Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Toki sekin vaikutti, mutta kertoo se silti mekaanisesta luotettavuudesta. Liittoutuneet tutki sodan jälkeen (vai aikana, en nyt muista) ja totesivat että lentokoneista suoritetut ilmahyökkäykset olivat kohtuu tehottomia vaunuja vastaan aikakauden osumatarkkuudesta (tai sen puutteesta) johtuen, mutta psyykkinen vaikutus niillä toki oli. Ja Normandian infrastruktuurin tuhoaminen johti siihen, että vaunut joutuivat tekemään pidempiä telamarsseja kuin olisi haluttu - saksalaisillahan oli normaalikäytäntönä tehdä vähänkään pidemmät vaunujen siirtymät rautateitse, jotta säästettiin voimanvälityksen komponentteja. Tykistö taasen on taktisen tason ongelma, kun minä tarkoitin alunperin lähinnä operatiivisen/strategisen tason siirtoja mihin luotettavuus vaikuttaa enemmän. Samaa tosin olen kuullut tykistöstä - länsiliittoutuneiden tykistö ja tulenjohto tosiaan oli kehittyneempää kuin ryssillä, joka tuli ikävänä yllätyksenä Normandiaan siirretyille itärintaman veteraaneille. Tästä olen Redditin puolella nähnyt parikin hyvää esseetä, mutta taitaa mennä jo vähän tämän ketjun aihealueen ulkopuolelle.No siis Normandiassa Saksalaisten huoltotilanne oli heikko, ei epäilystäkään. Siihen sitten jatkuvat ilmahyökkäykset ja liittoutuneiden valtava tykistön käyttö (jotkut saksalaiset ovat sanoneet että jenkkien tykistö oli pahempi kuin ryssien), niin ihan odotettuakin että vaunuja hylätään paljon.
Muutama huomio. On varsin haastavaa samaan aikana joukkuetta sekä omaa vaunua varsinkin, kun kaikki johtamiseen liittyvä kulkee radionkautta. Vähentämällä johdettavien määrää on helpotettu johtamistoimintaa. Lisäksi on haastavaa tehdä huomioita vähänkin peitteisessä maastossa missä siipikoneet liikkuvat. Eli vähentämällä vaunujen määrää on johtaminen helpompaa. Venäläiset toimivat edelleen kolmevaunuisella joukkueella.Onko täällä kukaan lukenut mistään, että minkä takia monet armeijat vaihtoivat Toisen Maailmansodan jälkeisenä aikana panssarivaunujoukkueen viidestä panssarivaunusta neljään? Toisessa Maailmansodassa oli panssarivaunujoukkue monessa maassa kaksi kahden psv:n jaosta, joita johti joukkueen johtajan omasta panssarivaunustaan.
Nykyään taas joukkue on nelivaunuinen niin, että se jakautuu kahteen jaokseen, ja toisessa on panssarivaunujoukkueen johtava upseeri ja toisessa joukkueen johtava aliupseeri.
Mistä johtuu tämä taktinen muutos?
Kiitokset tästä tyhjentävästä vastauksesta!Muutama huomio. On varsin haastavaa samaan aikana joukkuetta sekä omaa vaunua varsinkin, kun kaikki johtamiseen liittyvä kulkee radionkautta. Vähentämällä johdettavien määrää on helpotettu johtamistoimintaa. Lisäksi on haastavaa tehdä huomioita vähänkin peitteisessä maastossa missä siipikoneet liikkuvat. Eli vähentämällä vaunujen määrää on johtaminen helpompaa. Venäläiset toimivat edelleen kolmevaunuisella joukkueella.
Vaunupareilla on pyritty keventämään joukkueen johtajan johtamista sekä tekemään toiminnasta tst-paritoimintaa. Syöksy sinä, minä tuen.
Suomessa nelivaunuiseen joukkueeseen siirryttiin Leo 2 A4 myötä ja esim Mektst-os:n PsjK:t ovat myös nelivaunuisia.
Oma koulutus oli 3 vaunuisella joukkueella ja välillä melko kakofooninen tunnelma, kun radiosta tulee ilmoituksia ja samaan aikaan yrität johtaa omaa ajajaa ja ampujaa, tähystää tuliasemaa, vihollista ja suoja-asemaa kun oli sisäverkossa, ei kuule radioa ja kun oli radiolla ei kuule sisäverkkoa.Kiitokset tästä tyhjentävästä vastauksesta!
Muutama huomio. On varsin haastavaa samaan aikana joukkuetta sekä omaa vaunua varsinkin, kun kaikki johtamiseen liittyvä kulkee radionkautta. Vähentämällä johdettavien määrää on helpotettu johtamistoimintaa. Lisäksi on haastavaa tehdä huomioita vähänkin peitteisessä maastossa missä siipikoneet liikkuvat. Eli vähentämällä vaunujen määrää on johtaminen helpompaa. Venäläiset toimivat edelleen kolmevaunuisella joukkueella.
Vaunupareilla on pyritty keventämään joukkueen johtajan johtamista sekä tekemään toiminnasta tst-paritoimintaa. Syöksy sinä, minä tuen.
Suomessa nelivaunuiseen joukkueeseen siirryttiin Leo 2 A4 myötä ja esim Mektst-os:n PsjK:t ovat myös nelivaunuisia.
Kuinka hyvin muutes tämä logiikka pätee myös taistelupanssarivaunujen lisäksi:Oma koulutus oli 3 vaunuisella joukkueella ja välillä melko kakofooninen tunnelma, kun radiosta tulee ilmoituksia ja samaan aikaan yrität johtaa omaa ajajaa ja ampujaa, tähystää tuliasemaa, vihollista ja suoja-asemaa kun oli sisäverkossa, ei kuule radioa ja kun oli radiolla ei kuule sisäverkkoa.
Amerikkalaisille yllätys kuinka vähällä radion käytöllä joukkuetta voi johtaa tai lyhyellä viestillä.
Niissä on tuo johtajuus jaettu selvästi kahteen jalkautuvaan (JJoht) ja vaunujen mukana pysyvään (JvaraJ) toki JJoht käskee vaunuja, mutta JVaraj kautta, kun on jalkautunut.Kuinka hyvin muutes tämä logiikka pätee myös taistelupanssarivaunujen lisäksi:
a) rynnäkköpanssarivaunuihin,
b) miehistönkuljetuspanssarivaunuihin - ja ajoneuvoihin (vaikkapa esim. ällitälli,m-113 / Pasi, Stryker, Piranha)
siinä, että mikä on optimimäärä ajoneuvoja joukkueessa?
Mikä on desantinluukku?... CV9030 vaunussa on 8 jalkautuvaa ja BMP-2 on 6 jalkautuvaa ja tarvittaessa desantinluukussa seitsemäs, mutta sitä käytetään todella harvoin kuljettamiseen.
Tässä näkyy mielestäni hyvin itäisen ja läntisen sotilasopin yksi perustavista eroista: idässä johtoporras käskee yksityiskohdatkin, ja tekijöitä on sitten enemmän. Lännessä yksilön aloitekykyä kehitetään ja joukon toiminta perustuu sille. Vaunujoukkueen johtaja johtaa enemmän prinsiippitasolla (isot linjat), taistelussa toimitaan sitten vaunuina sekä taistelupareina, jossa nopeat taktiset päätökset tehdään vaunuparien kesken yhteistyössä, toki pyrkien edistämään joukkueen päämääriä.Muutama huomio. On varsin haastavaa samaan aikana joukkuetta sekä omaa vaunua varsinkin, kun kaikki johtamiseen liittyvä kulkee radionkautta. Vähentämällä johdettavien määrää on helpotettu johtamistoimintaa. Lisäksi on haastavaa tehdä huomioita vähänkin peitteisessä maastossa missä siipikoneet liikkuvat. Eli vähentämällä vaunujen määrää on johtaminen helpompaa. Venäläiset toimivat edelleen kolmevaunuisella joukkueella.
Vaunupareilla on pyritty keventämään joukkueen johtajan johtamista sekä tekemään toiminnasta tst-paritoimintaa. Syöksy sinä, minä tuen.
Suomessa nelivaunuiseen joukkueeseen siirryttiin Leo 2 A4 myötä ja esim Mektst-os:n PsjK:t ovat myös nelivaunuisia.
Ajajan takana penkki omalla luukulla. Perintönä ykkösbemarista, jossa oli johtajan paikka.Mikä on desantinluukku?
Tuossa on kyllä lumi jo hioutunut jääksi eikä siinä kumitela enää hirveän hyvin pidä. Tietysti pakkanen antaa lisäkitkaa, mutta lähempänä nollaa alkaa olla kovin lipoisaa. Kumitassujen huonot puolet näkyy tuossa vs. ryssävaunujen terästelat.M1A1 Tanks Drifting in Snow:
Watch These American Tanks Drift Across the Norwegian Snow
Watch Marine Corps tanks glide on a trail of arctic ice.www.popularmechanics.com
BMP-2 ajajan ja tornin välissä oleva luukullinen istumapaikka. BMP-1 vaunussa ko paikalla oli johtaja tosin ei Suomessa.Mikä on desantinluukku?
Kyllä venäläinen metallitela luistaa yhtä paljon, mutta kun esim Leossa laittaa X-lapun kumilapun tilalle niin ei luista.Tuossa on kyllä lumi jo hioutunut jääksi eikä siinä kumitela enää hirveän hyvin pidä. Tietysti pakkanen antaa lisäkitkaa, mutta lähempänä nollaa alkaa olla kovin lipoisaa. Kumitassujen huonot puolet näkyy tuossa vs. ryssävaunujen terästelat.
Mitä ne ovat? Liittyykö teloihin?Vaunun keulassa nuo X-palat.
Katso liite: 61844