x173 ammuksen (STANAG 4569 /AEP-55). Kaikkien renkaiden puhjetessa tykistökeskityksessä, ei run-on-flat renkailla lähdetä enää maastoon. Näin ainakin epäilen. On rengas tietysti helpompi vaihtaa, mutta sitten kun niitä on vaikka 4 tai enemmän puhki niin pitää olla renkaita runsaasti huollolla.
Lasikanuuna, kuten sanoin. Termi ei ole ehkä kaikille tuttu, mutta se on yleinen termi strategiapelejä pelanneille, koska se kuvaa ko vehkeen hyvin. Eli "high or very high damage and low or no armour."

Taktiikat on väijytykset ja/tai liikkuvuus sulautettuna yhteen hit-and-run ja/tai massa ylivoima. Riski on juuri se tuhoutuminen, mutta vaihtokauppana on se maksimaalinen tulivoima. Eli toisin sanottuna moderni ratsuväki yksikkö (ilman hevosia).

Ehkä sitä voisi myös kuvailla panssaroituna TAn, missä se pienen profiilin ja pyörien ansiosta pääsee paikkoihin mihin normi MBTllä ei menisi. Korkeuden puolesta tuo torni kököttää samoissa korkeuksissa, mutta leveytensä puolesta tuo on hoikka verrattuna MBThen.
 
Se missä tuo voi olla parempi kuin esim. LEO 2A7V, on tietysti ilmakuljetuskyky ja ehkä miinasuojaus V-rungon ansiosta. Eli kriha-hommiin ihan jees.
Operatiivinen liikkuvuus on myös eri tasoa. Nuo voivat olla jo perillä 500km päässä kun kissaeläimet on vasta saatu lavettien kyytiin. Erittäin mukava ajatus kylmän sodan kasarmilta Atlantille - yllätyshyökkäyspelkoskenaarioita miettiville kenraaleille, luulisin. Ei todellakaan mikään MBT:n korvaaja - mutta kohtuullisissa määrin ihan ok täydentäjä.
 
BMP-3:a n. 1000-1200, joista ~600 toimitettu 2015 jälkeen. BMP-2 määristä oli muutama vuosi sitten arvioina, että 3500 olisi aktiivisina ja näistä n. 1000 päivitetty 2010 jälkeen. BMP-2 luvut epävarmempia, BMP-3 luvut vuosittaisista toimituskatsauksista poimittu.
Siitä huolimatta ainakin nopealla vilkaisulla esim. kaartin divisoonissa on pitäydytty BMP-2-alustassa. Joko BMP-3-kalustoa on käytössä mainostettua vähemmän, tai sitten sen suorituskyky/luotettavuus on huonompi kuin ulospäin kerrotaan. Kaartin divisioonathan pääosin pitäytyvät luotettavaksi ja suorituskykyisiksi todetun kaluston käytössä.

Laukaisulaitteet poistettiin 2003, kun PSTOHJ 82M happani hyllyikänsä puolesta.
Juu, toki tämäkin oli syynä, mutta tästä on aikoinaan ollut keskustelua ja parranpärinää - lainaan pari vanhempaa viestiä ettei tarvitse kaikkea kirjoittaa uusiksi, tuolla on toki muitakin hyviä mielipiteitä aiheesta:

Mikä noissa vaunuihin asennetuissa pst-ohjuksissa on huonoa? Onko kyse tulenavauksen nopeudesta, ja mikä siinä mättää? Pitääkö hakupää jäähdyttää ensin? Entä jos käytettäisiin jäähdyttämätöntä hakupäätä? Ohjuksessa virta päällä jatkuvasti, joten tarvittaessa lähtisi napinpainalluksella välittömästi.

Vai pelätäänkö, että vaunumiehistö uskoo olevansa tst-panssarivaunu ja toiminta menee sitten sen mukaiseksi? Ts. ohjus ei olekaan enää itsepuolustuksena ja hätävarana raskaita vaunuja vastaan?
Itselle annettu selitys oli a-metit - yleensä rynnäkkövaunu ampuu n. 100-500m etäisyyksille, jotka taas PST-ohjukselle ei ole ihan optimaalisia, ja joissain tapauksissa ametti voi alittaa ohjuksen minimiampumetäisyydet. Toinen on, että rynnäkkövaunu ampuu paksua lähes poikkeuksetta etusektorista, mitkä on naapurilla yleensä suunniteltu kestämään PST-ohjuksen osuma, ja varustettu reaktiiveilla ja/tai aktiivisuojajärjestelmillä, joten hyöty jää aika minimaaliseksi (ellei käytetä jotain kattopanssariin iskevää). Kolmas on lähes varma rynnäkkövaunun menetys, johtuen siitä miten paljon PST-ohjuksella varustettu rynnäkkövaunu kerää (summittaistakin) tulta puoleensa heti sen jälkeen kun vihollinen on sen paikantanut, siinä missä PST-ohjusryhmä voi liikkua huomaamattomammin, ja hakeutua otollisempiin ampuma-asemiin. Neljäs johtuu ihan tehtäväprofiilista - rynnäkköpanssarivaunun tehtävä on kuljettaa ja tukea panssarijääkäreitä, ja ohjukset takatilassa vie tilaa ja pienentää kuljetuskapasiteettia. Lisäksi lähes kaikki PST-ohjusjärjestelmät joutuu lataamaan ulkokautta, ja esim. CV:hen suunniteltu BILL-proto vei vielä ohjusten lisäksi yhden jimmyn paikan takatilasta ohjusampujalle vaikkei sen integrointi ampujan hommaksi mahdotonta olisi. Tietysti BILL-proto ei muutenkaan sopisi, koska CV9030FIN:ssä ei ole ilmatähystysluukkuja josta se olisi ladattu.

Tulenavaus on todennäköisesti hidasta, koska kaikki ryntövaunujen PST-ohjusjärjestelmät mitkä tiedän (Bradley, CV BILL) vaatii erikseen ampumakuntoon laiton, eli laukaisulaitteen sähköisen nostamisen. Eli esim. kohtaamistilanteessa täysin hyödytön. Ja varmasti myös on mietitty tuota "MBT-syndroomaa", josta Israelilaiset on huolissaan eivätkä sen takia varusta kuljetus-psv:tä konetykeillä. Ainakin simulaattoritaisteluissa aika moni vaununjohtaja koittaa ottaa sen Leon "päänahan" jos paikka avautuu... :p
Muuten ihan oikein - paitsi tuo "MBT-syndroma" joka on täyttä p*skaa.
 
@ultimateidiot

Kattava selvitys. Tohdin kuitenkin epäillä useita perusteista.

Itselle annettu selitys oli a-metit - yleensä rynnäkkövaunu ampuu n. 100-500m etäisyyksille, jotka taas PST-ohjukselle ei ole ihan optimaalisia, ja joissain tapauksissa ametti voi alittaa ohjuksen minimiampumetäisyydet.

Tämä koskenee ihan yhtä lailla sitä vaunusta jalkautettua ohjusta, ellei enemmänkin? Vaunusta ammuttaessahan ampumatapahtuma voidaan jättää tekniikan varaan eikä ole sitä riskiä, että ampuja esim. heilauttaa laukaisulaitetta laukaisun yhteydessä.

Toinen on, että rynnäkkövaunu ampuu paksua lähes poikkeuksetta etusektorista, mitkä on naapurilla yleensä suunniteltu kestämään PST-ohjuksen osuma, ja varustettu reaktiiveilla ja/tai aktiivisuojajärjestelmillä, joten hyöty jää aika minimaaliseksi (ellei käytetä jotain kattopanssariin iskevää).

No, Spiket ja Javelinithan iskevät (pyydettäessä) kattoon, ja TOW:sta on tämä NLAW:n tavoin ylilentävä versio. Se että läpäiseekö ohjus X panssaroinnin Y, se on enemmän sukupolvien ym. välinen ongelma. Lähtökohtaisesti kai suunnittelijat kuitenkin pyrkivät saamaan vaikutusta etusektoriinkin ammuttaessa. Lisäksi vaunusta ammuttaessa on mahdollisuus käyttää raskaampia ohjuksia kuin miesvoimin pystyy järkevästi kantamaan.

Kolmas on lähes varma rynnäkkövaunun menetys, johtuen siitä miten paljon PST-ohjuksella varustettu rynnäkkövaunu kerää (summittaistakin) tulta puoleensa heti sen jälkeen kun vihollinen on sen paikantanut, siinä missä PST-ohjusryhmä voi liikkua huomaamattomammin, ja hakeutua otollisempiin ampuma-asemiin.

Nykyaikaisilla ohjuksilla ohjuslaukaisu ei juurikaan lisänne vaunun havaittavuutta - vaunun joko havaitsee muutoinkin tai sitten sitä ei havaitse. Toisekseen kyseenalaistan vahvasti, missä määrin kukaan ehtii maaleja priorisoitaessa tihrustamaan, onko vaunussa pst-ohjuslaukaisin vai eikö ole. Lisäksi jos kaikissa rynnäkköpanssarivaunuissa on ohjuslaukaisin (esim. jenkkien Bradleyt), niin silloin viholliselta poistuu teoreettinenkin mahdollisuus poimia pois ensin ne vaunut, joissa on ohjuslaukaisin.

Tulenavaus on todennäköisesti hidasta, koska kaikki ryntövaunujen PST-ohjusjärjestelmät mitkä tiedän (Bradley, CV BILL) vaatii erikseen ampumakuntoon laiton, eli laukaisulaitteen sähköisen nostamisen. Eli esim. kohtaamistilanteessa täysin hyödytön.

Miksi ihmeessä? Kuulostaa joltakin 80-lukulaiselta ratkaisulta. Laitetaanko taisteluhelikopterissakin laukaisulaite ensin oikeaan asentoon ennen kuin kopteri ampuu? Kyllä kai ne ovat ihan ripustimissa/kiskoissa ne ohjukset ja lähtevät, kun ohjaamossa painetaan nappia.
 
Oho, vastasin vanhaan viestiin. :oops: No, se on nekfofilian vaaroja.
 
  • Haha
Reactions: ctg
Kattava selvitys. Tohdin kuitenkin epäillä useita perusteista.
Aina epäillä soppii. Ei tuo mikään Virallinen Totuus(TM) ole.
Tämä koskenee ihan yhtä lailla sitä vaunusta jalkautettua ohjusta, ellei enemmänkin? Vaunusta ammuttaessahan ampumatapahtuma voidaan jättää tekniikan varaan eikä ole sitä riskiä, että ampuja esim. heilauttaa laukaisulaitetta laukaisun yhteydessä.
Koskee ja ei koske. PST-partio voi kuitenkin helpommin valita ampuma-aseman kuin vaunu, joka on enemmän tai vähemmän sidottu siihen mitä uran varresta löytyy eikä voi ihan samalla tavalla lähteä koukkaamaan viidakon puolelta eli jimmyjen ympäristön kautta.
No, Spiket ja Javelinithan iskevät (pyydettäessä) kattoon, ja TOW:sta on tämä NLAW:n tavoin ylilentävä versio. Se että läpäiseekö ohjus X panssaroinnin Y, se on enemmän sukupolvien ym. välinen ongelma. Lähtökohtaisesti kai suunnittelijat kuitenkin pyrkivät saamaan vaikutusta etusektoriinkin ammuttaessa. Lisäksi vaunusta ammuttaessa on mahdollisuus käyttää raskaampia ohjuksia kuin miesvoimin pystyy järkevästi kantamaan.
Toki näinkin. Javelinia ei muuten vaunuihin ole. Ylhäältäpäin hakeutuva ohjus vähentää ongelmaa, muttei vastaa sitten taas siihen seuraavaan:

Nykyaikaisilla ohjuksilla ohjuslaukaisu ei juurikaan lisänne vaunun havaittavuutta - vaunun joko havaitsee muutoinkin tai sitten sitä ei havaitse. Toisekseen kyseenalaistan vahvasti, missä määrin kukaan ehtii maaleja priorisoitaessa tihrustamaan, onko vaunussa pst-ohjuslaukaisin vai eikö ole. Lisäksi jos kaikissa rynnäkköpanssarivaunuissa on ohjuslaukaisin (esim. jenkkien Bradleyt), niin silloin viholliselta poistuu teoreettinenkin mahdollisuus poimia pois ensin ne vaunut, joissa on ohjuslaukaisin.
Väkisinkin ohjuslaukaisu lisää vaunun havaittavuutta. Ihan konetykillä ampuminenkin herättää huomiota, miksei ohjus sitten? Varsinkin kun vaunulla lähes varmasti ammutaan etusektorista lyhyillä ameteilla. Lähes kaikki vaunuista ammuttavat ohjukset ovat myös (tietääkseni) ohjattavaa mallia, ei fire-and-forget tyylisiä, joka käytännössä vaikeuttaa heti toimintaa. Eikä isoin ongelma tosiaan ole edes, kuinka helposti havaittava laukaisin on, nehän sekoittaa helposti jo vähänkin kauempaa sivulaatikkoon, vaan siinä että se itse laukaisutapahtuma kyllä kertoo viholliselle ketä kannattaa/pitää ampua.

Miksi ihmeessä? Kuulostaa joltakin 80-lukulaiselta ratkaisulta. Laitetaanko taisteluhelikopterissakin laukaisulaite ensin oikeaan asentoon ennen kuin kopteri ampuu? Kyllä kai ne ovat ihan ripustimissa/kiskoissa ne ohjukset ja lähtevät, kun ohjaamossa painetaan nappia.
En tiedä hekoista, mutta näin ne vaan vaunuissa toimii.
Bradleyn ohjuksen ampumakuntoon laitto:
CV:tä en vastaavaa löytänyt, mutta alla olevassa näkee kuitenkin miten ohjukset on normaalisti sivulaatikossa suojassa.

Oho, vastasin vanhaan viestiin. :oops: No, se on nekfofilian vaaroja.
Allekirjoittaneen virhe, en miettinyt että tuosta lähtee tietysti ilmoitukset lainatuille käyttäjille.
 
Siitä huolimatta ainakin nopealla vilkaisulla esim. kaartin divisoonissa on pitäydytty BMP-2-alustassa. Joko BMP-3-kalustoa on käytössä mainostettua vähemmän, tai sitten sen suorituskyky/luotettavuus on huonompi kuin ulospäin kerrotaan. Kaartin divisioonathan pääosin pitäytyvät luotettavaksi ja suorituskykyisiksi todetun kaluston käytössä.
Piti kans vilkaista, niin näyttää että tänä vuonna alkaisi vaihtaminen tämän venäläisen sivun mukaan. Sama juttu oli muuallakin.

Motorized riflemen of the Kantemirovskaya tank division will replace the BMP-2 with the BMP-3​

Motorized rifles of the 4th Guards tank The Kantemirovsk divisions will be rearmed, replacing the BMP-2 infantry fighting vehicles with the BMP-3. The receipt of new equipment will begin next year.
The Ministry of Defense decided to re-equip the 423rd Guards Motorized Rifle Regiment of the Yampol Regiment, as well as motorized rifle battalions from the Kantemirovskaya Tank Division, with BMP-3 infantry fighting vehicles. Reportedly "News", the arrival of new equipment is planned from the beginning of 2022, first the 423 regiment will be rearmed, then the turn will come to the battalions. The timing of rearmament will depend on the rate of delivery of the BMP-3. Currently, motorized riflemen are armed with BMP-2.

The decision to re-equip was made to strengthen the firepower of the motorized rifle division, which is the strike force of the Western Military District. The tankers are armed with more than two hundred T-80 tanks with gas turbine engines. It is planned that the BMP-3 with its weapons and enhanced protection will be able to better support tanks in the event of a military conflict than the already outdated BMP-2.

https://en.topwar.ru/182440-motostrelki-kantemirovskoj-tankovoj-divizii-smenjat-bmp-2-na-bmp-3.html
 
Javelinia ei muuten vaunuihin ole.

Ovat demonneet parikin kertaa, viimeksi viime vuonna.


Väkisinkin ohjuslaukaisu lisää vaunun havaittavuutta. Ihan konetykillä ampuminenkin herättää huomiota, miksei ohjus sitten? Varsinkin kun vaunulla lähes varmasti ammutaan etusektorista lyhyillä ameteilla. Lähes kaikki vaunuista ammuttavat ohjukset ovat myös (tietääkseni) ohjattavaa mallia, ei fire-and-forget tyylisiä, joka käytännössä vaikeuttaa heti toimintaa. Eikä isoin ongelma tosiaan ole edes, kuinka helposti havaittava laukaisin on, nehän sekoittaa helposti jo vähänkin kauempaa sivulaatikkoon, vaan siinä että se itse laukaisutapahtuma kyllä kertoo viholliselle ketä kannattaa/pitää ampua.

Mutta lisääkö niin, että sillä olisi käytännön vaikutusta? Vaunu on kuitenkin varsin iso kohde, vaikka tarkasteluetäisyyskin voi toki olla pitkä, ja jos se liikkuu, niin liike paljastaa hyvin äkkiä unohtamatta vaunun mahdollisesti ilmaan nostamaa pölyä/lunta. Samaan aikaan oletan, että myös PST-ohjuksissa pyritään minimoimaan savunmuodostus siinä missä ilmataisteluohjuksissakin.
 
väärä ketju
 
First_pictures_of_Indian_modernized_T-90S_Bhishma_MBT_Main_Battle_Tank_925_001.jpg

Intian "modernisoitu" T-90S Bhisma.

Notice the absence of the IR dazzlers of the Shtora (allowing ERA coverage of the spots). However, a tweet posted by Kunal Biswas on October 26 showed a model of Rafael’s Trophy APS (Active Protection System) adapted to an Indian army T-90S Bhishma main battle tank. Some 3,000 tanks and other armored vehicles might be fitted with this APS following a major decision taken during a (Defense Acquisition Council) DAC meeting held in February 2021. Laser sensors are there, though, as part of the modernization program.

Army Recognition reported that, according to a news published on March 16, 2020, by TASS, India had taken the decision to purchase 400 T-90S Russian main battle tanks (MBT), a tank which is already manufactured under license in India, said Head of Russia’s Federal Service for Military and Technical Cooperation Dmitry Shugayev during an interview with Rossiya-24 TV channel.

In February 2020, Russia and India signed a deal extending the licensed manufacturing of T-90S Bhishma (local name) main battle tanks until 2028: "In 2019, a deal was signed with India to extend the licensed manufacturing of T-90S tanks until 2028, and as we know, the Defence Acquisition Council approved the production of 464 T-90S main battle tanks.

In 2001, India purchased 310 T-90S tanks from Russia, of which 124 were delivered complete and 186 were to be assembled from kits delivered in various stages of completion with an emphasis on shifting production to domestic means. The T-90 was selected because it is a direct development of the T-72 that India already manufactures with 60% parts commonality with T-90, simplifying training and maintenance.

The T-90 manufactured in India is called T-90 Bhishma, this version was built based on requests of the Indian army, equipped with the French Thales-built Catherine-FC thermal sights, and is fitted with Russian Kontakt-5 explosive reactive armor (ERA).

The T-90S is an enhanced version of the Russian-made T-90 Main Battle Tank (MBT) to meet the operational requirements of countries in Asia. The main armament of the T-90S MBT includes one 125 mm 2A46M smoothbore gun, stabilized in two axes and fitted with a thermal sleeve. The gun tube can be replaced without dismantling inside the turret. The gun's automatic loader will feed both ordnance and missiles offering a high rate of fire (up to 7 to 8 rounds per minute). The T-90S is also able to fire the 9M119 Refleks (NATO designation AT-11 Sniper) anti-tank guided missile system with a range from 100 m to 4,400 m.
 

Tämä maailmankolkka ei lakkaa hämmästyttämästä. Intian varustelun ymmärtää kyllä koska Kiina.

Mutta Pakistanilla on 2800 taisteluvaunua! No, suuri osa kiinalaista romua alkaen Type 59/69 -tyypeistä. Ja tykistöäkin 12 eri tyyppiä 88-millisestä (25 Pounder) 203-milliseen M110 -telahaupitsiin. Wtf?? Millä noita pidetään kurantissa kunnossa? Ja mitä hyötyä noista 30-luvun vehkeistä on nykysodassa?? Ei pieni pää pysty ymmärtämään...

 
Tämä maailmankolkka ei lakkaa hämmästyttämästä. Intian varustelun ymmärtää kyllä koska Kiina.

Mutta Pakistanilla on 2800 taisteluvaunua! No, suuri osa kiinalaista romua alkaen Type 59/69 -tyypeistä. Ja tykistöäkin 12 eri tyyppiä 88-millisestä (25 Pounder) 203-milliseen M110 -telahaupitsiin. Wtf?? Millä noita pidetään kurantissa kunnossa? Ja mitä hyötyä noista 30-luvun vehkeistä on nykysodassa?? Ei pieni pää pysty ymmärtämään...

Yhtä lailla Pakistanin varustelun voi ymmärtää koska Intia.

Rutiköyhä maa jossa on 200+ miljoonaa asukasta ja jossa väkeä saa riviin leipäpalkalla pystyy kyllä ylläpitämään massiivista patarauta-armeijaa. Kun mukaan otetaan haitekkia voi tilanne muuttua nopeastikin.
 
Kiina on Pakistanin kumppani ellei jopa liittolainen, joten kiinalaiseen kalustoon varmasti saa varaosia sitä kautta, ellei niitä tehdä nyrkkipajoissa itse. M110:n varaosat voivat olla enemmän kiven alla.

Noille enemmän tai vähemmän omalaatuisille kehitysmaille on aika tyypillistä tuo kalustokirjo, vehkeitä on ostettu silloin kun niitä on saanut tai niihin on ollut varaa ja kumppanuudet ovat vuosien varrelle voineet vaihdella mielipidevirtojen mukaan. Siihen päälle vielä maita tyypillisesti vaivaava korruptio ja heikohko koheesio ja kokonaisuudenhallinta, mikä johtaa vähän kaikenlaiseen renkaidenpotkimiseen.

Irvileuka voisi huomauttaa Suomen PV:lle käyneen vähän samaa kylmän sodan aikana. 70-80-lukujen taitteessahan kalustokirjo oli melkoinen, varauksissa oli vielä koko liuta WW2 vintagea ja jopa tsaarinaikaisia tykkejä ja kivääreitä, ja toisesta päästä pukkasi nousukauden aikana kuranttia kalustoa.
 
Kiina on Pakistanin kumppani ellei jopa liittolainen, joten kiinalaiseen kalustoon varmasti saa varaosia sitä kautta, ellei niitä tehdä nyrkkipajoissa itse. M110:n varaosat voivat olla enemmän kiven alla.
M110 kuvioissa pitämisen selittää W33. 8-tuumaiseen kranaattiin mahtuu suhteellisen yksinkertainen tykkimallin uraaniydinkärki. 155mm vaatii kehittyneen plutoniumimploosiokärjen, ja silloinkin puhutaan kovin pienistä räjähdyksistä fissiomateriaalin määrään verraten.
 
M110 kuvioissa pitämisen selittää W33. 8-tuumaiseen kranaattiin mahtuu suhteellisen yksinkertainen tykkimallin uraaniydinkärki. 155mm vaatii kehittyneen plutoniumimploosiokärjen, ja silloinkin puhutaan kovin pienistä räjähdyksistä fissiomateriaalin määrään verraten.
Ei kait Pakistanilla amerikkalaisia ydinkärkiä ole? Maahan kehitti ydinaseen vasta 1998 jolloin dedikoitu ydintykistö oli jo vanhentunut konsepti. Tietysti sellaisen kehittäminen omin voimin on aivan mahdollista, mutta Pakistanillahan on ohjuksiakin mitä käyttää.
 
Ei kait Pakistanilla amerikkalaisia ydinkärkiä ole? Maahan kehitti ydinaseen vasta 1998 jolloin dedikoitu ydintykistö oli jo vanhentunut konsepti. Tietysti sellaisen kehittäminen omin voimin on aivan mahdollista, mutta Pakistanillahan on ohjuksiakin mitä käyttää.
Ei, mutta sen olemassaolo osoittaa moisen olevan mahdollinen. Tietysti Pakistan on kehittänyt ikioman version.

Pakistanin pelko on Intian massiivinen yllätyshyökkäys. (Tutki hakusanalla "cold start" jossei sulla ole jo blogia tuosta.) Heidän vastauksensa siihen on suuri määrä taktisia ydinaseita.
 
M110 kuvioissa pitämisen selittää W33. 8-tuumaiseen kranaattiin mahtuu suhteellisen yksinkertainen tykkimallin uraaniydinkärki. 155mm vaatii kehittyneen plutoniumimploosiokärjen, ja silloinkin puhutaan kovin pienistä räjähdyksistä fissiomateriaalin määrään verraten.

Olisiko kuitenkin jotakin tekemistä vuoristoisen maaston kanssa, jossa vastapuoli on kaivautunut asemiin vuoren rinteille? Siis sen lisäksi, että saivat ne halvalla jenkeiltä?
 
Olisiko kuitenkin jotakin tekemistä vuoristoisen maaston kanssa, jossa vastapuoli on kaivautunut asemiin vuoren rinteille? Siis sen lisäksi, että saivat ne halvalla jenkeiltä?
Intian ja Pakistanin raja on pääosin Indus-joen tasankoa tai Thar-aavikkoa. Vuoristoa on lähinnä Kashmirissa. Maasto siis sallii täysin nopean salamahyökkäyksen massiivisilla panssarikiiloilla Pakistanin kaikkia tärkeimpiä keskuksia kohti. Intia on viimeisten 10-15 vuoden aikana myös laatinut ja harjoitellut tuollaiseen hyökkäykseen perustuvaa doktriinia, koodinimeltään Cold Start. Pakistanin vastaus siihen on ollut nimenomaan rakentaa suuri määrä taktisia ydinaseita. Tottakai myös ohjuksina, mutta DavyCrockett-tyylinen kevyt taktinen järjestelmä on myös ollut kehitteillä. Tykistökranaattiin mahdutettu ja nimenomaan teknisesti helppo, toimintavarma (=ei tarvitse testiräjäytyksiä) lataus olisi ollut nopeasti saatavilla käyttöön.

Tottakai 208mm tavanomainen kranaatti on vahvasti linnoitettuja asemia vastaan myös tehokkaampi kuin 155mm, ja Kashmirin tilanne voi olla myös osasyynä tuon kaliiberin käytössä pitämiseen. Hankintahinnan vaikutustakaan ei pidä aliarvioida. Jatkuvasti sodan partaalla keikkuvista pareista pienempi on perinteisesti aina ollut se joka roikottaa melkein mitä tahansa muinaisaseita vahvuuksissa pysyäkseen edes jotenkin vastustajansa tasalla.
 
Back
Top