Panssarivaunut

ja mikä on sähköveturien ja uusien dieselveturien suhde? Minä luulin ettei uudet dieselveturit pysty korvaamaan sähkövetureita, kun niitä on tilattu vain"tarpeellinen" määrä nykyisiin töihin eikä ylimääräisiä korvaamaan sähkövetureita kriisi aikana.
Sr1-sarjan sähkövetureita on 101, Sr2-sarjaa 46 ja Sr3 Vectronia 80. Dr19-sarjaa on tilattu niin ikään 80, ja kummassakin tilauksessa on noin 100 veturin lisätilausoptio. Dv12-sarjaa on käytössä 150 veturia, edellisesta luettelosta unohtunutt Dr14-vaihtotyöveturia (nopeusrajoitus nykyään 35 km/h - niissä ei tietääkseni ole ETSC-kulunvalvontalaitteita) 24 ja Dr16-sarjaa 16. Lisätilausten realisoituessa siis dieselveturit korvataan melkein yksi yhteen. Sr1-lautan korvaamisesta ei ole ollut vielä ääneen puhetta, joten veturien kokonaismäärä voi jopa nousta. Tietysti se lienee kuitenkin edessä Vectron-hankinnan edistyessä ja erityisesti 97 veturin lisätilausoptio tuoksahtaa siltä, että 1973-1996 Neuvostoliitossa valmistuneen Sr1-sarjan hylkäämiseen varaudutaan.

Sr3 muuten on hybridiveturi: siinä on 360 kW aggregaatti, jonka turvin sillä voi madella ilman ajolankaakin.

Fenniaraililla oli viimeksi katsoessani 5 Dr18-veturia ja Operaililla 5 Dr20:tä ja 3 Dr21:tä. Ainakin toistaiseksi siis aika marginaalinen määrä. Niiden käyttämät vaunut ovat vuokrattuja tai ne vetävät venäläisiä raaka-ainejunia rajalta satamiin.

Nämä rautatiejutut muuten varmaan kannattaisi pukata kokonaan omaan ketjuunsa?
 
Ruotsine puolustusvoimien arvostelu mielestäni liittyykin näihin "viimeaikaisiin" supistuksiin, ei tarkoita kylmän sodan aikaista tilannetta. Tai näin mä ainakin olen aina kuvitellut.
Kylmän sodan aikaan ei kai ollut kuin nälvimistä hiusverkoista yms. Tavanomaisten homovitsien lisäksi tietysti.
 
Loin näille rautatiejutuille oman ketjunsa. Jatketaan siellä. Laitetaan sinne kans nuo jutut panssarivaunujen sidonnasta rautatiekalustoon ja puhutaan tässä ketjussa itse vaunuista.
 
BKT-prosentti ei valitettavasti ole maksuväline. Onneksi meillä on myös vähemmän aluetta ja enemmän vanhaa varastoa. Ruotsi teki aika railakkaan varastojen alasajon muutama vuosi sitten joten parsittavaa riittää.

"Se kel kiinarynkky on, se rynkyn kätkeköön"? :unsure:

Näiden kahden naapurimaan sotilasmaantieteessä on jonkin verran eroja. Ruotsilla on Suomeen verrattuna suurempi laivasto ja suuremmat ilmavoimat, mikä sopii Itämeren takana piilottelevalle maalle. Maavoimien ykkösnyrkitkään eivät ole mitenkään hävettävät, vaikka niiden takaa ei sitten paljon muuta löydykään.

Ruotsin suurimmat ongelmat ovat tainneet liittyä sotavalmiuteen. Yhteen aikaa oli käsittääkseni aika paljonkin kalustoa, joka ei edes ollut minkään SA-organisaation varausluetteloissa. Nyttemmin tilanne on käsittääkseni parantunut tältä osin. Mutta vaikka henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta sekä varustetaso on yleisesti ottaen korkea, niin kriittisiä suorituskykypuutteita on ollut (ja on osin edelleen) siellä täällä. Esimerkkeinä mainittakoon Gripenien ohjustilanne (ainakin ennen Meteor-aikakautta) sekä alasajettu epäsuora.
 
Kiitos paljon yhteenvedosta, todella havainnollinen, ja antaa kuvaa millä vaunumäärillä vanha on liikkeellä Ukrainassa. Eli vaikka tuhat vaunua olisi poissa pelistä, niin ihan vielä ei tynnärin pohja paista. Toki tappiot sitä luokka että kohta se noutaja tulee.

Täällä oli aiemmin varmaan jo kuukausi sitten myös hyvä postaus, jossa annettiin peukalosäännöt miten eri T-72 T-80 ja T-90 versioita voi verrata toisiinsa esimerkiksi panssaroinnin osalta. Hemmetti kun en tehnyt kirjanmerkkiä. Muistaako kukaan?

Joku muu ehtii kuitenkin ensin, mutta menkööt. Ympyröin kuviin tuntomerkkejä:

T-72, T-90: pakoputki vasemmalla, telapyörissä 6 mutteria.
T-80: hyvin syvät telapyörät joissa on suuri keskiö. Usein edessä panssariläppä(joskus myös T-72:ssa). Kuljettajalla kolmiosainen prisma. Pakoputki taakse(turbiinivaunu).
T-64: pienet telapyörät, pakoputki taakse. Omalaatuinen moottorin ääni

Katso liite: 61175

Panssarointi ja lisäkilkkeet: tiilitön tai pienet Kontakt-1 tiilet: vanha vaunu, kasarilta esim. T-72A, B. Kontakt-5(upotetut suuret tiilet rungossa ja kyljissä, tornia ympäröivät "timantit"): uudempi, esim. T-72B3, T-80U.

vanha T-72B:
Katso liite: 61178

uusi B3:
Katso liite: 61179

Lämpökamera ampujan puolella: modernisoitu esim T-72B3, T-80U, T-80BVM:
Katso liite: 61176


Shtora IR häiritsin: melkein poikkeuksetta T-90:
Katso liite: 61177

Lainaan tänne tankki-ketjuun, niin ei huku @Erik :in hienot tunnistustipit eri T-malleille tuonne Ukraina-ketjuun :)
Tässä myös ehkä se linkki jota @Panssari Salama kaipaili?

 
Tässä myös ehkä se linkki jota @Panssari Salama kaipaili?
Itse asiassa se mitä kyselin mutta en osannut muotoilla oli jonkun tankkitietäjän peukalosäännöt eri mallien vertailuun, tyyliin T-80U = T-72B = T-90 perus, ja eri versiot laitettu näin suunnilleen järjestykseen miten päteviä ja ajantaisia olivat. Mutta hyviä vastauksia sain yhtä kaikki!
 

Ei tuo tankin pitkäaikais säilöstä tuonti ole mitenkään nopea homma. Kahvia, tupakkia, perkeleitä, vasaraa ja äijä hikoilua tarvitaan ja tuo oli suht helpossa paikassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se sitten ollutkaan tappavan tehokas.... T-90M

 
Ei se sitten ollutkaan tappavan tehokas.... T-90M

Jos arvio noiden määrästä pitää paikkansa niin vaikeata on kun noita pitää haaskata jo Ukrainassa. Kohta ei ole enää rahaa korvaamiseen saati tuotantoon ja pitää tyytyminen T-72B- jatkovariantteihin.

Kauankohan nuo ryssät sietävät ottaa takkiinsa? Panssarikalustoa ja henkilöstöä on mennyt jo karseita määriä, vaikka vahvistusta ei ole niin varmasti tuhansittain ihmisiä sekä satoja vaunuja. Sotakone on nälkäinen ja nälkä tuntuu vain kasvavan.
 
Laitanpa tännekin ennen kuin häviää Ukraina-ketjun uudempien käänteitten myötä:

Tätä ei ainakaan haulla löytynyt täältä, vaikka täällä on paljon ollut keskustelua ryssän panssareista. Eli lyhyt artikkeli Venäjän vaunujen menestyksestä (tai sen puutteesta) Ukrainassa ja mikä vaikutus niiden suunnitteluratkaisuilla on:
Technical Reflections on Russia’s Armoured Fighting Vehicles

Summa summarum: koulutus ja taktiikka näyttelee suurempaa roolia vaunujen menestyksessä kuin tekninen suorituskyky. Venäläiset (tässä tarkoitan molempien puolen käytössä olevat) vaunut ei ole kaikesta huolimatta huolimatta luokattoman huonoja, jos ei nyt niin hyviäkään kuin länsimaiset. Aika hyvä indikaattori tästä on se, että Ukrainan panssaritappioista ei ole vastaavia videoita ja kuvia kuin vihollisen.
 
Näkisin, että ennen voitonpäivän paraatia eivät voi luovuttaa. Olisi liian iso häpeä mennä paraatiin häviäjänä.
No ainahan totuutta voi vääristää. Näin on tähänkin saakka tehty ja jutut on yhä lennokkaampia. Sitäpaitsi sotaaahan ei ole virallisesti julistettu Venäjän puolelta. Ehkä voitonpäivänä se tehdään niin sitten ei tarvitse salassa enää värvätä vaan voi pakottaa varusmiehet palvelukseen.

En usko että rauhaa tulee ihan heti. Touhu laajenee Transnistrian kautta Moldovaan ja ties minne. Putler kiihdyttää sotaa kunnes se pysäytetään sisäisesti tai ulkovaltojen puuttuessa peliin. Loputtomiin tuota ei katsella , varsinkin jos sotaa kiihdytetään.
 
Hiukan ot konjakki pöhnässä pohdintaa. Mahtaako noita T55/T54 vielä jossain olla tallessa isoja määriä? Jos rysy tekee lkp:n tuohan on sellaista tekniikkaa, jonka vanja saa tulille melko nopeastikin jos ei puhki ruostuneita ole. Wikipedian mukaan 2012 poistunut käytöstä. Mitähän tuo tarkoitaa miehiston iässä? Lkp 40, 50 ja 60 vuotiasta ukkoa pakotetaan takaisin noihin peltipurkkeihin. Varmaan ne 55-65 vuotiaat olisi sitten kuitenkin ryssän porukasta parhaita vaunumiehistöjä jos vain mahtuvat tuonne vaunuihin. Olisko noilla mitään oikeaa vaikutusta jos vanja saisi vanhan hyvän ajaan henkeen sanotaan 3500 t55:ta tuonne itärintamalle kyllähän tuo lukumäärä kuitenkin voimaa on vaikka kuinka vanhaa patarautaa olisi.

Eihän tuo toki reaalimaailmassa onnistu ryssiltä logistiikka, yms on täysi mahdottomuus.
 
Itse asiassa se mitä kyselin mutta en osannut muotoilla oli jonkun tankkitietäjän peukalosäännöt eri mallien vertailuun, tyyliin T-80U = T-72B = T-90 perus, ja eri versiot laitettu näin suunnilleen järjestykseen miten päteviä ja ajantaisia olivat. Mutta hyviä vastauksia sain yhtä kaikki!
Jaah, no voihan tuon laatia, parhaasta huonompaan:
1. T-90M (pääase 2A45M-5 tai 2A82-1M, uusi torni, uudet tähtäin Sosna-U ja johtajan panoraamatähystin PK PAN, Relikt ERA, uusi automaattivaihteisto ja moottori V-92S2F)

2. T-80BVM (pääase 2A46M-4 tähtäin Sosna-U, Relikt ERA, peruspanssari ilmeisesti tuotu T-80U:n tasolle, uusi automaattivaihteisto, kaasuturbiini GTD-1250TF)

3. T-72B3 obr. 2016 (pääase 2A46M-5, tähtäin Sosna-U, Relikt ERA, uusi automaattivaihteisto ja moottori V-92S2F)

4. T-90A (pääase 2A46M-2, tähtäin 1G45 jossa Buran-M tai ESSA -lämpötähtäin, Kontakt-5 ERA, moottori V-92S2)

5. T-72B3 obr. 2011/2013 (pääase 2A46M-5, tähtäin Sosna-U, Kontakt-5 ERA, moottori V-92S2F)

6. T-80U (pääase 2A46M-1, tähtäimessä päivä- ja valonvahvistintähtäimet, Kontakt-5 ERA, kaasuturbiini GTD-1250)

7. T-90/T-72BU

8. T-80BV

8. T-72B obr. 1989

9. T-72B

Sosna-U -tähtäimessä on Thalesin Catherine-FC -lämpötähtäin.
Ei ole ehkä täydellinen, mutta aika lailla olen pyrkinyt arvioimaan laajasti noita.
 
Antares kirjoitti Ukraina-ketjussa näin:"Oletan että sen speksaamiseen osallistuneet suursodan nähneet miehet oli kuitenkin loogisia ajatuksissaan, tiesivät jotain panssarisodan luonteesta (ainakin tuon aikaisesta, myöhemmin tuli parempi optiikka, kerrospanssarit, tykille ja tähtäimille vakauttimet yms). Tuo on myös radikaalisti eri suunta kuin mitä toisen maailmansodan moni saksalainen vaunu, missä oli iso tykki ja raskas panssari heikolla moottorilla (moni oli Hitlerin tällaiseksi pakottama, ei välttämättä panssarimiesten tahdosta)."

Jos nyt oikein tiukasti ruvetaan miettimään, niin 2. ms:n sakuvaunujen liilkuvuusongelmana ei ollut heikko(tehoinen) moottori. Moottorin tehon suhteen Kuningastiikerikin oli täysin riittävä (esimerkiksi käytännön oloissa Sherman ei ole yhtään nopeampi kuin Kunkkutiikeri). Ongelmana oli kyseisen tehon kestävä hyödynnettävyys. Jostain ihmeen syystä, etenkin huomioi Saksan edelläkävijyyden moottoriajoneuvojen ja sekä otto- että dieselmoottorin keksijöinä, saksalaisten vaunujen voimalinjan kestävyys ja luotettavuus hävisivät etenkin ja amerikkalaisille ja sodan loppupuolella myös briteille ihan sata-nolla. Kestävyysongelmia oli suurinpiirtein kaikissa voimalinjan osissa telaketjuja lukuunottamatta. Tämä ongelma oli jo nähtävissä ennen sodan pitkittymistä, periaatteessa rauhan aikana valmistetuissakin vaunuissa. Olikohan 1940 tehdyn pitkän telaketjumarssin aikana ainoastaan tšekkiläiset vaunut selvisivät jotakuinkin kunnialla kun sakujen omat vaunutyypit kärsivät suurista teknisistä vaurioista.

Jostain kumman syystä panssarikirjallisuudessa, ainakaan käsiini päätyneessä, ei kerrota millaisia ajomatkakestävyysvaatimuksia sakuvaunuilta vaadittiin ennen hyväksymistä käyttöön, mutta haiskahtaa, ettei vaadittu kummoisia.

Amerikkalaisilla taas oli ehdottomana vaatimuksena, että vaunun on kestettävä ajamista ja heillä keskityttiin käytännöllisyyteen, ei teoreettiseen etevämmyyteen.
 
Back
Top