Panssarivaunut

Itseasiassä mietin että mitä tämä Ukrainan kriisi on paljastanut sen että ei nämä itänaapurin tankit nyt niin immuuneja konetykeille ole kun on ehkä luultu. Bushmasterin 50mm nuoliammuksella saattaisi noitakin koputella kivasti ja sirpaleammuksilla tukisi kivasti jalkaväen taistelua.
 
Onko tuo ohjus Spike tässä Hanwhan Ausseille tarjottavassa Redback rynnäkkövaunussa?

 
Itseasiassä mietin että mitä tämä Ukrainan kriisi on paljastanut sen että ei nämä itänaapurin tankit nyt niin immuuneja konetykeille ole kun on ehkä luultu. Bushmasterin 50mm nuoliammuksella saattaisi noitakin koputella kivasti ja sirpaleammuksilla tukisi kivasti jalkaväen taistelua.

Onhan tuo "haavoittuvuus" ollut tiedossa jo Persianlahden sodasta asti? Toki isompi on aina isompi ja antaa enemmän marginaalia koputella muualtakin kuin torninrenkaasta, mutta pienenevä ampumatarvikemäärä pakottaa harkitsemaan tulenkäyttöä huolellisemmin muissa tilanteissa. Älyammukset tosin suosivat isompaa kaliberia.

Mutta ehkä isokaliberisen konetykin voisi yhdistää kranaattikonekiväärin kanssa? Konetykillä ajoneuvoja ja rakennuksia vastaan, kranaattikonekiväärillä vaikutusta suojattomaan jalkaväkeen.
 
Mitäs tykkäsit?

Itselle jäi Saurer -koeajosta outo fiilis, itäkalustoon verrattuna ajaminen oli niin helppoa että tuntui melkein "petkuttamiselta".

Hyvä ja informatiivinen video. Ja uutta asiaa oli itselleni tuo Itävallan aluepuolustus ja sen järjestelyt. Vaunu itse oli tosiaan yllättävän helppo ajettava. Odotin jotain paljon haastavampaa.
 
Mutta ehkä isokaliberisen konetykin voisi yhdistää kranaattikonekiväärin kanssa? Konetykillä ajoneuvoja ja rakennuksia vastaan, kranaattikonekiväärillä vaikutusta suojattomaan jalkaväkeen.
Ainakin meidän tyypillisissä metsämaastoissamme konetykillä on merkittävä etu kranaattikonekivääriin verrattuna, koska puut haittaavat KRKK:n kranaattien osumista, kun taas konetykillä voi jauhaa metsään jalkautunutta jalkaväkeä varsin tehokkaasti myös puiden läpi. Metsässä käytävässä sodankäynnissä myös konetykeillä varustetut rynnäkköpanssarivaunut ovat taistelupanssarivaunuja huomattavasti tehokkaampi lisä.
 
Ainakin meidän tyypillisissä metsämaastoissamme konetykillä on merkittävä etu kranaattikonekivääriin verrattuna, koska puut haittaavat KRKK:n kranaattien osumista, kun taas konetykillä voi jauhaa metsään jalkautunutta jalkaväkeä varsin tehokkaasti myös puiden läpi. Metsässä käytävässä sodankäynnissä myös konetykeillä varustetut rynnäkköpanssarivaunut ovat taistelupanssarivaunuja huomattavasti tehokkaampi lisä.

Samalla toki on mainittava, että ryssä on viime aikoina koettanut mainostaa erinäisiä rynnäkkövaunun torneja joissa on konetykin ohessa myös KrKK. Heidän maastossaan kranaattikonekivääri toimii hyvin vihollisen lamauttamisessa, kun jalkaväki etenee vihollista kohti.
 
Samalla toki on mainittava, että ryssä on viime aikoina koettanut mainostaa erinäisiä rynnäkkövaunun torneja joissa on konetykin ohessa myös KrKK. Heidän maastossaan kranaattikonekivääri toimii hyvin vihollisen lamauttamisessa, kun jalkaväki etenee vihollista kohti.
Suomalaisen metsän kaltainen maasto on kuitenkin vain pieni osa Venäjän rajamaista, ja suurimmalta osin Venäjän rajaseudut ovat enemmän tai vähemmän avointa aroa ja peltomaata, sekä tietenkin kaupunkeja.
 
Ainakin meidän tyypillisissä metsämaastoissamme konetykillä on merkittävä etu kranaattikonekivääriin verrattuna, koska puut haittaavat KRKK:n kranaattien osumista, kun taas konetykillä voi jauhaa metsään jalkautunutta jalkaväkeä varsin tehokkaasti myös puiden läpi. Metsässä käytävässä sodankäynnissä myös konetykeillä varustetut rynnäkköpanssarivaunut ovat taistelupanssarivaunuja huomattavasti tehokkaampi lisä.

Ihan mielenkiinnosta, mihin tekniseen seikkaan tuo pohjautuu? Konetykin ammus epäilemättä kahlaa paremmin esim. puun rungon läpi, mutta toisaalta KRKK:n ammus ei varmaan sentään pysähdy pariin alaoksaan? Tai vaikka joutuisi ampumaan pitkälle (=kaarevalla lentoradalla), niin luulisi, ettei KRKK:n ammus jäisi latvustoon kuin pallo joulukuuseen?

Kuulostaa vain hiukan omituiselta, kun jenkit ilmeisesti tykästyivät körkkejä kevyempiin kranaatinlaukaisimiin Vietnamin puskissa. Eikä noissa mieskuljetteisissa laukaisimissa edes ole kranaattien nopeudet (=liike-energia) nykyaikaisten kranaattikonekiväärien tasolla.
 
Miksi muuten kranaattikonekivääri on "kivääri"? Sen kaliiperi ei ole alle 20 mm.
(Kaikkea sitä pohtiikin.)
 
Miksi muuten kranaattikonekivääri on "kivääri"? Sen kaliiperi ei ole alle 20 mm.
(Kaikkea sitä pohtiikin.)

Hyvä, että KRKK on sentään kivääri eikä tykki. Kevyempi juosta kasarmin ympäri sen "putken" kanssa, jos erehtyy vahingossa kutsumaan piipuksi.

Mutta onko valopistoolissa putki? :unsure:
 
Miksi muuten kranaattikonekivääri on "kivääri"? Sen kaliiperi ei ole alle 20 mm.
(Kaikkea sitä pohtiikin.)
Oma arvaukseni on, että koska ensimmäiset konseptiversiot perustuivat konekiväärin (M1919) konstruktioon. Eli konekivääri modattiin ampumaan kranaatteja -> kranaattikonekivääri.

 
too much secrecy on the part of governments and militaries—including those of Russia’s Vladimir Putin—can also prevent them from knowing themselves, which may contribute to strategic blunders. Information technology, by its nature, disintegrates boundaries. It erodes barriers to markets across sectors and societies: from journalism to intelligence, crime to terrorism—and now it seems, with Russia’s invasion of Ukraine, conventional war.

Intelligence isn’t just information, says Jeff Rogg, a historian of US intelligence whose work focuses on civil-intelligence relations. The objective of intelligence, compared to just information, is obtaining or maintaining an advantage over one’s adversaries—whether that intelligence is secret or open source. This principle is at play when the Biden administration declassifies intelligence in an unprecedented manner in order to counter Russian misinformation or shares secret intelligence with Ukrainian counterparts.

“Given the emphasis placed on open sources in the war in Ukraine, it’s easy to forget how successful intelligence outcomes can also depend on secrecy, and even a bit of deception. Attributing successes in Ukraine to open sources can also offer a cover of sorts for more closely held sources and methods,” says Rogg.
 
Back
Top