Panssarivaunut

Miksi ajomatka on logistinen painajainen?
Pohjanlahti on käytännössä Suomen ja Ruotsin sisämeri. Lisäksi olisin himpun verran luottavaisempi Suomen kykyyn pitää ilmatilansa puhtaana, ja voihan sitä tavaraa hakea itsekin vaikkapa Finnairin koneilla.
Yhden konttilaivan lasti vaatii 1000 rekkaa. Varmasti kaikki tajuaa että ilman laivayhteyksiä Suomen yhteiskunnan normaali pyörittäminen menee mahdottomaksi sillä laivayhteyksiä euroopasta ei noin vain paikata rekoilla. Poikkeusoloissa varmasti pärjättäisiin sen aikaa mitä pärjätään ja hieman huoltoa saadaan muita reittejä, mutta puutuin lähinnä siihen että meitä olisi yhtä "helppo" huoltaa/toimittaa materiaalia kuin Ukrainaan.
Lisäksi muistuttaisin että iso osa laivoista jotka seilaa itämerellä ei ole enää "suomen" vaan ulkomaisten yhtiöiden. Joten poikkeusoloissa voi jokainen miettiä laittaako kansainvälinen yhtiö mahdolliselle sota-alueelle edes pohjanlahteen seilaamaan. Tai onko itämeren muiden maiden laivat yhtään halukkaampia tai kiireisiä omin kansallisten materiaalien kuskaamisessa

Meillä on syystäkin huoltovarmuuskeskus ja varmuusvarastot erikoisen maantieteellisen sijainnin takia. Harmi vaan että niitä on ajettu alas.
Minusta tässä on yksi lisäsyy NATOON liittymisen puolesta
 
Yhden konttilaivan lasti vaatii 1000 rekkaa. Varmasti kaikki tajuaa että ilman laivayhteyksiä Suomen yhteiskunnan normaali pyörittäminen menee mahdottomaksi sillä laivayhteyksiä euroopasta ei noin vain paikata rekoilla. Poikkeusoloissa varmasti pärjättäisiin sen aikaa mitä pärjätään ja hieman huoltoa saadaan muita reittejä, mutta puutuin lähinnä siihen että meitä olisi yhtä "helppo" huoltaa/toimittaa materiaalia kuin Ukrainaan.
Lisäksi muistuttaisin että iso osa laivoista jotka seilaa itämerellä ei ole enää "suomen" vaan ulkomaisten yhtiöiden. Joten poikkeusoloissa voi jokainen miettiä laittaako kansainvälinen yhtiö mahdolliselle sota-alueelle edes pohjanlahteen seilaamaan. Tai onko itämeren muiden maiden laivat yhtään halukkaampia tai kiireisiä omin kansallisten materiaalien kuskaamisessa

Meillä on syystäkin huoltovarmuuskeskus ja varmuusvarastot erikoisen maantieteellisen sijainnin takia. Harmi vaan että niitä on ajettu alas.
Minusta tässä on yksi lisäsyy NATOON liittymisen puolesta

Minä kirjoitin puhtaasti sotilaallisesta perspektiivistä. Eipä Ukrainankaan logistiikkaväylät toimi normaalisti, kun merialue on Venäjän hallussa. Kriittinen materiaali saadaan kuitenkin perille Ukrainaan ja niin se saataisiin Suomeenkin.

Mitä taas NATO-jäsenyyteen tulee, se ei muuttaisi maantiedettämme. Voimasuhteita toki kyllä, jos viides artikla laukeaisi sillä tavoin kuin sen on tarkoitus.
 
Eipä Ukrainankaan logistiikkaväylät toimi normaalisti, kun merialue on Venäjän hallussa.
Ei toimi ei, mutta Euroopan logistisesta hubista on todella paljon helpompi saada niin perus materiaalia kuin myös sotilasmateriaalia Ukrainaan, kuin meille olisi jos meriyhteydet on poikki.

Kriittinen materiaali saadaan kuitenkin perille Ukrainaan ja niin se saataisiin Suomeenkin.
Jos ei näe eroja näiden kahden maan maantieteellisellä sijainnilla/maayhteyksillä niin ok, en selkeästi osaa kuvata tarpeeksi hyvin logistiikan vinkkelistä näiden eroja.

Mitä taas NATO-jäsenyyteen tulee, se ei muuttaisi maantiedettämme. Voimasuhteita toki kyllä, jos viides artikla laukeaisi sillä tavoin kuin sen on tarkoitus.
Se muuttaisi sen että harmaan vaiheen aikana taustalla olisi nato joka voi saattaa laivoja satamiin ja jopa käyttää tähän eri maiden laivastojen logistiikkaan tarkoitettuja laivoja jos laivayhtiöt karsastaisivat operointia.
Sota-aikanakin NATO voisi kenties lennättää tarvikkeita suomeen kun on lentokalustoa jolla kiistää ilmatila. Varmasti myös yksin tätä tehtäisiin jonkin verran, mutta finnairin kone on eri asia kuin Globemaster yms.

edit. lopetan tähän offtopic aiheen. pahoittelut
 
Miksi ajomatka on logistinen painajainen? Lisäksi unohdat rautatiet.

Ratatiekuljetukset Ruotsin ja Suomen välillä edellyttävät siirtokuormausta joko Haaprannan tai Tornion asemalla. Sekä JKV-järjestelmä, rautatiesähköistys että raideleveys ovat erit. Ainoa helppo ja vikkelä keino olisi ajaa vaihtoleveysteleillä varustettu juna Haaparantaan nelirkiskopihalle, ja vaihtaaveturiksi suomalainen diesel (pihalla ainakin oli raideleveyden vaihtolaite). Näitä vaihtoleveystelejä vain ei ole kuin kourallinen.

Sinänsä rekkamatka Haaparannasta vaikkapa Ouluun ei vie kuin puolisentoista tuntia. Suuria volyymejä vain on suht vaikeaa ja hidasta saada kulkemaan tällaisen parin tuhannen kilometrin kiertotien kautta, jos tarve on Etelä-Karjalassa. Se on hyvissäkin olosuhteisssa ainakin vuorokauden viive, ja sitoo paljon rekkoja ja kuljettajia.

Itse sanoisin, että Itämerellä meriliikenne on turhan alttiina Kaliningradista ammuttaville merimaaliohjuksille, mutta Pohjanlahden yllä ilmatilaa voitaneen pitää käytännössä turvattuna. Meriliikenne saataisiin varmasti kulkemaan ja rekkoja kulkemaan lautalla vähintäänkin Porin ja sitä pohjoisempiin satamiin. Materiaali pitää kuitenkin ensin saada Ruotsiin, ja siellä satamiin tai junaan.

Ukrainan ja keski-Euroopan välillä on muuten sama raideleveysongelma. Ainoa syvälle Eurooppaan ulottuva 1520 mm rata kulkee Puolaan terästehtaalle. Tätä rataa pitkin tietysti voidaan valmiiksi oikeisiin vauhuihin lukuisilla eri ratapihoilla lastattua rahtia ajaa suoraan syvälle Ukrainaan.
 
Ei toimi ei, mutta Euroopan logistisesta hubista on todella paljon helpompi saada niin perus materiaalia kuin myös sotilasmateriaalia Ukrainaan, kuin meille olisi jos meriyhteydet on poikki.

Suomen meriyhteyksien katkaisemisesta on keskusteltu useasti aiemminkin. Asia on kuitenkin melko monimutkainen, jos Suomi ei putoa ihan paaria-tasolle. Jos mättää umpimähkään miinaa Suomenlahdelle ja esittää tietämätöntä, niin siinä on helppo tehdä vahinko ja osua muihinkin kuin mukavuuslipun ja siniristilipun alla seilaaviin aluksiin. Jos taas avoimesti asettaa Suomen merisaartoon, niin samalla julistaa sodan Suomea vastaan, jolloin voimme itsekin käyttää voimaa täysin oikeutetusti. Suomenlahti on meinaan Venäjällekin tärkeä öljyn ja kaasun viennin sekä Kaliningradin huoltamisen osalta...

Mutta kaikkihan on mahdollista, toki myönnän sen. Se lienee osittain myös Pohjanmaa-luokan hankinnan taustalla.

Jos ei näe eroja näiden kahden maan maantieteellisellä sijainnilla/maayhteyksillä niin ok, en selkeästi osaa kuvata tarpeeksi hyvin logistiikan vinkkelistä näiden eroja.

Jos keskustellaan sellun, paperin ja A-Mersujen viennistä sekä kiinakrääsän ja espanjalaisten kurkkujen tuonnista, niin olet ihan oikeassa. Kyseenalaistan kuitenkin sen merkityksen. Onko esim. Ukrainan itsenäisyyden säilyminen tällä hetkellä kiinni noista? Vaiko ehkä kuitenkin aseista? (Hieman pidemmällä tähtäimellä kuvioon tulee toki myös ruoka ja polttoaine.)

Silloin kun isot pelurit haluavat aseistaa sotaa käyvää valtiota, niin logistiikka on siinä yksi hailee. Väestöltään puolen Suomen kokoista Länsi-Berliiniä huollettiin jo yli 70 vuotta sitten ilmateitse muutaman vuoden ajan - parin hassun lentoaseman ja huomattavasti vaatimattomamman ilmakuljetuskapasiteetin turvin. Yhdysvallat toimitti Israeliin hirvittävän määrän aseita operaatio Nickel Grassissa. ISAF-joukkoja (suurin vahvuus 130 000 miestä) huollettiin 20 vuotta Afganistanissa, joka on logistisesti samantyyppinen pussinperä kuin Suomi.

Sama pätee välttämättömyystavaraan myös kaupallisesti. Sotaa käyvä Suomen valtio ei kysy, maksaako litra dieseliä euron vai kaksi euroa (knoppitietona: vanha öljytankkeri on usein paljon halvempi kuin sen lasti). Siviili ei kysy pommisuojassa, miksi hän on joutunut vaihtamaan kotimaisen naudanlihan tanskalaiseen halpamakkaraan.

Se muuttaisi sen että harmaan vaiheen aikana taustalla olisi nato joka voi saattaa laivoja satamiin ja jopa käyttää tähän eri maiden laivastojen logistiikkaan tarkoitettuja laivoja jos laivayhtiöt karsastaisivat operointia.
Sota-aikanakin NATO voisi kenties lennättää tarvikkeita suomeen kun on lentokalustoa jolla kiistää ilmatila. Varmasti myös yksin tätä tehtäisiin jonkin verran, mutta finnairin kone on eri asia kuin Globemaster yms.

NATO-jäsenyys olisi hyvä asia. Se lisäisi pidäkettä ja parantaisi asemaamme, jos Venäjä kokeilisi pidäkettä.

Toisaalta mikään ei estä Natoa toimimasta ei-jäsenen puolesta. NATO, USA ja halukkaiden koalitiot ovat keskeyttäneet kansanmurhia, kaataneet tuntemattomien kansojen verisiä diktaattoreita, julistaneet ja valvoneet lentokieltoalueita sekä ties mitä muuta. Ukrainaankin on puhuttu lentokieltoaluetta ja rauhanturvaoperaatiota - vielä ei ole päästy konkretiaan, mutta toisaalta julkinen mielipide ajoi ylipäälliköt aikanaan operaatioihin Balkanille.

Suomi voisi myös toimia kuten Ukraina eli ryhtyä itse vakuuttajaksi. Ukraina ainakin aikoi laittaa puoli miljardia sivuun ulkopuolisen tahon haltuun, koska vakuutusyhtiöt eivät enää suostuneet vakuuttamaan Ukrainan ilmatilassa lentävää siviili-ilmailua. Niitä rahoja käytettäisiin sitten korvauksien maksamiseen, jos kävisi uusi MH17. Miksipä samaa ei voisi käyttää täälläkin?

Ilmakuljetusten osalta on hyvä ymmärtää, paljonko rahtia kulkee nykyään lentäen ihan kaupallisten toimijoiden kyydissä. Määrä on tajuton ja kapasiteettia löytyy maailmalta. Ilmakuljetteinen sellu ei ehkä ole kovin kilpailukykyistä, mutta välttämättömyystavaran osalta asiat ovat toisin. Toki edellyttää sota-aikana sitä, että ilmatila on ainakin suunnilleen omassa hallussa eikä seisonta-alueelle putoile Iskanderia joka laskeutumisen jälkeen. Toisaalta jos ilmatilan hallinnan menettää, niin sota on nopeasti ohi muutenkin.
 
Minusta tässä nyt ei kannata hirttäytyä ajatukseen tuoda materiaalia perille asti yhdellä kuljetusmuodolla, sellaisen kuvan saan monen kirjoituksista.
Otetaanpa esimerkki: Yhdysvalloista tms helvetin isolla rahtilaivalla materiaalia Ruotsin etelässä sijaitseviin satamiin Göteborg,Malmö jne. Sieltä junilla/rekoilla kama ylöspäin pohjanlahden satamiin Luulaja,Uumaja,Skellefteå jne, ja niistä laivoilla yli Suomen puolelle.
Kyllä logistiikkaketjut venyy ja sopeutuu kriisiajan kriittisen materiaalinkin osalta, sopeutuuhan se jatkuvasti arkisen materiaalinkin osalta.
 
Minusta tässä nyt ei kannata hirttäytyä ajatukseen tuoda materiaalia perille asti yhdellä kuljetusmuodolla, sellaisen kuvan saan monen kirjoituksista.
Otetaanpa esimerkki: Yhdysvalloista tms helvetin isolla rahtilaivalla materiaalia Ruotsin etelässä sijaitseviin satamiin Göteborg,Malmö jne. Sieltä junilla/rekoilla kama ylöspäin pohjanlahden satamiin Luulaja,Uumaja,Skellefteå jne, ja niistä laivoilla yli Suomen puolelle.
Kyllä logistiikkaketjut venyy ja sopeutuu kriisiajan kriittisen materiaalinkin osalta, sopeutuuhan se jatkuvasti arkisen materiaalinkin osalta.
Ei kannata hirttäytyä ajatukseen, että kuljetuksia siirretään toiselle moodille heittämällä, sellaisen kuvan saa monen kirjoituksista. Rekka- ja rautatiekaluston käyttöaste lähentelee 100% normaalioloissakin ihan taloussyistä. Kenellekään ei makseta bonuksia siitä, että firman varallisuutta makaa tyhjän panttina varikoilla. Joten, vaikka teillä ja raiteilla olisikin tilaa, niin sitä kalustoa lisätä kuljetusten määrää ei saada ihan tuosta noin vain.

Siksi paljon sopeutumista täytyy tapahtua nimenomaan siellä ketjun loppupäässä ihan siihen, että tavaraa ei vaan tule. Vaikka kalustoa löytyisikin, niin otapa selvää, miten täynnä Ruotsin tie- ja rataverkko on tuolla välillä jo ihan näin rauhan aikana. Lisää siihen Ruotsin omat varmuus-, valmius- ja muut kuljetukset jos Itämerellä soditaan. Sitten ala miettiä, paljonko lisää ruotsalaiset ovat valmiita tinkimään omasta elintasostaan sen vuoksi, että Suomeen saadaan tuotua tavaraa. Välttämättömät asekuljetukset ehkä kelpaavat sekaan jotenkuten, kahvinpavut ja muut herkut saattavat jäädä Pohjanlahden länsipuolelle...
 
Ei kannata hirttäytyä ajatukseen, että kuljetuksia siirretään toiselle moodille heittämällä, sellaisen kuvan saa monen kirjoituksista. Rekka- ja rautatiekaluston käyttöaste lähentelee 100% normaalioloissakin ihan taloussyistä. Kenellekään ei makseta bonuksia siitä, että firman varallisuutta makaa tyhjän panttina varikoilla. Joten, vaikka teillä ja raiteilla olisikin tilaa, niin sitä kalustoa lisätä kuljetusten määrää ei saada ihan tuosta noin vain.

Siksi paljon sopeutumista täytyy tapahtua nimenomaan siellä ketjun loppupäässä ihan siihen, että tavaraa ei vaan tule. Vaikka kalustoa löytyisikin, niin otapa selvää, miten täynnä Ruotsin tie- ja rataverkko on tuolla välillä jo ihan näin rauhan aikana. Lisää siihen Ruotsin omat varmuus-, valmius- ja muut kuljetukset jos Itämerellä soditaan. Sitten ala miettiä, paljonko lisää ruotsalaiset ovat valmiita tinkimään omasta elintasostaan sen vuoksi, että Suomeen saadaan tuotua tavaraa. Välttämättömät asekuljetukset ehkä kelpaavat sekaan jotenkuten, kahvinpavut ja muut herkut saattavat jäädä Pohjanlahden länsipuolelle...
Kuinka paljon normaaliajan kuljetuksia tipahtaa pois kriisin iskiessä? Aika paljon jo ihan kaluston siirtyessä kaupalliselta käyttäjältä viranomaiskäyttöön.
Haastavaa se on, muttei ylitsepääsemättömän vaikeaa
 
Venäläisistä päätellen se on ehkäpä jopa kaikkein vaikeinta.
Mutta jatketaanpa vaikka Norjan K2 vs. 2A7+ povauksella. Minusta tuntuu, että K9 ylläri ei näissä oloissa välttämättä toistu.
 
Kuinka paljon normaaliajan kuljetuksia tipahtaa pois kriisin iskiessä? Aika paljon jo ihan kaluston siirtyessä kaupalliselta käyttäjältä viranomaiskäyttöön.
Haastavaa se on, muttei ylitsepääsemättömän vaikeaa
Viranomaiskäyttöön siirtyvä kalusto on sidottu viranomaiskäyttöön. Se ei siis missään nimessä helpota kaluston löytämistä pidempien maakuljetusten hoitamiseen.

Esimerkinomaisesti, Porin satamasta Joensuuhun google antaa tällä hetkellä matkaa 531km ja ajoajaksi 6h 42min. Göteborgin satamasta Haaparannan kautta tulee 1894km ja 22h 56min. Kummallakin mittarilla 3,5-kertainen määrä, mikä tarkoittaa että saman tonnia-per-päivä kuljetuskapasiteetin ylläpitäminen vaatii 3,5-kertaisen määrän kuorma-autoja. Kuljettajineen. Eikä google ota huomioon kuljettajien lepoaikoja, eli päästään helposti 4- tai 5-kertaiseen kalustotarpeeseen.

Siis tilanteessa, kun iso osa kalustosta on jo viety viranomaisten käyttöön. Venymistä tarvitaan siis kovasti ihan niiden välttämättömien kuljetusten hoitamiseen. Mitään ylimääräistä elintasotuontia, kuten kahvia tai banaaneja, ei tuolle linjalle enää mahdu. Vuosien aikana markkinatalous toki hoitaa korjausliikkeet. Meidän tapauksessa tosin enemmän niin päin, että teollisuus menee konkurssiin kun vienti ei toimi ja köyhyys pakottaa kysynnän olemattoman tarjonnan tasolle.
 
Ei kannata hirttäytyä ajatukseen, että kuljetuksia siirretään toiselle moodille heittämällä, sellaisen kuvan saa monen kirjoituksista. Rekka- ja rautatiekaluston käyttöaste lähentelee 100% normaalioloissakin ihan taloussyistä. Kenellekään ei makseta bonuksia siitä, että firman varallisuutta makaa tyhjän panttina varikoilla. Joten, vaikka teillä ja raiteilla olisikin tilaa, niin sitä kalustoa lisätä kuljetusten määrää ei saada ihan tuosta noin vain.

Siksi paljon sopeutumista täytyy tapahtua nimenomaan siellä ketjun loppupäässä ihan siihen, että tavaraa ei vaan tule. Vaikka kalustoa löytyisikin, niin otapa selvää, miten täynnä Ruotsin tie- ja rataverkko on tuolla välillä jo ihan näin rauhan aikana. Lisää siihen Ruotsin omat varmuus-, valmius- ja muut kuljetukset jos Itämerellä soditaan. Sitten ala miettiä, paljonko lisää ruotsalaiset ovat valmiita tinkimään omasta elintasostaan sen vuoksi, että Suomeen saadaan tuotua tavaraa. Välttämättömät asekuljetukset ehkä kelpaavat sekaan jotenkuten, kahvinpavut ja muut herkut saattavat jäädä Pohjanlahden länsipuolelle...

Mitenkäs paljon suomalaiset olivat valmiita tinkimään omasta elintasostaan sen vuoksi, että Ruotsiin saattiin tuotua tavaraa (Liinahamarista)?
 
Puola saa nuo 250 M1A2 SEP V3 vaunua jenkeistä.. Kuinka hyviä ne ovat konventionaalisessa sodassa? Onko ne varustettu TROPHYlla kuten V3 jenkkien omassa käytössä? Kuinka kauan kestää Warsovasta Kaliningradiin yhden pysähdyksen taktiikalla?
 
Puola saa nuo 250 M1A2 SEP V3 vaunua jenkeistä.. Kuinka hyviä ne ovat konventionaalisessa sodassa? Onko ne varustettu TROPHYlla kuten V3 jenkkien omassa käytössä? Kuinka kauan kestää Warsovasta Kaliningradiin yhden pysähdyksen taktiikalla?

Vähemmän aikaa kuin Minskistä Kiovaan.
 
FOnujjyXwAAuIMC

Luukut auki, tuo jää tuonne sodan loppuun saakka.
 
Ukrainan sodan kalustotappioita seuratessa T-72/80/90 kalustoa on varsin usein tuhoutunut katastrofaalisesti ammusvaraston räjähtäessä. Karusellin lisäksi ammuksia on varastoitu käytössä olleessa kalustossa varmasti myös karusellin ulkopuolella. Ilmeisesti aikaisemmin turvallisuutta on parannettu käyttämällä vain karuselliin mahtuvaa ammusmäärää. Tällöin ongelmana on se, että T-72 karuselliin mahtuu vain 22 ammusta ja T-80 sarjan karuselliin 28 ammusta. Moderneimmissa T-90MS tankeissa tornin takana on erillinen ammusvarasto karusellin ammuksien lisäksi.

Venäläisten 2A46/2A82 125mm panssarivaunukanuunoiden ammukset ovat kaksiosaisia ja ns. hylsyttömiä, mikä tekee niistä eristyisen herkkiä räjähtämään tankin saadessa osuman. T-14 Armata ohjelma on tainnut olla käytännössä pysähtynyt jo vuosia. Periaatteessa Armatan suoja-arvo miehistön kannalta pitäisi olla merkittävästi parempi aikaisempaan T-72/80/90 sarjaan verrattuna. Toisaalta ukrainassa on nähty niin paljon täydellisiä tankin hajoamisia atomeiksi ammusvaraston räjähtäessä, että mahtaako Armatan ratkaisu lopulta tarjota merkittävästi parempaa suojaa?

Panssarivaunun layoutin kannalta T-14 tyylin miehittämättömällä tornilla ei säästetä määräänsä enempää tilaa, koska pitäähän miehen mahtua torniin tekemään tarvittavat huollot sekä lataamaan ammukset karuselliin. Ehkä länkkärityylin ammukset ja blow-out-panelit nostavat lännen miehitettyjen tornien suoja-arvon Armatan ratkaisua (miehittämätön torni ja hylsyttömät ammukset) korkeammalle. Toki on onhan syyriassa nähty turkin leopard 2 kaluston tornien lentoon lähtöjä, mutta ainakin yhdessa näistä tapauksista ilmeisesti rungon ammusvarasto räjähti. Sinällään leopard 2:ssa tornin blow-out-paneleilla suojatun ammusvaraston kapasiteetti on varsin pieni 15? ammusta.
 
...
Venäläisten 2A46/2A82 125mm panssarivaunukanuunoiden ammukset ovat kaksiosaisia ja ns. hylsyttömiä, mikä tekee niistä eristyisen herkkiä räjähtämään tankin saadessa osuman. T-14 Armata ohjelma on tainnut olla käytännössä pysähtynyt jo vuosia. Periaatteessa Armatan suoja-arvo miehistön kannalta pitäisi olla merkittävästi parempi aikaisempaan T-72/80/90 sarjaan verrattuna. Toisaalta ukrainassa on nähty niin paljon täydellisiä tankin hajoamisia atomeiksi ammusvaraston räjähtäessä, että mahtaako Armatan ratkaisu lopulta tarjota merkittävästi parempaa suojaa?
...
Tästä tuli mieleen kun aikanaan foorumilla puhutiin että parempi vaan kun Venäjä pistää rahaa Armataan, SU-57:aan ja muihin "ihmeaseisiin", on sitten raha pois järkevämmistä kohteista.. No nykyisen sodan perusteella tosiaan näyttää että näin on. Projekteissa ongelmia ja kalustoa ei näy rintamalla, rahaa varmasti on palanut.
 
Ukrainan tapahtumien jälkeen tekisi mieli kysyä Suomen Sotilaalta, miltä nyt tuntuu. Lehdessä on viimeiset noin 10 vuotta hehkutettu venäläisiä aseita. Erityisesti panssarit ovat olleet kehujen kohteena.

Tosin " toimittaja" joka kirjoitti näitä juttuja, ei enää löydy lehden vakituisten kirjoittajien listalta.
 
Tai jäänyt johonkin lojumaan rikkinäisenä ja kevättulva täyttänyt montun.
Helvetillinen savotta saada se tuolta ylös. Saa olla pari traktoria tuota vetämässä. Jos tuon monttu niin sen tyhjääminen vie aikansa, niinkuin veden pumppaaminen tuolta tankista ulos. Onneksi itämaissa on niitä järjettömän kokoisia traktoreita mitä valjastaa tuota ylös vetämään.
 
Back
Top